Re: NATO
Lähetetty: Su Loka 02, 2022 9:25 am
Tulevaisuudessa Naton terminaattorit hoitelee ryssät.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/674 ... 6d7d71ba5aNato harppoo nopeasti kohti miehittämätöntä teknologiaa – Suomen osaamista odotetaan sotilasliitossa innolla
Iltalehti osallistui Nato-maiden harjoitukseen, jossa pääosassa oli nopeasti kehittyvä miehittämätön sotilasteknologia.
Nato-maiden harjoituksissa testattiin muun muassa hollantilaisia Acecore Neo -monikäyttödrooneja. Kahdeksanroottorisia drooneja voidaan käyttää meri- ja maa-alueiden tarkkailuun ja monitorointiin ja varustaa niin tavallisilla kuin infrapunakameroilla.
Tänään klo 8:30
Sodankäynnistä on tulossa yhä robotisoidumpaa.
Ainakin tämä selvisi nopeasti syyskuussa Portugalin Troiassa, jossa järjestettiin pariviikkoinen Nato-maiden yhteinen REPMUS 22 -harjoitus (Robotic Experimentation and Prototyping Exercise by Maritime Unmanned Systems) ja merellä käytettävän miehittämättömän sotilasteknologian suurkatselmus.
Troian niemimaa sijaitsee Sado-joen suulla Atlantin rannikolla noin viisikymmentä kilometriä Lissabonista etelään. Iltalehti oli kutsuttu seuraamaan harjoitusta paikan päällä.
Veden alla piilottelusta vaikeampaa
Yhtä hyvin miinojen kuin sukellusveneiden piilottaminen on yhä vaikeampaa, kun merien valvonta siirtyy ihmisohjauksessa toimivista aluksista ja sukellusveneistä enenevässä määrin autonomisesti toimiville meridroneille eli miehittämättömille pinta- ja sukellusaluksille sekä lentäville droneille, joita voi olla vedessä ja ilmassa yhtä aikaa satoja ja jotka kykenevät valvomaan paljon aikaisempaa laajempia alueita käytännössä reaaliaikaisesti.
Portugalin isännöimän, yhteensä kuudentoista Nato-maan tapahtuman keskeinen tarkoitus oli testata uutta droneteknologiaa ja harjoitella sen käyttöä Naton monikansallisessa yhteistyössä. Vaikka vastaavia harjoituksia on järjestetty Portugalissa aikaisemminkin, tämänvuotinen harjoitus oli ensimmäinen, joka keskittyi nimenomaan miehittämättömään sotilasteknologiaan ja siihen otti osaa sotilaiden lisäksi kymmenien droneteknologiaa kehittävien yritysten ja yliopistojen suunnittelijoita ja tutkijoita eri Nato-maista.
Suomalaista osaamista odotetaan innolla
Useiden Naton upseerien mukaan Suomella on erityistä osaamista muun muassa langattoman viestinnän sektorilla, ja se on arvokasta pääomaa, kun Nato pyrkii säilyttämään teknologisen etumatkansa.
Pakotteiden johdosta Venäjää, jonka perinteinen toimintapa on ollut valmiin teknologian kopiointi lännestä, ei tässä niinkään nähdä riskinä, mutta jos teknisesti paljon kehittyneempi Kiina ryhtyy toimittamaan omaa edistyneempää tekoälyteknologiaansa Venäjälle, se lisää Nato-maihin kohdistuvaa painetta.
Pahlin mukaan Nato-maiden sotilaiden piirissä Suomen jäsenhakemusta on kommentoitu muun muassa kummastelemalla, miksi se tuli vasta nyt. Hänen mukaansa on kuitenkin selvää, että jokaisen maan lähtökohdat jäsenyyden hakemiseen ovat erilaiset ja keskeistä on se, että niissä maissa, jotka haluavat tulla mukaan, liittymisellä on riittävä kannatus.
Kysyttäessä Turkin jarrutuksesta yksi nimettömänä kommentoiva Nato-upseeri totesi, että Nato on iso kokonaisuus, jossa on paljon erilaisia kansallisia näkemyksiä yhteensovitettavana, mutta niiden suhteen on kyllä ennenkin löydetty yhteisymmärrys.
– Kuten suuren laivat yleensäkin, ne kääntyvät hitaasti, mutta sitten taas mennään vakaasti uudella kurssilla.
Myös taistelurobotit tekevät tuloaan
Vaikka Portugalin REPMUS 22 -tapahtumassa keskityttiin merisodankäynnin tiedustelurobotiikkaan, myös varsinainen taistelurobotiikka on kehittymässä nopeasti.
Muun muassa maailmanlaajuinen Human Right Watch -kansalaisjärjestö on vedonnut päättäjiin robottiaseiden kiellon puolesta, mutta asiantuntijoiden mukaan tässä ollaan jo auttamatta myöhässä. Yhdistyneet kansakunnat yritti saada aikaan autonomisten robottiaseiden täyskieltoa vuonna 2018, mutta silloin sekä Yhdysvallat että Venäjä tyrmäsivät hankkeen.
YK:n turvallisuusneuvoston Libya-asiantuntijaryhmän raportin mukaan täysin automaattisia turkkilaisia Kargu-2 -quadrokopteri-taisteludroneja käytettiin todellisessa sotatilanteessa Libyassa jo pari vuotta sitten. Sitä ennen kehittyneimmätkin miehittämättömät asejärjestelmät ovat tarvinneet ihmisten kauko-ohjausta suorittaakseen niille annettuja tehtäviä. Täysautomaattiset robottiaseet toimivat itsenäisesti ilman suoraa yhteyttä niitä lähettäneisiin ihmisiin.
Robottien käytön puolustajien mukaan lähettämällä ihmisten asemesta taisteluun koneita säästetään ihmishenkiä ja robotit ovat paljon tehokkaampia ja ennen kaikkea nopeampia kuin perinteiset sotilaat. Lisäksi robottien puolustajien mukaan niiden arvioidaan tekevän taistelutilanteessa vähemmän virheitä ja tunnistavan vihollisen luotettavammin kuin mihin ihmiset kykenevät. Robotit eivät saa raivokohtauksia eivätkä joudu psykoosiin.
Tekoälyn avulla robottien algoritmit kykenevät myös oppimaan uusia asioita ja improvisoimaan tapoja, jolla ne saavat tehtävänsä suoritetuksi. Juuri tämä on yksi syy, miksi sotarobottien vastustajat pitävät niitä äärimmäisen vaarallisina. Oppiessaan itsenäisesti tekoäly saattaa päätyä aivan erilaisiin ratkaisuihin kuin mikä oli aseen suunnittelijan tarkoitus.