Talouskriisit eri puolilla maailmaa: Mistä johtuu, kauanko kestää ja mikä auttaisi?

[Solttuetsivä]

Ketä kiinnostaa joku Latviassa takavarikoitu huumelasti?

Ehkä huumemiehiä tai rikoksia seuraavat henkilöt.
Mutta sanomalehden kannalta tuollaisella jutulla ei paljoa ole merkitystä. Niin sanottu turha uutinen.

Lehdet kirjoittavat siitä mikä lehdenlukijoita, lehden omistajia ja lehden tekijöitä kiinnostaa.
Joku Baltian huumetakavarikko ei kiinnosta Suomessa jos syytettyjen nimilistassa ei ole suomalaisia.
Ei jossain Latvian lehdistössä paljoakaan lukijoita kiinnostaisi Suomessa tehty huumetakavarikko.

Lehdet tekevät juttuja ja kirjoittavat siitä mikä kiinnostaa valtaosaa lehden lukijakuntaa.

[H.Moilanen]

^ Luuletko, että noi syytetyt ja vangitut 4-5 latvialaista ukkoa omisti kyseisen reilun 2000 kilon huumesatsin? Mukana oli pari eläkeukkoa ja muutama nuorempi kaveri. Eiköhän omistajat/tilaajat olleet ihan eri tyyppejä, joista moni menetti takavarikon myötä rahansa. Esimerkiksi Tanskassa julkaistuissa uutisissa arveltiin lastin olleen menossa Pohjoismaihin. Silti Norjan, Ruotsin ja Suomen media vaikeni asiasta ihan täysin. Laitoin kyseisen Latvian koksukeissin tähän ketjuun kuitenkin vain yhtenä esimerkkinä siitä, ettei Suomen media julkaise moniakaan tärkeitä juttuja. Esimerkiksi monien isojen huumelastien takavarikot jäävät Suomessa uutisoimatta, mutta puskaradioissa niistä kuulee. Suomen mediassa sellaiset myrskyt saattavat toki aiheuttaa ns. jälkilaineita eli uutisia nuorten miesten kolareista rekkojen nokkaan sekä lifestyle-juttuja asuntoautoissa elämisen trendikkyydestä.

[H.Moilanen]

Tämä ketju avattiin 9. huhtikuuta vuonna 2022. Siitä on kohta kulunut vuosi ja yhdeksän kuukautta. Edelleen voidaan kysyä, mistä nämä eri maissa vellovat talouskriisit johtuvat, kauanko tätä vielä kestää ja miten näitä ongelmia pitäisi ratkoa.

Korona ei ole ainoa syy, eikä myöskään Ukrainan tilanne eivätkä edes kaksi edellä mainittua asiaa yhdessä riitä selittämään tätä tilannetta, joka meihin kaikkiin vaikuttaa päivittäin. Vuonna 2022 Suomen mediassa toisteltiin, että vähän aikaa täytyy kestää, mutta niitä viestejä ei nyt olla kuultu enää kuukausiin. Keinotkin vaikuttaa olevan vähissä.

Mutta vähän ikäviä talousuutisia taas kerran tähän ketjuun.

9.10.2023
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009909882.html

Valtiovarainministeriö: Suomen talous on taantumassa loppuvuoden

Korkojen nousun odotetaan kääntyvän laskuun ensi vuonna, hintojen nousu on hitaampaa kuin kotitalouksien tulojen kasvu.

Suomen talous on taantumassa loppuvuoden, mutta kasvua odotetaan taas ensi vuonna, käy ilmi valtiovarainministeriön talouskatsauksesta.

Alkuvuoden hyvän kasvun ansiosta talouskasvu pysyy kokonaisuudessaan nollassa tänä vuonna. Taantuma koettelee erityisesti asuinrakentamista, joka kärsii pahiten korkojen noususta.

– Taantuma näyttää toistaiseksi varsin tyypilliseltä talouden suhdannekiertoon liittyvältä negatiivisen kasvun vaiheelta. Lievä ja lyhytaikainen taantuma ei anna aihetta tukea talouden kokonaiskysyntää julkisin varoin, toteaa ministeriön tiedotteessa ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Ensi vuonna yksityinen kulutus, investoinnit ja vienti kääntyvät kasvuun. Bruttokansantuote kasvaa ministeriön arvion mukaan tuolloin 1,2 prosenttia.

Korkojen nousu on jo pysähtynyt, ja niiden odotetaan kääntyvän laskuun ensi vuonna. Ensi vuonna hintojen nousu on lisäksi kotitalouksien tulojen kasvua hitaampaa.

Vuonna 2025 kulutuksen ja investointien kasvu vahvistuu, jolloin bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 1,8 prosenttia.

Kesäkuussa ministeriö arvioi, että bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna 1,4 prosenttia ja vuonna 2025 1,9 prosenttia.

Taantuma voi pitkittyäkin

Katsauksessa todetaan, että taantuma voi toki pitkittyä ja saada pysyvämpiä, elpymistä hidastavia rakenteellisia piirteitä. Syyt voivat liittyä inflaatioon ja korkoihin, Kiinan talouteen, yleiseen epävarmuuteen ja säästämiseen sekä asuinrakentamiseen.

Toisaalta siirtymä puhtaaseen energiaan voi edetä ennustettua laajemmin ja nopeammin.

Julkisen talouden tilanne on heikko. Julkisyhteisöjen alijäämä on seuraavana kolmena vuotena kolme prosenttia tai yli, ministeriö arvioi.

Velkasuhteessa ei näy taittumisen merkkejä vaan se on kasvamassa lähes 82 prosenttiin vuonna 2027. Nousu-uralla sen pitävät valtionhallinnon ja paikallishallinnon yhteenlaskettu mittava alijäämä, väestön ikääntyminen sekä kasvavat velanhoitokustannukset.

Valtiovarainministeriön ennusteessa on mukana hallitusohjelmasta ne toimet, jotka ovat mukana julkisen talouden suunnitelmassa tai ensi vuoden talousarvioesityksessä. Julkisen talouden alijäämät pienenevät ja julkinen talous velkaantuu ennustettua vähemmän, kun hallitusohjelma pannaan toimeen täydessä laajuudessa ja tavoitellussa aikataulussa.

Silti valtionhallinnon, kuntahallinnon ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä, joka täytyisi kattaa lisävelalla, olisi edelleen noin 10 miljardia euroa vuonna 2027.

Ruotsi kuuluu Suomen merkittävimpiin kauppakumppaneihin ja ikävä kyllä tuoreiden uutisten mukaan Ruotsikin on vajonnut taantumaan - mikä kyllä tiedettiin jo etukäteen.

29.11.2023
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010025291.html

Ruotsi vajosi taantumaan – kotitaloudet kiristävät vyötä

Kotitalouksien kulutus väheni jo viidentenä vuosineljänneksenä peräkkäin.

Ruotsin talous on ajautunut taantumaan, ilmenee maan tilastokeskuksen julkistamista tiedoista.

Kausitasoitettu bruttokansantuote supistui heinä-syyskuussa 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mikä johtui muun muassa kotitalouksien kulutuksen vähentymisestä.

Ruotsin talous supistui nyt toisena vuosineljänneksenä peräjälkeen, eli maa on vajonnut taantumaan.

Kotitalouksien kulutus väheni jo viidentenä vuosineljänneksenä peräkkäin.

Suomen merkittävimmän kauppakumppanin, Saksan, talouden ilmoitettiin vajonneen taantuman jo keväällä. Alla on hieman tarkempaa analyysia Saksan tilanteesta.

4.10.2023 klo 10:33
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8ca ... 01e3841e9c

Euroopan talousveturi uhkaa suistua kiskoiltaan – Näin se vaikuttaa Suomessa

Korkea energiariippuvuus, demografiset ongelmat ja inflaatio kurittavat Saksan talousnäkymiä.

Vakauden esikuvana pidetyn Euroopan talousmahti Saksan moottori savuttaa pahasti. Suomen tärkeimmän kauppakumppanin talous ei kasva vaan on ajautunut taantumaan.

Saksankielisen Euroopan johtavat taloustutkimuslaitokset arvioivat Saksan bruttokansantuotteen (bkt) supistuvan tänä vuonna 0,6 prosenttia. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan talous pienenee 0,3 prosenttia vuoden takaisesta.

IMF:n arvion mukaan Saksa on suurten teollisuusmaiden G7-ryhmästä ainoa, jonka talous ei kasva tänä vuonna vaan päinvastoin heikkenee.

Taloutta painaa etenkin Venäjän Ukrainaan aloittamasta hyökkäyssodasta johtuva energiakriisi.

Saksan talous kasvoi yli vuosikymmenen nopeasti globaalin finanssikriisin ja eurokriisin notkahduksesta huolimatta. Kasvu perustui halpaan venäläiseen fossiilienergiaan, mutta nyt energiahuollon etu on muuttunut taakaksi.

Pidempiaikainen ongelma ovat Saksan demografiset muutokset, sillä kuten Suomessa, väestö ikääntyy eikä osaavaa työvoimaa ole tarpeeksi tarjolla.

Myös inflaatio on edelleen korkealla. Saksan tilastoviranomainen Destatis kertoi viime viikolla, että syyskuussa kuluttajahinnat nousivat 4,3 prosenttia vuoden takaisesta.

Euroopan sairas mies?

Kölnissä toimivan Saksan talousinstituutin (Institut der deutschen Wirtschaft, IW) vanhempi ekonomisti Thomas Obst kertoo Iltalehdelle, mitä tutkimuslaitoksen mielestä on mennyt pieleen 84-miljoonaisessa maassa.

Obstin mukaan energiakriisin laajuus on selvä, sillä vielä viime vuonna reilusti yli puolet Saksan käyttämästä kaasusta tuli Venäjältä.

– Erityisesti kemianteollisuus ja lääkeyhtiöt olivat todella riippuvaisia venäläisestä energiasta. Tilanne on parantunut tänä vuonna, mutta energiahinnat ovat edelleen todella korkealla.

Useat kansainväliset tiedotusvälineet ovat rummuttaneet syksyllä, että Saksasta on tullut ”Euroopan sairas mies”. Vertaus ei ole uusi, sillä myös vuosituhannen alussa puhuttiin Saksan talouden heikkoudesta ja sen vaikutuksesta koko euroalueen kehitykseen.

Obstin mukaan tilanne ei ole yhtä paha kuin Gerhard Schröderin liittokanslerikaudella parikymmentä vuotta sitten, mutta toimiin on ryhdyttävä.

– Tuolloin Saksaa vaivasi korkea työttömyys, nyt tilanne on päinvastainen.

Obstin tutkimuslaitoksen analyysin mukaan monet energiaintensiivisten alojen yritykset pohtivat tuotannon siirtämistä pois Saksasta.

– Kun tiedustelemme yrityksiltä näkemyksiä, monet sanovat aikovansa siirtää tuotantoa etenkin Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Tällä hetkellä esimerkiksi kemianteollisuuden tuotanto on 20 prosenttia alemmalla tasolla verrattuna vuoteen 2021, kun venäläinen kaasu vielä virtasi vapaasti, ekonomisti sanoo.

Ongelmia

IW:n Obstin mukaan Saksan talouden ylle synkkiä pilviä tuovat myös rakenteelliset ongelmat. Huolenaiheena on erityisesti väestön ikääntyminen ja koulutetun työvoiman tarjonnan rajallisuus.

Hänen mukaansa saksalaisyritysten suurin murhe ei enää ole korkea energian hinta, vaan nimenomaan koulutetun työvoiman saatavuus.

– Laskelmiemme mukaan vuoteen 2030 mennessä työmarkkinoilta poistuu kolme miljoonaa ihmistä.

IW:n arvion mukaan Saksan noin 200 000 hengen vuotuinen nettomaahanmuutto on aivan liian vähän kompensoimaan työmarkkinoille tulevaa tyhjiötä.

Ongelmat kuulostavat samalta kuin Suomessa: kilpailu osaajista on kovaa eikä Saksa näyttäydy tarpeeksi houkuttelevana maana koulutetuille työntekijöille.

Ekonomisti Obstin mukaan palkkainflaatio on jo lähes ryöstäytynyt käsistä, sillä työvoimasta on kysynnän hidastumisesta huolimatta kasvavasti pulaa.

Yksi ratkaisu voisi olla tutkimuslaitoksen mukaan työajan pidentäminen. Obst kertoo, että he vertailivat Saksan lukuja Ruotsiin ja Sveitsiin viikkotyöajan perusteella.

– Huomasimme, että Ruotsissa tehdään noin tunti ja Sveitsissä kaksi tuntia viikossa enemmän töitä. Se on valtava ero vuodessa.

Saksalaisyritykset kärsivät Obstin mukaan myös liian korkeasta veroasteesta.

Lisäksi Obst arvostelee Saksan päätöstä sulkea ydinvoimalat, etenkin ottaen huomioon Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin.

Vienti sakkaa

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin (AHK) toimitusjohtaja Jan Feller sanoo, että Saksan talouden hidastuminen näkyy myös suomalaisyritysten liiketoiminnassa.

AHK:lla on noin 650 jäsenyritystä, joiden kautta kulkee lähes 80 prosenttia Suomen viennistä Saksaan.

– Meidän jäsenyrityksemme ovat huomanneet, että alkuvuonna ja erityisesti keväällä saksalaiset kuluttajat ovat olleet todella varovaisia ostamaan mitään, Feller kertoo.

Varsinkin yksi vientikategoria on romahtanut, sillä tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla moottoriajoneuvoja vietiin Suomesta Saksaan 70 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Moottoriajoneuvot ovat tehneet jopa viidenneksen Suomen kokonaisviennistä Saksaan.

Fellerin mukaan tilanne ei kuitenkaan ole yhtä huono kuin pelkät uutisotsikot lukemalla voisi olettaa.

– Suomen vienti Saksaan on laskenut 13 prosenttia kokonaisuudessaan, mutta jos autot jätetään pois, ollaan nollatilanteessa, hän sanoo.

Suomalaisyritykset voittavat etenkin energiaintensiivisen teollisuuden välituotteissa, sillä Saksassa energian hinta on Euroopan kalleinta ja Suomessa toiseksi halvinta.

Feller uskoo, että Saksan taloudessa on käynnissä pysyvä murros, joka johtaa siihen, että maasta lähtee pois paljon energiaa käyttävän teollisuuden tuotantoa.

Valoa tunnelin päässä

Jan Fellerin mukaan Saksan taloudessa on nähtävillä positiivisia signaaleja, sillä vaikka kuluttajien luottamus talouteen on edelleen alhainen, on se silti noussut jo kuusi kuukautta putkeen.

Lisäksi yksityisen sektorin yritysten ostopäälliköille tehtyihin kuukausittaisiin kyselyihin perustuva ostopäällikköindeksi näyttää elpymisen merkkejä.

IMF:n ennusteen mukaan Saksan talous kasvaa ensi vuonna 1,3 prosenttia, joka on enemmän kuin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

Etenkin digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen panostavat suomalaisyritykset ovat Saksassa vahvoilla tälläkin hetkellä, kertoo Feller. Hänen mukaansa Suomen kilpailijamaista etenkin Tanska ja Viro ovat erittäin aktiivisia Saksan suhteen.

– Näemme, että suomalaisyritykset ovat vielä varovaisia. Ne ketkä ovat lähteneet, kertovat hyvästä vastaanotosta Saksan päässä. Osa yrityksistä on liian varovaisia. Aika mennä on nyt, sillä nyt tehdään ensi vuoden kasvu, Feller sanoo.

Digitalisaatio

Yksi Saksan markkinoilla jo toimivista suomalaisyrityksistä on it-konsulttiyhtiö Gofore.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla 16 prosenttia Goforen liikevaihdosta tuli ulkomailta.

Yhtiön ydinmarkkina on tällä hetkellä Suomessa, mutta kasvuhalukkuuden myötä Gofore on ottanut tähtäimeensä myös saksankielisen Euroopan markkinat.

Yrityskauppojen myötä Gofore on vakiinnuttanut asemaansa Saksassa julkisen sektorin lisäksi yksityisellä puolella.

– Keskipitkällä aikavälillä Saksan markkinan suhteen on kutkuttava tilanne. Vihreä siirtymä ja teollisuuden panostukset niihin ovat superkiinnostavia, kertoo Goforen toimitusjohtaja Mikael Nylund Iltalehdelle.

Euroopan komission laatiman digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksissä (DESI) Suomi on ollut vuosia kärkimaa, kun taas Saksa oli viimeisimmässä listauksessa sijalla 13 vuonna 2022.

Nylundin mukaan Saksalla onkin vielä tekemistä digitaalisen infrastruktuurin kanssa. Etenkin julkisten palvelujen matala digitalisaatioaste näkyy paperin pyörittämisenä ja turhana byrokratiana.

– Julkishallinnon digitalisaatio etenee huolimatta lyhyen aikavälin näkymistä. Sellaista eurooppalaista maata ei ole, joka ei digitalisoituisi. Saksa on Pohjoismaiden tiellä, he ovat vain jonkun verran jäljessä siitä tasosta.

Talouden taantuma näkyy Goforen saksalaisten asiakasyritysten toiminnassa etenkin lyhyellä aikavälillä.

– Varsinkin sellaiset asiakkaat, joilla on oman liiketoiminnan kanssa näkyvissä olevia haasteita, pyrkivät säästämään.

Nylundin mukaan se ei kuitenkaan vaikuta investoinneissa digitalisaatioon, sillä panostuksia on pakko tehdä, jos taantumasta halutaan takaisin kasvun tielle.

[Säde-Sisko]

Jos jotain positiivista asiassa voi hakea niin ainakin taantuma lyö jarrua euroopan liittovaltiokehitykselle. Talouden taantuma laittaa hölmöimmätkin nettomaksajat enemmän takajaloilleen.

[damfin]

Mutta vähän ikäviä talousuutisia taas kerran tähän ketjuun.

9.10.2023
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009909882.html

Valtiovarainministeriö: Suomen talous on taantumassa loppuvuoden

Korkojen nousun odotetaan kääntyvän laskuun ensi vuonna, hintojen nousu on hitaampaa kuin kotitalouksien tulojen kasvu.

Suomen talous on taantumassa loppuvuoden, mutta kasvua odotetaan taas ensi vuonna, käy ilmi valtiovarainministeriön talouskatsauksesta.

Alkuvuoden hyvän kasvun ansiosta talouskasvu pysyy kokonaisuudessaan nollassa tänä vuonna. Taantuma koettelee erityisesti asuinrakentamista, joka kärsii pahiten korkojen noususta.

– Taantuma näyttää toistaiseksi varsin tyypilliseltä talouden suhdannekiertoon liittyvältä negatiivisen kasvun vaiheelta. Lievä ja lyhytaikainen taantuma ei anna aihetta tukea talouden kokonaiskysyntää julkisin varoin, toteaa ministeriön tiedotteessa ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Uskaltaudun olemaan hieman eri mieltä siitä onko tuo uutinen Suomen talouden osalta niin kovin ikävä jos vertaa esimerkiksi vuoden takaisiin pelkoihin.
Nythän näyttää itse asiassa siltä että saatamme hyvinkin välttyä varsinaiselta lamalta vaikka sitä kovasti pelättiinkin, eli taantuma ei ole juurikaan pahentunut tämän kuluvan vuoden aikana vaan sen sijaan merkit näyttävät siltä että lyhytaikaisen taantuman jälkeen talous lähtee takaisin nousuun eikä vajoa lamaan.

Toki tilannehan voi vielää elää mihin suuntaan tahansa, mutta mielestäni tällä hetkellä näyttää huomattavasti lupaavammalta kuin mitä vuosi sitten.

[H.Moilanen]

^ Juuh... Eihän tässä nyt vielä kauhean huonosti mene, koska voisihan meillä mennä huonomminkin

23.09.2023
https://www.verkkouutiset.fi/a/asuntoal ... /#2af0c1ca

Asuntoaloitukset eivät kerro koko totuutta rakennusalan ahdingosta – ”Ollaan niin nopeassa luisussa”

Ekonomistin mukaan rakennusalan vaikeuksissa seuraava vertailukohde on 1990-luvun lama.

Aktian pääekonomisti Lasse Corin kirjoitti aiemmin tällä viikolla yhteisöalusta X:ssä, että asuntoaloitukset ovat kyllä hidastuneet, mutta eivät romahtaneet.

– Kesäkuussa aloitettiin 2500 asunnon rakentaminen. Ollaan tultu reilusti alas vuoden 2021 tasosta. Mutta ollaan yli vuosien 2015 ja 2016 tasojen, vertaili tilastograafin jakanut Corin.

Rakennusteollisuus ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo Verkkouutisille, että todellisen tilanteen kertovat asuntorakentamiseen myönnetyt rakennusluvat.

– Siellä on tultu jo finanssikriisiä matalammalle tasolle.

Vihmon graafissa luvat ovat romahtaneet selvästi jyrkemmin kuin aloitukset.

Vihmon mukaan Tilastokeskus saa asuntorakentamisen aloitustiedot eri puolilta Suomea aina hieman jäljessä ja kun teknisesti estimoidaan aloitusmääriä, luvut eivät välttämättä kerro koko totuutta.

– Nyt ollaan niin nopeassa luisussa, että matemaattiset mallit eivät pysy perässä.

Vihmon mukaan, kun tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla on arvion mukaan aloitettu 14000 asunnon rakentaminen, on todellinen luku lähempänä 10 000:a.

– Jos nyt alkuvuonna on aloitettu 10000 asunnon rakentaminen, niin aloitetaanko loppuvuonna toiset 10000? No ei aloiteta, Vihmo vastaa omaan kysymykseensä.

Hän lisää, että kun maan suurimpiin asuntorakentajiin kuuluva YIT ilmoitti, ettei aloita kevätkuukausina yhtään asuntoa, niin sama pätee pieneen rakennusyritykseen maakunnassa.

Loppuvuonna tilanne heikkenee entisestään.

– Kyllä minä sanon, että aloitukset jäävät tänä vuonna reilusti alle 20000:n. Ja jos [Tilastokeskuksen] estimaatti olisikin nyt niin nerokas, että olen väärässä, niin hyvä, Vihmo kiteyttää.

Koska 2008-09 finanssikriisin alho on jo ohitettu rakennusluvissa ja yritysten luottamuksessa, seuraava ”pysäkki” on Vihmon mukaan 1990-luvun lamassa.

– Toki talouden tilanne on nyt erilainen, kun silloin oli pankkeja kaatumassa. Mutta rakennusalalla tilanne on katastrofaalinen, Vihmo sanoo.

– Pudotukset ovat kaksinumeroisia lukuja ja ensi vuonna lasku jatkuu. Konkursseja tapahtuu.

Hallitus lupasi budjettiriihen yhteydessä auttaa rakennusalaa muun muassa siten, että valtion tukemien ara-asuntojen aloituksia voisi olla ensi vuonna 50 prosenttia enemmän kuin 2022.

– Sillä saa miinusta pienemmäksi. Taso, jolta lähdetään ei kuitenkaan ole kovin kunnianhimoinen, koska vuonna 2022 ara-aloitukset putosivat edellisestä vuodesta 37 prosenttia, Vihmo huomauttaa.

– Tämä nyt on varmaan klassikko edunvalvojan edustajalta, mutta sanon, että hallituksen toimet ovat oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Ei niillä kesää tee, hän toteaa.

– Etenkin korjausrakentamisen paketin uupuminen on meidän mielestämme tylsä juttu.

Rakennusteollisuus on esittänyt taloyhtiöiden korjausrakentamisen tukemista. Jos taas asuntoaloituksia haluttaisiin vauhdittaa kunnolla, pitäisi RT:n mukaan ottaa käyttöön finanssikriisin ajoilta tuttu välimalli, jolla tuettuihin vuokra-asuntoihin liittyviä rajoituksia väliaikaisesti lievennettiin.

Vihmo toivoo, että hallitus seuraisi alan suhdannetta tarkkaan ja harkitsisi toimenpiteitä tarvittaessa vielä uudestaan.

– Kun Ruotsissa hallitus lupasi, että rakennusalaa ei päästetä kaatumaan, se rauhoitti tilannetta meillä asti.

Vihmon mukaan vapaassa markkinataloudessa ei tietenkään yhdelle alalle voi kaataa rahaa noin vain.

– Mutta eivät asuntomarkkinat ole täysin vapaat missään maassa. Siihen vaikuttavat rahamarkkinat, finanssipolitiikka ja sääntely, joka meillä on erittäin tiukkaa, kuittaa Vihmo.

– Miksi tämän sitten pitäisi kiinnostaa valtiota? Koska kun kiinteistösektori on juntturassa, se heijastuu luottamuksen ja kaiken muun kautta muualle.

Mutta miksi rakennuslupia myönnettäisiin tai uusia kohteita ryhdyttäisiin rakentamaan, kun tuhansia upouusia asuntoja seisoo myytävänä?

Suurilla rakennusyhtiöillä on käsissään myymättömien asuntojen pommi

Suurilla rakennusliikkeillä on nyt paljon valmiita myymättömiä asuntoja. Selvitimme, millaisilla keinoilla yhtiöt ovat yrittäneet jouduttaa kuluttajille suunnattujen asuntojensa myyntiä.

Lähde: https://www.hs.fi/talous/art-2000009995545.html

Oulussa seisoo uusia ker­ros­ta­lo­ja, joissa on myy­mät­tä satoja asun­to­ja

Ouluun on viime aikoina noussut uusia kerrostaloja, joissa on paljon myymättömiä asuntoja. Kaleva kysyi asumisen ja rakentamisen ammattilaisilta, liittyykö puolityhjästä taloyhtiöstä osakkeen ostamiseen riskejä.

Lähde: https://www.kaleva.fi/oulussa-seisoo-uu ... at/5848547

Rakennuslehti: Uusien asuntojen kauppa on niin jäässä, että Espoossa myytävää riittää kolmeksi vuodeksi – Näin kehittyivät hinnat

Lähde: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/rake ... c54f55abed

Katso, paljonko alueellasi on ollut uusia asuntoja myymättä Tampereella – Vierailimme suosikkialueella esittelyssä, johon ei tullut ainuttakaan asiakasta

Tuoreimpien tietojen mukaan uusien asuntojen kauppa sakkaa Tampereella entistäkin pahemmin. Myymättömien valmiiden kohteiden määrä on kasvussa. Asiantuntijat ennustavat, että tilanne voi kääntyä yllättävänkin pian. Vierailimme asuntonäytössä suositussa kaupunginosassa Ranta-Tampellassa.

Lähde: https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art- ... 61390.html

Pääkaupunkiseutu täyttyy puolityhjiksi jäävistä asuntokohteista

Uusien asuntojen kauppa on tyrehtynyt pääkaupunkiseudulla murto-osaan normaalista. Samaan aikaan uusia kerrostaloja valmistuu poikkeuksellisen paljon pitkälle ensi vuoden puolelle.

Lähde: https://www.hs.fi/visio/art-2000009247570.html

Helsingin seudulle nousee nyt ”aavetaloja” ilmiöksi asti – ”Olemme pysytelleet rauhallisina”, sanoo asukas

Uusien asuntojen myynti on tällä hetkellä erittäin vaikeaa Helsingin seudulla. HS:n haastattelema asukas kertoo, millaista on ollut asua puolityhjässä Arabian­rannan kerrostalossa.

Lähde: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009689098.html

Viimeisen uutislinkin asukas Arabianrannasta on mielestäni järkevä. Tässä tilanteessa on parasta pysyä rauhallisena.

Totuutta ei silti ole syytä kieltää. Ymmärrän, etteivät kaikki kestä totuutta, vaan pakenevat töllön ääreen mm. Enskareita, TTK:ta, Putousta, Temppareita, maskihoilottajia ynnä muita typeriä töllöpöllö-ohjelmia tuijottaen. Se onkin terveellisempää aivojen turruttamista kuin mm. alkoholin, nikotiinin, huumeiden tai pimeiden/hämärien markkinoiden pillereiden vetäminen.

Koettakaa ihmiset pitää itsestänne ja läheisistänne huolta!

On kuitenkin myös ihmisiä - hämmentävän suurilukuinen joukko - jotka haluavat seurata tilannetta ja muun muassa spekuloida siitä täällä Murha.infossa. On hyvä ymmärtää, että meitä on moneen junaan ja tarpeet ovat nyt eri henkilöillä ihan erilaisia. Vakavasti huolestuneiden saattaa olla tarpeen pysyä poissa ainakin tästä keskusteluketjusta lähikuukausina.

[damfin]

Ennustuksia ja analyysejä on monenlaisia, aika näyttää mikä osuu oikeaan.
Ainakaan vielä ei olla nääntymässä nälkään tai kuolemassa pakkaseen niin kuin venäläisten varmojen tietojen mukaan meille piti tapahtua.

Pääanalyytikko: ”Inflaatio tippuu kuin kivi”
2.12.202308:00
Inflaatioluvut pysyvät edelleen EKP:n tavoitetason yläpuolella, OP-Ryhmän Jari Hännikäinen muistuttaa.

Ennakkotietojen mukana euroalueen kuluttajahintaindeksi nousi marraskuussa 2,4 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Inflaatio rauhoittui kuitenkin odotuksia enemmän, koska konsensusennuste oli 2,7 prosenttia.

Viime kuussa inflaatio kiihtyi 2,9 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.

Päivän politiikan aiheet kätevässä paketissa - Tilaa Uuden Suomen maksuton uutiskirje
Jo aiemmin saatiin hyviä uutisia, kun Saksan inflaatio laski marraskuussa ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Nousua oli 3,2 prosenttia vuoden takaisesta. Bloombergin keräämä ekonomistien konsensusennuste ennakoi 0,1 prosentin kuukausilaskua ja 3,5 prosentin vuosinousua.

Käynnistyykö keskustelu koronlaskuista?

Myös Suomessa inflaatio hidastuu. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli marraskuussa 0,7 prosenttia. Kuukausimuutos lokakuusta oli noin 0,5 prosenttia.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich toteaa, että ”euroalueen inflaatio tippuu kuin kivi”.

”Neljän prosentin palveluinflaatio on edelleen liian korkea, mutta suunta on selvästi alaspäin. Tällaisilla luvuilla keskustelu EKP:n koronlaskuista alkaa pian”, Von Gerich viestittää X:ssä

Von Gerich jatkaa, että Euroalueen inflaatio pomppaa todennäköisesti tilapäisesti joulukuussa.

Markkinahinnoittelun mukaan hintojen nousuvauhti laskee alle kahteen prosenttiin loppukesästä ensi vuonna, hän kirjoittaa.

OP-Ryhmän senioriekonomisti Jari Hännikäinen muistuttaa, että inflaatioluvut pysyvät edelleen EKP:n tavoitetason yläpuolella.

”Tovi pitää vielä malttaa ja sitten katseet ovat EKP:n lähestyvissä koronlaskuissa”, Hännikäinen kirjoittaa X:ssä.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/paaana ... a8bae23d5a

[H.Moilanen]

Ennustuksia ja analyysejä on monenlaisia, aika näyttää mikä osuu oikeaan.
Ainakaan vielä ei olla nääntymässä nälkään tai kuolemassa pakkaseen...

Niinhän se on aina mennyt, että aika näyttää, miten ennustukset pitää kutinsa. Mutta elää täytyy tässä hetkessä ja joidenkin on tehtävä kivuliaita päätöksiä ja valintoja. Vieläkin useampien täytyy sinnitellä päivästä toiseen pitkän aikaa ilman tietoa tulevasta.

Ja mitä tulee pakkaseen kuolemisesta, valitettavasti niitä kuolemia tapahtuu Suomessa joka vuosi. Valitettavasti mm. päihteet liittyvät liian usein asiaan, eikä päihteiden käyttö ole ollut vähenemään päin viime aikoina.

Toivottavasti moni näitä viestejä lukeva on tehnyt itselleen selviytymissuunnitelman ensi vuoden juhannukseen asti. Ei tarvitse tulkita tätä nyt mitenkään negatiivisesti. Tarkoitan ihan arkisia juttuja kuten mielialan pirteänä pitämistä. Jos vaikka se TTK:n katseleminen tuo iloa elämään, niin sitten sitä varmaan kannattaa tehdä.

[H.Moilanen]

Koolmas rakennusliike viikon sisään konkurssiin plus Stora Enson tehdas ja kaikki liittyy EU:n pakotepolitiikkaan.
Pakotteet toimii.

Nuo rakennusliikkeiden konkurssit haisee.
Ennen konkurssia terveet osat erotettu toiseen yhtiöön ja ei niin terveet osat jätetty yhtiöön ja haetaan konkurssiin.

Lisäksi nuo konkurssien syyt taitaa olla liikaa myyty omaa tuotetta.
Rakennusfirmat ovat myyneet tuotetta paljon etukäteen ja hinnat sovittu jo jopa vuosia sitten.
Rakennusmateriaalien hintojen kohonneista kustannuksista johtuen nu on mennyt tappiolle.

Enemmän tuossa on ollut huonoa myyntityötä ja riskien kartoistusta..

Solttuetsivä on varmaan ainakin jonkin verran järkevillä jäljillä etsiessään konkurssifirmojen taustaltakin syitä sekä seppiä konkurssiin. Minustakin on vaikuttanut siltä, että joissain tapauksissa firman on annettu valua konkkaan, mutta sitä ennen on kyllä ehditty siirtää firman omaisuutta ja terveitä osia esimerkiksi konsernin sisällä. En tunne noita asioita tarkemmin, että mikä on normaalia ja/tai laillista. Sellainen tunne minulla kuitenkin on, että jos taloudessa menisi paremmin, ei konkursseja olisi nähty näin paljon kuin nyt on nähty.

Konkurssien joukossa on varmaan rehellisempää firmaa siinä missä puliveivaajiakin. Isoiltakin raksafirmoilta on kuitenkin tullut merkittäviä uutisia, joten ei raksa-alan tämän hetkiset ongelmat selity pelkästään Solttuetsivän kuvaamalla tavalla.

31.3.2023

YIT päätti muutosneuvottelut – yli sadalle toimihenkilölle lähtöpassit

YIT:n helmikuussa 2023 käynnistämät muutosneuvottelut ovat päättyneet.

Lähde: https://www.rakennuslehti.fi/2023/03/yi ... htopassit/

7.11.2023

YIT aloittaa muutos­neuvottelut – vaakalaudalla 90 työpaikkaa

Neuvottelujen piirissä on noin 1 500 henkilöä.

Lähde: https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000009973514.html

24.03.2022

Vaikeuksissa ollut ra­ken­nus­yh­tiö Lehto Group aloit­taa muu­tos­neu­vot­te­lut hen­ki­lös­tön kanssa, ta­voit­tee­na 150 hen­ki­lö­työ­vuot­ta vas­taa­vat säästöt

Lähde: https://www.kaleva.fi/vaikeuksissa-ollu ... it/4462375

4.10.2022

Rakennusyhtiö Lehto aloittaa muutosneuvottelut – 80 henkilö­työvuotta uhattuna

Lähde: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009111550.html

16.11.2023

Rakennusyhtiö Lehto aloittaa muutosneuvottelut – osake ampaisi kovaan nousuun

Lehto Groupin muutosneuvotteluiden piirissä on 320 ihmistä.

Lähde: https://www.hs.fi/talous/art-2000009996019.html

Tuossa nyt parin isomman rakennusyhtiön viime aikojen uutisia. Ja alla Rakennusliiton näkemys parin kuukauden takaa.

2.9.2023

Rakennus­teollisuuden johtaja varoittaa suur­työttömyydestä – ”Ensi keväänä tässä maassa ei rakenneta”

Lähde: https://www.hs.fi/talous/art-2000009820376.html

Mutta olen minäkin nähnyt tänään ja parin viimeisen päivän aikana joitakin myönteisiä uutisia asuntokauppaan liittyen. Kyllähän sitä positiivisia uutisia toivoisi varmaan jokainen, jota tämä aihe koskettaa suoraan tai välillisesti. Ja jos oikein pohjamutia myöten asiaa tarkastellaan, niin kyllähän tilanne vähintään välillisesti vaikuttaa useimpien suomalaisten elämään.

[H.Moilanen]

Osui silmiin tällainen kirjoitus PT-Mediasta. Kyseinen nettisivusto on yksityishenkilön ylläpitämä, eikä siis varmaan paras mahdollinen lähde, mutta yllättävän usein PT-Media on onnistunut löytämään ihan kiinnostavia näkökulmia moniin asioihin. Alle kopioitu teksti myös pohjautuu Ruotsin TV4 ajankohtaisohjelma Kalla Faktan materiaaliin, joten siksi asia alkoi kiinnostaa enemmän. En ole kuitenkaan ehtinyt kyseistä ohjelmaa itse katsomaan, jos sitä edes pystyy Suomesta käsin katsomaan.

Kiinnostaisi tietää, miksi Ruotsin tuulivoimayhtiöitä on konkurssin partaalla ja millainen tilanne on Suomen vastaavilla firmoilla. En ole ollenkaan tuulivoimaa vastustava, mutta joskus aiemmin aihetta hieman ihmeteltiin, kun erinäiset julkkikset (mm. Jari Sillanpää) lähtivät mukaan tuulivoimabisnekseen.

Screenshot_20231203-205125.jpg (136.04 KiB) Katsottu 895 kertaa

2.12.2023
https://pt-media.org/2023/12/02/moni-tu ... vastuulle/

Moni tuulivoimayhtiö konkurssikypsää tavaraa – purku saattaa jäädä maanomistajan vastuulle

Tuulivoima ei ollut sittenkään mikään kultakaivos. Ainakaan Ruotsissa, jossa tuulivoimaa on moninkertaisesti enemmän kuin Suomessa. Silti ruotsalaiset tuulivoimayhtiöt ovat konkurssikypsiä firmoja.

Moni kuvittelee virheellisesti, että tuulivoima tuottaisi ilmaista energiaa. Että kun tuulee, niin propellit työntävät ilmaista sähköä verkkoon ja kaikilla on mukavaa.

Ensinnäkin tuulivoimayhtiöt ovat osakeyhtiöitä, joiden ensisijainen tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajille voittoa – tuulivoimasähkön avulla. Firman tarkoitus ei toisin sanoen ole pelastaa maailmaa tai tuottaa vihreää sähköä, vaan tuottaa voittoa. Vihreä sähkö taas on pelkkä mainosslogani, joka uppoaa tyhmiin ihmisiin.

Ruotsin TV4 ajankohtaisohjelma Kalla Fakta tutki ruotsalaisten tuulivoimayhtiöiden rahakuvioita, ja selvisi, että kolme kymmenestä oli valmiita konkurssiyhtiöitä. Loputkin olivat matkalla kohti konkurssia tai jotain muuta päätöstä lopettaa toiminta.

Tutkimuksen myötä selvisi myös, että jos tuulivoimayhtiö ajautuu konkurssiin, niin propellien ja propelleita varten tehtyjen betonijalustojen ja muun infran purkamisen kustannukset saattavat jäädä maanomistajien vastuulle. Riippuu tietenkin sopimuksesta, joka tuulivoimayhtiön kanssa on allekirjoitettu.

Tuulivoiman tuulimyllyt on rakennettu yleensä jonkun paikallisen maanomistajan maille. Tuuliyhtiö on sitoutunut rakentamaan infran ja tietenkin propellin. Maanomistaja saa sitten riippuen sopimuksesta joko vuokrarahaa maansa vuokrasta tai osakkeita tuuliyhtiöstä sillä oletuksella, että yhtiöstä voidaan jakaa osinkoja. Monet maanomistajat eivät ole ajatelleet sopimusta kirjoittaessa, että jollakin taholla on myös vastuu propellien purkamisesta siinä tilanteessa, että yhtiön toiminta jollakin tavalla loppuu, vaikkapa konkurssin muodossa. Koska tuulivoimaa on rakennettu melkoisen hypetyksen säestämänä, niin yhtiöiden mahdolliset konkurssit ja infran purkaminen ei ole tullut monillekaan mieleen.

Jos tuuliyhtiön ja maanomistajan välisessä sopimuksessa ei ole selvää merkintää siitä, että yhtiö vastaa propellien ja infran purkamisesta, niin silloin vastuu jää maanomistajalle. Jos maanomistaja ei pysty itse purkamaan propelleja, niin työ teetätetään ulkopuolisilla ja maan omistaja vastaa kokonaisuudessa kustannuksista.

Suomessa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä menossa kymmeniä tuulivoimaprojekteja. Nyt sopii kysyä, että jos Ruotsin tunturialueilla sijaitsevat tuulivoimalat eivät tuota voittoa sen vertaa, että yhtiöt eivät olisi konkurssikypsiä yhtiötä, niin miten on mahdollista, että Pohjanmaalla, jossa kovilla pakkasilla, jolloin sähköä juuri tarvitaan, ei tuule ollenkaan, niin miten vastaavat yhtiöt voivat Pohjanmaalla tuottaa voittoa?

Persnettoahan Sillanpään Jarillekin tuulivoimasta tuli: Suosikkilaulajan tuulivoimabisnes on ajautunut vaikeuksiin.

Mutta noin yleisesti ottaen tuulisähkön tuotantoa koskevat uutiset ovat Suomessa olleet pääosin positiivisia mm. kuntien talouden näkökulmasta. Mikäköhän lienee kokonaistilanne Suomen tuulivoimayhtiöiden osalta? Ja mikä tilanne on muissa maissa? Tuulisähkön tuotantoahan on lisätty runsaasti monissa maissa parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Ruotsin taloudelle tämäkin on nyt sitten taas negatiivinen uutinen. Heillä kun on negatiivisia uutisia riittänyt muutenkin aivan riittävästi. Mutta ei auta kuin painaa eteenpäin niinkuin mummo lumessa

13.6.2023

Moni kunta voisi painaa veroprosenttinsa nollaan tuulivoiman tuottojen ansiosta – katso lista

Tuulivoiman tuomat verotulot antavat kymmenille kunnille mahdollisuuden laskea kunnan tuloveroa tuntuvasti, jopa nollaan saakka. Pienet kunnat hyötyvät vihreästä energiasta suhteellisesti eniten.

Lähde: https://yle.fi/a/74-20035461

10.2.2021

Tuulivoima huiskii kunnille yli 15 miljoonan kiinteistöverotulot

Lähde: https://kuntalehti.fi/uutiset/tuulivoim ... verotulot/

[1lpo]

^ Luuletko, että noi syytetyt ja vangitut 4-5 latvialaista ukkoa omisti kyseisen reilun 2000 kilon huumesatsin? Mukana oli pari eläkeukkoa ja muutama nuorempi kaveri. Eiköhän omistajat/tilaajat olleet ihan eri tyyppejä, joista moni menetti takavarikon myötä rahansa. Esimerkiksi Tanskassa julkaistuissa uutisissa arveltiin lastin olleen menossa Pohjoismaihin. Silti Norjan, Ruotsin ja Suomen media vaikeni asiasta ihan täysin. Laitoin kyseisen Latvian koksukeissin tähän ketjuun kuitenkin vain yhtenä esimerkkinä siitä, ettei Suomen media julkaise moniakaan tärkeitä juttuja. Esimerkiksi monien isojen huumelastien takavarikot jäävät Suomessa uutisoimatta, mutta puskaradioissa niistä kuulee. Suomen mediassa sellaiset myrskyt saattavat toki aiheuttaa ns. jälkilaineita eli uutisia nuorten miesten kolareista rekkojen nokkaan sekä lifestyle-juttuja asuntoautoissa elämisen trendikkyydestä.

No kuka ne huumeet omisti?
Tanskassa arveltiin menevän pohjoismaihin.
Isoja takavarikkoja jää uutisoimatta. Voiko johtua siitä että isoja takavarikkoja tulee ympäri maailman kuin sieniä sateella? Voiko johtua aiemmasta selityksestä että ei ne ole myynnin kannalta niin kiinnostavia?

Nyt oli kyllä paska esimerkki jostain tietoisesta peittelystä. Olisko jotain oikeeta esimerkkiä antaa? Ei vaan pysty käsittään kuinka ihmiset ymmärtävät että olemme ahneita, raha pyörittää maailmaa ja usein rikkaat haluavat rikastua lisää ja kun ne toimivat luontonsa mukaan niin se olisi usein jotain salaliittoa. Ei saatana ole aina, ahne ihminen vain toimii ahneesti.

Yksinkertaista, tuo sinun juttusi ei vain myy tarpeeksi, eli vähemmän rahaa lehdistölle. Jos olisi varmuus että lasti tulisi tänne ja siinä olisi varmistetusti suomalaisia niin ehkä olisi pari lööppiä lisää. Ei välttämättä siltikään.

[damfin]

https://www.iltalehti.fi/talous/a/18b05 ... 04ee431f3f
The Economist antaa Suomelle jumbosijan ja suosittelee lohduksi kalsarikännejä jouluna

Missä talouskehitys oli parhainta 2023?

Brittiläinen The Economist -lehti selvitti asian, eikä Suomella ole hurraamista. Tulokseksi tuli viimeinen sija.

NATO:n puudelina oleminen ei tule ilmaiseksi.

Ja mitäs muuta siinä selvityksessä selvisikään...

Ensimmäisen sijan nappasi Kreikka, takavuosien murheenkryyni. Kreikan talouskasvu ja työllisyys ovat kasvaneet kohtuullisesti ja pörssikurssit ovat nousseet voimakkaasti The Economistin viime vuoden lokakuusta kuluvan vuoden lokakuuhun ulottuvalla tarkasteluajanjaksolla. Vertailussa oli mukana myös inflaatio.

Kreikan kannassa tulevat Etelä-Korea, Yhdysvallat, Israel, Luxemburg, Kanada, Chile, Portugali, Espanja ja Puola.

Paras Pohjoismaa on sijalla 12 oleva Tanska. Viro on sijalla 15 ja Ruotsi sijalla 31.

Suomi on siis kaikkiaan 35 maan listauksen hännänhuippu. Suomen talous supistui tarkastelujaksolla 0,4 %, työllisyys kasvoi 0,5 % mutta pörssikurssit tulivat alas 12 %. Pohjainflaatio oli 6,6 prosenttia.

Jutussa muistutetaan siitä, että vuodelle 2023 odotettiin taantumaa, mutta maailmantalous kasvaakin noin 3 prosentin vauhtia.

Suomen tilanne on tällä hetkellä kieltämättä melko surkea, siitä saamme ilmeisesti kiittää aikaisempaa hallitusta ja joka asiasta röttelöiviä ammattiliittoja jotka eivät ymmärrä että huonossa taloustilanteessa palkkoja ei voi jatkuvasti nostaa vaan joskus joutuu hieman tinkimään siitä elintasosta.
Nato jäsenyys ei vuoden 2023 talouslukemiin ole ehtinyt vaikuttaa, sen vaikutukset nähdään vasta myöhemmin.
Missä listalta on venäjä sekä pohjois-korea ja muut kaverivaltionsa, eikös venäjällä se talous kasvakaan kohisten nyt kun omavarainen tuotanto on nousussa...?

[damfin]

Venäjä ja Kiina ovat IMF:än mukaan ensivuoden talousrintaman selkeät voittajaehdokkaat.

Taantumaan ollaan euroopassa matkalla kovaa vauhtia ja suurimmat EU maat siellä jo ovat olleet aikansa.

Saksan tilanne näyttää lohduttomalta mikä heijastuu sitten kaikkiin muihinkin maihin.

NATO jäsenyys ja Ukrainan paariavaltioon syydettävät EU varat takaavat sen ettei hyvä heilu loppupeleissä.

Niinkö, miksi ne IMF:n julkaisemat ennustukset sitten näyttävät ihan erilaiselta?

www.imf.org.jpg (99.66 KiB) Katsottu 674 kertaa

https://www.imf.org/en/Publications/WEO ... tober-2023
Jonkinlaista kasvun lisääntymistä näyttäisi Saksa, Ranska, Kanada, Englanti, ja Euroalue keskimääräisesti.
Lievää hidastumista näyttäisi Kiina ja varsinkin venäjä eli eivät näytä ennusteen mukaan kovin vahvoilta voittajaehdokkailta.

IMF:n syksyn ennuste maalaa vaisun kuvan maailmantalouden näkymistä. Talouskasvun elpyminen viivästyy, maiden väliset talousnäkymät ovat eriytymässä ja inflaatio on osoittautunut sitkeäksi.

IMF (International Monetary Fund, Kansainvälinen valuuttarahasto) julkaisi syksyn ennusteensa World Economic Outlook -raportissa 10. lokakuuta. IMF ennustaa maailmantalouden kasvun hidastuvan 3,0 prosenttiin vuonna 2023 ja 2,9 prosenttiin vuonna 2024 (kuvio 1). Vielä viime vuonna maailmantalous kasvoi 3,5 prosenttia talouksien toipuessa vauhdikkaasti COVID-19-pandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Kasvun elpymistä pandemiaa edeltäneeseen vauhtiin saadaan kuitenkin vielä odottaa.

Merkittävimpinä kehityksen ajureina jatkavat sitkeäksi osoittautunut inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen sekä finanssipoliittisen tuen vähentyminen. Näkymiä painavat lisäksi Kiinan odotuksia hitaampi talouskasvu, Venäjän hyökkäyssodan seuraukset, geotaloudellinen fragmentaatio ja äärimmäiset sääilmiöt. Keskipitkälle aikavälille IMF ennustaa noin 3,1 % talouskasvua, kun ennen pandemiaa keskipitkän aikavälin talouskasvuksi ennustettiin 3,5 %.

Maiden väliset erot talousnäkymissä korostuvat
IMF odottaa kaikkien maaryhmien talouskasvun hidastuvan, mutta näkymät ja niiden ajurit ovat selvästi eriytymässä. Kehittyneiden talouksien kasvuvauhtia painavat erityisesti sitkeä inflaatio ja rahapolitiikan kiristyminen. Vain Yhdysvaltojen talouden odotetaan saavuttavan pandemiaa edeltänyt kasvutrendi ennustejakson aikana vahvan kulutuskysynnän tukemana. Euroalueen ja Iso-Britannian kasvua painavat energiahintojen jyrkkien vaihteluiden aiheuttamat kustannukset ja epävarmuus. Nousevien ja kehittyvien talouksien näkymiä heikentää Kiinan hidastuva talouskasvu, jota selittävät kiinteistösektorin ongelmat, velkaantuminen ja heikko ulkoinen kysyntä. Muissa nousevissa talouksissa kehityksen odotetaan olevan huomattavasti parempaa.

https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2 ... en-kasvua/

[H.Moilanen]

Venäjä ja Kiina ovat IMF:än mukaan ensivuoden talousrintaman selkeät voittajaehdokkaat.

Taantumaan ollaan euroopassa matkalla kovaa vauhtia ja suurimmat EU maat siellä jo ovat olleet aikansa.

Saksan tilanne näyttää lohduttomalta mikä heijastuu sitten kaikkiin muihinkin maihin.

NATO jäsenyys ja Ukrainan paariavaltioon syydettävät EU varat takaavat sen ettei hyvä heilu loppupeleissä.

Niinkö, miksi ne IMF:n julkaisemat ennustukset sitten näyttävät ihan erilaiselta?
www.imf.org.jpg
https://www.imf.org/en/Publications/WEO ... tober-2023

IMF:n ennusteet ovat varsinkin tällaisessa geopoliittisessa tilanteessa vähän samanlaisia kuin jos menisi Ouluun Rotuaarille kyselemään, mikä joukkue voittaa tänä vuonna lätkän Suomen mestaruuden. Jos jaksat tutkia (esim. Wikipedia) IMF:n taustoja vähän tarkemmin, niin varmasti ymmärrät, mihin viittaan.

Talousennusteilla on tapana vaikuttaa kuluttajien ja myös yritysten käyttäytymiseen. Siksi ne eivät olekaan aivan samanlaisia ennusteita kuin vaikkapa satokauden kasvuennusteet tai ennusteet ensilumen ajankohdasta. Jos seurasit muutama päivä sitten annettuja lausuntoja tulevista koroista, saatoit huomata FED:n lupailleen ensi vuodelle koronlaskuja, kun taas Euroopan keskuspankki jätti lupaukset lausumatta.

"Yhdysvaltain keskuspankki FED piti eilen ohjauskorkonsa ennallaan, mutta keskuspankki kuitenkin viestitti, että ensi vuonna korkoja lasketaan jo kolmeen otteeseen. Viesti on piristänyt osakemarkkinoita tuntuvasti kautta maailman.

Sen sijaan EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ei anna aikatauluja.

– Me olemme data-riippuvaisia, emme aika-riippuvaisia, hän vastasi kysymykseen korkojen laskemisen aikataulusta.

EKP seuraa siis mitä taloudessa todella tapahtuu ja reagoi vasta varmojen havaintojen perusteella."

Lähde: https://yle.fi/a/74-20064881

Tuossa yllä olevassa sitaatissa todetaankin olennainen seikka: "Viesti on piristänyt osakemarkkinoita tuntuvasti kautta maailman." Aika näyttää, pystyykö FED ensi vuonna lunastamaan lupauksensa koronlaskuista vai syövätkö he sanansa. Se mahdollisuushan heillä on vähän kuin SDP:n Antti Rinteellä ennen vaaleja. Antti lupasi vähävaraisille legendaarisen vappusatasen ja sai mummot & mammat rynnimään äänestyskopeille. Vaan eipä ole vieläkään sitä satasta mummojen lompakoissa näkynyt. Pari päivää sitten tekemällään "lupauksella" FED sai tarvitsemansa piristysruiskeen (tulee muuten narkomania taas mieleen), mutta saa nähdä kauanko sen myönteinen vaikutus kestää ja miten markkinoita seuraavan kerran piristetään. Addiktit kun eivät yhdellä ruiskeella taida kovin pitkään pärjätä...

Tietysti IMF:iä ja FED:iä lähellä oleville tahoille on tärkeää myös ylläpitää mielialaa ja tulevaisuuden uskoa korkealla länsimaissa sekä vähätellä kaikkea sitä kehitystä & kasvua, mitä tapahtuu esimerkiksi Kiinassa ja Venäjällä.

Ps. Suomessakin julkaistaan ajoittain tietoja kansainvälisestä yliopistojen paremmuuslistauksesta, missä yhdysvaltalaiset ja brittiläiset yliopistot keikkuvat vuosikymmenestä toiseen kärkikastissa. Näin annetaan ymmärtää, että tiedemaailman terävin kärki elää ja vaikuttaa mm. New Yorkissa, Kaliforniassa, Bostonissa, Oxfordissa ja Lontoossa. Ongelmana on mm. se, että yliopistovertailujen perusteena käytetään mm. tieteellisten julkaisujen määriä ja tietynlaisia erityisiä huomionosoituksia (mm. Nobelit & Fieldsit). Tieteellisistä artikkeleista huomioidaan kuitenkin lähinnä englanninkielisissä julkaisuissa julkaistut artikkelit, joiden hyväksymisestä päättää mm. yliopistoihin ja ranking-listoihin kytköksissä olevat tahot. Myös esimerkiksi Nobelin palkinnon saajien valinnat tekee yliopistomaailmaan kytköksissä olevat henkilöt. Kaikkien edellä mainittujen tahojen sisältä pursuilee säännöllisen epäsäännöllisesti huhuja sekä todennettujakin tapauksia nepotismista, korruptiosta, seksismistä, väärinkäytöksistä, ahdisteluista jne. Ongelman ratkaiseminen ei ole aivan helppoa, koska eihän yliopistoja voida arvioida myöskään satunnaisten kadunmiesten toimesta eikä tiedepalkintoja kannata jakaa arpomalla. Kyseessä on siis hyvin pitkäkestoinen ja hankala akateemisen maailman rutto, josta eroon pääseminen vaatii muutakin kuin täishampoota ja suursiivouksen. Onneksi on paljon hyviäkin merkkejä näkyvissä niin akateemisen maailman osalta kuin monien muidenkin elämän osa-alueiden joukossa.

[H.Moilanen]

Damfinin kommenttiin liittyen täytyy muistuttaa, että pohdiskelin mm. IMF:ää ja monia muita samaan suuntaan kallellaan olevaa organisaatioita tässä ketjussa 26. elokuuta 2023. Alla on lyhyt sitaatti kyseisestä viestistäni. Kokonaisuudessaan viesti löytyy sivulta 28.

Damfin toki vastasi omalla viestillään STRATCOM:in viestiin, enkä tiedä tarkemmin, mihin lähteisiin hän ajatuksensa pohjaa. Pikkuisen on oltu huomaavinamme tänä vuonna, että talouslukuja on joissain tahoissa korjattu julkistusten jälkeen. Tarkastuksiin perustuvat korjaukset ovat sinänsä normaaleita, mutta toki niissäkin saatetaan joskus sortua jekkuihin, minkä taas jotkut toiset saattavat havaita. Myös aiempia uutisia on hävinnyt, mutta onneksi niistä on ehditty ottaa taltiointeja, muutenhan sitä saattaisi epäillä, että vika on omassa päässä

- Monet kansainväliset organisaatiot, joita olemme tottuneet pitämään ikuisina ja kaikkitietävinä, tärisevät jo. Esimerkiksi suomalainen media ei ole kovin paljon tuonut esiin Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n, Kansainvälisen valuuttarahaston eli IMF:n, Maailmanpankin, Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n, Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO:n taustoja. Kyseiset organisaatiot perustettiin toisen maailmansodan loppu- ja jälkimainingeissa. Ne ovat kaikki hyvin länsimaalaisvetoisia ja niiden perustukset on valettu Yhdysvaltojen johtaman maailman järjestyksen (World Order) varaan. Kun geopoliittiset mannerlaatat nyt hakevat uusia asentojaan maailman järjestyksen siirtyessä lännestä itään, tulevat myös edellä mainittujen kansainvälisten organisaatioiden asemat ja tehtävät ennemmin tai myöhemmin lähemmän tarkastelun kohteeksi. Kyseisiin organisaatioihin kuuluu tai niihin on muuten kytköksissä valtava määrä muita kansainvälisiä organisaatioita kuten Unicef, UNHCR, WTO, IAEA ja ILO.