IltalehtiKommentti: Oikeistopohjalla mennään Säätytalolle – Näistä asioista siellä väännetään
Hallitustunnusteluissa tilanne on se, että jo torstaina Orpo voisi ilmoittaa, että oikeistohallituspohjalla lähdetään Säätytalolle.
Se tarkoittaa, että hallitusneuvottelut aloitetaan ensi viikolla porukalla kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja KD.
Hallitustunnustelujen osalta on hieman hämmennystä herättänyt se, että kokoomuksen suunnasta on viestitetty, että kaikki on mennyt hyvin ja ratkaisut kiistakysymyksiin kyllä löytyvät. Perussuomalaisten suunnasta on taas annettu ymmärtää, että monet keskeiset asiat ovat aivan auki.
Viestien erilaisuus johtunee siitä, että kokoomus on pyrkinyt vain löytämään sen pohjan, jolta asioista sopiminen voisi ylipäätään olla mahdollista.
Asioiden yksityiskohdat ja ratkaisut löydetään, jos ne ovat löytyäkseen, hallitusnevotteluissa Säätytalolla. ”Kaikki riippuu kaikesta”, kokoomuksesta viestitään.
Yhtä kaikki, Säätytalolle jää isoja erimielisyyksiä ratkottavaksi. Ei ylitsepääsemättömiä, mutta vaikeita kysymyksiä. Selvä on, että niistä ei sopua saadakaan, ellei ole kovaa painetta sopua synnyttää.
Paine syntyy Säätytalolla, koska kokoomus tietää, että porvaripohjalla se saa enemmän vaatimuksiaan läpi taloudessa ja sen sopeuttamisessa. PS puolestaan tietää, että vain tällä pohjalla heille erityisen tärkeissä maahanmuuttokysymyksissä edetään.
Ennakkoon on arveltu, että vaikein kokonaisuus on maahanmuutto, sekä humanitaarinen että työperäinen.
Humanitaarisen maahanmuuton puolella perussuomalaisten vaatimia tiukennuksia on toteutettavissa, vaikkakin ne ovat vaikeita ainakin RKP:lle.
PS haluaa lyhentää väliaikaisten oleskelulupien keston niin lyhyeksi kuin on mahdollista. Puolue haluaa nostaa pysyvään oleskelulupaan vaadittavan asumisajan vähintään kahdeksaan vuoteen.
Lisäksi PS vaatii, että perheenyhdistämisen edellytyksiä pitää kiristää huomattavasti: se tarkoittaisi muun muassa vaatimusta, että perheenkokoajan ja yhdistettävän puolison pitäisi olla vähintään 21 vuoden ikäisiä. Lisäksi puolue haluaa, että perheenkokoajan pitäisi Suomessa hallinnoida riittävän kokoista asuntoa perhe-elämän viettämiselle.
Turvapaikanhakijoiden suhteen yksi aspekti on EU-tasoinen taakanjako. Siitä ei ilmeisesti ole tulossa velvoittavaa, vaan sitä yritetään toteuttaa ensin jäsenmaiden solidaarisuuden pohjalta. Tähänkin pitäisi Säätytalolla muodostaa kanta.
PS ilmoitti hallitustunnustelija Orpolle kynnyskysymyksekseen: Perussuomalaiset ei lähde hallitukseen, joka ei rajoita tuntuvasti Euroopan ulkopuolelta tulevaa sellaista maahanmuuttoa, joka on Suomelle taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista.
Vaikeusaste kasvaa, kun mennään työperäiseen maahanmuuttoon. Elinkeinoelämä haluaa vauhdittaa sitä, kansalaisetkin suhtautuvat siihen entistä suopeammin – käytännössä vain PS kannattajineen on julkisesti vastahankainen.
Perussuomalaisten mielestä työperusteisen oleskeluluvan ehtona pitäisi olla Suomen mediaanipalkkaa vastaavat ansiot. Tästä voi olla hyvin vaikeaa saada yhteisymmärrystä Säätytalolla.
Toisaalta työperäisen maahanmuuton suhteen myös perussuomalaisilla on liikkumavaraa: vastauksissaan hallitustunnustelijalle puolue määritteli, että ”työperäinen maahanmuutto tulee ymmärtää täydentäväksi elementiksi suomalaisilla työmarkkinoilla”.
Ilmastokysymyksissä Säätytalolla tullaan vääntämään muun muassa polttoaineen hinnasta.
PS:lle olisi hyvin tärkeää saada polttoaineiden jakeluvelvoite painettua EU-tavoitteen tasolle. Suomen oma tavoitehan on selvästi tiukempi ja se nostaisi jo ensi vuonna polttoaineiden pumppuhintoja rutkasti ylöspäin.
Jos jakeluvelvoitetta tai polttoaineverotusta ryhdytään rukkaamaan, pitäisi hallitusneuvottelijoiden pystyä osoittamaan toisaalta korvaavia päästövähennyksiä tai verotuottoja.
Liikenteeseen liittyy myös EU:ssa rakenteilla oleva liikenteen päästökauppa, joka näillä näkymin tulee voimaan vuonna 2027. Tähän kytkeytyy myös rakennuksia koskeva energiatehokkuusdirektiivi, joka on jo herättänyt kohua Suomessa.
Päästökaupan tuloilla, jotka siis nostaisivat kansalaisten kustannuksia, olisi tarkoitus rahoittaa EU:n sosiaalista ilmastorahastoa. Suomi luonnollisesti lienee nettomaksaja tässäkin rahastossa. Asia on vaikea kaikille puolueille, mutta EU-kytkennän takia erityisesti EU-kriittisille perussuomalaisille.
Yksi väännön kohde on, miten hallitus mahdollisesti puuttuu työmarkkina-asioihin.
Perussuomalaisille ei esimerkiksi käy ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen, porrastaminen kylläkin. Asiassa edettäneen, mutta kuten aina työmarkkinakysymyksissä, aika pienin askelin.
Kokoomus haluaa poistaa paikallisen sopimisen kiellot järjestäytymättömissä yrityksissä, koska se toisi kaikki yritykset keskenään yhdenvertaiseen asemaan. Kokoomuksen mukaan tämä pitää tehdä lainsäädännön kautta, koska työmarkkinaosapuolet eivät ole päässeet asiassa sopuun.
Perussuomalaisille työmarkkina-asiat ovat osin hankalia, koska puolueella on iso kannatus teollisuuden duunareiden joukoissa, eikä sitä porukkaa haluta suututtaa.
Sokerina pohjalla on tietysti toimet, joilla valtiontaloutta sopeutetaan.
Säätytalolle lähtevät puolueet jakavat kuvan tilanteesta, mutta painotukset vaihtelevat: kuinka paljon leikataan, kuinka paljon nostetaan joitakin veroja, kuinka paljon pystytään tekemään rakenteellisia uudistuksia, ja millä aikataululla.
Mutta selvää on, että jos hallitus syntyy oikeistopohjalta, tulee siihen osallistuville puolueille myös kylmää kyytiä, koska sopeuttamistarve on niin iso. Tähän PS:n puheenjohtaja Riikka Purra jo omiaan valmisteli: Totta kai hallituksessa joutuu tekemään ikäviä, kovastikin epämieluisia, päätöksiä etenkin punakepuviherhallituksen jäljiltä, Purra totesi tiistaina.
26.4.2023 11:08
Jos porvarihallitus syntyisi, niin erityisesti SDP ja Keskusta toivovat sen luhistuvan.
- Tämä luhistuminen edellyttäisi erityisesti työttömyyden lisääntymistä ja valtion holtitonta edelleen velkaantumista sekä kansalaisten mittavaa tyytymättömyyttä. Joten... SDP ja Keskusta kovasti toivovat että kansa on vihaista, talouden alamäki jatkuu, työttömyys lisääntyy...
Nythän on niin, että jos porvarihallitus onnistuu, niin SDP:n ja Keskustan kannatus ei nouse. Onko heidän (demarit, kepu) toiveissaan siis valtiontalouden tuho ja vain siksi, että he saisivat seuraavissa vaaleissa enemmän ääniä?
- Vainko siksi? Että olisi taas heidän vuoronsa näyttää kuinka homma hoidetaan.