Pari yleisluontoista pohdinta-artikkelia Hesarin nettisivuilta. Toinen niistä on nimetty oikein HS-analyysiksi.
Mahtavat tutkijapiireissä lähteä hatut pyytämättä päistä kun on oikein HS-analyysistä kyse!Juttujen puolueettomuudesta, osuvuudesta ja asiantuntevuuden tasosta vetäköön kukin omat johtopäätöksensä.
Artikkeleissa on nykytavan mukaan lukuisia linkkejä, joita en näperrellyt tähän. Ja sitten mennään:
5.8.2019
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006195652.html
6.8.2019HS-analyysi: El Paso oli vakava varoitus taustalla vaanivasta väkivallan vaarasta
Kun ääriryhmien sanastoa hivutetaan valtavirtaan, etäisyys väkivaltaan lyhenee. Suomikaan ei ole erityissuojassa, kirjoittaa Kari Huhta analyysissaan.
Kari Huhta
Julkaistu: 5.8. 20:18
ONKO TULLUT paheksuttavammaksi kutsua ihmistä rasistiksi kuin olla rasisti?
Kysymys voi tulla mieleen Suomessa ja muissa länsimaissa, kun kiistat maahanmuutosta muuttavat poliittista maisemaa ja vastakkainasettelu voimistuu.
Vihanpidon äärimmäisistä seurauksista saatiin traaginen osoitus lauantaina. El Pasossa, Texasissa, 21-vuotias mies tappoi 22 ihmistä ostoskeskuksessa. Vihaa Yhdysvaltojen latino-vähemmistöä kohtaan selvitetään teon mahdollisena motiivina.
Maahanmuuttajat Meksikosta ja muista Latinalaisen Amerikan maista ovat olleet presidentti Donald Trumpin sanallisen hyökkäysten pääkohteiden joukossa hänen vaalikampanjansa alkutahdeista lähtien. Siksi El Pason joukkomurha sai Yhdysvalloissa heti poliittisen ulottuvuuden, varsinkin kun sitä seurasi toinen joukkomurha Daytonissa, Ohiossa.
JOUKKOAMPUMISET ovat erityisesti yhdysvaltalainen murhenäytelmä, mutta niiden poliittisilla seurauksilla on merkitystä myös Suomessa.
Suomessakin on jouduttu kokemaan joukkoampumisia, vaikka ei maahanmuuttoon liittyviä. Täälläkin äänenpainot maahanmuutosta ovat kuitenkin koventuneet. Trumpin toimilla on selvä vaikutus Suomessa ja muissa Euroopan maissa, joillekin innoituksen lähteenä, selvästi useammille uhkakuvana.
SUOMESSA perussuomalaisten puheenvuorot, joissa syyllistetään erityisesti islamilaiset maahanmuuttajat kansanryhmänä, on tullut politiikan arkipäivää. Puolueen kannatuksen nousu kyselyissä yli 20 prosenttiin vaimentaa useimpien muiden puolueiden vastalauseita.
Myös vastareaktiot kuitenkin voimistuvat, ja se näkyy vihreiden kannatuksen nousuna.
Maalitolpat mahanmuuttokeskustelussa ovat selvästi siirtyneet ja puheet ovat koventuneet.
Kiistaa käydään siitä, mikä on rasismia, ja kuka on rasisti. Sopua kiistoihin on turha odottaa, mutta tähän mennessä tapahtunutta kannattaa tarkastella.
MAAHANMUUTTAJAMIESTEN Oulussa vuosina 2017–2018 tekemät seksuaalirikokset ovat tärkeä tausta asetelmille Suomessa. Niistä on jo langetettu kahdeksalle miehelle rangaistukset.
Ne loivat pohjan perussuomalaisten korkeana jatkuvalle kannatukselle.
Maaperä oli kuitenkin myös otollinen. EU:n perusoikeusviraston viime marraskuussa julkistamassa kyselytutkimuksessa 63 prosenttia haastatelluista Suomessa asuvista afrikkalaistaustaisista henkilöistä sanoi kokeneensa täällä rasistista häirintää.
Kysely tehtiin 12 maassa ja häirintäkokemuksia oli Suomessa selvästi eniten. Tulos ei ole koko kuva suomalaisten asenteista, mutta ei se tyhjästäkään tullut.
AIKAJÄRJESTYKSESSÄ seuraava väline arvioihin asenteista Suomessa on perussuomalaisten tammikuussa hyväksymä linjaus maahanmuutosta.
Puolueen tavoitteeksi asetetaan humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen kokonaan. Tekstissä on mukana äärioikeiston suosima termi väestönvaihto.
Muslimeja ei mainita erikseen estettävänä väestöryhmänä, vaikka islamistiselle terrorismille on osoitettu erillinen tekstiosuus. Afganistan, Irak ja Somalia luetellaan erityisinä haittojen aiheuttajina, ja kotouttamishankkeet torjutaan tykkänään.
Suomen yhdenvertaisuuslaki vuodelta 2014 kieltää kaikenlaisen syrjinnän, joka perustuu ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen uskontoon tai erinäisiin muihin syihin. Perussuomalaisten linjauksessa selvästi vältetään yksittäisten ryhmien maininta, koska se olisi sekä lain vastaista että selvää rasismia, mutta tavoite ei jää epäselväksi.
SEURAAVA ja hyvin erikoinen rajanveto rasismikiistelyssä saatiin huhtikuussa, kun käräjäoikeus Oulussa tuomitsi toimittaja Johanna Vehkoon sakkoon ja korvaukseen kaupunginvaltuuston jäsenelle Junes Lokalle, jota Vehkoo oli kuvannut muun muassa rasistiksi ja natsiksi.
Erikoisinta käräjäoikeuden tuomiossa on se, ettei tuomioistuin kiistä, etteikö rumaa tekstiä syytävä Lokka saattaisi ollakin rasisti ja natsi, mutta pitää termejä kuitenkin loukkaavina. Jos päätös jää voimaan, voi sen tulkita niin, ettei rasistia saa Suomessa kutsua rasistiksi.
Tällainen tulkinta ei hillinnyt demareiden helsinkiläistä kaupunginvaltuutettua Abdirahim”Husu” Husseinia, kun hän 19. heinäkuuta twiittasi, että ”Kaikki Persut ja niiden äänestäjät/kannattajat ovat rasisteja”.
Politiikassa vastustajan äänestäjien haukkuminen tuo harvoin hyötyä. Sen sai kokea muiden muassa Hillary Clinton, joka Yhdysvaltojen presidentinvaalien kampanjassa kuvaili Trumpin kannattajia halveksittaviksi (deplorables), ja hävisi vaalit.
Husseinin huitaisu kertoo kuitenkin tunnelmien kiristymisestä mahanmuuttoon nivoutuvassa kiistassa, joka ei ole laantumassa lähivuosina.
Tapahtumat El Pasossa ovat varoitus taustalla vaanivasta väkivallan vaarasta, josta Suomi ei ole erityissuojassa. Huomio on kohdistunut enimmäkseen islamin nimissä toimiviin terroristeihin, mutta nyt katseet kääntyvät myös äärioikealle.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006195775.html
Mikä selittää Yhdysvaltojen ampumisia? Tyhjentävää vastausta ei ole, mutta osasyitä löytyy ainakin viisi
Joukkoampumisille ei ole yksittäistä syytä, koska ampumisissa näkyy monta erillistä ilmiötä.
Ville Similä HS
Julkaistu: 6.8. 2:00 , Päivitetty: 6.8. 6:26
YHDYSVALLOISSA tapahtui lauantaina ja sunnuntaina muutaman tunnin sisällä kaksi joukkoampumista, joissa kuoli yhteensä 30 ihmistä.
Joukkoampumisilla ei toistaiseksi tiedetä olevan yhteyttä. El Pasossa vaikuttaa olleen äärioikeistolainen motiivi, Ohion ampumisen motiivi on tuntematon.
Ampumiset vaikuttavat samanlaisilta, mutta niille ei ole yhtä tyhjentävää syytä. Motiivit ja tekijöiden taustat vaihtelevat. Joukkoampujissa on ollut valtaväestöä ja maahanmuuttajia, äärioikeistoa ja jihadisteja – tosin usein ampuja on suhteellisen nuori ja melkein aina mies.
HS esittelee viisi osaselitystä.
Aseiden saatavuus
Joukkoampumiset ovat ylivoimaisesti suurin ongelma Yhdysvalloissa. Muissakin maailman maissa on äärioikeistoa, kotoperäisiä jihadisteja, väkivaltaisia internetin alakulttuureita ja mielenterveysongelmia, mutta ei läheskään niin paljon joukkoampumisia.
Mikään ei selitä joukkoampumisten yleisyyttä niin kuin aseiden saatavuus. Missään ei ole niin helppoa saada tuhoisia aseita ja saada jopa laillisesti kulkea julkisesti aseistettuna kuin Yhdysvalloissa.
Yhdysvalloissa tapahtuu suunnilleen päivittäin ampumistapaus, jossa kuolee tai haavoittuu neljä ihmistä tai sitä useampi. Aseväkivaltaa tilastoivan Gun Violence Archiven mukaan Yhdysvalloissa tehtiin tänä vuonna ennen El Pason joukkomurhaa peräti 250 joukkoampumista. Luvussa ovat mukana järjestäytyneen rikollisuuden välienselvittelyt, onnettomuudet ja perhetragediat.
Mielekkäämpi on Mother Jones -lehden ylläpitämä joukkoampumistilasto. Siinä on tilastoitu sattumanvaraisia ampumisia, joissa ei ole tavanomaista rikosmotiivia. Tämän tilaston mukaan ennen El Pason ampumista Yhdysvalloissa oli vuoden 1982 jälkeen tapahtunut 114 joukkoampumista. Sekin on paljon enemmän kuin missään muualla.
Merkittävät liittovaltiotason rajoitukset aseiden saatavuuteen eivät Yhdysvalloissa ole poliittisesti realistisia, vaikka tulivoimaisimpien asetyyppien rajoittaminen olisi todennäköisesti tehokasta. Mother Jonesin tilastosta selviää, että yli puolessa tapauksista ampujat käyttivät rynnäkköaseita.
Aseiden saatavuuden rajoittaminen ei estä tuhoisia ampumistapauksia kokonaan. Euroopan pahin äärioikeistolainen terrori-isku tapahtui vuonna 2011 Norjassa, jossa aseen hankkimista valvotaan tarkasti.
Mielenterveyssyyt
Presidentti Donald Trump syytti El Pason ampumisesta mielenterveyssyitä, vaikka ampuja ilmeisesti jätti äärioikeistolaisen manifestin ja poliisi tutkii ampumisia kotoperäisenä terrorismina.
Useimmat mielenterveyspotilaat eivät ole muuta väestöä väkivaltaisempia. Valkoihoiseen valtaväestöön kuuluvien tekijöiden rikokset selitetään helpommin mielenterveyssyillä kuin maahanmuuttajien ja rodullistettujen.
Ohittaakaan mielenterveyssyitä ei silti voi. Yhdysvaltain viidestä pahimmista joukkoampumisesta toiseksi tuhoisimmalla eli Orlandon yökerhoampumisella 2016 oli selvästi terroristinen eli jihadistinen motiivi.
Kolmanneksi, neljänneksi ja viidenneksi eniten uhreja Yhdysvalloissa tappaneiden joukkoampumisten tekijät kärsivät vakavista mielenterveysongelmista. Yhteensä 85 ihmistä kuoli Virginia Techin korkeakoulussa 2007, Sandy Hookin lastentarhassa 2012 ja Sutherlandin kirkkoampumisessa 2017.
Lisäksi kaikkien aikojen tuhoisimmassa ampumisessa, 58 ihmistä lokakuussa 2017 surmanneessa Las Vegasin ampumisessa, motiivi ei ole selvillä.
Yhdistelmä vakavia mielenterveysongelmia ja Yhdysvaltain kaltaista vaivatonta aseiden saatavuutta voi olla vaarallinen.
Raportti Sandy Hookin lastentarhan 20-vuotiaasta tekijästä totesi näin: [Mielenterveysongelmat] eivät aiheuttaneet joukkomurhaa eivätkä johtaneet siihen. Tekijän vakavat ja pahenevat mielenterveysongelmat ja väkivaltaan liittyvät pakkomielteensä [– –] yhdistettynä saatavilla olleisiin tappaviin aseisiin saivat aikaan joukkomurhan reseptin.”
Valkoinen nationalismi ja Trump
Valkoinen nationalismi ja äärioikeistolaisuuden kanssa flirttaileva populistioikeisto ovat nousseet valtavirtaan melkein kaikkialla teollisuusmaissa. Yleinen ilmapiiri on muuttunut muuttunut hyväksyvämmäksi jopa joukkoampumisia kohtaan, kirjoitti äärioikeiston tutkija Tommi Kotonen maaliskuussa Christchurchin terrori-iskun jälkeen Politiikasta-verkkolehdessä.
Vielä Oslon ja Utøyan iskujen aikaan jopa äärioikeisto enimmäkseen tuomitsi iskut julkisesti. Nyt joukkoampumisille on löydetty yhä useammin hyväksyttäviä syitä, ja ääriryhmät taas kannustavat tekijöitä avoimesti, Kotonen kirjoittaa.
Yhdysvalloissa demokraattioppositio on arvostellut voimakkaasti presidentti Donald Trumpia El Pason joukkomurhan jälkeen. Maanantaina demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä ja El Pasosta kotoisin oleva Beto O’Rourke kehotti ”yhdistämään pisteet” ja näkemään, että Trump yllyttää rotuvihaa ja väkivaltaa.
Trumpin valinta 2016 aloitti ajanjakson, jolla ei ole vertaistaan. Trump on normalisoinut rasistista ja muukalaisvihamielistä kielenkäyttöä ja käyttänyt rasistisia ilmauksia jopa kongressiedustajia kohtaan. Eräässä puhetilaisuudessa Trump naureskeli kannattajien huudolle maahanmuuttajien ampumisesta. Ainakin kaksi ampujaa on tuonut avoimesti esiin ihailunsa Trumpia kohtaan.
Lautakulttuuri ja pelillistyminen
Tämän vuoden aikana El Pason joukkomurha oli jo kolmas, jossa epäilty julkaisi manifestin tai muita 8Chan-laudalla.
Lautakulttuurissa on kyse moderoimattomista keskustelupalstoista, joilla kuka tahansa voi julkaista lähes mitä tahansa ilman pelkoa kiinni jäämisestä. Laudoilla kukoistaa kulttuuri, joka on äärimmäisen mustaa nihilististä huumoria ja ulkopuolisille käsittämättömien meemiviittausten tykittelyä. Se on suureksi osaksi rasistista ja naisvihamielistä.
Varsinkin 8Chan-palstan politiikkaa käsittelevästä alaryhmästä on tullut paikka, jossa suoraan yllytetään joukkoampumisiin ja kannustetaan niihin. Siellä hurrattiin myös Uuden-Seelannin terrori-iskulle ja El Pason ampumisille.
Jo ensimmäisistä joukkoampumisista lähtien on puhuttu videopelien yhteydestä murhiin. Ampumisissa on usein kuljettu luokkahuoneesta toiseen kuin pelaajan näkökulmasta pelattavissa videopeleissä, ja viime vuosien joukkoampujat ovat viljelleet peliviittauksia.
8Chanin keskusteluissa joukkomurhat ovat pelillistyneet entisestään. Joukkomurhia käsitellään kuin videopelejä, ja keskusteluissa kannustetaan ampujia ylittämään aikaisempia ennätyksiä.
8Chanin perustaja kehotti sunnuntaina sulkemaan laudan. Tuskin kukaan kuvittelee, että yhden laudan sulkeminen lopettaisi ongelmat. Myös 8Chan perustettiin aiemman laudan raunioille, kun sen edeltäjää 4Chania alettiin moderoida.
Sitä paitsi Christchurchin terroristi striimasi joukkomurhansa miljardien ihmisten käyttämässä Facebookissa eikä internetin syrjäkujilla. Ennen kuin hän aloitti ampumisen hän kehotti katsoja seuraamaan PewDiePie-nimistä ruotsalaiskanavaa maailman suurimmassa videopalvelussa YouTubessa.
Äärioikeiston aliarviointi
Christchurchin terrori-iskun tekijä väitti olleensa yhteydessä Oslon joukkomurhaajaan, mikä sinänsä on epätodennäköistä. Joukkomurhaajat kuitenkin kopioivat toisiaan. Tämä alakulttuuri on elänyt jo kauan ennen keskustelulautoja ja Trumpin presidenttiyttä.
Viharyhmiä seuraavan Southern Poverty Law Centerin mukaan Yhdysvalloissa on yli aktiivista tuhat äärioikeistolaista viharyhmittymää. Suurin osa ryhmistä on hyvin pieniä, ja ryhmille on ominaista nopea sirpaloituminen.
Niitä on helppo aliarvioida, koska yksikään ryhmistä ei ole niin suuri, että se tunnettaisiin nimeltä. Silti monet ovat verkostoituneita ja vaarallisia: Anti-Defamation Leaguen (ADL) mukaan 73 prosentissa ekstremistien henkirikoksissa Yhdysvalloissa 2000-luvulla tekijä on äärioikeistolainen.
Joukkoampujat eivät yleensä ole ryhmien jäseniä, mutta tuntevat ryhmien toimintaa ja ottavat niiltä vaikutteita.
Esimerkiksi Columbinen joukkoampuminen vuonna 1999 on tulkittu olleen kosto kiusaajia vastaan. Tosiasiassa kaksi tekijää suunnittelivat iskua tarkasti noin vuoden ajan ja tavoittelivat Oklahoman pommi-iskun uhrimäärän ylittämistä. Columbinen isku sai lukuisia seuraajia. Löyhä ketju on jatkunut tähän päivään asti.
Omar Mateen ampui tehot 50+53 Yhdysvaltojen Orlandossa kesäkuussa 2016.
