https://yle.fi/a/74-20015441Kouluttamattomien ja kielitaidottomien työntekijöiden maahanmuuttoon kaivataan pelisääntöjä, esittää tuore raportti
Riskien tunnistaminen ja ennakointi ovat tärkeitä matalan koulutustason työperäisessä maahanmuutossa. Korkeakoulutetulle työvoimalle on strategioita, jotka osalta ulkomaista työvoimaa puuttuvat.
6:29
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöepäilyt ovat nostaneet työperäisen maahanmuuton ongelmat julkisuuteen.
Esimerkiksi Närpiön seudulla kasvihuoneyrittäjää epäillään ihmiskaupasta ja törkeästä kiskonnasta.
Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Mika Raunio sanoo, että Närpiön seudun kokemuksista pitää ottaa oppia valtakunnallisestikin.
– Jos meillä edistetään työperäistä maahanmuuttoa, on oltava myös mahdollisuudet varmistaa, ettei se aiheuta ongelmia tänne tuleville ihmisille eikä myöskään yhteiskunnalle, Raunio sanoo.
Lisää: Etla: Maahanmuuton tulisi kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan vakautumaan
”Mitä odotetaan ja tavoitellaan”
Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi Rauniolta ja tämän kollegoilta raportin Närpiön seudun työperäiseen maahanmuuttoon liittyen. Sen kehitysehdotukset ovat osaltaan pohjana Suomessa parhaillaan käytävälle keskustelulle työperäisen maahanmuuton ongelmien ehkäisemisestä.
Närpiössä, Kaskisissa ja Korsnäsissä Pohjanmaalla on kymmeniä kasvihuoneita ja niissä satoja ulkomaalaislähtöisiä työntekijöitä.
Närpiön seudulle tulevat ulkomaalaiset oppivat kotoutuessaan ruotsin kielen. Suomen kielen taitamattomuus voi osaltaan vaikuttaa työvoiman mahdollisuuksiiin siirtyä muualle maahan.
Työperäinen maahanmuutto on ollut alueella elinvoimatekijä kauan ja muun muassa helpottanut teollisuuden työvoimapulaa.
– Ulkomaisen työvoiman rekrytointiin perustuvan teollisuuden ylläpitäminen ja jopa väestön vähenemisen estäminen on kohtuullisen realistinen mahdollisuus, Raunio toteaakin Närpiön seudun kokemusten perusteella.
Mutta:
– Samalla pitää kehittää kykyä tunnistaa ja reagoida maahanmuuton mukana tuleviin haasteisiin. Vaikka ongelmat eivät olisi kaikilta osin kovin laajoja, ne koskettavat tänne tulleita ihmisiä ja heidän perheitään, ja ne voidaan siksi nähdä kriittisinä.
Närpiön seudun kasvihuoneisiin töihin tulleet ovat pääosin matalan koulutus- ja osaamistason suorittavissa tehtävissä ilman vahvaa suomen, ruotsin tai esimerkiksi englannin kielen taitoa sekä muuta koulutuspohjaa.
Rekrytoinnissa aktiivisia ovat olleet erityisesti alueen työnantajat.
Korkeakoulutetuille maahanmuuttajille on erilaisia sopeutumisohjelmia, mutta kouluttamattomien ja kielitaidottomien työntekijöiden osalta visiot puuttuvat, Raunio muistuttaa.
– Joitain työkaluja on luotu, mutta ehkä strategisempikin kulma olisi hyvä: mitä odotetaan ja tavoitellaan, ja millaista polkua näille ihmisille halutaan Suomessa rakentaa.
Suuri kieliryhmä on oma yhteisönsä
Närpiön seudulla ulkomaisen työvoiman määrän kasvu on ollut nopeaa ja alueelle on samalla syntynyt suurehko vähemmistökieliryhmä.
Kotoutunut muslimi. Tai siis entinen muslimi.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5700615Islamin jättänyt Nadiifo, 22, meni armeijaan ja jakaa nyt kokemuksensa – ”Niin kauan kuin tämä velvoite on olemassa, sen tulisi koskea kaikkia"
– Jokaisella on omat motiivinsa lähteä palvelukseen, mutta en olisi armeijassa, ellen näkisi Suomen puolustamista arvokkaana asiana, sanoo Nadiifo Omer.
Nadiifo Omer twiittaa ahkerasti Santahaminasta.
Tänään 7:05
Nadiifo Omeria, 22, on vaikeaa saada kiinni. Sitten tulee viesti: Viikonloppuna sopii. Silloin on tiedossa lyhyt vapaa.
Omerin kiireet johtuvat tammikuussa alkaneesta varusmieskoulutuksesta Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa.
– Pääosin on ollut mukavaa, välillä uuvuttavaa. Koko ajan on siisteystarkastuksia ja oppitunteja. Ei ole omaa aikaa eikä yksityisyyttä, Omer kertaa alokasajan ensiajatuksiaan.
Huumorilla kuulemma selviää.
– Se on ehkä parhain juttu. Ja joukkuehenki.
– Välillä havahdun itsekin, että voin vain olla. Enää ei tarvitse ajatella, että joku rankaisee tai siitä seuraa jotakin, sanoo Nadiifo Omer.
Omer on syntyjään helsinkiläinen, suomalais-somalialainen, ex-muslimi ja uskonnottomuuden sekä tasa-arvon puolesta puhuva aktivisti.
Se tuntui tosi vapauttavalta.
Ajatus armeijasta virisi jo lapsena. Aikuisiän kynnyksellä päällimmäinen ajatus Omerilla oli maanpuolustuksen lisäksi tasa-arvo. Velvoitteen armeijasta tulisi koskea kaikkia.
– Halusin mennä armeijaan, koska ei ole hyväksyttävää, että valtio määrittää ihmisryhmille velvoitteita sen perusteella mitä sukupuolta, ihonväriä tai kansallisuutta on.
– Ketään ei pitäisi pakottaa armeijaan, mutta niin kauan kuin tämä velvoite on olemassa, sen tulisi koskea kaikkia. Myös minua.
Armeija oli konservatiivisessa yhteisössä kasvaneelle Omerille myös periaatteellinen juttu.
Nadiifo Omer, 22, aloitti tammikuussa Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa. – Ihan ekoina viikkoina piti toistaa itselleen, että jaksaa. Se on toiminut. Sitten jaksaa.
Omer on vaikuttaja ja sosiaalisen median käyttäjä, joka on tehnyt somepostauksia myös armeijasta aktiivisesti Twitteriin. Päivien tunnelmat vaihtelevat.
– Tänään oli kyllä HELVETIN rankka päivä. Otan osaa kaikkien miesten puolesta, jotka pakotetaan tänne. Ensimmäinen hajoaminen oli lähellä, Omer twiittasi ensimmäisellä viikolla.
– Alokasjakson ekasta tentistä täydet pisteet, hän tiedotti myöhemmin.
Puolustusvoimien sosiaalisen median ohjeiden mukaan armeija-ajasta saa kertoa tunnelmia, mutta sijainti- tai muita paikkatietoja ei operaatioturvallisuuden vuoksi saa julkaista.
– Nautin siitä, että saan tehdä normaaleja asioita ilman että käytän huivia tai luen Koraania, Omer sanoo.
Omer käy Twitterissä paljon keskustelua myös naisten oikeuksista, uskonnonvapaudesta ja rasismista. 22-vuotiaan oma tie ei aina ole ollut helppo. Muslimitaustainen Omer julkaisi ensimmäisen kuvan itsestään ilman huivia lomamatkallaan kaksoissiskonsa kanssa Lontoossa vuonna 2019.
– Se tuntui tosi vapauttavalta. Ajattelin, että tässä mä nyt olen ja tämä on ihan normaalia. Jos joku loukkaantuu kuvasta, se on hänen omassa mielessään. Enemmistöä ei kiinnosta, mitä pääni päällä on.
Julkisesti Omer ajattelee jättäneensä islamin vuonna 2020.
– Se oli todella rankka prosessi. Aloin aiemmin pikkuhiljaa ymmärtää, että tämä ei ole ok, mutta islam tulee aina olemaan osa minua.
Alokasaikana on Omerille virinnyt myös ajatus aliupseerikoulutuksesta.
Tämä todistaa islaminuskossa olevan paljon sellaista, joka estää kotoutumisen ja sopeutumisen Eurooppaan.