Adnan Houssaini hammas poistettiin, koska sitä ei ollut lupa hoitaa – uusi laki takaa nyt paperittomille paremmat terveyspalvelut
Vuoden alusta paperittomat ovat saaneet välttämättömän hoidon kaikkialla Suomessa. Kaikki lääkärit tai hoitajat eivät välttämättä ole vielä perillä uusista käytännöistä.
Kun Adnan Houssainin hammas kipeytyi, hammaslääkärissä ehdotettiin suoraan hampaan poistamista.
Hammasta ei lähdetty hoitamaan, koska Houssain on paperiton eikä hän näin ole täyden terveydenhuollon piirissä Suomessa.
Houssain saapui Suomeen turvapaikanhakijana Irakista vuonna 2015. Siitä lähtien hän on ollut eripituisia pätkiä paperittomana.
58-vuotiasta Houssainia vaivaavat omien sanojensa mukaan diabetes, astma ja selkärangan rappeuma. Oikeassa polvessa on muisto entisestä elämästä jalkapallovalmentajana Irakissa: vamma, joka vaatisi leikkausta.
Adnan Houssainilla on kokemusta Helsingistä, jossa paperittomat ovat saaneet välttämätöntä hoitoa jo useamman vuoden ajan.
Houssainin mukaan hän saa vaivoihinsa hoitoa Suomessa, mutta hän pitää sitä hitaana ja riittämättömänä. Ensin hän odottaa lääkäriaikaa viikkoja. Jos lääkäri määrää lääkkeitä, joutuu hän hakemaan Kelalta maksusitoumusta, jota voi joutua odottamaan pari viikkoa.
– Se on pitkä prosessi, jos on akuutti tilanne. Sen takia tuntuu, että oma terveys on mennyt huonompaan suuntaan, Houssain sanoo.
Paperittomien tilanne parani alkuvuodesta
Hallitusneuvotteluissa haetaan parhaillaan jopa 25 miljoonan euron vuosisäästöjä maahanmuutosta ja esimerkiksi vastaanottopalveluista. Pöydällä on toimia maassa pitkään ilman oleskeluoikeutta oleskelleiden varalle: uusintahakemuskierteen katkaiseminen, maastapoistamisen tehostaminen tai toisaalta oleskelun laillistaminen.
Paperittomien pääsy terveydenhuoltoon parani alkuvuodesta. Uusi laki takaa paperittomille välttämättömän hoidon kaikkialla Suomessa ja alaikäisille täyden hoidon.
Välttämättömiksi hoidoiksi katsotaan neuvolakäynnit sekä synnytys, tiettyjen pitkäaikaissairauksien hoito sekä tartuntatautien takia tarvittavat rokotukset ja hoito.
Terveydenhuollon työntekijä arvioi, millainen hoito on kullekin potilaalle välttämätöntä. Siihen vaikuttaa myös Suomessa oleskelun kesto, sanoo paperittomien terveysoikeuksia ajava lääkäri Heli Salmi.
– Esimerkiksi pitkäkestoista psykoterapiaa ei kannata antaa, jos henkilö on täällä väliaikaisesti, Salmi sanoo.
Salmi on toiminut vapaaehtoisena lääkärinä paperittomien klinikalla Global Clinicilla ja tekee vaikuttamistyötä Lääkärin sosiaalinen vastuu - järjestössä.
Salmen mukaan lakiuudistuksen hyöty on se, että paperittomat pääsevät hoitoon ajoissa. Tämä säästää myös terveydenhuoltojärjestelmän rahoja, sillä pitkittyneiden vaivojen hoitaminen tulee kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisevä hoito.
Salmi antaa esimerkin: korkean verenpaineen hoitaminen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin siitä mahdollisesti seuraavan aivohalvauksen.
Tästä on dataa myös ulkomailta: Saksassa liittovaltiot, jotka rajoittivat paperittomien terveydenhuoltoa, käyttivät enemmän rahaa kyseisen henkilöryhmän hoitamiseen kuin niissä liittovaltioissa, joissa paperittomien ennaltaehkäisevä hoito oli turvattu.
Tutkimusten mukaan paperittomat myös käyttävät vähemmän terveyspalveluita kuin muut ryhmät. Helsingissä paperittomien määrä ei ole kasvanut sen jälkeen, kun päätös välttämättömän hoidon antamisesta tehtiin vuonna 2018.
Aikaisemmin asuinpaikasta riippui, millaista hoitoa sai
Ennen lakiuudistusta käytännöt vaihtelivat eri puolilla Suomea ja siksi paperittomat olivat eriarvoisessa asemassa.
Esimerkiksi Helsinki, Vantaa, Espoo ja Turku olivat jo aiemmin tehneet päätöksen välttämättömän hoidon tarjoamisesta paperittomille. Muualla Suomessa oli taattu ainakin kiireellinen hoito.
Käytännössä se johti tilanteisiin, joissa syöpäpotilas jäi ilman kipulääkkeitä tai raskaana oleva ilman neuvolaseurantaa. Suomeen oli lähellä syntyä ensimmäinen hiv-positiivinen vauva sitten 1990-luvun, koska hiv-positiivinen, raskaana oleva nainen jäi ilman estolääkitystä.
– Yleensä tällaista ei kehittyneissä maissa enää tapahdu, Salmi hymähtää.
Terveydenhuollosta vastaavilla hyvinvointialueilla uuden lain vieminen käytäntöön on vielä paikoin kesken. Sosiaali- ja terveysministeriön on pian määrä julkaista terveydenhuollon ammattilaisille ohjeistus lain soveltamisesta.
– Suurin käytännön ongelma voi olla se, että lakia ei osata vielä noudattaa, sillä terveydenhuollossa ei tunneta lain sisältöä. Vielä ei siis tiedetä, miten laki tosiasiallisesti toteutuu, Salmi sanoo.
Suomessa arvioidaan olevan tuhansia paperittomia
Adnan Houssainin mieli on usein maassa. Hän ei saanut turvapaikkaa Suomesta ja nyt hänellä on päällä maastapoistamispäätös, josta hän on valittanut.
Houssainin mukaan terveydenhuolto on yksi monista paikoista, joissa hänelle tulee selväksi, että hän ei ole samalla viivalla kuin muut.
– Hoitohenkilökunta katsoo minua alentavasti, koska olen paperiton. Jos sinulla ei ole papereita, sinua ei luokitella ihmiseksi Suomessa, Houssain sanoo.
Suomessa arvioidaan olevan noin 3 000–6 000 paperitonta tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevaa henkilöä.
Paperiton voi uuden lain näkökulmasta olla
* Henkilö, joka on Suomessa tilapäisellä oleskeluluvalla ilman kotikuntaa.
* Henkilö, joka oleskelee Suomessa ilman oleskelulupaa tai viisumia.
* EU- tai ETA-valtion ja Sveitsin kansalainen, joita ei ole vakuutettu toisessa EU-maassa tai joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, sekä näiden perheenjäsenet.
* Laki ei koske Suomessa lyhytaikaisesti oleskelevia henkilöitä eikä henkilöitä, jotka matkustavat Suomeen ilmeisenä tarkoituksenaan käyttää täällä terveyspalveluja.
* Laki määrittelee paperittoman laajemmin kuin esimerkiksi pakolaisneuvonta.
Lähde: Valtioneuvosto
Enemmän täällä:
YLE
30.5.2023 6:06, päivitetty 9:38
Houssainin mukaan hän saa vaivoihinsa hoitoa Suomessa, mutta hän pitää sitä hitaana ja riittämättömänä. Ensin hän odottaa lääkäriaikaa viikkoja. Jos lääkäri määrää lääkkeitä, joutuu hän hakemaan Kelalta maksusitoumusta, jota voi joutua odottamaan pari viikkoa.
Ihan samoja ongelmia kuin miljoonalla suomalaisellakin - mutta matun kohdalla se on uutisen aihe. Ja aivamn erityisen paheksuttavaa, että juuri _hän_ joutuu odottamaan.
- Ohi jonon vaan ja maksusitoumus samana päivänä. Sekä riittävä hoito. Muuten Suomi voi saada huomautuksen joltain ihmisoikeusjärjestöltä. Ja se jos mikä olisi kauhiaa.
Hän ei saanut turvapaikkaa Suomesta ja nyt hänellä on päällä maastapoistamispäätös, josta hän on valittanut.
Siihen on varmaankin ihan hyvä syy ettei saanut. Mutta hyvä syy on myös tällä "paperittomalla"; ilmainen elämä muiden kustannuksella.
Suomessa arvioidaan olevan noin 3 000–6 000 paperitonta tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa olevaa henkilöä.
Siis noin monta henkilöä, jotka rikkovat tietoisesti Suomen lakia. Ja viranomaiset antavat tämän tapahtua! Eivät kiinnostu.
- Vaan auta armias jos tuot nuuskaa pari nyyttiä "liikaa", niin a`vot sie, kun viranomaiset sinusta kiinnostuvat. Heti löytyy kahvituvasta useita ukkoja ja akkoja tavaroitasi syynäämään, entisyyttäsi penkomaan, nykyisyyttäsi nauramaan ja puhelintasi tutkimaan.
Mikäs ihme se oikeasti on, sillä...
Rajavalvonnassa on kautta aikain ollut hälläväliämenoa. Me muistamme villin 90-luvun, jolloin Suomesta katosi satoja autoja sekä maa- että merirajojen ylitse/kautta maailmalle - kukaan ei osannut eikä halunnut nähdä mitään, mutta ihmisten tuliaisia kyllä syynättiin; "jaahas, ja ylimääräinen pullo viiniä, nyt jäit kiinni saatanan rikollinen".
- Samaan aikaan kun rehellistä ihmistä kyykytettiin, niin rajahenkilön selän takaa livahtivat varastetut ässä-mersu ja Grand Voyager maailmalle "heh, ei täs oo kuule aikaa jokaista ajopeliä syynätä".
Ihmisten kansa on ollut (ja on yhä) samanlainen hälläväliä juttu kun autojenkin kanssa.