KRP: Terrorismitutkintaan saatu kansainvälistä apua – Murhista ei toistaiseksi näyttöä
Suomen toisen terrorismijutun tutkinta etenee KRP:n mukaan normaalisti. Joidenkin epäiltyjen syyteharkinta venyy keväälle. Puolustuksen mukaan poliisin on vaikea näyttää toteen, mikä on arvailua ja mikä todellisuudessa tapahtunut.
Helsingin käräjäoikeus vangitsi kaksi kuukautta sitten neljä suomalaismiestä epäiltyinä aseellisesta toiminnasta ulkomailla osana terroristijärjestöä. Yksi vangittiin poissaolevana. Hänen tarinansa voi lukea täältä.
Toinen mies on sittemmin vapautettu vankeudesta ja hän odottaa prosessin etenemistä matkustuskiellossa. Häntä epäillään terrorismirikoksen valmistelusta.
Kaksi istuu edelleen tutkintavankeudessa. Toista epäillään värväämisestä ja toista koulutuksesta terrorismirikoksen tekemistä varten.
– Sen lisäksi tämän poissaolevana vangitun osalta on vielä, mikä näillä muillakin oli alussa, tämä terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos, suluissa murha perässä. Se on edelleen nimikkeenä, niin kauan että päästään eteenpäin. Mehän emme ole kuulleet tätä poissaolevana vangittua, kertoo tutkinnanjohtaja Mika Ihaksinen KRP:sta.
Hän ei vahvista, että epäilyt liittyvät Syyriaan tai Isisiin, koska on itse hakenut tutkintamateriaalin salaiseksi.
– Tutkinta on edennyt aika normaalisti kuulustelujen kautta. Tietysti osittain sitä hidastaa se, että ainakin tässä vaiheessa yksi epäilty on tavoittamatta, Ihaksinen toteaa.
Murhaepäilyistä ei ole saatu tarpeeksi näyttöä
Onko murhaepäily voimassa vielä muilla epäillyillä?
– Sanotaanko, että se ei ole nimikkeenä millä he tällä hetkellä ovat tutkintavankeudessa. Jos sellaista näyttöä tulisi niin kyllä, mutta tässä vaiheessa sellaista näyttöä ei ole, hän sanoo.
– Täyttyäkseen Suomessa tämän rikoksen meidän pitäisi yksilöidä se henkilö, joka siellä on murhattu. Yksilöitävän rikoksen toteen näyttäminen sodankäynnissä tai sen kaltaisessa toiminnassa on hyvinkin haasteellista. Tai nehän voivat olla myös muita tekoja kuin murha, Ihaksinen selittää.
Tutkinnanjohtaja ei vastaa kysymykseen, onko epäiltyjä enemmän kuin neljä. Hänen mukaansa miehet on vangittu ennen kaikkea sotkemisvaaran takia, jotta ulkopuoliset eivät pääse ohjaamaan kuulustelujen sisältöä.
– Nämä kynnykset millä henkilöt ovat tutkintavankeudessa, siinä ei puhuta siitä että meillä olisi näyttö rikoksista, vaan meillä on todennäköinen syy tai syy epäillä heitä jostain, joka on huomattavasti matalampi, hän tarkentaa.
Miehet ovat pari-kolmikymppisiä, kaksi kantasuomalaista ja kaksi puoliksi muuta syntyperää. Tutkinnanjohtaja kertoo, että he ovat tulleet epäiltyjen kanssa "ihan hyvin toimeen" esitutkinnassa. Pidätykset sujuivat ilman vastarintaa. Tietoja Karhu-ryhmän käytöstä pidätyksissä hän ei kommentoi.
– Tällainen poliisin toimien ja taktisen suunnittelun avaaminen ei kuulu asioihin, joita me kommentoidaan.
Syytteiden nosto lykkääntyy
Mahdolliset syytteet pitäisi nostaa puolentoista kuukauden päästä, tammikuun lopussa, mutta kaikkien henkilöiden esitutkinta ei ehdi valmistua siihen mennessä.
– Tässä on omat haasteensa. Ne liittyvät rikosnimikkeistöön ja tähän tapahtuma-alueeseen, missä tutkintaa suoritetaan. Koska menemme pelkillä kuulusteluilla, emme voi tutkia sitä paikkaa, missä mahdollinen rikos on tapahtunut. Se tietysti näytön osalta luo vaikeuksia. Tapahtuma-alueella ei ole viranomaistahoa, mihin voitaisiin olla yhteydessä.
Kansainvälistä apua on kuitenkin saatu Europolin kautta.
– Kyllä siitä on ollut apua tähän tutkintaan, Ihaksinen toteaa lyhyesti.
Epäiltyjen rikosten tapahtumapaikkana on sekä ulkomaat että kotimaa.
– Osa näytöstä tapahtuu niistä teoista, mitkä on tehty täällä Suomessa tai matkalla alueelle, missä niiden lopullisten tekojen epäillään syntyneen, hän muotoilee.
Tutkintamateriaali siirtyi KRP:lle esitutkintaan viime kesänä. Rikosten oletettu ajankohta ulottuu loppuvuodesta 2012 kesään 2014 asti.
– Jos puhutaan valmistelurikoksesta niin valmisteluhan on voinut alkaa, siinä voi olla kyseessä pitkä aika. Yksittäisellä värväystoimella tai koulutuksella tietysti on tarkempi ja lyhyempi ajankohta.
Puolustus: Mikä on todellisuutta ja mikä arvailua?
Poissaolevana vangitun puolustusasianajaja Juha-Pekka Hippi korostaa, että terrorismirikosnimikkeet ovat uusia. Hänen mukaansa tutkijoiden voi olla vaikea suhteuttaa, milloin on kyse tällaisesta rikoksesta ja milloin ei.
– Kun henkilöt on tällaisissa kohteissa, voi ajatella että ensimmäisenä tulee, jos on ollut yhteyksiä joihinkin henkilöihin joilla sitten kenties on tekemistä terrorismin kanssa niin ensivaikutelma voi olla se, että maassa oleskelu liittyy siihen. Mutta ihmisillä monia hyvin erilaisia syitä minkä takia lähdetään, hän sanoo.
– Toki ymmärrän sen, että poliisin näkökulmasta tämä voi näyttäytyä toisenlaiselta. Ja varmasti poliisille hyvin haastava tapaus siinä mielessä on, mikä on todella tapahtunut ja mikä on sitten vain arvelua, Hippi huomauttaa.
Poliisi: Terrorismilakien tulkinta vaikeaa
Tutkinnanjohtaja sanoo, että nykyinen laki on tällaisissa tapauksissa hieman epäselvä. Kun meneillään oleva al-Shabaab-oikeudenkäynti ja tämä rikosprosessi ovat ohi, Suomeen saadaan linjaukset siitä, miten terrorismilakeja tulkitaan.
– Ennakkotapauksia ei ole hirveästi, eli oikeus tulee myöhemmin ratkaisemaan, miten tulkitaan Suomen lainsäädäntöä. Se ei sanotaan nyt ole sillä tavalla laatimishetkellä pohdittu tällaista terroritekoa sodankäynnin osana vaan enemmän pohdittu perinteisiä yksittäisiä terroritekoja. Niin kuin pomminräjäyttämistä, jotka tapahtuu paikassa, jossa ne voidaan yksilöidä, missä uhrit on tiedossa ja niin edelleen, Mika Ihaksinen sanoo.
Suojelupoliisin mukaan Suomeen on palannut parikymmentä Syyriassa ollutta. Kuinka monesta muusta on esitutkinta meneillään?
– Sehän on asia josta mä en edes voisi kommentoida, koska se koskee joidenkin muiden johtamia tutkintoja. Tietysti vaikka minulla olisi omiakin muita tähän liittyviä, niin esitutkinta pääsääntöisestihän ei ole julkinen eikä tiedotettava asia, Ihaksinen kuittaa.
http://yle.fi/uutiset/krp_terrorismitut ... oa/7689944
Terrorismiepäillyn harvinainen haastattelu Syyriasta: Murhaepäily on absurdi juttu
Terrorismirikoksista epäilty mies kertoi A-studiolle oman versionsa toimistaan Syyriassa. Hänet vangittiin poissaolevana kaksi kuukautta sitten. Hän kiistää taistelleensa tai olleensa Isisin joukoissa.
Lokakuun 7. päivänä Suomessa pidätettiin ensimmäisen kerran Syyrian taistelijoiksi epäiltyjä. Sattumalta samana aamuna oli alkanut maan ensimmäisen terrorismijutun oikeudenkäynti, joka koskee al-Shabaabin rahoitusta.
Keskusrikospoliisi otti kiinni pääkaupunkiseudulta kolme miestä, joiden epäillään osallistuneen terroristijärjestön aseelliseen toimintaan ulkomailla. Neljäs vangittiin seuraavana päivänä poissaolevana.
Hän oli tapahtuma-aikaan Turkissa, hakemassa oleskelulupaa vaimolleen Suomeen. Hän luki uutisia ja arveli median kuvailujen perusteella, keitä epäillyt voisivat olla.
– Koska ollaan tiiviisti porukassa oltu Suomessa, hän kertoo rätisevällä puhelinlinjalla Syyriasta, Länsi-Alepposta.
Laukut pakattiin kesäkuussa 2013
24-vuotias mies on juuri saanut perheenlisäystä syyrialaisen vaimonsa kanssa. Hän kertoo elävänsä alueella, joka ei ole välittömässä vaarassa joutua saarretuksi. Ruokaa ja vettä on, sähköä miten milloinkin. Kaupat, nettikahvilat ja sairaalat toimivat.
– No enhän mä täällä yksin olisi. Mutta tosi paljon ihmisiä pyrkii kuitenkin omalla tavallaan elämään normaalia elämää. Mulla on uusi yhteisö täällä ja olen ihan syyrialaisissa piireissä.
Hän on ollut maassa jo puolitoista vuotta, pääasiassa Aleppossa ja rajakylä Atmassa. Lähtö oli kesäkuussa 2013, silloisen suomalaisen vaimon kanssa.
– Silloin puolitoista vuotta sitten oli henkilökohtaisessa elämässä erinäköisiä tilanteita ja tapahtumia. Se yhdistettynä siihen, että on muutenkin aina ollut halu yrittää tehdä jotakin hyvää ihmisten puolesta, jotka ei sitä itselleen voi omasta puolestaan tehdä, niin ne asiat yhdistettynä pakattiin laukut ja lähdettiin, hän kuvailee.
Kaverit veivät lapsille leluja
Suomessa hän oli perustamassa pientä hyväntekeväisyysjärjestöä yhdessä toisen epäillyn kanssa. Ensimmäiset puoli vuotta hän kertoo yrittäneensä tehdä eri projekteja, muun muassa turkkilaisen IHH-järjestön kanssa, mutta ne jäätyivät vuodenvaihteessa. Niihin aikoihin eri kapinallisryhmät alkoivat sotia keskenään, lähinnä Isisiä vastaan.
– Ne oli tosi kalliita projekteja, koska ei Suomesta niin hirveästi tule hyväntekeväisyyttä. Kaverit toi sieltä kerran vai kaksi tarvikkeita klinikoihin ja ambulansseihin ja lapsille kouluihin pientä piristystä, pientä syötävää ja leluja. Loppujen lopuksi jäi pienemmälle tasolle kuin oli oletettu, hän sanoo.
Hän kertoo käyneensä ennen lähtöään Lontoossa juttelemassa Hand in Hand for Syria -järjestön perustajien kanssa, mutta he olisivat kaivanneet vain rahalahjoituksia.
Alkuvuodesta mies joutui Vapaan Syyrian Armeijan vangiksi pariksi viikoksi. Hän kertoo sen johtuneen siitä, että kaikkien ulkomaalaisten oletettiin olevan Isisin riveissä.
Miksi hän sitten jäi maahan, jos humanitaarisesta työstä ei tullut mitään?
– Ennen kuin taistelut alkoivat niin mä menin naimisiin. Siitä alkoi uusi episodi sitten.
Hän sanoo yrittäneensä auttaa ruumiiden raivaamisessa raunioista, mutta työ oli liian raskasta.
– Kyllä täällä pienimuotoisia hommia voi tehdä ja tienata elantonsa. Toistaiseksi olen elänyt normaalia syyrialaista elämää. Eihän tämä loputtomiin voi jatkua, mutta toistaiseksi nyt näin.
"Puolustaisin itseäni ja perhettäni"
Poliisi epäilee nuorta miestä terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja koulutuksesta.
– Tuleeko se vaan siitä, että nyt kun on oltu tämän aikaa Syyriassa, niin mitä muuta siellä oltaisiin tekemässä kuin tappamassa ihmisiä. En ole ollut kenenkään alaisuudessa, en nimellisesti enkä muutenkaan.
Hän pitää sekä itseensä että kavereihinsa kohdistuvia epäilyjä "absurdina juttuna".
– Siitä kouluttamisesta en yhtään osaa sanoa, mistä se tulee, mistä ne on voinu sen repiä. Todella, itse sitä aina mietin. Mitä tulee terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn murhaan niin kiellän sen ihan täysin. En tiedä onko heillä joku innokas tiedonlähde, joka on omiaan selitellyt, tai halutaanko tässä tehdä jotain ensitapausta terrorijutusta, hän sanoo.
Hän kertoo pitäneensä asetta mukana ainoastaan itsepuolustuksena.
– Sanotaanko näin, että kuka tahansa, oli se sitten Isiksestä tai FSA:sta tai Basharin hallituksesta, jos joku haluaa tulla tekemään itselle ja perheelle pahaa, niin tottakai kuka tahansa mies puolustaa itseään ja perhettään. Ei tämä ole kuitenkaan samanlainen paikka kuin jossain M-linjan junaradalla, siellä joku korkeintaan tuuppii. Varsinkin kun vaimon sukulaiset, ei kukaan heistä pysty rahan puutteen ja muiden ongelmien vuoksi edes lähtemään tältä alueelta pois, hän toteaa.
– Jos joutuisin sellaiseen tilanteeseen, kyllä puolustaisin itseäni ja perhettäni varmasti. Mutta en ole joutunut, hän täsmentää.
Kaikkien ryhmien kanssa oltava väleissä
Syyriaan meneviä suomalaisia hän ymmärtää.
– Kyllä mä ymmärrän ihmisiä, jotka haluaa tulla. Joku auttaa humanitaarisesti, joku aseellisesti ja näin. Varsinkin kun on ollut täällä kauemmin ja nähnyt mitä nuo oikeasti tekee, mikä täällä on ihmisten tilanne, niin tuntuisi tosi pahalta vain lähteä ja viettää hauskaa ja kivaa elämää.
Isiksen toimintaa hän sanoo pitävänsä vääränä ja kertoo olevansa joidenkin mielestä "uskonnosta poistunut", koska ei ole lähtenyt heidän riveihinsä. Hänen mukaansa vielä viime vuonna suhde Isikseen oli Syyriassa yhtä käytännöllinen kuin muihinkin ryhmiin.
– Silloin kun mä tulin, en erottanut hirveästi kuka on mistäkin ryhmästä. Oli vain Assadin puoli ja kapinallisten puoli.
– Täällä on pakko olla niin, että tunnet ihmisiä eri ryhmittymistä. Kun sua pujotellaan tuolla tarkastuspisteillä, niin sulla on jotakin sanoa, että kuka sä oot ja mistä sä oot. Jos sulla ei ole mitään nimiä, ketä sä tunnet tai tiedät, niin se on todennäköisesti vankilareissu tai jotain pahempaa.
Hän sanoo oppineensa vankilareissun jälkeen, kuinka tärkeää on luoda suhteita.
– Joka päivä joku syyrialainen kaveri täällä menee ja tulee rintamalle, ei siinä ole mitään ihmeellistä. Mä tiedän jokaisesta ryhmittymästä jonkin verran ihmisiä, ihan vaan sen takia että pystyy pysymään poissa ongelmista.
Pääsisivätkö vaimo ja lapsi Suomeen?
Paluu Suomeen on auki. Ennen etsintäkuulutustaan hän ehti laittaa vireille oleskelulupahakemuksen vaimolleen Suomen Turkin suurlähetystössä. Lapsi on Suomen kansalainen, mutta vaimolla ei ole Syyrian passia tai muitakaan papereita, koska maassa ei ole toimivaa hallitusta.
– Niin se tekee vaikeammaksi tulla Suomeen. Jos mut nyt otettais Suomeen, suurin huolenaihe olisi että vaimo ei pääsisi mukaan lapsen kanssa. Sen takia mä kävinkin tekemässä ne oleskelulupajutut että jos jotain käy, niin pääsee sitten toivottavasti.
Olisiko hän valmis tutkintavankeuteen?
– Ei se ole mikään iso juttu verrattuna, mitä tässä on nyt ollu puolentoista vuoden aikana. Ei siellä vankilassa kuitenkaan vissiin tehdä ihmisille mitään pahaa, kiduteta tai tapeta. Kylllä se vissiin vähän helpompaa on siellä kuin muualla maailmassa, varsinkin täällä, hän sanoo.
http://yle.fi/uutiset/terrorismiepailly ... tu/7689945
