Keskusta-puolue haraa vastaan, kun muut haluavat luopua lautamiehistä

[Oikeus ennen kaikkea]

Helsingin käräjäoikeus on tänään hylännyt syytteet jutussa, jossa kuusikymppistä miestä syytettiin törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä. Päätöksen tekivät maallikkolautamiehet. Oikeudenkäynnin puheenjohtajana toiminut käräjätuomari olisi tuominnut miehen.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio on määrätty suurilta osin salaiseksi, mutta käräjäoikeus on antanut asiasta julkisen selosteen.

Sen mukaan lautamiesjäsenistä koostunut enemmistö hylkäsi vastaajaa vastaan nostetut syytteet kahdesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja yhdestä perusmuotoisesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Syytteiden mukaan kuusikymppinen mies oli tehnyt alaikäiselle asianomistajalle seksuaalisia tekoja useilla eri kerroilla vuosina 2009, 2011 ja 2014-2016. Syytteiden mukaan kyse ei kuitenkaan ole ollut sukupuoliyhteydestä.

Käräjäoikeus siis hylkäsi miehen syytteet, koska maallikkolautamiehet katsoivat, että näyttöä syytteiden mukaisista teoista ei ollut tarpeeksi.

Lautamiehet perustelevat näkemystään muun muassa sillä, että "ihmismielellä on taipumus valemuistoihin".

Oikeudenkäynnin puheenjohtajana toiminut käräjätuomari oli täysin eri mieltä.
Hänen mukaansa mies olisi tullut tuomita kaikkien syytteiden osalta.
Käräjätuomari olisi tuominnut miehen 2 vuoden ja 3 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.

Syytteet kuitenkin hylättiin kokonaan lautamiesten päätöksellä.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, eli siihen voi hakea muutosta hovioikeudesta.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maa ... #gs.2g2zst

[ässähai]

Viestintäpalvelu Twitterissä 7.6.2022 :

Suomen tuomariliitto - Finlands domareförbund ry @tuomariliitto

Lautamiesjärjestelmää koskeva keskustelu jatkuu nyt eduskunnassa: kirjallinen kysymys lautamiesjärjestelmän toimivuuden ja tarpeellisuuden selvittämisestä (KK 279/2022 vp).

https://eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/D ... 9+2022.pdf

1.00 ip. · 7. kesäk. 2022·Twitter Web App

.

Kirjallinen kysymys KK 279/2022 vp
[...]

Tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström on todennut tiedotusvälineissä, että lautamiesjärjestelmä on tullut tiensä päähän. Hänen mielestään lautamiesten osallistuminen ei paranna oikeusturvaa eikä edistä asioiden käsittelemistä. Hällström on myös hiljattain kommentoinut tiedotusvälineissä, että lautamiesten valintaperusteet vaarantavat oikeuden riippumattomuuden. Lautamiehet voivat jopa lisätä tuomarin työtä, kun maallikolle on selvennettävä asioita. Toisaalta Hällström myöntää, että tuomareilla on jo nyt liikaa töitä ja että ammattituomareiden kokoonpanoja ei voida resurssipulan takia pitää niin paljon kuin olisi tarve.

Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Haavisto on tiedotusvälineissä todennut puolestaan, että tarve lautamiehiin on poistunut. Raha olisi syytä keskittää ammattituomareihin. Hänen mielestään luottamus oikeudenhoidon luotettavuuteen ei voi olla enää perusteena lautamiesjärjestelmälle, kun hovioikeuksissakin on vain ammattituomareita. Varsinkin pitkäkestoisissa jutuissa lautamieskokoonpano on Haaviston mukaan vääristynyt, sillä työssäkäyvien ihmisten on hankala osallistua useita päiviä jatkuviin istuntoihin. Asianajajaliiton puheenjohtajan Hanna Räihä-Mäntyharjun mukaan lautamiesjärjestelmään liittyy monenlaisia haasteita, ja sen takia siitä pitäisi luopua.

Koska lautamiehet osallistuvat kaikkein vakavimpien rikosten käsittelyyn, juuri näissä asioissa olisi ihmisten oikeusturvan kannalta erityisen tärkeää, että tuomareilla olisi riittävä asiantuntemus. Lautamiehet valikoituvat juttuihin sattumanvaraisesti. He eivät välttämättä osallistu sellaisen jutun käsittelyyn, jossa heillä olisi hyödyllistä asiantuntemusta.

Järjestelmän tavoitteena on oikeusvarmuus ja luottamus siihen, että valtiossa ylläpidetään oikeutta ja että tuomioistuimet tekevät ratkaisunsa lakeja ja kansan oikeuskäsitystä noudattaen sekä että oikeudellisia ratkaisuja voidaan ennalta arvioida.

Lautamiesjärjestelmän pitkä historia ei ole riittävä peruste sen säilyttämiseksi, etenkin jos aika on jo ajanut järjestelmän ohi. Kansalaisten on voitava luottaa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, ja monien mielestä politiikka ja oikeuslaitos sekoittuvat nykyisessä lautamiesjärjestelmässä. Järjestelmän toimivuus ja tarpeellisuus on syytä selvittää perusteellisesti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä vielä tällä vaalikaudella toimiin lautamiesjärjestelmän toimivuuden ja tarpeellisuuden selvittämiseksi?

Helsingissä 31.5.2022
Olli Immonen ps

[McCall]

Hämeen Sanomat 20.6.2022 / https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame ... a-2650818/

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni ei haluaisi lautamiehen tuomitsemaksi – Onko aika ajanut ohi 1400-luvulta juontavasta oikeusinstituutiosta?

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni näkee lautamiesjärjestelmän menneiden aikojen muistona. Lautamies taas pitää sitä demokratian osana.

Laamanni.JPG (79.63 KiB) Katsottu 1494 kertaa

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni Petteri Palomäki toteaa, että perinteisesti lautamiehiä eli maallikkotuomareita on pidetty olennaisina oikeudenhoidon läpinäkyvyyden ja luottamuksen takaamiseksi.

Instituutio on globaalistikin iäkäs ja juontaa ainakin 1400-luvulle.

Tuomarit on nähty eliittinä, joka ratkaisee tavallisten ihmisten kohtaloita mystisissä menoissaan. Maallikkoedustusta puolestaan on pidetty tarpeellisena kansalaisten suojaamiseksi virkamiesvallalta.

– Keski-Euroopassa instituutio on jo alkanut hiipua. Meilläkin ammattituomarit pystyvät yksin ratkaisemaan paljon asioita, eikä lautamiehiä ole pakko käyttää. Oikeudenistuntoja, joissa on maallikkotuomareita mukana, on aika harvoin. Sitäkin myöten iso osa lautamiehistä on melko kokemattomia ja he tietävät vain suurin piirtein, mitä pitää tehdä, Palomäki pohtii.

Ryhmädynamiikka on heikentynyt

Kunnanvaltuustojen valitsemien lautamiesten lukumäärää per istunto on laskettu laissa kolmesta kahteen.

Palomäki katsoo, että kun lautamiehiä oli kolme, heillä oli myös parempi ryhmädynamiikka ja tuolloin vielä enemmän kokemusta. Lautamiehet saattoivat olla oikeudenistunnossa viikoittainkin.

– Systeemi toimi, kun lautamiehet saivat olla usein mukana. Nyt, kun heitä on istunnossa vain harvoin, heille ei ole muodostunut käsitystä siitä, minkälainen oikeudenkäyntiprosessi on. Lisäksi motivaatio saattaa olla alhaisella tasolla, ja poliittinen kenttäkin on muuttunut. Kaikki tämä pistää miettimään, onko järjestelmästä enää oikeasti merkittävää hyötyä.

Suomalaisessa oikeudenkäynnissä esiin tulee paljon juridisia kysymyksiä niin kantajan kuin vastaajan oikeuksiin ja näyttöön liittyen.

Hiipuva instituutio?

Palomäki toteaa, että lautamiesten joukossa on monenlaista maallikkoa. Joskus lautamiehet voivat tehdä raflaavia ratkaisuja, jotka eivät ole omiaan lisäämään luottamusta lainkäyttöön.

– Tämä on myös hinta- ja kustannuskysymys, ja meillä on suhteellisen kireä henkilöstötilanne muutenkin. Valtaosa käsiteltävistä jutuista koskee vähäisempiä rikoksia, ja ne käsittelee yksi tuomari.

Palomäki sanoo ystävällismielisesti sympatiseeraavansa maallikkotuomareita. Mutta.

– Hirveän jyrkkää kantaa en asiaan ole ottanut, mutta kyse näyttää olevan hiipuvasta instituutiosta, enkä näe sitä kovin huolestuttavana asiana. Jos kysyisin itseltäni, haluaisinko maallikkotuomarin vai ammattituomarin tuomittavaksi, vastaisin, että mieluummin ammattituomarin, kiitos.

Faktat ja perustelut ratkaisevat

Forssalainen Jari Hämäläinen (kok.) on kuntapoliitikkouransa aikana toiminut eri lautakunnissa.

Lautamieheksi Hämäläinen valittiin viime kuntavaalien myötä.

Hämäläinen myöntää, että aluksi uusi pesti jännitti.

– Kuitenkin kyse on maalaisjärjen käytöstä ja siitä, että pitää tarkasti kuunnella, mitä kantaja, vastaaja ja heidän asianajajansa puhuvat. Todisteiden valossa asiasta kykenee luomaan selkeän kuvan. Ensin meidät perehdytettiin Teams-kurssilla, jossa kerrottiin tehtävän sisällöstä, säännöistä ja etiketistä sekä siitä, miten lautamiehenä tulee toimia, Hämäläinen kertoo.

Tähän mennessä Hämäläinen on ollut maallikkotuomarina parissa oikeusjutussa.

Toisessa tapauksessa käsiteltiin kavallusta, toisessa kyseessä oli lapsen hyväksikäyttötapaus. Kummassakin käsittelyssä mukana oli ammattituomari ja kaksi lautamiestä. Ennalta ajatellen vaikeimmissa tapauksissa käsittelyyn osallistuu kaksi ammattituomaria.

– Ajattelen asian niin,että oli kyseessä minkälainen tahansa tunteitakin nostattava tapaus, oikeudenkäynnissä pitää olla valitsematta puolta. Sen sijaan pitää keskittyä todisteisiin ja perehtyä asioihin. Pelkästään faktat ja perustelut ratkaisevat. Ammattituomari myös tietää, miten erilaisista rikoksista on aiemmin tuomittu, ja siten hänellä on perusteltu tuomioehdotus.

Hämäläinen korostaa sitä, että jutun luonteesta riippumatta oikeussaliin kuuluu aina tietynlainen arvokkuus ja osapuolten kunnioittaminen oli asia sitten mikä hyvänsä. Tuomiota ei langeteta etukäteen kenenkään mielessä.

– Todennäköisesti tässä mielenkiintoisessa, uudenlaisessa luottamustehtävässäni tulee kaikenlaisia juttuja vastaan. Kanta-Hämeessä meitä lautamiehiä on muutamia kymmeniä, ja meitä kutsutaan paikalle tasaiseen tahtiin. Oikeusjutun käsittelyyn osallistumisesta on mahdollista kieltäytyäkin, jos siltä tuntuu.

Maallikko tuo näkökulmansa

Hämäläinen sanoo pitävänsä pestistään.

Siinä oppii ja näkee lainkäyttöä lähellä ja uudella tavalla. Myös tietynlainen arvokkuus oikeussalissa on tehnyt vaikutuksen.

– En katsoisi, että maallikkotuomareita ja heidän päätösvaltaansa pitäisi välttämättä vähentää, mutta toki vaativat jutut ovat eri asia. Lautamiesten osallistuminen oikeusprosessiin kuuluu demokratiaan, ja maallikolla voi olla erilaisia näkökulmia kuin ammattituomarilla. Oleellista on se, että kul l oisestakin asiasta käydään keskustelua.

Ratkaisuja.JPG (82.79 KiB) Katsottu 1494 kertaa

[ässähai]

^
Tässä Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni Petteri Palomäki osuu asian ytimeen:

Palomäki katsoo, että kun lautamiehiä oli kolme, heillä oli myös parempi ryhmädynamiikka ja tuolloin vielä enemmän kokemusta. Lautamiehet saattoivat olla oikeudenistunnossa viikoittainkin.

– Systeemi toimi, kun lautamiehet saivat olla usein mukana. Nyt, kun heitä on istunnossa vain harvoin, heille ei ole muodostunut käsitystä siitä, minkälainen oikeudenkäyntiprosessi on.

Ylitsepääsemättömänä ongelmana on, että maallikkotuomareilla ei ole tehtävässään tarvitsemaansa ymmärrystä siitä, millainen oikeudenkäyntiprosessi on, eivätkä he sitä ymmärrystä voi saada nykykäytännössä. Ongelma on ylitsepääsemätön, koska kehittämissuunnitelmissa perusteltu tahtotila - vaikeiden juttujen kasvun vuoksi - on se, että oikeudenistunnoissa lisätään ammattituomareiden määrää, ei maallikkotuomareiden määrää. Mutta poliitikothan tästä viime kädessä päättävät: pistetäänkö fyffeä oikeusturvasyistä ammattituomareiden vai maallikkotuomareiden lisäämiselle.

[TucoRamirez]

Oikeudenkäytön kannalta on hyvä etteivät kaikki tuomioistuinten päättäjät ole samasta muotista syyttäjien kanssa. Kuvitelkaa tilanne jossa käräjä-,hovi- ja korkeinoikeus ovat täytetty valtakunnansyyttäjä Toiviaisen kaltaisilla henkilöillä, koska heillä on sama oikeustieteiden korkeakoulututkinto. Nyt viimeksi oikeus päätyi toteamaan syyttäjän jopa keksineen itse Päivi Räsäsen rikoksiksi syytteessä luetut asiat. Jos tuomareilla ei olisi ollutkaan omaa tahtoa pysyä totuudessa, olisi Räsänen saanut tuomion. Olikohan lautamiehillä jotain osaa asian käsittelyssä, en osaa sanoa. Mutta oman maallikkomielipiteen perusteella Räsänen on syytön ja syytteet oli keksitty.

Päivän Toiviainen, se ajatusten Tonava:

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen: Vihapuheen salliminen on tien alku – sen päässä odottaa väkivalta

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen on nostanut määrätietoisesti vihapuheeseen, solvaamiseen, vainoamiseen ja kansanryhmää vastaan kiihottamiseen liittyviä syytteitä.

https://yle.fi/uutiset/3-12494169

[Oikeus ennen kaikkea]

Lautamiesten valinta­tapaa on muutettava
Oikeusministeri Leena Meri (ps) sanoi hiljattain, että hänestä lautamiesten poliittinen nimittäminen käräjäoikeuksiin pitäisi lopettaa. Siitä on helppo olla samaa mieltä.

Lautamiesjärjestelmä puhuttaa taas, kun Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden lautamiehenä ja Espoon varavaltuutettuna toimiva nainen sai tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio tuli Facebook-päivityksestä, jonka nainen oli julkaissut ennen kuin hänet oli nimitetty lautamieheksi.
Lautamiehet ovat kunnanvaltuustojen nimittämiä käräjäoikeuden maallikkojäseniä, joilta ei edellytetä oikeustieteellistä koulutusta. Järjestelmä periytyy keskiajan Ruotsi-Suomesta, joten lautamiehet ovat ratkoneet riitoja jo vuosisatojen ajan. Maallikoiden osallistuminen oikeudenkäyttöön onkin ollut tärkeä osa oikeuskulttuuriamme, ja käytäntöä on perusteltu myös kansanvallalla.

Viime vuosina kritiikki järjestelmää kohtaan on lisääntynyt. Arvostelua ovat voimistaneet erilaiset lautamiesten aiheuttamat kohut. Näkyvimmät niistä ovat liittyneet tapauksiin, joissa lautamiehet ovat äänestäneet tuomarin kumoon ja antaneet esimerkiksi vapauttavan tuomion seksuaalirikoksesta. Ammattituomarit ovatkin kyseenalaistaneet maallikkojäsenten hyödyn järjestelmässä, jonka tavoitteena on oikeusvarmuus.
Toinen iso ongelma liittyy lautamiesten valintaan. Koska poliitikot valitsevat lautamiehet, lautamiespaikoista on tullut puolueiden läänityksiä, joita jaetaan puolueen jäsenille ja esimerkiksi kunnallisvaalien ehdokkaiksi suostuneille.
Nimitysmalli heikentää koko järjestelmän uskottavuutta. Maallikoiden oikeudenjakamiseen osallistumiselle on kuitenkin pitkät perinteet monissa vanhoissa oikeusvaltioissa, eikä mallista pidä luopua ilman perusteellista harkintaa.

Tuore oikeusministeri Leena Meri (ps) sanoi viime kuussa, että hänestä lautamiesten poliittinen nimittäminen pitäisi lopettaa. Ministerin kanssa on helppo olla samaa mieltä. Nykyinen nimitystapa on tullut tiensä päähän jo kauan sitten.

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 36177.html

[ässähai]

Turun Sanomat asian ytimessä!

Turun Sanomat | Pääkirjoitus | 18.2.2024
https://www.ts.fi/puheenvuorot/6241503

Politiikka irti maallikkotuomareiden valinnasta

Turun Sanomat
21:00

Maallikkotuomarien eli lautamiesten käyttö on vähentynyt niin paljon, että nämä osallistuvat enää lähinnä vakavimpien rikosten käsittelyyn. Niihin lukeutuvat muun muassa väkivalta- ja seksuaalirikokset. Juttumäärän lasku voi aiheuttaa sen, että maallikkotuomarien kokemus juridiikan arvioinnista jää ohueksi. Puutteita ammattituomareihin verrattuna on juridiikan lisäksi todistajakertomusten luotettavuuden arvioinnissa (TS 10.2.).

Maallikkotuomareiden käytölle on Suomessa pitkät perinteet. Heidän nähdään tuovan oikeudenkäynteihin "kansan ääntä" ja lisäävän luottamusta oikeusjärjestelmään. He myös osaltaan valvovat oikeudenkäyttöä ja varmistavat sen julkisuutta. Oikeusalan ammattijärjestöt kuitenkin kokevat, että aika on ajamassa järjestelmän ohi. Tuomariliitto muistuttaa, ettei ole olemassa yhtä ja yleisesti jaettua oikeustajua, vaan eri ihmisten näkemykset oikeudenmukaisista rangaistuksista vaihtelevat.

Asianajajaliitto puolestaan huomauttaa, että maallikkotuomarin siviiliammatin antama asiantuntemus ei välttämättä päädy käyttöön, sillä ammatti ei vaikuta siihen, mihin juttuihin yksittäinen maallikkotuomari kutsutaan. Esimerkiksi monimutkaisia talousrikoksia eivät silloin välttämättä käsittele talouden ammattilaiset, vaikka ne voivat olla haastavia ammattituomareillekin.

Maallikkotuomareita edustava yhdistys myöntää vähäisen kokemuksen aiheuttamat haasteet, mutta ehdottaa järjestelmän lakkauttamisen sijaan koulutusta ja lisäistuntojen antamista erityisesti uusille lautamiehille. Yhdistys muistuttaa, että maallikkotuomarien käyttäminen lainopillisesti vaikeissa jutuissa on edullisempaa kuin kolmen ammattituomarin kokoonpanot. Tilanne on kuitenkin nurinkurinen, jos maallikot jakavat oikeutta mutkikkaissa jutuissa, joissa tarvittaisiin pikemminkin alan ammattiosaamista.

Maallikkotuomarijärjestelmän pyörittäminen maksaa reilut miljoona euroa vuodessa. Oikeusalan ammattiliitot käyttäisivät rahat ammattituomareiden palkkaamiseen käräjäoikeuksiin. Hovioikeuksissa oikeutta jakavat jo nyt vain ammattituomarit.

Hallitusohjelmassa ei ole kirjausta maallikkotuomareista luopumisesta, mutta valintaperusteita halutaan uudistaa. Lautamiehet valitsee nykyisin kunnanvaltuusto, ja valittavat ovat usein olleet ehdolla kuntavaaleissa. Oikeuslaitoksen uskottavuus perustuu riippumattomuuteen, joka taas pohjautuu pitkälti siihen, miltä asiat näyttävät. Poliittisen kytköksen poistaminen maallikkotuomareiden valinnasta olisi sen vuoksi perusteltua, mikäli järjestelmä aiotaan säilyttää.