Suojelupoliisi kertoi torstaina julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessaan myös äärioikeistolaisen terrorismin uhasta.
SUPO arvioi, että uhrimäärän maksimoimiseen pyrkivät terrori-iskuhankkeet ovat lisääntyneet länsimaissa puolentoista vuoden aikana. Supon mukaan myös Suomessa on tunnistettu äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia henkilöitä.
Eräs merkittävä vedenjakaja kehityksessä oli Christchurchin moskeijaisku Uudessa-Seelannissa maaliskuussa 2019.
– Tämä isku on ollut merkittävä tekijä äärioikeistolaisen terrorismin uhkan kasvussa viime vuosien aikana. Sitä on käytetty inspiraationa tämän jälkeen vaikkapa Saksassa tapahtuneissa iskuissa, sanoo suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
Christchurchin terroristi, valkoisen ylivallan kannattaja Brenton Tarrant surmasi 51 ihmistä ja haavoitti kymmeniä. Iskulla tavoiteltiin myös propagandavaikutusta ja julkisuutta, sillä Tarrant kuvasi iskun reaaliaikaisesti omalle Facebook-seinälleen.
Tarrant myös latasi oman manifestinsa useille sosiaalisen median alustoille ja levitti sitä sähköpostitse. Esikuvakseen Tarrant nimesi muun muassa norjalaisen joukkomurhaajan Anders Behring Breivikin.
Poliiseja tapahtuma-alueella Christchurchissä Uudessa-Seelannissa maaliskuussa 2019.
SUOJELUPOLIISIN mukaan suomalaisilla äärioikeistolaisilla on yhä vakavampia yhteyksiä kansainvälisiin toimijoihin.
– Osalla näistä henkilöistä on selkeä kyky toteuttaa konkreettinen terrori-iskukin, sanoo Pelttari.
Suojelupoliisi korostaa, ettei ääri-islamilaisenkaan ekstremismin uhka ole väistynyt. Terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden listalla on yhteensä 390 henkilöä, eikä supo lähde erittelemään, kuinka monella heistä on äärioikeistolainen tausta.
Lue lisää: Tuttavapiiri voi ratkaista, kenestä tulee terroristi – Leena Malkki paljastaa uudessa kirjassa yllättävät asiat, joita hän on terroristeista huomannut
NÄKYVIN äärioikeistolainen toimija Suomessa on ollut viime vuodet Pohjoismainen vastarintaliike (PVL).
Uusnatsijärjestö on lakkautettu korkeimman oikeuden päätöksellä, mutta tosiasiassa järjestön jäsenet ovat jatkaneet toimintaansa eri yhteyksissä, esimerkiksi Kohti vapautta -ryhmässä.
Tutkija Tommi Kotonen arvioi aiemmin Kohti vapautta -ryhmän toiminnan olevan PVL:ää rauhallisempaa.
– Näyttäisi siltä, että uudessa ryhmässä on jonkin verran vähemmän jäseniä kuin vastarintaliikkeessä. Jos PVL:ssä oli parhaimmillaan satakunta aktiivista jäsentä, uudessa ryhmässä heitä on siitä korkeintaan puolet.
Tausta: Terrorismin uhka-arvio yhä tasolla kaksi
-Suojelupoliisin terrorismin uhka-arvio säilyy todennäköisesti lyhyellä aikavälillä neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut.
-Tasot yhdestä neljään ovat matala, kohonnut, korkea ja erittäin korkea uhka. Jotta uhka-arvio nousisi kolmannelle tasolle, Suomeen pitäisi kohdistua esimerkiksi konkreettinen terrori-iskun uhka. Nelostaso tarkoittaisi välitöntä terrori-iskun uhkaa.
-Uhka-arvio on ollut kakkostasolla useamman vuoden. Kohonneeseen uhkaan ovat vaikuttaneet sekä yksittäisten radikaali-islamististen väkivallantekojen uhka että Syyrian ja Irakin konflikti, jonne matkusti Suomesta ainakin 80 tunnistettua henkilöä.
-Supo arvioi nyt, että merkittävimmän uhkan muodostavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa terroristisesta propagandasta. Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa, myös Suomessa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006704634.html