Valmista tuli: Kokoomus, Perussuomalaiset, Kristilliset ja Ruotsalainen kansanpuolue mahtuivat kuin mahtuivatkin samaan hallitukseen:
Suomen oikeistolaisin hallitus sitten 1930-luvun on mahdollistunut.
Uudelle hallitusohjelmalle jo rajua ryöpytystä – ”Naamiot on riisuttu”
Antti Lindtmanin (sd) mukaan tuleva hallitus on käymässä palkansaajien kimppuun ”ennennäkemättömillä” otteilla.
TULEVA oppositio ryöpyttää jo rajusti hallitusohjelmaa, vaikka sitä ei ole vielä edes julkaistu. Torstai-iltana kerrottiin, että hallituksen ohjelmasta ja ministerien paikkajaosta on saavutettu neuvottelutulos seitsemän viikkoa kestäneiden neuvottelujen jälkeen.
Hallituksenmuodostaja Petteri Orpo (kok) pitää asiasta tiedotustilaisuuden tänään kello 17.00 yhdessä perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran, Rkp:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin ja kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin kanssa.
OHJELMASTA on tihkunut tietoja julkisuuteen. Iltalehden mukaan esimerkiksi määräaikaisten työsopimuksien solmimista ja irtisanomisia helpotetaan. Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä puolestaan ei tarvitse maksaa palkkaa. Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi aiemmin, että lakkosäännöt ovat tiukkenemassa merkittävästi.
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan uusi hallitus on ”käymässä palkansaajien kimppuun ennennäkemättömän rajuilla otteilla”, jos tiedot pitävät paikkansa.
– Tavallinen palkansaaja on joutumassa oikeistohallituksen kovan politiikkaan maksumieheksi, Lindtman toteaa Twitterissä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa Twitterissä, että ”suomalaisten työntekijöiden työehtoihin ja lakko-oikeuteen on luvassa rajuja heikennyksiä”.
– Samaan aikaan .sosiaaliturvaan on tulossa mittavia leikkauksia Oikeistohallitus on puolensa valinnut, Andersson kirjoittaa.
Sdp:n kansanedustaja Timo Suhonen twiittaa olevansa todella pettynyt.
– Naamiot on riisuttu. Perussuomalaiset astuivat oikeistohallituksen kanssa varjoista hallitusohjelman kanssa joka ei jätä epäilyjä ”työväenpuolueen” statuksesta, hän kirjoittaa.
Myös esimerkiksi auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko kritisoi hallitusohjelmaa Twitterissä.
– Näyttää siltä, että EK ja SY ovat sanelleet hallitusohjelman työelämäosan.
Tuleva pääministeri Orpo totesi torstaina medialle, että Suomi on vaikeassa tilanteessa ja kasvua ei voi rakentaa velalle.
– Olemme joutuneet etsimään kaikkialta säästettävää, hän kommentoi.
– On koitettu pitää mielessä, että isoja säästöjä tehdään, ei mennä kohtuuttomuuksiin. On ollut pakko hakea säästöä ja luoda tulevaisuuden uskoa.
IltaSanomat
16.6.2023 10:00
Tavallinen palkansaaja on joutumassa oikeistohallituksen kovan politiikkaan maksumieheksi
Tähän mennessä tavallinen palkansaaja on joutunut vasemmistohallitusten mahdollistamien "rahaa kankkulan kaivoon" himoverotuksen kohteeksi. Se on ollut Lindtmanille ilmeisesti ihan okei?
Samaan aikaan sosiaaliturvaan on tulossa mittavia leikkauksia. Oikeistohallitus on puolensa valinnut, Andersson kirjoittaa.
Ja se puoli mikä valittiin on Suomen puolesta - ei loiseläjien, muhamattien ja työhaluttomuuseläkkeellä olevien puolesta. Mutta heidän ilmainen elämä on ollut Anderssonille ilmeisesti ihan oikei.
...lakkosäännöt ovat tiukkenemassa merkittävästi.
Hah ja pah, tämä osuu demareihin, joiden eräskin entinen puheenjohtaja sai pienet sakot tämän lakkointoilunsa kanssa.
- Nyt saisi isot. Se jos mikä olisi hälle ihan oikein.
Koska enää ei eletä "kuin siat pellossa" ja törsätä "rahaa on" -tyyppisellä
Antti Rinne (sd) sutkauksella, niin vihervasemmisto lähti SAK:n kanssa (juu, sen saman SAK:n joka mainostaa, että edustavat miljoonaa palkansaajaa vaikka oikeasti noin kuuttasataatuhatta) tuomitsemaan ja virittelemään lakkokoneistoa käyntiin. Soppatykit ovat esille kaivetut ja punaliput jo liehuvat.
---------------------------------------------------
Hallitus lupaa satoja poliiseja lisää, katujengiläisille kovempia rangaistuksia
Hallitus lupaa kasvattaa poliisihenkilötyövuosien määrää vajaalla 10 prosentilla. Katujengiin kuulumisesta tulee koventamisperuste rikoslakiin. Laittoman aseen kantamisesta yleisellä paikalla ehdotonta vankeutta.
* Ampuma-aseen kantamisesta yleisellä paikalla pääsääntöisesti vankilaan.
* Veitsien ja muiden kantamisesta nykyistä kovempia rangaistuksia.
* Poliiseja lisää noin 600 henkilötyövuoden edestä.
* Suomeen säädetään uusi rikostiedustelulaki.
* Katujengeihin puututaan myös moniammatillisen ennaltaehkäisyn keinoin.
Petteri Orpon (kok) hallitus on hallitusohjelmassaan sopinut nostavansa poliisien määrää. Poliisitehtävissä toimivien henkilötyövuosimäärä nostetaan 8000:een vaalikauden loppuun mennessä. Määrä oli noin 7400 henkilötyövuotta vuonna 2021 eli poliisien määrä kasvaisi noin kahdeksalla prosentilla nykyisestä.
Hallitus aikoo myös selvittää, mitä poliisien tehtäviä voidaan keventää tai ottaa kokonaan poliisilta pois. Lisäksi hallitus lupaa uutta rikostiedustelulakia, joka mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman uhkaperusteisen puuttumisen jengi- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Pyssyistä häkkiä
Nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymistä hallitus pitää vakavana ongelmana. Lääkeeksi on luvassa huolenpitoa ja pamppua.
Ilmiöön aiotaan hallitusohjelman mukaan puuttua moniammatillisella otteella lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tukemisesta ja syrjäytymisen sekä syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka. Nuorten rikollisuutta ennaltaehkäisevää toimintaa kehitetään kattavammaksi.
Katujengitoiminnan rangaistuksia kovennetaan säätämällä rikoksen liittyminen katujengitoimintaan erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi. Törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus nostetaan neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, jotta niistä tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdotonta vankeutta.
Törkeän ampuma-aserikoksen tunnusmerkistöä muutetaan siten, että se sisältää luvattoman ampuma-aseen kuljettamisen yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa. Myös veitsien ja muiden vaarallisten esineiden hallussapidosta tuomittavia rangaistuksia kovennetaan.
Vuoden 2023 loppuun mennessä hallitus laatii laajan toimenpideohjelman, jolla katkaistaan nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvu Suomessa. Tavoitteen saavuttamista mitataan katujengien ja -jengiläisten sekä heidän tekemiensä rikosten määrällä.
Tiedonvaihtoa helpotetaan
Lakiin on hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisesti luvassa muutoksia myös poliisin tiedonsaanti ja -luovutusoikeuksiin. Poliisi saa entistä laajemmat oikeudet salassa pidettävien tietojen saantiin sosiaali- ja terveysviranomaisilta sekä opetusviranomaisilta. Samoin lisätään poliisin oikeuksia luovuttaa eri viranomaisille salassa pidettäviä tietoja rikosten estämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi.
Joukko poliiseja sai syytteen, kun keskusrikospoliisi kertoi Helsingin kaupungille, että kaupungilta vuokratiloja hamuavien osakeyhtiöiden vastuuhenkilöt olivat liivijengi Bandidosin jäseniä. Laillisuusvalvojan sekä oikeuden mukaan myös liivijengin jäsenyys on yksityiselämää koskeva salassa pidettävä tieto, jota poliisilla ei ollut oikeus kaupungille kertoa.
Iltalehti
16.6.2023 1:56
Ampuma-aseen kantamisesta yleisellä paikalla pääsääntöisesti vankilaan.
Veitsien ja muiden kantamisesta nykyistä kovempia rangaistuksia.
Suomeen säädetään uusi rikostiedustelulaki.
Katujengeihin puututaan myös moniammatillisen ennaltaehkäisyn keinoin.
Vasemmisto kaiketi vastustaa tätäkin? Ehkä se suoraan heidän tunnetusti herkkään ihmisoikeushermostoon...
Vuoden 2023 loppuun mennessä hallitus laatii laajan toimenpideohjelman, jolla katkaistaan nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvu Suomessa
Toivottavasti, siis ihan niin vittu toivottavasti tässä ei käy Ruotsin pääministerin
Stefan Löfvenin (sd) tavoin. Hän hoki vuodesta toiseen, notta...
- nitistämme_heidät.jpg (63.63 KiB) Katsottu 409 kertaa
Vasemmisto ei siihen Ruotsissa pystynyt (oikeesti ei halunnut, koska vasemmistokäsityksen mukaan on ihmisoikeus perseillä muiden kustannuksella), mutta katsotaan mihin Suomen oikeistohallitus kykenee.
---------------------------------------------------
Kenestä tulee ministeri? IS listasi todennäköisimmät vaihtoehdot
Ministeriruletti pyörii kuumana kulisseissa, mutta puoluejohtajat ovat pitäneet päänsä kylmänä. Ennen päätöksiä Säätytalon neuvotteluissa täytyy löytyä sopu.
EDUSKUNNASSA on 108 kansanedustajaa, jotka ainakin salaa odottavat puoluejohtajaltaan kutsua tulevan hallituksen ministeriksi. Tulevissa hallituspuolueissa on yksi kansanedustaja, Ben Zyskowicz (kok), joka on ministerin tehtävistä kieltäytynyt, migreeninsä vuoksi.
Mitä ministerinsalkkuja puolueet saavat itselleen ja keitä ministereiksi nimitetään?
Toistaiseksi salkkujako on vain hallituksenmuodostajan Petteri Orpon (kok) päässä, ja myös puheenjohtajat Riikka Purra (ps), Anna-Maja Henriksson (r) ja Sari Essayah (kd) ovat mielessään hahmotelleet, mitä salkkuja oma puolue yrittää itselleen ja keitä kansanedustajia voisi ministeriksi nostaa.
Orpokaan ei tiedä, miten neljä puoluetta jakavat keskenään ministerinsalkut.
Orpo sanoi keskiviikkona, että hän on käynyt alustavia keskusteluja salkkujaosta. Orpo myös kertoi, että ministereiden määrä on suurin piirtein sama kuin Sanna Marinin (sd) hallituksessa, 19, mutta salkkujen sisällöt voivat olla erilaisia.
Tulevista hallituspuolueista vakuutetaan IS:lle, että salkkujako on jätetty hallitusneuvottelujen viimeiseksi asiaksi.
Suomeksi sanottuna puoluejohtajat ovat pallotelleet keskenään ministereiden määrästä ja tulevien salkkujen sisällöstä, ja urkkineet toistensa mielihaluja eri ministeriöihin.
Kun hallitusohjelmasta on lyöty kättä päälle, neljä puheenjohtajaa alkavat keskenään sopia, mikä salkku menee millekin puolueelle.
VALISTUNUT arvaus on, että kokoomus ja perussuomalaiset saavat kahdeksan salkkua kumpikin, Rkp kaksi ja Kd yhden.
Tulevassa hallituksessa tuskin on pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriä.
Eurooppaministerin salkku voi hyvin siirtyä ulkoministerin salkkuun.
Ei olisi yllätys, jos hallitukseen tulisi esimerkiksi energiaministeri sekä omistajaohjausministeri, jos Suomi tähtää hallitusohjelmassa puhtaan energian suurvallaksi ja hallitus aikoo vaalikauden aikana myydä valtionyhtiöitä 4–5 miljardilla eurolla.
Kun salkkujako on selvä, puoluejohtajat valitsevat omat ehdokkaansa puolueen saamille ministerinposteille.
KOKOOMUKSEN Orpo ottaa itselleen pääministerin paikan ja Orpon ministerilistalta löytyvät varapuheenjohtajat Antti Häkkänen, Elina Valtonen ja Anna-Kaisa Ikonen sekä ryhmäjohtajana toiminut Kai Mykkänen.
Valtonen on tuleva ulko- ja eurooppaministeri, ellei jättiyllätystä tapahdu. Liki yhtä yllättävää olisi, jos Ikoselle ei tulisi sote-salkkua ja Mykkäselle energiasalkkua. Valtonen veti Säätytalossa ulkopolitiikan ja EU-asioiden neuvottelupöytää, Ikonen sote-pöytää ja Mykkänen puhtaan energian pöytää.
Häkkäselle on myös keskiraskas salkku tulossa, puolustusministerin tehtävä voisi olla Nato-Suomessa mieluisa tehtävä Häkkäselle.
Kokoomukselle sukupuolten tasa-arvo on tärkeää, joten puolueen ministerinpaikkoja olisi vielä yhdelle miehelle ja kahdelle naiselle.
Miehistä Orpon listalla ovat Heikki Autto ja Sinuhe Wallinheimo, joista Orpo valinnee jommankumman.
Talousryhmää Säätytalossa vetänyttä Matias Marttista ei voi sivuuttaa, mutta maantiede on raumalaiselle Marttiselle epäedullinen. Kokoomuksen pitää saada ministereitään myös maakunnasta: Wallinheimo on Jyväskylästä, Autto Rovaniemeltä.
Kokoomuksen naisista kahdelle paikalle ovat vahvimmin tulossa ex-ministeri Sanni Grahn-Laasonen, Mari-Leena Talvitie ja Sari Multala.
Multala on Uudeltamaalta kuten Mykkänen, mutta häntä on vaikea ohittaa, jos kokoomus saa salkun opetusministeriöstä. Multala oli viime kaudella kokoomuksen koulutusvastaava ja hän johti koulutuspöytää Säätytalossa.
Grahn-Laasonen on vahvoilla, koska Orpo tarvitsee hallitukseensa myös kokeneita ministereitä, ja Talvitien puolesta puhuu hänen kotipaikkansa Oulu. Sekä Grahn-Laasonen että Talvitie ovat käyttökelpoisia moneen ministeriöön.
PERUSSUOMALAISTEN ministerijako on täysin auki. Purra on valtiovarainministeri, muuta varmaa ei pysty sanomaan. Sen voi myös julistaa, että tuleva sisäministeri on perussuomalainen.
Perussuomalaisille tärkeitä salkkuja olisivat kovan turvallisuuden salkut –sisäministeriön lisäksi puolustusministeriö ja oikeusministeriö.
Jussi Halla-ahon ministerihaluista kellään ei ole tietoa. Jos Halla-aho sisäministeriksi haluaa, hän pestin saa. Jos ei, sisäministeri on Mari Rantanen, joka johti viime vaalikaudella eduskunnan hallintovaliokuntaa.
Jos perussuomalaiset onnistuu saamaan puolustusministerin salkun, valinta olisi puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen, oikeusministerin pesti olisi luonnollisin Leena Merelle, lakivaliokuntaa johtaneelle juristille.
Purran ministerilistalla ovat hyvin todennäköisesti Sakari Puisto, Ville Tavio, Ville Vähämäki, Lulu Ranne sekä Meri ja Rantanen.
Jos perussuomalaisille tulee sotesalkku, Arja Juvonen voi odottaa puhelinsoittoa Purralta. Jos maataloussalkku lankeaa perussuomalaisille, Jenna Simulan tai Ritva Elomaan kannattaa päivystää puhelintaan.
RKP ja Kd saavat kokoonsa nähden suhteellisen painavat salkut, koska kumpikin puolue on joutunut nielemään melkoisesti karvasta kalkkia hallitusohjelmassa esimerkiksi kehitysyhteistyössä ja maahanmuuttopolitiikassa.
Käytäväpuheissa on puhuttu pitkään, että Anna-Maja Henriksson ottaisi itselleen opetusministerin salkun. Opetusministerinä Rkp saisi pitää huolen ruotsin kielen asemasta.
Rkp:n toinen ministeri olisi ilmiselvästi ryhmäjohtaja Anders Adlercreutz, mutta Henriksson ei välttämättä halua seuraavaksi puheenjohtajaksi povattua Adlercreutzia ministerikaverikseen.
Henriksson on Vaasan vaalipiiristä, joten vaalipiirin kolme muuta kansanedustajaa eivät tule kysymykseen. Helsingin edustaja Eva Biaudét ei edes halunnut mennä samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Ministereiksi voisi tällöin tulla vain Varsinais-Suomen edustaja Sandra Bergqvist tai Uudenmaan kolme edustajaa.
Adlercreutzin lisäksi Uudeltamaalta eduskunnassa istuvat ensimmäisen kauden kansanedustajat Henrik Wickström ja Otto Andersson.
Huhuna kiertää se, että Rkp:n toinen ministeri olisi Helsingissä niukasti Biaudét'lle hävinnyt ja varakansanedustajaksi jäänyt Marcus Rantala.
Kristillisdemokraattien Sari Essayahin on arveltu havittelevan maa- ja metsätalousministerin salkkua.
PUOLUEIDEN keskinäinen salkkujako kerrotaan, kun hallitus julkistaa ohjelmansa.
Jos hallitusohjelma olisi valmis torstaina, tiedotustilaisuus hallitusohjelmasta pidettäisiin todennäköisesti perjantaina.
Tällöin neljä puoluetta ehtisivät pitää puolue-elintensä kokoukset juhannusviikon maanantaina tai viimeistään tiistaina. Puolue-elinten pitää hyväksyä hallitusohjelma ja hallitukseen meno sekä valita omat ministerinsä.
Tähän asti ministerinimistä voi käydä arvuuttelua.
Kun kaikkien neljän puolueen (kok, ps, r, kd) puolue-elimet ovat hyväksyneet hallitukseen menon ja omat ministerilistansa, uusi hallitus on valmis nimitettäväksi.
Jos tässä aikataulussa edettäisiin, Marinin hallitus jättäisi eronpyyntönsä viimeistään keskiviikkona ja Orpon hallitus astuisi silloin valtaan, juuri ennen juhannusta.
IltaSanomat
15.6.2023 5:45
