Nyt tähän kysymykseen toi mahdollisesti valoa iltalehden uutinen.
Jos on tapahtunut vasikan suojelua entisessä Tolvasen johtamassa yksikössä kuten uutisessa pohditaan, niin tälläisessä tilanteessa Aarnio taitaa tietää aika paljon arkaluontoista tietoa hänen ja Tolvasen yhteisistä toimista. Tutkitaanko tätä mahdollisuutta, aika näyttää.
Alla olevasta artikkelista selviää, että Kari Tolvasen johdolla on mahdollisesti Vilhusen murha hommia katsottu läpi silmien vasikointia vastaan.
Kari Tolvasen tai hänen entisten alaisten tutkiminen ei enää ole ilmeisesti mahdollista, kun kaikki rikossyytteet ovat vanhentuneet (näin käsitin uutisesta?), vaikka eettisesti se olisi erittäin tärkeää. Jotain tutkintaa ilmeisesti on tulossa, mutta mitä?
Teidän mielipiteet että miten pitkälle ovat parhaat kaverukset kenties menneet vasikoiden(/Aarnion huumeliigan jäsenten) suojelemiseksi?
Sehän nyt tiedetään, että Vilhunen oli Aarnion huumeliigan yksi tärkeimpiä jäseniä ja muitakin jäseniä Aarnio oli pyrkinyt suojelemaan esim. Sievälää, mutta oliko muitakin yksiköitä kuin huumeyksikkö mukana suojelussa?
Täysin selvää on, että tämä syö entisestään Kari Tolvasen uskottavuutta Aarnio oikeudenkäynnin todistajana.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2018010 ... 9_u0.shtml
Tutkimukset tiivistyvät, ruumista etsitty maastosta - Aarnion rikoskumppani liitetty vanhaan palkkamurhaan
Perjantai 5.1.2018 klo 20.14
Poliisi on tiivistänyt tutkimuksia Jari Aarnion rikoskumppanina tuomitun entisen jengipomon mahdollisesta osallisuudesta vanhaan palkkamurhaan. Ex-rikollispomo haettiin hiljattain vankilasta kuulusteluihin. Yhä kateissa olevaa ruumista on jälleen etsitty maastosta.
Ex-rikollispomo Keijo Vilhunen haettiin vankilasta kuulusteluihin Volkan Ünsalin vanhaan palkkamurhaan liittyen
Murhasta tuomittu on väittänyt Vilhusen olleen teon takana
KRP selvittää myös, suojeliko Ünsalin murhaa tutkinut poliisi tietolähteenään ollutta Vilhusta
Turkinruotsalaisen Volkan Ünsalin palkkamurhan uusi tutkinta tiivistyy. Yli neljätoista vuotta sitten tapahtuneen palkkamurhan tutki aikanaan Helsingin poliisilaitos. Meneillään olevan tutkinnan takana on keskusrikospoliisi.
KRP selvittää nyt väitteitä, joiden mukaan murhan takana olisi ollut Jari Aarnion kumppanina tuomittu ex-rikollispomo Keijo Vilhunen. Samoin selvitettävänä on, tutkiko Helsingin poliisilaitos Ünsalin murhan kunnolla.
Ünsal murhattiin lokakuussa 2003 Helsingissä. Vaikka ruumista ei koskaan löytynyt, kolme suomalaismiestä sekä chilenruotsalainen mies tuomittiin murhasta elinkautisiin vankeusrangaistuksiin tammikuussa 2005.
"Saaran" asunnossa
Iltalehden lähteiden mukaan uuteen tutkintaan johtaneet tapahtumat alkoivat siitä, kun elinkautiseen tuomittu Jani-Markus Leinonen väitti Aarnion rikoskumppanina tuomitun Vilhusen olleen Ünsalin murhahankkeen takana.
Vilhunen kytkeytyi Ünsaliin myös Vuosaaressa sijainneen rikospaikan myötä. Poliisi sai selvitettyä muun muassa verijälkien perusteella, että Ünsal murhattiin kerrostaloasunnossa, joka kuului Aarnio-vyyhdin käynnistäneelle, alamaailmaan tiiviisti kytkeytyneelle "Saaralle".
Saaran huoneisto oli murhan aikaan vuokrattu Vilhuselle, mutta tosiasiassa siellä asui Jani Leinonen.
Leinosen väitteillä on arveltu olevan kostomotiivi, sillä Vilhunen oli Aarnio-jutun myötä paljastunut Helsingin huumepoliisin tärkeäksi tietolähteeksi. Tämä puolestaan olisi johtanut päättelyyn, että Vilhunen olisi edesauttanut Ünsalin murhan selviämistä antamalla poliisille tietoja, jotka lopulta johtivat nelikon vangitsemiseen ja tuomitsemiseen.
IL:n tietojen mukaan KRP on jo useita kertoja puhuttanut ja kuulustellut murhasta tuomittuja miehiä Vilhuseen liittyen. Myös useita Helsingin poliisilaitoksen silloisessa väkivalta- ja huumerikosyksikössä työskennelleitä tutkijoita on selvittelyn aikana kuulusteltu.
Etsinnät maastossa
Tutkinnan tiivistyessä viime vuoden loppupuolella kuulusteluihin kutsuttiin lisää poliiseja. Lisää kuulusteluja on sovittu tämän vuoden alkuun.
Vilhunen itse noudettiin kuulusteluihin Vantaan vankilasta joulun alla 20. joulukuuta.
Murhasta tuomitun Raimo Anderssonin kertomukset puolestaan johtivat IL:n tietojen mukaan viime vuoden puolella Ünsalin ruumiin uusiin maastoetsintöihin Tervakosken tienoilla. Ennen lumien tuloa tehdyt etsinnät eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta.
Virallisesti tutkinta on Tampereen KRP:n eli Sisä-Suomen yksikön vastuulla. IL:n tietojen mukaan tutkinnassa on kuitenkin ollut mukana myös Turun eli Länsi-Suomen yksikkö.
Tiiviistä tutkintatoimista huolimatta juttu on yhä kirjattuna s- eli sekalaisilmoituksena. KRP on erittäin vaitonainen tutkinnan nykyvaiheesta.
- Poliisi selvittää kyseistä asiaa, KRP:stä todetaan lyhyesti.
Kiistää laiminlyönnin
Rikollispomon mahdollisen osuuden lisäksi KRP on selvittänyt juttuun liittyvää "poliisihaaraa". Poliisi epäili aikanaan Vilhusta osallisuudesta Ünsalin murhaan, mutta näyttöä häntä vastaan ei koskaan saatu.
Helsingin poliisilaitoksen laillisuusvalvonta teki asiasta tutkintapyynnön loppuvuonna 2015. Rikosilmoitus kirjattiin KRP:ssä keväällä 2016. Perimmiltään kysymys on siitä, laiminlöikö Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikkö murhatutkinnan ummistamalla silmänsä Vilhusen mahdolliselta osuudelta, koska tämä oli poliisin tärkeä tietolähde.
Selvityksen ei kuitenkaan uskota johtavan syytteisiin, sillä mahdolliset virkarikosepäilyt ovat jo vuosia sitten rikosoikeudellisesti vanhentuneet.
Silloista väkivaltarikosyksikköä johtanut nykyinen kansanedustaja rikosylikomisario Kari Tolvanen torjuu kaikki epäilyt tutkinnan laiminlyönnistä.
- Juttu tutkittiin aikanaan niin perusteellisesti kuin vain voitiin. Neljä henkilöä tuomittiin murhasta, jossa ruumista ei koskaan löytynyt, Tolvanen kuittaa Iltalehdelle.
Murhan motiivina kosto ja raha
Volkan Ünsalin murhan taustalla oli Tukholman Arlandan lentokentän arvokuljetusryöstö kesällä 2002.
Turkkilaistaustainen Volkan Ünsal oli päässyt Ruotsin poliisin todistajansuojeluohjelmaan ilmoittauduttuaan todistajaksi miljoonaryöstöön. Ünsal oli kertonut poliisille, että hänestä oli luvattu miljoonien kruunujen tapporaha.
Ünsalista tehtiin katoamisilmoitus lokakuussa 2003. Hänen tiedettiin lähteneen Suomeen ystävänsä Janne Ranisen luo.
Osa murhasta tuomituista oli tuolloin Helsingin huumepoliisin seurannassa. Telekuuntelun perusteella poliisi pääsi yllättäen sekä murhan että tekijöiden jäljille.
Syytetyt väittivät oikeudessa, että Ünsal oli itse lavastanut katoamisensa ja että verijäljet asunnossa olivat voineet syntyä kokaiininkäytöstä johtuneesta nenäverenvuodosta, joka olisi aivastuksen myötä levinnyt seinälle.
Oikeus kuitenkin katsoi, että Ünsal oli murhattu ja että murhan motiivina oli tämän tekemä ilmianto poliisille ja riita rahasta. Se tuomitsi elinkautiseen vankeuteen Raimo Juhani Anderssonin, Janne Tapio Ranisen sekä Jani-Markus Leinosen. Chilenruotsalainen Leopoldo Fernando Gonzalez Carmona tuomittiin samaan rangaistukseen murhan yllyttäjänä.
Helsingin hovioikeus hylkäsi lokakuussa 2016 Anderssonin anomuksen päästä ehdonalaiseen. Ranisen ja Leinosen loppuvuonna 2016 jättämät anomukset odottavat yhä hovin ratkaisua.
IL-TYÖRYHMÄ