Huumepoliisipäällikkö Jari Aarnion lahjusjupakka

[Rescuer]

Aarnion juttu on käsitelty ja taputeltu, ei jaksa enää kiinnostaa porukkaa. Tuskinpa tuomio muuttuu enää millään valituksilla.

Ei näytä olevan, kun joillakin on niin kova tarve selitellä 30 euron miehistä jne.

[gumbler]

Eiköhän jokainen tiedä että asioissa on aina kaksi puolta.

Jos oikein tahdon ajatella nopeasti niin joo kyllä aarnio on mielestäni syyllinen, kun miettii nopeasti aikajanana faktoja, takavarikoita, uusien kotietsintöjen tuloksia yms.

Sitten kun miettii että joo o toihan olis voinut mennä varmasti ihan niinkuin kerrotaan, mutta olisiko se liian helppoa? Ja kerrotaanko nyt kaikkee?

No sitten täytyy miettiä että mistähän tämä kaikki tieto aarnio-case:sta minulle on tullut, koska en ole ollut osallisena ko rikokseen joten ei ole perstuntumaa asiaan. Mediasta.

Nyt sitten skumpat tulille, aarnio sai 10.v

En tullut tänne vittuilemaan, toivottavasti saadaan jotain rakentavaa keskustelua.

T:30€ miäs

[vakiviina]

[lech]

Aaarnion tapaus tulee uudelleen mielenkiintoiseksi ainoastaan silloin, jos Aarnio kertoo totuuden siitä, kuinka hän oli suhteellisen iso tekijä huumeiden salakuljetuksessa Suomeen ja sen, kuka/mikä taho oli se taho, joka piteli lankoja käsissään ja toimi ylimmällä portaalla ja oli Aarnion pomo. Ja kertoisi samalla Hollannin kontaktin.

Näin ei kuitenkaan tapahdu, joten Aarnion valitukset ovat yhtä tyhjän kanssa; valitukset menevät romukoppaan ja tapaus unohtuu mediassa. Varmasti KRP jatkaa tapauksen tutkintaa edelleen ja toivottavasti saavat jotain uutta selville.

[lech]

Julkisuudessa on ollut paljon siitä, että Aarnio rakensi organisaationsa Kortekallion mallin mukaan ja oli jopa tutkinut aihetta jossain poliisikoulun opinnäytteessä. Taas unohdetaan, että roisto voi olla välkympi kuin yksittäinen poliisi. Oman organisaation rakentelu Suomessa poliisina on ufojuttu.

Uskon, että Aarnio lähti mukaan pelkästä ahneudesta. Hän lähti mukaan valmiiseen organisaatioon, delegoi Suomen päässä isoja juttuja ja luuli rikastuvansa. Pääjehut ovat vapaalla jalalla. Trevocin teknologia tuo heti mieleen itänaapurit ja kansainvälisen rikollisuuden. Tässä käytettiin hyväksi Aarniota ja Vilhusta.

Aarnio ei ole koskaan ollut kivenkova ammattilainen, mokaili siellä sun täällä. Aarnion rikollispomot ovat kansainvälisen luokan rikollisia, he eivät mokaile.

[Anubis]

Huhu mikä paljastus taas !

Hyvä että nuokin 30 euron Aarnio-maksutrollit paljastettiin täältä palstalta !

Jokainen tietenkin muodostaa omassa päässään päätelmän mikä taho heille maksaa..

Ja Aarnio vielä tv:seenkin esiintyy ja yrittää yleiseen mielipiteeseen vaikuttaa kaikilta rintamilta.


JA VIELÄ TÄMÄ:

Lisään tuosta https://www.journalisti.fi/ajankohtaise ... ri-aarnio/ jutusta vain osan tänne, kun se on niin pitkä:

Keisarin kaatajat

Helsingin Sanomien rikostoimittajien Minna Passin ja Susanna Reinbothin kirja Keisari Aarnio kertoo, kuinka Jari Aarnio pyöritti julkisuutta ”luottotoimittajiensa” avulla. Kirjan mukaan Aarnio ”usutti luottotoimittajansa toisarvoisten asioiden kimppuun heittelemällä heille kaluttaviksi luita, kun hän itse piilotteli pihviä”.

Helsingin Sanomien rikos- ja oikeustoimittajien Susanna Reinbothin ja Minna Passin 13. helmikuuta ilmestyneen Keisari Aarnio -kirjan mukaan joukolla toimittajia oli hyvin läheiset suhteet Helsingin huumepoliisin entiseen päällikköön Jari Aarnioon.

Reinboth ja Passi puhuvat kirjassa ”luottotoimittajista”, joiden Aarniota käsittelevissä jutuissa painottuivat Helsingin huumepoliisin ja keskusrikospoliisin huonot välit sekä huumepoliisien tekemät kantelut, valitukset ja rikosilmoitukset.

Kirjan tiedot perustuvat valtavaan lähdeaineistoon, jonka toimittajakaksikko on kerännyt useista eri lähteistä. Lähdeaineisto sisältää kymmeniä tuhansia sivuja viranomaisten asiakirjoja ja yli sata taustahaastattelua.

Kirjan mukaan Aarnio onnistui manipuloimaan ihmisiä ympärillään: esimiehiään, poliisikollegojaan, rikollisia – ja myös toimittajia. Keskeinen toimittajiin kohdistuva väittämä on, että Aarnio onnistui taitavalla mediapelillä siirtämään julkisen huomion pois oman yksikkönsä väitetyistä epäselvyyksistä saaden viranomaiset sekaisin ja yleisön sympatiat omalle puolelleen.

Aarnio saattoi itse vuotaa skuuppeja ja muita tietoja medialle, mutta samanaikaisesti huumepoliisit syyttivät tutkinnan johtoa tietovuodoista.

”Luottotoimittajat kiittivät skuupeista kirjoittelemalla huumepoliisien kannalta myötäsukaisia juttuja. Näin suurelle yleisölle saatiin luotua mielikuva tutkinnan puolueellisuudesta. Koska luottotoimittajia oli eri välineissä, samansuuntainen uutisointi vahvisti käsitystä huumepoliisiin kohdistuneesta ajojahdista”, Reinboth ja Passi kirjoittavat.

Reinbothille ja Passille Aarnio ei antanut haastatteluja lainkaan, ei edes heidän kirjaansa varten.


Aarnion mediastrategian avainsana on hämmentäminen. Kirjan mukaan hämmentämisen ensimmäinen sääntö oli selittää epäselvyyksiä yksinkertaisella mantralla. Mantran mukaan huumepoliisin epäselvyydet selittyvät sillä, että ”ylivoimaisen taitava Helsingin huumepoliisi oli joutunut krp:n kateellisten kollegojen ajojahdin kohteeksi”.

Toinen sääntö oli huomion siirtäminen muualle. Kirjan mukaan ”Aarnio usutti luottotoimittajansa toisarvoisten asioiden kimppuun heittelemällä heille kaluttaviksi luita, kun hän itse piilotteli pihviä. Luiksi kelpasivat vaikkapa huumepoliisien kanteluiden vana, tutkintaryhmän väitetty jääviys, krp:n väitetyt epäselvyydet ja Saaran rosoinen tausta”, Passi ja Reinboth kirjoittavat.

Kirjan mukaan Aarnion mediastrategian onnistumisen kannalta tärkeään rooliin nousivat läheiset suhteet muutamaan toimittajaan, jotka käyttivät Aarniota juttujensa lähteenä – myös siinä vaiheessa, kun hän oli rikoksesta epäilty.

Tiiviimmät suhteet Aarnioon olivat Suomen Kuvalehden toimittajalla Pekka Anttilalla. Kirjan mukaan Aarnio tutustui Anttilaan virkarikostutkinnan alettua, ja yhteistyö tiivistyi nopeasti.

”Aarnio sai Anttilasta nopeasti sellaisen otteen, että hänellä oli kontrolli kaikkeen, mitä Suomen Kuvalehti aiheesta kirjoitti. Juttujen näkökulma oli Aarnion, ja hän oli uutisten nimetön päälähde. Hän sai lukea jutut ennakkoon ja tehdä niihin muutoksia”, Reinboth ja Passi kirjoittavat.

Heidän mukaansa Aarnio käytti Anttilaa myös saadakseen näkyvyyttä krp:tä vastaan tehdyille tutkintapyynnöille. Juttujen tarkistuksessa Aarnio ”antoi punakynän viuhua”.

Kirjoittajat nostavat esiin erityisesti Anttilan syyskuussa 2013 tekemän Mika Salon rikosepäilyuutisen, jonka mukaan entinen formulakuljettajan nimi löytyi rikospoliisin epäiltyjen rekisteristä eli epristä, ja että häntä epäiltiin järjestäytyneen rikollisuuden kannattamisesta.

Aarniolle epri-vuodot olivat hyödyllisiä, koska rekisteristä ylläpitämisestä vastannut krp sai näin kielteistä julkisuutta.

Uutisen tekemisessä Anttila oli tiiviissä yhteistyössä Aarnion kanssa. Uutisen julkaisun jälkeen miehet juhlivat uutisvoittoa yhdessä.

”Mikä sulla tilanne/mieliala. Mulla ois formula juttu valmiina. Ehditkö lukea.”

Miehet tapasivat Aarnion kotitalon edustalla, ja illalla alkoivat riemunkiljahdukset.

”Aallonharja!!” Aarnio viestitti.

”Vittu täysosuma”, Anttila vastasi ja jatkoi: ”Stt nappasi heti. Puolessa tunnissa 3 300 lukijaa.”

Keskustelu on peräisin miesten välisestä tekstiviestienvaihdosta, jonka sisältö paljastui poliisin julkistamista esitutkintamateriaaleista vuonna 2015. Aallonharja oli Aarnion antama lempinimi Anttilasta.

Myös Journalisti kirjoitti toimittajien läheisistä suhteista Aarnioon kesäkuussa 2015.


Toinen kirjassa esiin nostettu ”luottotoimittaja” on MTV:n rikostoimittaja Pekka Lehtinen, joka oli Pekka Anttilan tavoin Mika Salon epri-uutisen perässä.

Lehtinen oli aiemmin jo uutisoinut Vladimir Putinin nimen löytymisestä samasta rekisteristä. Tiedon lähteeksi epäiltiin Helsingin huumepoliisia, mutta lähdettä ei saatu selville, koska Lehtinen ei sitä paljastanut.


Myös Iltalehden toiminta saa kirjassa kritiikkiä. Kirjan mukaan Iltalehden pitkäaikainen rikostoimittaja Risto Kunnas oli yksi Aarnion luottotoimittajista.

”Kunnas ei nähnyt tarvetta selvitellä virkarikoksista epäillyn Aarnion puuhia, vaan hän pureutui Saaran taustoihin. Hän myös katsoi olevansa luotettavimman tiedon lähteillä, kun hän sai tiedot Aarniolta”, Reinboth ja Passi kirjoittavat.

Vaikka Aarnio oli jutun lähteenä, hän ei halunnut, että hänen osuutensa uutiseen paljastuisi. Aarnio pyrki prosessin alkuvaiheessa tuhoamaan Saaran uskottavuuden tuomalla esiin hänen taustojaan.

”Ja sit ei olla vatkattu mitään”, Aarnio vannotti.

Keisari on kaadettu ja Jari Aarnio istuu vankilassa. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Aarnion vuodenvaiheessa 2016 huumetynnyrijutusta ehdottomaan vankeuteen. Hovioikeus oli jo aiemmin tuominnut hänet Trevoc-haaraan liittyvistä rikoksista. Yhteensä Aarnio sai 13 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen.


”Teimme kirjan, koska tuntui siltä, että liian paljon oli vielä kertomatta lukuisista lehtijutuista huolimatta. Toivomme, että kirja antaa lukijoille kokonaiskuvan siitä, mistä Aarnio-jutusta on kyse ja miten tämä on ollut mahdollista.”


”Toivomme ihmisten näkevän, että tässä vyyhdissä on kyse faktoista, ei mielipiteistä. Yleisön luottamuksen säilyttämiseksi myös journalismin on perustuttava tosiasioiden selvittämiseen, ei omaan uskoon, fiilikseen tai toiveajatteluun.”

Kirjan viimeisen luvun nimi on, että mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella. Mitä toimittajien pitäisi tästä ajatella?

"On tärkeää, ettei toimittaja tukeudu ainoastaan yhteen hyvään lähteeseen, vaan tietoa pitää haalia monipuolisesti eri suunnista, myös asiakirjoista. Toimittajien pitäisi ymmärtää jäävätä itsensä uutisoinnista erityisesti silloin, jos itselle läheinen lähde – tai muu hyvä kaveri – joutuu rikosepäilyjen kohteeksi. Tässä esimiehillä on tietysti valvontavelvollisuus.”

"Tapaus Aarnio osoittaa, että rikoksesta epäillyn käyttäminen nimettömänä lähteenä on todella ongelmallista. Jos rikoksesta epäiltyä haastatellaan, se pitäisi kertoa avoimesti yleisölle. Jos näin ei tehdä, mitä eroa on Journalistin ohjeisiin sitoutuneella medialla ja nettitrolleilla? (30 euron Aarnio-trollit?)”

Minna Passi on työskennellyt Helsingin Sanomissa vuodesta 2007, josta valtaosan rikostoimittajana. Passin erikoisalaa ovat vakava ja järjestäytynyt rikollisuus.
Susanna Reinboth on työskennellyt Helsingin Sanomien oikeustoimittajana vuodesta 1990. Vuosina 2004–2012 hän oli Nelosen uutisissa.

[Kuolemannaakka]

En totta puhuen kolmesta kympistä vielä kovin pitkiä loruja jaksaisi kirjoitella=)

Katotaan ny vielä, mitä sieltä tulee, vai tuleeko mitään.

[aga]

MOT : Aarnion pesän jakajat
YLE TV1 Ma 08.05.2017 klo 20.00

Poliisiyksiköiden yhteistoiminta huumetutkinnassa paranee, mutta viranomaiset jatkavat riitelyä keskinäisistä valtuuksistaan. Toimittajana Marko Niemi.


Alkaa siis 15 minuutin päästä TV1:llä.

[jaskajokunen]

Onko se Tero Kontkanen jo vapaalla?

[gumbler]

Kumpi on 30€ mies/nainen vai onko molemmat viikkorahansa ansainneet?

Eiköhän tulevan vkl hesarissa ole jo juttu kuinka häikäilettömästi Runeberg toimi.

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikke ... ki/6425530

Jari Aarnion oikea käsi Susanne Päivärinnan ohjelmassa: Asiat eivät menneet kuten tuomiossa luki


"Jari Aarnion oikeaksi kädeksi kutsuttu entinen huumepoliisi Mikael Runeberg kuvaa Helsingin huumepoliisin aikaansaamia tuloksia valtaviksi ja työskentelyään huumepoliisissa ammatilliseksi ”taivaaksi.”

Hän oli vieraana Iltalehden erikoistoimittajan Susanne Päivärinnan Sensuroimaton Päivärinta -ohjelmassa.

– Se on ollut kautta aikojen Suomen kovin paikka olla töissä, jos haluaa tehdä huumetutkintaa ja huumeiden vastustamista. Ei sellaista (yksikköä) ole ollut eikä tule enää olemaan.

Runeberg tuomittiin Aarnio-vyyhdissä kolmen ja puolen vuoden vankeuteen. Hän tuomion neljästä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja viidestä lievemmästä virkarikoksesta.

Hänen mukaansa väite Aarnion oikeana kätenä toimimisesta lähti elämään puhtaasti median kautta. KRP:n kuulusteluissa kysyttiin Runebergin mukaan Aarniosta sellaisia asioita, joita hänellä ei ollut minkäänlaista käsitystä.

– Ei mennyt kauaa kun oli yksi lehtijuttu, jossa minut nimettiin oikeaksi kädeksi ja siitä se on lähtenyt elämään.

Runeberg ei allekirjoita kokemustensa perusteella Jari Aarnion saamaa tuomiota. Hän kertoi Iltalehden Päivärinnalle ajattelevansa, että hovioikeuden käsittely on vielä edessä.

– Ne asiat, joihin minä liityn Aarnion tapauksessa, eivät menneet kuten tuomiossa on kirjoitettu.

Entinen huumepoliisi korostaa, että hän ehti työskennellä Helsingin huumepoliisissa vain kaksi ja puoli vuotta. Tätä ennen hän työskenteli keskusrikospoliisissa.

Runeberg kertoi hämmästyneensä syvästi kun selvisi, että Aarnion hallussa oli ollut satoja tuhansia euroja. Hän korosti, ettei hän tuntenut Aarniota niiltä ajoilta lainkaan.

Mikael Runeberg korosti myös, ettei Helsingin huumepoliisissa turvauduttu koskaan laittomiin keinoihin.

- Tietämättömien poliisien ja toimittajien vatkauksia. Luodaan mielikuvia asioista, joista ei tiedetä mitään."

[Dark Tetra]

Tämä Bergström, joka oli päivärinta ohjelmassa, on entinen KRP-ukko joka sai sieltä kenkää erinäisistä syistä. Nyt kun on saanut kenkää HRU:sta, on aloittanut sairaanhoitajaopinnot.

Tulevaisuudessa nähdään yksi suomen suurimmista lääkeainevarkauksista?

[TuskaistaTietoa]

Tämä Bergström, joka oli päivärinta ohjelmassa, on entinen KRP-ukko joka sai sieltä kenkää erinäisistä syistä.

Sano nyt kunnolla kun kerran aloitit vihjaamaan henkilöstä hänen nimellään. Mistä sai kenkää?

[Nimby]

Runebergin moraalia ei ole aiemminkaan vaivannut salassa pidettävän tiedon levittäminen, jos oma etu sitä vaatii. Hyvänä esimerkkinä salaisen November matskun varastaminen krp:stä ja "vuotaminen" iltalehden luottotoimittajalle.

Pakko ihmetellä ulostuloa viime viikon Hufvudstadsbladetissa ja nyt Päivärinnassa. Tyyppi luettelee kirjaimellisesti paikatkin missä kulkee hoitsuopintojen työharjoittelua suorittamassa (luulisi, että tuolla tietomäärällä haluaa vähän anonyymimmin elellä jo ihan turvallisuussyistä)...Muistaa aina myös mainita miinuksella olevan tilin saldon sekä sen miten tietää kaikki Suomen tiedottajat.

Ei tarvi olla kummoinenkaan einstein pohtiessaan mitä se yrittää vääntää rautalangasta rivien välistä. Oma veikkaus on, että tästä kaverista vielä kuullaan. Kaupparatsun elkeet...

[TuskaistaTietoa]

Runebergin moraalia ei ole aiemminkaan vaivannut salassa pidettävän tiedon levittäminen, jos oma etu sitä vaatii. Hyvänä esimerkkinä salaisen November matskun varastaminen krp:stä ja "vuotaminen" iltalehden luottotoimittajalle.

Kertoisitko meille mitä se kertoo Suomen poliisista ja oikeuslaitoksestamme, että Novemberista kukaan ei saanut tuomioita? Ja että ainoa syyllinen ylläripylläri on se, joka vuosi rikokset ulos keskusrikollispoliisista.

Vai onko asia todella niin, että poliisin ei pidä noudattaa lakia? Paitsi tapauksissa, että runkkurinki valitsee kohteensa, josta leivotaan syyllinen.

[Dark Tetra]

Kertoisitko meille mitä se kertoo Suomen poliisista ja oikeuslaitoksestamme

Sen että rehellinen poliisi on vain joulusatu.
Syyttäjät ja tuomarit eivät ole sen kummempia. Osa on huorannut, osa käyttää huumeita ja ajelee kännissä. Naurettavinta koko hommassa on se, että osa ihmisistä asettuu jomman kumman puoleen, joko KRP:n tai Helsingin poliisin. Molemmat ovat tosiasiallisesti samanlaisia laitoksia tai kokonaisuuksia joissa työskentelee laajakirjo erilaisia väkivalta- ja huumerikollisia. On seassa tirkistelijääkin ja väkisinmakaajaa

En sitä sano etteikö korkean moraalin omaavia poliiseja, syyttäjiä ja tuomareita ole, ne ovat vain harvemmassa. Homman juju poliisien kohdalla on siinä, että pitää olla rikollinen mieli ryhtyäkseen poliisiksi.

On olemassa kahdenlaisia poliiseja. Toinen on sählypelaajan näköinen sivutoimenaan kyypparin hommia tekevä kenokaula, jolle poliisina oleminen on jonkinlainen status. Se toinen taas on perinteinen kyttä. Kaikkia epäilevä, paatunut ja neuroottinen, hyvin kaksinaamainen ja äärimmäisen itsekeskeinen. Valmis tuomitsemaan muita vaikka ei itse omaa minkäänlaista moraalia. Miespuolisilla on usein taipumusta perheväkivaltaan.

Jari Aarnio oli perinteinen kyttä, jossa oli ripaus aitoa kulkurin elämäntapaa. Kykyä ottaa se mikä omasta mielestään itselleen kuuluu ja antaa muille sitä mitä omasta mielestä mahdollisesti kuuluu antaa. Säälimätön manipuloitsija joka on jo hyvin nuorena päässyt sisälle huumeiden maailmaan. Keppostelijana perinteisen kytän tasoa. Kepponen rakennettu muunnellun totuuden varaan, ja se usko jonka piti pitää kepponen kasassa, oli samaa luokkaa jehovantodistajien kanssa.

Nyt herra on samalla osastolla Vantaalla Vilhusen ja jonkun kolmannen kanssa. Minusta on hyvä että herra pääsi näkemään sen toisenkin puolen rikollisten maailmassa. Kerkesihän hän jo 32 vuotta huumepoliisina olemaan. Jos nyt sitten seuraavat 5 vuotta tutkisi vangin elämää