^ eiköhän tässä väitelty juuri siitä ketkä tahot tässä jengiytymisessä on olleet mukana. Ja porukka täällä väitti ettei itä-eurooppalaisella mafialla ole asian kanssa tekemistä. Syytettiin ainoastaan Afrikan/lähi-idän maahanmuuttajia.
IL-reportaasi Ruotsista: Malmön väkivallan kehä
Poliisin listauksen mukaan Ruotsissa on tällä hetkellä 53 maantieteellistä aluetta, joiden rikollisverkostoilla katsotaan olevan huono vaikutus paikalliseen yhteisöön. Näistä alueista poliisi on erottanut 15 lähiötä, joiden se katsoo olevan "erityisen haavoittuvia". URBAN 15 -alueiksi nimetyille lähiöille ominaista on muun muassa asukkaiden yleinen haluttomuus edesauttaa poliisin työtä, avoin huumekauppa, levottomuudet sekä raju väkivalta ja sen uhka.
Erityisesti ampumatapaukset piinaavat Ruotsia. Malmössä on tänä vuonna ammuttu jo yhteensä viisi, Pohjois-Tukholman Kistassa keskiviikkona sattuneessa ampumatapauksessa puolestaan kuoli kaksi miestä. Yhteensä Tukholmassa on kuluvan viikon aikana surmattu jo viisi ihmistä.
Tukholman yliopiston kriminologian professori Jerzy Sarnecki kuvailee erityisesti URBAN 15 -alueiden rikostilastojen kehitystä huolestuttavaksi, sillä esimeriksi kuolemaan johtavan väkivallan määrä on kääntynyt viime vuosina kasvuun. Tälle on olemassa yksinkertainen selitys.
- Alueilla vallitsee väkivallan kehäksi nimeämämme kulttuuri, sillä väkivaltaa ratkotaan väkivallalla. Suurin osa järjestäytyneestä rikollisuudesta liittyy huumeisiin, aseisiin sekä niiden salakuljetuksen. Rikosten taustalla on myös muunlaisia konflikteja, kuten mustasukkaisuutta.
Myös poliisin ja ambulanssihenkilöstön toimintaa on häiriköity ammuskelemalla ja kivittämällä erityisesti Tukholman Rinkebyn lähiössä. Sekä Sarnecki että Ruotsin poliisi kuitenkin korostavat, että huhut poliisin toiminnan ulkopuolelle jäävistä "no go" -alueista eivät pidä paikkaansa. Poliisin mukaan häirintä on monisyinen ongelma, jota tulisi ratkoa yhteiskunnan monien eri tahojen kanssa.
"Suomessa enemmän"
Yhteistä kaikille riskialueille ovat Sarneckin mukaan köyhyys, ja useat rikokset ovatkin usein syrjäytyneiden tekijöiden suorittamia. Köyhyyden ja työttömyyden sanelemat olosuhteet selittävät esimerkiksi huumerikoksia, tekijöiden etninen tausta ei juurikaan.
- Ero vastaavissa olosuhteissa kasvaneiden syntyperäisten ruotsalaisten sekä maahanmuuttajien tekemien rikosten määrässä on melko pieni. Heikomman kielitaidon vuoksi maahanmuuttajien on toki vaikeampi työllistyä ja köyhyyden kierre on valmis.
Ruotsin suhteellisen avointa maahanmuuttopolitiikkaa on kritisoitu esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimesta. Trump on vihjannut, että maan ongelmat johtuvat maahan viime aikoina runsaslukuisena virranneesta maahanmuuttajien merestä. Tuoreimmat maahanmuuttaja-aallot eivät kuitenkaan ole rikosten taustalla.
- Ampumiset liittyvät usein toisen polven maahanmuuttajiin. Emme voi myöskään syyttää muslimeita, sillä ei ole selvää, onko uskonto rikosten taustalla. Kuolemaan johtaneen väkivallan määrä on edelleen korkeampi Suomessa kuin Ruotsissa, vaikka Suomessa ei ole lähellekään yhtä paljon muslimeita kuin Ruotsissa, Sarnecki huomauttaa.
Myös Ruotsin ulkoasiainministeriö oikoo raportissaan virheellisiä spekulaatiota lisääntyneen rikollisuuden, muslimeiden ja maahanmuuton yhteydestä ja korostaa, ettei asiasta ole näyttöä. Raportin mukaan valtaosa maassa oleskelevista ulkomaalaistaustaisista ei ole syyllistynyt yhteenkään rikokseen.
Sen sijaan kantaväestön asenne muslimeja kohtaan on ongelmallinen, ja se näkyy esimerkiksi heihin kohdistettuna uhkailuina sekä jopa fyysisenä väkivaltana.
Levottomuuksia
Yksi riskialueisiin lukeutuvista lähiöistä on Malmön Rosengård, jossa viimeisin, kuolemaan johtanut ammuskelu sattui tammikuussa. Matka alueelle taittuu noin 15 minuutissa aivan aseman edustalta lähtevällä paikallisbussilla, ja keskustan jäädessä taakse maisema vaihtuu lähiöille ominaiseen betoniviidakkoon.
Bussi pysähtyy vilkkaan tien varrella olevalla pysäkillä. Pysäkki on sama, jolla 16-vuotias Ahmed Obaid ammuttiin tammikuun 12. päivänä. Maassa oleva kuihtuneiden kukkien meri sekä enkelipatsaat muistuttavat yhä surullisesta tapahtumasta. Ahmedin ystävät epäilivät Expressenille tammikuussa antamassaan haastattelussa murhan taustalla olevan mustasukkaisuuden, mutta motiivia ei ole vahvistettu.
Pysäkin lähistöllä lastensa kanssa ulkoilemassa oleva, Ruotsiin seitsemän vuotta sitten muuttanut palestiinalainen Maha vahvistaa, että Rosengårdissa on ongelmia ja levottomuuksia.
- En koe, että alue olisi erityisen turvaton, mutta olen tietenkin huolissani lasteni puolesta. Tyttäreni kyselevät minulta jatkuvasti, miksi Ahmedin piti kuolla. Siihen en osaa itsekään vastata. En silti haluaisi muuttaa täältä pois, viihdymme täällä, hän sanoo.
Rosengårdissa vuosikymmeniä asuneet eläkeläiset Britt-Marie ja Desiré kertovat niin ikään viihtyvänsä alueella, vaikkakin se on muuttunut viime aikoina rauhattomammaksi erityisesti nuorison häiriköinnin vuoksi. Naiset toivoisivat poliisin näyttäytyvän alueella useammin.
Bosniasta Ruotsiin 26 vuotta sitten muuttanut Vladimir puolestaan pitää aluetta suhteellisen rauhallisena ja uskoo, että rikollisuuden taustalla ovat työttömät. Hän kuitenkin arvelee, että poliisin näkyvämpi paikallaolo voisi ärsyttää rikosten taustalla usein olevia jengejä.
Yhteistyötä lisättävä
Voisiko poliisin valvonnan tehostaminen ratkaista niin Rosengårdin, Rinkebyn kuin muidenkin Ruotsin ongelmalähiöiden tilanteen? Sarneckin mukaan tehtävissä olisi paljonkin.
Ensisijainen toimenpide vaatisi poliisin resurssien merkittävää lisäämistä. Jotta pidätykset onnistuisivat, vaatisi se poliisille suunnattua, tehostettua ja tarkennettua koulutusta sekä yhteistyötä alueen asukkaiden kanssa.
- Poliisin tulisi saada ihmisten tuki taakseen, sillä he ovat enimmäkseen rikosten uhreja. Se on erittäin monimutkaista.
Köyhyyden kierre sekä syrjäytyminen olisi jossakin määrin ehkäistävissä sekä ulkoasiainministeriön että Sarneckin mukaan ohjaamalla resursseja lasten laadukkaampaan päivähoitoon ja koulutukseen. Työpaikkoja olisi myös lisättävä.
- Toimet olisi tullut aloittaa jo vuosia sitten, enkä voi ymmärtää, kuinka Ruotsin kaltainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole ohjannut varoja tämän asian hoitoon. Ennemmin tai myöhemmin yhteiskunnan on pakko tehdä se, Sarnecki lopettaa.
http://m.iltalehti.fi/ulkomaat/20170310 ... 9_ul.shtml
