Stuttgartin kouluammuskelu

[MotiivitOn]

Minusta murhaaja on aina menettänyt ihmisarvonsa, koska ei kunnioittanut toisten ihmisarvoa. Sortaja ansaitsee tulla sorretuksi.

Eivätkö ihmiset nyt tajua, että ainoa mitä te teette noilla loukkauskirjoituksillanne on ihmisten satuttaminen? Ampuja(t) ovat lähes poikkeuksetta jokaisessa tapauksessa kuolleet, eivät he enää lue niitä kusirunkkaripaskapäätekstejänne. Te loukkaatte näiden tekijöiden omaisia, satutatte jo muutenkin varmasti ihan tarpeeksi sirpaleina olevia ihmisiä. Suomen ampujien kohdalla sai lukea ihan samaa haukkumista ja vikinää kuin näissä ulkomaisissakin tapauksissa ja minä voin kertoa ihan suoraan, että näiden tekijöiden omaiset, tuttavat ja sukulaiset kärsivät siitä, mitä ihmiset näissä jutuissa kirjoittavat. Asiallinen teksti on juttu erikseen, mutta nämä nimittelyt ja halventavat ilmaisut ovat kyllä ihan käsittämättömiä. Tokihan nämä henkilöt voivat pysyä poissakin, lukematta näitä juttuja, mutta kyse on kuitenkin heidän ystävästään, pojastaan, veljestään, sukulaistaan. Jokainen vanhempi haluaa tietää, mitä heidän lapsestaan puhutaan tai kirjoitetaan, jopa näiden kamalienkin juttujen jälkeen. Useimmat kouluampujan vanhemmista ovat seuranneet tarkkaan kirjoittelua heti tapahtumien jälkeen ja kauan niiden jälkeenkin, joten ihan varmasti nuo loukkaukset ovat menneet perille. Miksi te haluatte turhaan iskeä heihin? Mitä pahaa HE ovat teille tehneet?

Itse en juurikaan vaivaudu haukkumaan heitä. Ei kiinnosta.
Mutta minua loukkaa ja voisin kuvitella että loukkaa monia kuolleiden omaisiakin näiden murhaajien ja heidän tekojensa ihannointi. Tuolla toisessa ketjussa esimerkiksi jotain amatöörimurhaajaa nimeltä Dylan nikki Antoine jopa herroitteli! Kyllä minulla ainakin suoli kääntyy solmuun, kun kuvittelen että joku vielä kutsuu lähimmäiseni murhaajaa herraksi.
Onko se oikein? Mielestäni uhrien omaisia tulisi huomioida ihan yhtä lailla, joten voisitko VoDKa soveltaa aiemmin kirjoittamaasi ja tässä viestissä lainaamaani hienoa kirjoitusta ja samaistua uhrien omaisiin... ajattele oikeasti vaikkapa omia aiempia kirjoituksiasi siinä valossa. Suurin osa meistä muista, ei niin herkistä ihmisistä, samaistuu enemmän uhrin kuin murhaajan omaisiin, enkä näe siinä mitään väärää.

Mitä sillä nimittelyllä edes saavuttaa? Jonkinlaista kunnioitusta muiden samanlaisten joukossa? Hyväksyntää itseltään, kun ei ole "samanlainen hullu kuin ne muut"? Kertokaa, koska minä en oikeasti ymmärrä. Mikä siinä asialinjassa on niin vaikeaa?

Uskon että moni haluaa herättää näiden tekojen ihannoitsijat epänormaalista olotilastaan. Epäasiallinen ilmaisun on tarkoitus tehdä kanta taatusti selväksi.
Saada nämä miettimään ihannoimiensa henkilöiden lopullista ratkaisua, minkä arvoinen se oli ja kuinka kieroutunut heidän maailmankatsomuksensa on, jos tämmöistä tekoa ihannoivat.
Itse teko ei minussa herätä juurikaan tunteita, mutta se että pitäisi jaksaa ymmärtää ja todeta että nämä negatiivisessa mielessä poikkeukselliset yksilöt olivat itse asiassa jonkinlaisia sankareita, saa minut raivon partaalle.
Useimpien viimeinen rykäisykään kun ei ole kuin mummon tuhnu vanhainkodin peiton alla. Normaalilla kapasiteetilla varustettu henkilö kun pitäisi kyetä aseettomien sivullisten tappamiseen huomattavasti tehokkaammin.
Se että joku on tuomittu epäonnistujaksi, ei tee hänestä sankaria. Enkä sanonut tätä loukatakseni ketään, vaan herättääkseni murhien ihannoitsijat unestaan.

[MotiivitOn]

Jos katsastaa tarkemmin Yhdysvaltain teloittamistilastoja, voi ehkä huomata, ettei puoltakaan tuomituista lähtisi heti ensimmäisenä nimittämään raivohulluksi, tai kenties vielä joskus yhteiskuntaan soveltumattomiksi. On sitten niitäkin, joilla on jokin mielenterveydellinen syy teolleen, mutta ne yksilöt eivät joudukaan myrkkyletkuihin vaan hoitolaan, sillä he ovat syyntakeettomia.

Vankilasysteemissä olettaisin paremmin toimivan elinkautisen ehdonalaisen mahdollisuudella.

Ei jooko sotketa tätä ketjua enempää kuolemantuomiolla. Sille on oma ketjunsa.
En näe Jenkkien systeemissä mitään hyvää. Enkä koe järkeväksi sulkea kostonhimossa elävää ihmistä elinikään verrattavaksi ajaksi kiven sisään. Se on kostonhimoa. Lopettaminen on armeliaisuutta.

Mutta jatketaan tästä kuolemantuomio-ketjussa ja palataan näihin kouluammuskelijoihin / Stuttgartin tapaukseen.

[llewellyn]

Olen kyllä itse edelleen niillä linjoilla - joita ymmärtääkseni tutkimuskin tukee - että juuri kukaan ei ole syntynyt koulumurhaajaksi. Jotain tapahtuu matkan varrella, epäilemättä pitkäkin ketju usein. En tiedä onko tämän tosiseikan toteaminen ihannointia. En nyt sano, että "there but by the grace of God goes anyone", mutta uskoisin ettei mahdollisuus tälläiseen suistumiseen ole aivan pieneen ryhmään rajoitettu. Useimmat vain ovat onnekkaimpia, lujempiakin varmasti. En kyllä näe mitään ihailemista näissä pateettisissa henkilöissä, jotain sääliä on, varmasti, mutta aika niukalti. Näitä tekoja ei tehdä rationaalisessa mielentilassa vaan syvästi harhautuneessa, surkastuneessa elämäntilanteessa. Ei olla tarpeeksi vahvoja näkemään omaa vihaansa ja ylpeyttään pidemmälle. Panettelun ja vihan nämä henkilöt, jotka kuvittelevat itsensä joksikin koston ja vihan enkeleiksi, varmasti toivottaisivat tervetulleiksi, sen sijaan heidän näkemisensä avuttomina, huono-onnisina raukkoina, joiden osana on etäinen sääli, olisi varmasti heidän pateettisesta näkökulmastaan kaikkein tuskallisinta. Samaten roskalehdistön demonisointi on käytännössä näiden henkilöiden, potentiaalisten tulevien tappajien silmissä, käytännössä ihannointia. Ei liikaa palstatilaa, ei liikaa kunnioittavaa surkuhupaisten "manifestien" analyysiä, ei raflaavia valokuvia. Turha toivo tietysti.

[VoDKa]

Onko se oikein? Mielestäni uhrien omaisia tulisi huomioida ihan yhtä lailla, joten voisitko VoDKa soveltaa aiemmin kirjoittamaasi ja tässä viestissä lainaamaani hienoa kirjoitusta ja samaistua uhrien omaisiin... ajattele oikeasti vaikkapa omia aiempia kirjoituksiasi siinä valossa. Suurin osa meistä muista, ei niin herkistä ihmisistä, samaistuu enemmän uhrin kuin murhaajan omaisiin, enkä näe siinä mitään väärää.

Minä olen aiemmin kirjoittanut hyvinkin kärkkäästi näistä asioista ja tiedostan sen, että osa lukee nämä tekstit jotenkin ihannoivina tai vastaavaa. Olen myös hyvinkin tietoinen siitä, että minua pidetään tällä foorumilla ihannoijana numero yksi. Valitettavasti seinäni eivät kuitenkaan ole peitetty yhdenkään koulussa ampuneen kuvalla, enkä kirjoittele ylistäviä runoja aiheesta (yhden runon kirjoitin kerran, mutta se ei ollut ylistävä, ainoastaan synkkä).

Tunnen ihmisiä sekä uhrien puolelta, että tekijöiden puolelta. Ja pyrin ajattelemaan molempien kannalta tätä asiaa nykyisellään, mutta totuus on se, että tekijöiden puolella on aina vähemmän ihmisiä kertomassa kantaa siltä puolelta, kun taas uhrien puolella on enemmistö väestä. Minusta on vain reilua (vaikka itse teko reilu ei olisikaan), että joku pitää myös tekijän omaisten puolta, kun väki tuntuu olevan hyvinkin epäreilu heitä kohtaan. Moni ampuja on katunut jo lähtövaiheessa päiviä ja kuukausia etukäteen sitä, miten teko satuttaa heidän omaisiaan ja läheisiään. Ja silti tehnyt sen. Teon jälkeen massat alkavatkin jo vyöryä tehokkaasti syyttömien päälle, aiheuttaen parhaillaan jopa lisäuhreja näistä jotka tahtomattaan nyt joutuvat koko ryöpytyksen kohteeksi. Ihmiset osaavat olla tosi epäreiluja ja kenkkuja näissä tilanteissa esimerkiksi juuri vanhempia kohtaan, eikä minusta mikään oikeuta sitä. Osa on kertonut haastatteluissa olon tuntuvan siltä, että heidänkin ihmisarvonsa on riistetty tuon teon myötä. Ja samaa tuntuu myös moni ihminen uskovan, sillä tuollaisen jälkeen tuntuu jollain sairaalloisella tavalla olevan oikeutettua haukkua myös vanhemmat, vaikka jo muuten vainkin. Kuinka tervettä se on?

Mitä sillä nimittelyllä edes saavuttaa? Jonkinlaista kunnioitusta muiden samanlaisten joukossa? Hyväksyntää itseltään, kun ei ole "samanlainen hullu kuin ne muut"? Kertokaa, koska minä en oikeasti ymmärrä. Mikä siinä asialinjassa on niin vaikeaa?

Uskon että moni haluaa herättää näiden tekojen ihannoitsijat epänormaalista olotilastaan. Epäasiallinen ilmaisun on tarkoitus tehdä kanta taatusti selväksi.
Saada nämä miettimään ihannoimiensa henkilöiden lopullista ratkaisua, minkä arvoinen se oli ja kuinka kieroutunut heidän maailmankatsomuksensa on, jos tämmöistä tekoa ihannoivat.
Itse teko ei minussa herätä juurikaan tunteita, mutta se että pitäisi jaksaa ymmärtää ja todeta että nämä negatiivisessa mielessä poikkeukselliset yksilöt olivat itse asiassa jonkinlaisia sankareita, saa minut raivon partaalle.
Useimpien viimeinen rykäisykään kun ei ole kuin mummon tuhnu vanhainkodin peiton alla. Normaalilla kapasiteetilla varustettu henkilö kun pitäisi kyetä aseettomien sivullisten tappamiseen huomattavasti tehokkaammin.
Se että joku on tuomittu epäonnistujaksi, ei tee hänestä sankaria. Enkä sanonut tätä loukatakseni ketään, vaan herättääkseni murhien ihannoitsijat unestaan.[/quote]

Ei noilla sanoilla ole mitään merkitystä ihmiselle, joka ihannoi tälläistä ampujaa tai suunnittelee omaa ampumavälikohtausta. Ainoa mitä tuolla nimittelyllä onnistuu saamaan aikaiseksi on lisäviha ihmisiä kohtaan ja tämä henkilö saattaa siinä vaiheessa hankkia vaikka hieman lisäarsenaalia, viilata suunnitelmaansa hieman tehokkaammaksi, että varmasti lähtee useammalta henki. Nämä ihmiset kuitenkin kun ovat jo rikki siinä vaiheessa, eikä se lisää hajalle mätkiminen auta yhtään mitään. Useimmat ihannoijat ja koulusurmaa suunnittelevat kuitenkin pitävät näitä tekijöitä jonkin asteen jumalina ja idoleina, jotka ovat valmiit kuolemaan sekä heidän, maailman, että ns. uskomansa totuuden puolesta. Tällä hetkellä jos silmiin osuu tuollainen oman idolinsa pilkkaaminen, siirtyy se suoraan siitä kuolleesta henkilöstä kilven tavoin osumaan tähän ihailijaan, jolloin hän saattaa kokea pilkan kohdistuvan suoraan häneen itseensä, vaikka kukaan ei olisi millään tavalla häntä maininnutkaan.

Ja minusta tuo sivullisten tappaminen tehokkaammin on täyttä sitä itseään. Useimmilla ihmisillä on sisäänrakennettuna laukauksen kuullessaan tapana paeta, tavalla tai toisella. Vaikka se olisi sitten ikkunan läpi hyppääminen usean kerroksen korkeudesta, mutta karkuun lähes jokainen pyrkii. Osa piiloutuu, mikä ei välttämättä ole laisinkaan hyvä ratkaisu vaan voi taata varmemman kuoleman kuin se pakoon pyrkiminen tuollaisissa suljetuissa tiloissa. Lisäksi luokkahuoneen ovia aletaan lukitsemaan todella nopeasti ja käytävillä on usein myös mm. tälläistä tilannetta varten muualta lukittavat vahvat ovet (tätä en uskonut Suomen kouluissa tapahtuvan, mutta niinpä oli moiset ovet ilmestyneet jopa minun entiseen opinahjooni ja paikka on tosiaan ihan surkein tuppukylä ikinä), jotka osaltaan estävät sitä etenemistä tehokkaasti. Siinä vaiheessa kun ampuja yrittää päästä luokkahuoneen a oven läpi, luokkahuoneissa b, c ja d useimmat kerkeävät hakeutua suojaan/poistua esimerkiksi juuri ikkunoiden kautta.

Ja joissakin tapauksissa tuntuu, ettei ampuja oikeasti ole edes hakemassa isoa uhrimäärää, ainoastaan tiettyjä ihmisiä (vaikka moni toisin väittääkin) jonka jälkeen muutamat satunnaiset saavat vielä surmansa oltuaan väärässä paikassa väärään aikaan. Syy, miksi tälläinen tappaja lähtee juuri sinun perääsi voi olla ihan mitätönkin; ehkä satuit ruokalan jonossa tönäisemään niin, että häneltä tippui jotain, tai katsoit väärällä tavalla häntä muutama vuosi sitten.

Oikeastaan ainoat tappajat näin äkkiseltään jotka tiedän lähteneen hakemaan vain isoja lukuja ovat olleet Virginia Techin Cho ja Columbinen Harris ja Klebold. Muille on tuntunut riittävän usein sekin, että kunhan edes muutama kuolee, niin hyvä tulee.

[Marsalkka]

Eihän täällä siis sentään kukaan ihannoi kouluampujia tai suhtaudu positiivisella asenteella heidän tekoihinsa?

[VoDKa]

Eihän täällä siis sentään kukaan ihannoi kouluampujia tai suhtaudu positiivisella asenteella heidän tekoihinsa?

Sanotaanko niin, että samalla tapaa kuin joku jossain saattaisi floodata samaa ajatusta koko ajan. Onneksi kukaan ei taida sitäkään tehdä.

Tähän hymiö. Sellainen veikeä, hattua päässään pitävä, vadelmalimpparia lasista kiemurapillillä juova.

[Marsalkka]

Sinusta minä jo tiedänkin, ettet ihannoi kouluampujia tai suhtaudu positiivisella asenteella heidän tekoihinsa. Et sinä sentään idiootti ole. Mutta onhan täällä muitakin kirjoittajia. Olen kiinnostunut muidenkin näkemyksistä asiaan liittyen.

[Antoine]

Itse en juurikaan vaivaudu haukkumaan heitä. Ei kiinnosta.
Mutta minua loukkaa ja voisin kuvitella että loukkaa monia kuolleiden omaisiakin näiden murhaajien ja heidän tekojensa ihannointi. Tuolla toisessa ketjussa esimerkiksi jotain amatöörimurhaajaa nimeltä Dylan nikki Antoine jopa herroitteli! Kyllä minulla ainakin suoli kääntyy solmuun, kun kuvittelen että joku vielä kutsuu lähimmäiseni murhaajaa herraksi.

- - Enkä sanonut tätä loukatakseni ketään, vaan herättääkseni murhien ihannoitsijat unestaan.

Ei ole tarkoitus solmuttaa kenenkään suolia niillä ilmaisuilla, joita käytän. Pahoittelen, jos herroitteluni meni reippaasti yli, mutta olen tottunut käyttämään lähes kenestä tahansa miespuolisesta henkilöstä moista nimitystä. Kuten jo aiemmin todettu, en koe tarpeelliseksi kutsua kouluampujia millään alemmalla tai jollain tapaa halventavalla nimellä. Siitä syystä nimitys, jota käytän oli kyseessä esimerkiksi joku julkisuudenhenkilökin, jota en koe oikeudekseni nimittää sen tuttavallisemmin.

On kenties yliarvioitua ajatella herättävänsä ihannoitsijan 'unestaan' yhdellä kommentilla.

Kuolemantuomiosta ei siis enää sanaakaan täällä minun puoleltani. En tiennyt moisesta ketjusta, mutta oletettavastikin täältä sellainenkin löytyy. Kiitos vinkistä.

Seuraavaan vastausta Marsalkan kysymykseen näkemyksistä, ts. positiivisista ja negatiivisista suhtautumisista ampujiin. On eri asia kannattaa kouluampumisia kuin ihannoida tekijöitä. Syyllistyn jälkimmäiseen, siitä ei ole epäilystäkään. Ja mikäli tästä ei tulisi taas sivuraiteille hyppimistä, yksityisviestien lähettäminenkin näkyy täällä olevan mahdollista (esim. sellaisia pellekommentteja varten, joissa alentavasti moititaan).

[Marsalkka]

On eri asia kannattaa kouluampumisia kuin ihannoida tekijöitä. Syyllistyn jälkimmäiseen, siitä ei ole epäilystäkään.

Aikamoista! Rehellinen olet sentään, etkä kiertele asiaa... Joiltain vastaavanlainen suoruus ei onnistu...

En ole kirjoittanut kouluampumisten kannattamisesta vaan positiivisesta asenteesta kouluampujien tekoihin.

[ABC]

Mikään ilmiö ei ole erillinen siitä yhteiskunnasta, joka sen synnyttää. Tämä meidän nykyinen yhteiskuntamme on onnistunut synnyttämään ilmiön nimeltä kouluampujat.

Kouluampujilla ja itsemurhaterroristeilla on paljon yhteistä. Molemmat uskova tekonsa oikeutukseen ja tavoittelevat kuolemattomuutta, toinen Paratiisissa ja toinen median siunaamalla historiallisella kuolemattomuudella.

En usko, että kouluampujia olisi ilman kolmea seikkaa: nykyistä suurta väestötiheyttä, joka vähentää yksittäisen yksilön arvoa; kilpailuyhteiskuntaa, joka liittyy edelliseen ja jossa oikeus hyvään elämään on vain tuottavilla yksilöillä; median suomaa huomiota, jonka katsotaan olevan yksi kaikkein tavoiteltavimmista asioista nyky-yhteiskunnassa.

Jos koulu/työpaikka-ampujista halutaan päästä eroon, on yllämainitut asiat muutettava.
Tai sitten kaikkien koulujen, työpaikkojen ja julkisten tilojen oville laitettava aseistetut vartijat ja metallinpaljastimet; ikkunoihin laitettava kalterit ja alueet aidattava; räjähdysaineet ym. haistavia elektronisia "neniä" sijoitettava kaikkialle, missä ihmiset liikkuvat joukoissa.
Kumpikohan noista ylläolevista toteutuu lähitulevaisuudessa todennäköisemmin..?

[Antoine]

Jos koulu/työpaikka-ampujista halutaan päästä eroon, on yllämainitut asiat muutettava.
Tai sitten kaikkien koulujen, työpaikkojen ja julkisten tilojen oville laitettava aseistetut vartijat ja metallinpaljastimet; ikkunoihin laitettava kalterit ja alueet aidattava; räjähdysaineet ym. haistavia elektronisia "neniä" sijoitettava kaikkialle, missä ihmiset liikkuvat joukoissa.
Kumpikohan noista ylläolevista toteutuu lähitulevaisuudessa todennäköisemmin..?

Hyvä huomio. Ainakin kätevästi tiivistetty. Mene näitä opettamaan niille tyypeille, joiden tulisi saada jotain aikaan valtakunnallisella tasolla.

Ja mikäli nuorten aikeet ja tuntemukset pysyvät samoina, ainoastaan itse _koulu_murhan mahdollisuutta pienennetään, kuinkahan suuriksi saattaisivat kasvaa entisestään korkeat itsemurhatilastot, tai vaikka perhetragediat.

[Hippopotamus]

En ole kirjoittanut kouluampumisten kannattamisesta vaan positiivisesta asenteesta kouluampujien tekoihin.

Tekeekö Marsalkka jotain tutkimusta aiheesta? vai kiinnostaako asia ihan muuten vaan? *popcornit rapisee*

Tähän hymiö. Sellainen *piip*

[Hippopotamus]

Tottakai nuoretkin ovat ihmisiä, sitä ei kukaan väitä. Mutta puuttuu se elämänkokemus. Kun tarpeeksi kauan elää, stressikynnys kummasti kasvaa.

Tälläisiä kommentteja lukiessa toivoisi että kirjoittaja toisi vaikka profiilissaan tiedoksi ikänsä. Sehän syventäisi näitä ajatuksia ja tätäkin keskustelua kummasti. Esim. vastaus siihen mikä se mahdollinen ikä on missä se "stressikynnys kummasti kasvaa"...noin niin kuin yleisluontoisesti?

[mallory1]

Joo, olisi jo aika Suomenkin kouluihin nuo metallin paljastimet (tai vastaavat) asennuttaa. Mitä haittaakaan siitä on? Oppilaat saa turvattomuuden tunteen, kun on mahdollista pelätä joutuvansa ammuskelun uhriksi?

Ja hei, kukaan tuskin kannattaa viattomien ihmisten tappamista (?), sensijaan tekijöitä ihaillaan (sairaanloisella tavalla?).
Turha sitä on kauhistella.

[Mike Manner]

Joo, olisi jo aika Suomenkin kouluihin nuo metallin paljastimet (tai vastaavat) asennuttaa. Mitä haittaakaan siitä on?

Ihan helvetinmoiset lisäkulut porttien ja vartioiden (jonkun täytyy niitä portteja käyttääkin) muodossa... Lisäksi homma menis suht vaikeaksi jokaisen piipatessa portilla (kellot, sormukset, avaimet, jne...).
Tosin vartijat sinällään rauhoittaisi käsitykseni mukaan menoa noilla villeimmillä kouluilla huomattavasti, jos vaan opettajakunta olis yhteisymmärryksessä keskenään asioiden hoitotavasta.