Ruotsi: Huumesotien uhreja

[Wincentius]

Ruotsissa on viime vuosina tapahtunut lukuisia huumausainerikoksiin liittyviä kuolemaan johtaneita ampumisia, erityisesti suurkaupunkialueiden (Tukholma, Göteborg ja Malmö) lähiöissä etnisten ryhmittymien toimesta. Joistain on täälläkin mainittu, mutta eipä kaikista tapauksista ehdi yksinkertaisesti kirjoittamaan. Otetaanpa kuitenkin käsittelyyn yksi viime syksynä Falkenbergissä tapahtunut kuoliaaksi ampuminen.

21.10.2013 klo 23.30 ammuttiin kuoliaaksi Emrah Akgün, s. 1986 pyörätiellä vastapäätä päiväkotia Solhagavägen 1:ssä Falkagård'issä, Falkenberg'issä lounais-Ruotsissa. Akgün oli turkinkurdi.



Poliisi eristi alueen, mutta ei ensin löytänyt mitään merkittävää paikalta. Tiistaina 22.10 klo 14.15 paikalla ollut katsoja tunsi kuitenkin jalkansa alla jotain kovaa, ja tunnisti esineen (pistoolin) hylsyksi, joka myöhemmin todettiin olevan kaliberiltaan 7.65. Poliisi laajensi välittömästi tutkinta-aluetta.













Ampumisen selvittely alkoi hieman tahmeasti, koska kovin harva silminnäkijä tai muuten ampumisesta tietävä oli ottanut yhteyttä poliisiin. Keskiviikkoaamuna 30.10 otettiin kiinni kuulusteltavaksi seitsemän henkilöä iältään 17- ja 29-vuotiata epäiltynä osallisuudesta ampumiseen tai avunannosta siihen. Näiden lisäksi etsittiin vielä yhtä miestä samoin perustein. Kaikki kahdeksan toimivat enemmän tai vähemmän järjestäytyneessä rikollisjärjestössä (myöhemmin ilmeni, että kyseessä on Black Cobra). Näiden lisäksi myös yhdeksäs mies otettiin kiinni myöhemmin iltapäivällä 30.10.

Uhri haudattiin samana päivänä (30.10.) 300:n hautausvieraan saattelemana.



Perjantaina 1.11. päästettiin vapaaksi viisi pidätettyä, mutta neljän muun kuulusteluja jatkettiin. Syyttäjä vaatii näiden vangitsemista todennäköisin syin epäiltynä murhasta tai avunannosta murhaan. Myöskin vapaaksi päästettyjä epäillään yhä edelleen osallisuudesta ampumiseen.

Seuraavat uutiset tulivat joulukuun alussa, kun kerrottiin kolmen epäilyn vapauttamisesta, ja vain yhden, 22-vuotiaan pääepäillyn pidätyksen jatkamisesta. Pääepäilty oli saanut ensimmäisen tuomionsa jo 16-vuotiaana ryöstöstä ja pahoinpitelystä, ja viimeksi keväällä 2013 mies oli tuomittu käräjäoikeudessa mm. pahoinpitelystä, laittomasta uhkailusta ja todistajien uhkailusta.

Vielä tässä vaiheessa ei ampumisen motiivi ollut kirkastunut muutoin kuin, että kyseessä saattoi olla epäselviin tilityksiin (huumevelat) liittyvät erimielisyydet yhdistettynä ihmissuhdeongelmiin. Lisäksi on alkanut näyttää siltä, että uhri oli toinen kuin varsinainen aiottu kohde.

17.12. ilmoitettiin, että uhrin ampumisessa käytettiin kahta eri pistoolia. Paikalta löytyneet hylsyt todistavat sen. Poliisi ilmoitti myös, että he eivät tiedä, kuka tai ketkä varsinaisen ampumisen teki. Tutkinta jatkuu ja 22-vuotiaan pääepäillyn vangitsemista jatkettiin kahdella viikolla. Joulukuun lopulla vangitsemista taas jatkettiin, kuten myös tammikuun puolessa välissä. Vangitsemisen jatkamista perustellaan sillä, että esitutkinta ei ole valmis.

Helmikuun alussa kamarisyyttäjä Gisela Sjövall ilmoitti, että seitsemää aikaisemmin pidätettynä ollutta ei enää epäillä osallisuudesta ampumiseen. Sen sijaan 29-vuotiasta miestä epäillään avunannosta murhaan. Esitutkinta on lähes valmis ja syytteet kahta epäiltyä vastaan tullaan nostamaan helmikuun lopussa

21.2.2014 nostettiin epäiltyjä vastaan syytteet murhasta ja avunannosta murhaan. 22-vuotiasta epäillään Akgün'in ampumisesta ja aikaisemmin samana päivänä tapahtuneesta 33-vuotiaan miehen murhayrityksestä. 22-vuotias oli ajanut mopolla 33-vuotiaan viereen ja yrittänyt ampua aseella kohti miehen päätä, mutta ase ei ollut toiminut.

29-vuotias (Jean Ojeil) oli ampunut ensin ilmaan muutaman laukauksen, jonka jälkeen 22-vuotias (Ali Atoya) ampui uhria kohti useita laukauksia, joista yksi osui tätä selkään. Syyttäjä väittää lisäksi 29-vuotiaan toiminnallaan yllyttäneen 22-vuotiaan ampumaan uhrin.

Molemmat syytetyt kiistävät (luonnollisesti) syytteet ja/tai syyttävät ampumisesta toisiaan.

Vuonna 2010 Ojeil sai viiden vuoden tuomion avunannosta murhayritykseen. Lisäksi vuonna 2007 Ojeil oli tuomittu vajaaksi kahdeksi vuodeksi vankeuteen mm. törkeästä pahoinpitelystä ja uhkailusta. Vuoden 2010 samassa oikeudenkäynnissä myös Atoya tuomittiin vajaaksi vuodeksi vankeuteen mm. törkeästä pahoinpitelystä. Samaisessa oikeudenkäynnissä Jean Ojeil'in pikkuveljet, Roy ja Maroun Ojeil tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin eri rikoksista. Roy Ojeil vajaaksi viideksi vuodeksi ja Maroun Ojeil vajaaksi kahdeksi vuodeksi.


Pääepäilty 22-vuotias Ali Atoya (kaverin FB:ssä ollut kuva, aseen aitoudetsa ei tietoa)

Ampumapaikalta löytyneiden hylsyjen perusteella kyettiin aseet (joita ei siis ole löydetty) liittämään kolmeen muuhun ampumiseen, jotka tapahtuivat vuonna 2012 Hallandin läänissä (yksi Halmstad'issa, toinen Falkenberg'ssä ja kolmas sattumalta (?) myös Falkaberg'issä).

Syytteen nostamisen yhteydessä tapahtumien kulku on suurin piirtein selvinnyt, mutta syyttäjällä tulee olemaan suuria vaikeuksia osoittaa, kuka aseilla on ampunut.

Pari päivää ampumisen jälkeen kertoi poliisikuulusteluissa 22-vuotias mies (albaani Kosum Krasniqi, ei siis sama kuin pääepäilty), että todennäköisesti hän oli ollut pääkohde. Tämä siksi, että häntä oli aikaisemmin ammuttu, uhkailtu ja pahoinpidelty. Syynä oli ollut se, että jengi oli syyttänyt häntä yhteistyöstä poliisin kanssa sekä huumausaineiden varastamisesta. Näiden lisäksi Krasniqi'lla oli (ollut?) suhde pääepäillyn siskon kanssa, mitä epäilty ei alkuunkaan (ollut?) hyväksynyt.

Illan kulku oli seuraava. Akgün, Krasniqi ja 34-vuotias mies tapasivat toisensa Falkenbergin keskustassa olleessa asunnossa. He päättivät lähteä syrjemmällä olevaan Falkagård'in lähiöön. Syy sinne menoon oli hieman epäselvä, mutta 34-vuotiaan lausunnon mukaan heidän tarkoituksenaan oli hieroa rauhaa jengin kanssa. Myös 34-vuotias oli aikaisemmin joutunut kahnauksiin ko. jengin kanssa.

Heillä ei tosin ollut etukäteen tietoa siitä, ketkä paikalle tulevat tai kuinka monta sinne tulee. He ottivat mukaan varmuuden vuoksi teleskooppipamput ja pölyimurin putken voidakseen tarvittaessa puolustautua. Päästyään paikalle heitä oli odottamassa kymmenkunta jengiläistä, ja kolmen porukka päättikin paeta juosten paikalta. Pakenevia kohti ammuttiin, ja yksi laukaus osui Akgün'ia selkään.

Muut paikalla olleet ovat todistaneet, että epäillyt olivat olleet paikalla, mutta kumpi ampui ilmaan ja kumpi kohti uhria, lienee syyttäjän vaikeampi näyttää toteen.

Oikeudenkäynti syytettyjä vastaan alkoi perjantaina 7.3.2014. Poikkeuksellisesti oikeudenkäynti pidetään Göteborg'issa eikä Varberg'in käräjäoikeudessa. Syynä ovat turvallisuussyyt. Lisäksi oikeudenkäynnissä 22- ja 34-vuotiaat miehet todistavat videolinkin kautta.

Perjantaina puolustusasianajaja väitti, että paikalla oli ammuttu myös kolmannella aseella. Tänään syytetyt pääsivät ääneen. He väittivät menneensä paikalle ainoastaan ostamaan hieman hasista, mitään muuta tarkoitusta ei ollut. Oikeudenkäynti jatkuu vielä tiistaina.

---

Tammikuun alussa vangittiin kolme miestä (28-vuotiaat Fadi Trabelsi ja Bilal Akgün sekä 25-vuotias Abdulkarim Akgün), joiden epäiltiin valmistelevan pääepäillyn surmaamista. Suunnitelmaa olisi alettu työstämään 25. lokakuusta lähtien ja sitä oli jatkettu aina miesten pidättämiseen 30.12 asti. Surmaaminen olisi ollut kosto Akgün'in ampumisesta. Vangitut kiistivät valmistelun. Toisen 28-vuotiaan miehen (Bilal Akgün) puolustusasianajaja Magnus Johansson valittelee sitä, että vangitsemisia tapahtuu aivan liian löyhin perustein. Pari viikkoa myöhemmin vangittiin (tai no, mies oli jo vankilassa) vielä neljäs mies (Celal Akgün) samasta syystä.

Miesten jäljille päästiin puhelinkuuntelun avulla. Miesten epäillään mm. ostaneen kaksi täysautomaattiasetta (Kalashnikov ja Zastava Scorpion], jotka löydettiin ratsissa toisen 28-vuotiaan miehen asunnosta Halmstad'issa.


Kalashnikov

Helmikuun lopussa näitä neljää, joista kolme on ammutun sukulaisia, vastaan nostettiin syyte murhan valmistelusta. Ammutun 27-vuotiasta vankilassa olevaa serkkua Celal Akgün'ia epäillään johtaneen murhasuunnitelmia. Celal Akgün'ista on aikaisemminkin ollut juttua minfossa.

Lähde, lähde, lähde, lähde, lähde, lähde, lähde, lähde, lähde ja lähde

[Wincentius]

Oikeudenkäynnit ovat tältä osin päättyneet, ja tuomioitakin on jaettu.

Ali Atoya tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta ja murhayrityksestä. Tuomio oli sikäli yllättävä, että syyttäjä oli vaatinut vain 16 vuoden vankeustuomioita. Murhayritys koski uhrin ystävää, jota Atoya oli myös yrittänyt ampua pistoolilla, mutta ase ei ollut toiminut. Syyttäjän mukaan uhrin ystävä olisi ollut varsinainen kohde, koska Atoya ei hyväksynyt sitä, että hänen siskonsa seurusteli ko. miehen kanssa.

Käräjäoikeuden mielestä ei ole kyetty näyttämään toteen, että Atoya olisi tarkoituksellisesti halunnut tappaa uhrin, mutta koska Atoya on omalla toiminnallaan osoittanut välinpitämättömyyttä ampumisen seurauksista, katsotaan teko murhaksi.

Tingsrätten ansåg att det inte framkommit något i målet som talar för att den 23-årige mannen haft direkt uppsåt att döda mannen, men eftersom han genom sitt handlande varit likgiltig inför effekten döms han för mord, i enlighet med åklagarens talan.

Muut tekijät (mm. toistuvat väkivaltaiset rikokset) vaikuttivat siihen, että tuomio on elinkautinen.

Atoya kiistää, että hän olisi ampunut ketään. Hänen tapoihinsa ei kuulu juoskennella ympäriinsä ja ampua ihmisiä.

Han nekar även till all inblandning i mordet.

- Jag har inte skjutit, säger han i ett förhör och tillägger att han inte är en mördare som går runt och skjuter folk.

Ali Atoya ja veljekset Roy, Jean ja Maroun Ojeil perustivat löyhän La Familia-ryhmittymän, joka yritti ottaa ohjat Falkenberg'in alamaailmassa omiin käsiin. Etenkin vuonna 2009 esiintyi ryhmän toimesta kovasti erilaista aktiviteettia. Kaikki neljä ovat moninkertaisesti tuomittuja rikollisia.

Jean Ojeil vapautettiin näytön puutteesta osallisuudesta ampumiseen.

Abdulkerim Akgun, Bilal Akgun, Celal Akgun ja Fadi Trabelsi tuomittiin kaikki murhan valmistelusta kolmeksi vuodeksi vankeuteen.

Jo valmiiksi vankilassa istuneen Celal Akgun'in puolustusasianajaja Anders Lindstrand sanoo, että tuomiot ovat oikeusskandaali. Hänen mielestä uhrin sukulaiset ovat päin vastoin auttaneet poliisia ampumisen selvittelyssä. Käräjäoikeuden antamista tuomioista on jo valitettu hovioikeuteen.

Lähde, lähde, lähde, lähde, lähde, lähde ja lähde

[On Anoi Kaa]

12 kesäkuu 2015, 4-vuotias Luna kuoli autopommin räjähtäessä, Hisingen, Göteborg.
24 heinäkuu 2015, 16-vuotias Maslah ammuttiin kuoliaaksi huoltoasemalla Brommaplanissa Murhan uskotaan liittyvän 19-vuotiaan Rinkebyläisen murhaan, koska heidän uskottiin olevan ystäviä.
19 tammikuu 2016, 15-vuotias Robin Sinisalo ammuttiin kuoliaaksi pihalla, hänen 20-v veli Alejandro ammuttiin halvaantuneeksi. Paikka Akalla, Tukholma.
21 elokuu 2016, 8-vuotias Yuusuf kuolee, kun käsikranaatti paiskattiin asuntoon hänen nukkuessa.

Raju juttu poikien Robin ja Alejandro elämästä ja kuolemasta:
Expressen - Miksi 15v Robin Sinisalo kuoli

Huumesodan raivoi luoteistukholmassa, puhutaan jo mafiasodasta:
http://www.expressen.se/nyheter/barn-mi ... affiakrig/

[poikani]

Yle on julkaissut pitkän jutun Robin ja Alejandro Sinisalon tapauksesta. Artikkelissa on mukana yhdentekeviä kuvia, joita en ala tähän linkittää.

Kommentointimahdollisuutta ei tietenkään tässä artikkelissa ole, vaikka näköjään monissa muissa jutuissa sellainen nykyään Ylelläkin on.

Tukholmalaisen Carolina Sinisalon poika Robin, 15, ammuttiin kuoliaaksi kotiovella – Surmattujen poikien äidit päättivät, että nyt riittää

Carolina Sinisalo odottaa Robinia kotiin joka ilta. Äitien sunnuntainen mielenosoitus vaatii ruotsalaisia ottamaan yhteisen vastuun väkivaltaisista kuolemista.

Väkivaltarikokset 17.11.2018 klo 07:54

TUKHOLMA Carolina Sinisalo seisoo marraskuisessa hämärässä kotitalon rapun edessä. Vieressä on puuristikko ja siinä luodinreikä. Carolinan 15-vuotias poika Robin lyyhistyi naamioituneen ampujan luodista juuri tähän, rapun eteen.

Robinia oli ammuttu päähän. Hän kuoli heti.

Isoveli Alejandro yritti paeta paikalta, mutta ampuja tavoitti hänet läheisen koulun ja pizzerian väliseltä pihalta. 20-vuotiaaseen Alejandroon osui useita laukauksia, mutta hän jäi henkiin. Hän halvaantui rinnasta alaspäin ja istuu pyörätuolissa.

Siitä on nyt lähes kolme vuotta. Carolina kulkee surmapaikan ohi useita kertoja päivässä.

– Sydämeni hakkaa joka kerta. Näen, miten Robin makaa siinä. Näen, että häntä on ammuttu. Näen kaiken silmissäni.

Carolina ei ole nukkunut kokonaista yötä kolmeen vuoteen. Surmatyön hetkellä hän oli miehensä kanssa häämatkalla Las Vegasissa Yhdysvalloissa. Tieto Robin-pojan kuolemasta tuli heille puhelimitse. Ampumisen motiivia ei ole vieläkään saatu selville.

– Robin oli juuri täyttänyt 15 vuotta. Hän oli maailman kiltein. Hän ei tehnyt koskaan mitään kenellekään.

Äiti muistaa Robinin erityisen iloisena. Hän oli juuri tavannut tytön, johon oli umpirakastunut.

42-vuotias Carolina Sinisalo on yksi ruotsalaisäideistä, jotka päättivät järjestää mielenosoituksen väkivaltaisia kuolemia vastaan.

Mielenosoituksen pääviesti on vaatimus lopettaa väkivaltaiset kuolemat: nyt saa riittää. Äidit aikovat seisoa kynttilät kädessään Tukholman keskustassa Sergelin torilla huomenna sunnuntaina.

Heitä yhdistää yksi asia. Jokaisen lapsi on ammuttu kuoliaaksi.

Carolinan 15-vuotias Robin oli heistä nuorin. Maritha Ogilvien 19-vuotias poika Marley ammuttiin parkkipaikalle vuonna 2015. Katri Reyna Väänäsen poika Yonathan ammuttiin autoon puolitoista vuotta sitten. Yonathan oli 20-vuotias, samoin kuin Eva Färsjön lähes kaksi vuotta sitten ammuttu Oliver.

Ajatus mielenosoituksesta syntyi, kun naisia haastateltiin Alexandra Pascalidoun syksyllä julkaistuun kirjaan Mammorna. Siinä on mukana kaksikymmentä äitiä, jotka asuvat Ruotsin ongelmallisissa lähiöissä Malmön Rosengårdista Tukholman Rinkebyhyn. Kirjaa on kiitetty äänen antamisesta näkymättömille ja monenlaisille köyhien lähiöiden naisille.

Syntyjään suomalainen Carolina Sinisalo muutti nelivuotiaana vanhempiensa mukana Porista Ruotsiin. Hän toivoo, että poliitikot kävisivät enemmän ongelmallisissa lähiöissä. Nuorisotaloja suljetaan, vaikka ne ovat hänen mukaansa pelastaneet henkiä.

– Näillä alueilla asutaan ahtaasti. Nuoret eivät jaksa olla kotona, koska siellä on kaksikymmentä ihmistä.

Carolinan mielestä 90 prosenttia ruotsalaisista katsoo lähiöissä asuvia ulkopuolelta. Osa ihmisistä kirjoittaa Facebookissa tunteettomasti, että ne ovat vain rikollisia, on vain hyvä, että rikolliset puhdistavat ampumalla omia rivejään.

– Niin voi helposti ajatella Östermalmilla tai Tyresössä, mutta kyse on ihmishengistä, Carolina sanoo.

Ihmisten pitäisi hänen mielestään miettiä, kuinka on mahdollista, että nuoria poikia ammutaan kadulla. Missä on ihmisten myötätunto, Carolina kysyy.

– Meiltä otetaan kaikki pois ja meidät suljetaan omille pikku alueillemme. Me emme kuulu enää Ruotsiin. Se on vaarallisinta, mitä voi tapahtua.

Carolina Sinisalo on asunut aina tukholmalaisissa lähiöissä, aiemmin Rinkebyssä, mutta nyt koti on Akallassa. Merkittävä osa asukkaista on maahanmuuttajia.

Carolinalla on Robinin lisäksi kolme jo lähes aikuista omaa lasta ja yksi bonuslapsi. Ystävät ovat kehottaneet häntä menemään eteenpäin lasten takia. Se on hänelle vaikeaa.

– Olemme puhuneet siitä, pitäisikö muuttaa, mutta tämä on Robinin koti. Täällä hän on.

Kerrostaloasunnossa on rauhallinen tunnelma, melkein harras. Buddha-patsaat kertovat Carolinan uskonnosta. Kynttilä palaa Robinin kuvan vieressä. Kuvia on useita. Naurava Robin katsoo sohvalla istuvan äidin takaa suuresta värikuvasta.

Tunne siitä, että Robin on läsnä, on voimakas.

Huoneen vastakkaisen seinän hyllyltä erottuu turkoosien buddhapatsaiden vierestä vaaleanharmaa tuhkauurna. Siinä lukee: Robin Sinisalo 6.1.2001–19.1.2016.

Viime vuonna Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi 26 nuorta 15–29-vuotiasta miestä. Luku oli korkein kolmeenkymmeneen vuoteen. Tosin myös edeltävien vuosien surmaluvut ovat lähes yhtä lohduttomia: vuonna 2016 ammuttuja oli 19, vuonna 2015 yhteensä 23.

Tämän vuoden tilastoja ei vielä ole. Alkuvuosi näytti paremmalta, koska poliisi vangitsi yli 200 rikollisjengien jäsentä, mikä on ennätyksellisen paljon. Asiaan ehkä vaikutti vaalien lähestyminen. Nyt loppuvuodesta ampumistapaukset ovat jälleen kiihtyneet.

Ampumistapausten takana on poliisin mukaan huumekauppa, laittomat aseet ja jengien taistelu reviireistä. Mutta myös kosto, kunnia tai henkilösuhteet.

Poliisi on ilmoittanut Carolinalle, ettei hänen pojallaan ollut yhteyksiä rikollisiin. Robinin surmaajaa ei ole saatu kiinni. Se on tavallista, koska vain 20–30 prosenttia ampumistapauksista johtaa syytteeseen.

Ruotsissa on havahduttu siihen, että maa on eurooppalaisessa vertailussa yksi huonoimmista jengimurhien selvittelyssä. Ruotsin poliisi aikookin lähettää lähiaikoina tutkijaryhmän Saksaan. Siellä jengiampumisia on huomattavasti vähemmän ja rikoksista selkeästi suurempi osa saadaan selvitettyä.

Carolina toivoo, että jos joku tietää jotakin Robinin ampumisesta, tämä tulisi kertomaan hänelle.

– Minun nimeni on jo poliisien papereissa. Kenenkään toisen ei tarvitse vaarantaa elämäänsä. Valitettavasti niin käy, jos puhuu poliisille, Carolina sanoo.

Hänen mukaansa ihmiset eivät uskalla todistaa, koska pelkäävät jengiläisten kostoa.

Äidit esittävät poliitikoille mielenosoituksessa vaatimuksen, että ampumisia pitäisi käsitellä murhina ja niiden selvittelyssä pitäisi hyväksyä todistusten antaminen anonyymisti, nimettömästi.

– Ihmisten pitäisi voida todistaa anonyymisti, koska silloin ehkä saataisiin selvitettyä enemmän murhia.

Asuntoon laskeutuu yhä tiiviimpi hämärä, eivätkä säleverhot päästä läpi vähäistä päivänvaloa. Carolina katsoo ikkunasta pihamaalle.

Piha hohkasi lumenvalkoisena kolme vuotta sitten tammikuun puolivälissä, kun Robin ammuttiin kotiovelle.

– Seison tässä ikkunassa ja odotan häntä edelleen kotiin joka ilta.

Carolina sanoo saaneensa muista äideistä uutta voimaa tehdä työtä väkivallattomuuden eteen. Siksi sunnuntai on tärkeä päivä. Hän toivoo, että Sergelin tori täyttyisi ihmistä, jotka välittävät. Mielessä on paljon asioita, jotka hän haluaa kertoa.

Ampumiset on käsiteltävä murhina. Niitä varten on perustettava oma selvitysryhmä. Aselakeja pitää kiristää lisää. Poliiseja, tullin henkilökuntaa ja valvontakameroita on lisättävä. Ampumiset ovat koko ruotsalaisen yhteiskunnan yhteinen asia.

Carolina ei kirjoita puhettaan valmiiksi. Sanat tulevat paikan päällä sydämestä.

https://yle.fi/uutiset/3-10511304

[On Anoi Kaa]

No jopa on tempaus! Kylläpä tuon voisi ehkä muuten ymmärtää, mutta tätä on vähän vaikea sulattaa:

Äitien sunnuntainen mielenosoitus vaatii ruotsalaisia ottamaan yhteisen vastuun väkivaltaisista kuolemista.

Vaikka ruotsalaisethan ne on tuon maan sekasortoon syöksemässä tilaamalla postimyyntisiirtolaisia ja valepakolaisia kuppaamaan työtätekeviä.

[Doctor Lecter]

Carolina Sinislao jatkaa taisteluaan:

Kuka ampui Robinin?

Carolina Sinisalon kaksi poikaa joutuivat ammuskelun uhriksi kotipihallaan Tukholmassa. Robin, 15, kuoli, eikä isoveli Alejandro enää koskaan kävele. Tragediasta on kulunut kohta kuusi vuotta, mutta poliisi ei vieläkään tiedä, kuka sen teki.

Carolina Sinisalo toivoo, että karma tavoittaa murhaajan, sillä poliisin kykyihin hän ei enää usko. Poikansa menettänyt äiti sanoo, etteivät lähiöiden lapset ole samanarvoisia kuin muut lapset.
– Jos Stefan Östermalmilta tapetaan, se on murha, mutta jos Ahmed Rinkebystä tapetaan, se on jengirikollisuutta. Täällä murhataan lapsia, mutta poliisi tai poliitikot eivät käytä noita sanoja, Sinisalo sanoo kotonaan Tukholman Rinkebyssä.

Viime kesän aikana Ruotsissa oli poikkeuksellisen paljon kuolemaan johtaneita ampumistapauksia.

Alkukesästä yhden vuorokauden aikana tapahtui kolme ampumista, joissa kaikissa ihminen ammuttiin ulkosalla, kaksi Göteborgissa ja yksi Tukholmassa. Kaksi näistä tapahtui keskellä päivää julkisella paikalla, jossa oli paljon ihmisiä.

Kesäkuun lopussa Göteborgissa ammuttiin poliisi. Heinäkuussa kaksi pikkulasta loukkaantui ampumavälikohtauksessa Tukholmassa.
...

Carolina Sinisalo puhuu mielellään lähiöiden tilanteesta ja niissä tapahtuvasta rikollisuudesta. Syynä tähän on oma tausta: hänen poikansa Robin ammuttiin viisi ja puoli vuotta sitten, ja samassa tilanteessa haavoittui hänen toinen poikansa. Syyllistä ei ole saatu kiinni.
– Jotkut päivät ovat helpompia kuin toiset. Olen puhunut Robinin kuolemasta paljon, mutta joinain päivinä en voi edes mainita hänen nimeään.

Carolina Sinisalo kuvattuna Rinkebyssä. Suomessa Porissa syntynyt Sinisalo on asunut Rinkebyn alueella lähes koko elämänsä. ANNI EMILIA ALENTOLA

Porilainen_Rinkebyssä.jpg (38.57 KiB) Katsottu 1546 kertaa

Puhelu Las Vegasiin
Palataan alkuvuoteen 2016. Sinisalo on hiljattain tavannut uuden miehen ja on onnellinen. Perhe asuu Tukholman Akallassa, ja kotona on viisi teini-ikäistä lasta.
– Robin oli iloinen ja kiltti, kaikille ystävällinen. Hän rakasti sisaruksiaan, ja hänellä oli paljon tulevaisuuden haaveita. Tietysti hän oli myös teini-ikäinen, ei aina mitenkään maailman iloisin. Robin oli paras ystäväni, Sinisalo kertoo.

Tammikuussa Sinisalo lähtee miehensä kanssa häämatkalle Las Vegasiin. Lapset jäävät kotiin, osa heistä on jo täysi-ikäisiä. Lähtiessä Sinisalo hyvästelee lapset ja silloin hänelle tulee alitajuinen tunne, ettei sittenkään pitäisi lähteä.

Kun Sinisalo on lähtenyt, kotona Akallassa on iltapäivä ja Robin ja hänen tuolloin 20-vuotias veljensä Alejandro menevät kerrostalon pihalle tupakalle. Silloin heitä ammutaan, Robin asettuu veljensä suojaksi ja luoti osuu häntä päähän. Myös veljeä Alejandroa ammutaan. Robin kuolee tapahtumapaikalla.

Las Vegasissa Sinisalo on päässyt perille hotelliin. Hänen miehellään on vastaamaton puhelu. He saavat tietää, että Robin on kuollut ampumisessa. Myös toinen lapsista, Alejandro, on loukkaantunut, eikä ole tietoa selviääkö hän.

Sinisalo palaa takaisin Tukholmaan, missä Alejandro taistelee elämästään sairaalassa usean kuukauden ajan. Hän selviää, mutta halvaantuu rinnasta alaspäin. Robin haudataan.

Vaikenemisen kulttuuri
Tästä on kulunut nyt viisi ja puoli vuotta, mutta tapaus ei ole selvinnyt.
– Ei sillä ole merkitystä minulle: vaikka syyllinen selviäisi, en saa Robinia takaisin, eikä Alejandro ala kävellä. Toisaalta murhaaja kävelee vapaana, eikä se ole minusta oikein.

Sinisalo kertoo uskovansa karmaan: ehkä tekijä saa ansionsa mukaan joskus.
– Uskon ennemmin karmaan kuin siihen, että poliisi saisi tekijän kiinni.

Sinisalo tunnistaa vaikenemisen kulttuurin. Mutta se ei saisi estää silti rikosten selvittämistä, hän sanoo:
– Poliisille kertomisesta voi todella joutua maksamaan hengellään. Mutta oikeasti poliisin tulisi olla parempi selvittämään murhia.
...

Lähiöiden asukkaat leimataan
Sinisalo sanoo, ettei Robinilla ollut rikostaustaa eikä hän kuulunut rikollisjengeihin. Isoveljellä Alejandrolla on taustalla nuoruudessa tehtyjä rikoksia: pahoinpitely ja ryöstö, jotka tapahtuivat 4–5 vuotta ennen ampumistapausta.
...

Sinisalon mielestä resursseja pitäisi saada erityisesti ongelmien ennaltaehkäisyyn: kouluun ja sosiaalitoimeen. Nyt moni lähiöiden lapsi jättää koulun kesken jo peruskoulussa. Jengirikollisten tiedetään rekrytoineen jopa alakouluikäisiä joukkoihinsa.
– Ei jengirikollisuus ole Ruotsin ongelma, vaan se on meidän ongelmamme täällä lähiöissä.

Riskialttiit lähiöt
* Poliisi on määritellyt 60 aluetta Ruotsissa riskialttiiksi tai haavoittuvaiseksi alueeksi. Alueet on luokiteltu kolmeen kategoriaan: haavoittuvainen alue, riskialue ja erityisen haavoittuvainen alue.
* Näitä erityisen haavoittuvaisia alueita ovat muun muassa Tukholmassa Rinkeby, Malmössa Rosengård ja Göteborgissa Biskopsgården.
* Poliisilta odotetaan uutta arviota tilanteesta vuoden 2021 loppuun mennessä.
* Näissä lähiöissä enemmistö on maahanmuuttajataustaisia ja sekä työttömyysaste että rikostapausten määrä on korkea. Monet nuoret jättävät peruskoulun kesken ja tulevaisuudennäkymät näillä alueilla ovat merkittävästi muuta maata huonommat.

Syytökset vanhemmille
Kun ruotsalaislähiössä ammutaan lapsi, usein esiin nousee syytöksiä uhrin vanhempia kohtaan.

Elokuussa 2020 Tukholmassa ammuttiin kuoliaaksi 12-vuotias tyttö. Rikos tapahtui yöllä ja ulkosalla, joten ihmiset kysyivät: miksi noin nuori on ulkona yöllä?
– Kyllä ulkona pitäisi saada olla mistä syystä tahansa ilman, että joutuu ammutuksi, Sinisalo toteaa.
...

Nykyään Sinisalo kiertää luennoimassa lähiöiden tilanteesta ja niissä tapahtuvasta väkivallasta. Sinisalo on myös nimetty ehdokkaaksi Ruotsin ensi vuoden kunta-, alue- ja valtiopäivävaaleihin. Puolue on sosiaalidemokraatit.
– Ei minulla ole niin suurta poliittista tavoitetta itselleni. Haluan pystyä vaikuttamaan asioihin ja auttamaan muita ihmisiä. Ihmisellä pitäisi olla oikeus hyvään elämään, vaikka asuukin Rinkebyssä.

Ihmisellä pitäisi olla oikeus hyvään elämään, vaikka asuukin Rinkebyssä.

Perimmäisenä ongelmana Sinisalo pitääkin sitä, ettei lähiöiden asukkaita pidetä samanarvoisina kuin muita.
– Meidän lapsemme eivät ole yhtä arvokkaita.

Tukholman poliisi kertoo Iltalehdelle, että Robinin tapaus on luokiteltu selvittämättömäksi tapaukseksi, ja se on tutkinnassa Tukholmassa poliisin selvittämättömien tapausten ryhmässä.

Koko juttu täällä: IL Plus
11.10.2021 16.18

Sinisalo on myös nimetty ehdokkaaksi Ruotsin ensi vuoden kunta-, alue- ja valtiopäivävaaleihin. Puolue on sosiaalidemokraatit.

Piih!

Myös Sinisalo tunnistaa vaikenemisen kulttuurin. Mutta se ei saisi estää silti rikosten selvittämistä, hän sanoo:
– Poliisille kertomisesta voi todella joutua maksamaan hengellään.

Silti on sosialidemokraatti - ja juuri he ovat syypäitä ja mahdollistajia moisen kulttuuriin syntymiseen entiseen sivistysvaltioon.

Ihmisellä pitäisi olla oikeus hyvään elämään, vaikka asuukin Rinkebyssä.

No mutta onhan heillä hyvä ja kiva elämä. He elävät omassa kuplassaan - omilla säännöillä, oman kulttuuriinsa tavoilla, vaikenemisen säännöillä, vääräuskoisia vihaten...

[poikani]

Sinisalo on myös nimetty ehdokkaaksi Ruotsin ensi vuoden kunta-, alue- ja valtiopäivävaaleihin. Puolue on sosiaalidemokraatit.

Piih!

- Ilmansaasteille pitäisi välittömästi tehdä jotakin, sanoi Hummerillaan takkapuita kuljettava mies sikariaan pössytellen.