Pieni liekki kirjoitti:pop kirjoitti:... On täysin eri asia että laitteessa on avoimen lähdekoodin ohjelmisto joka voidaan auditoida riippumattomasti koska ohjelmisto ei ole ainoa heikko kohta turvallisuusriskinä.
Voitko avata esimerkkien avulla tuota edellä olevaa lainausta ihmiselle, joka ei ymmärrä koodauksesta eikä lähdekoodeista yhtään mitään? Oliko ulkomaalaisissa seurantalaitteissa avoimen lähdekoodin ohjelmisto vai mikä? Ilmeisesti Trevocin laitteissa oli itse kehitetyt ohjelmistot, vai kuinka?
Mitä vaihtoehtoja HPL:llä ja Supolla oli tosiasiallisesti vuoden 2009 paikkeilla viranomaiskäyttöön hankittaviksi seurantalaitteiksi?
Hakukone nimeltä Google, suosittelen, tosin näin monen maininnan jälkeen on selkeää että kuvittelet muiden hakevan tietoa vuoksesi. Vaikka sitä olisikin, tämä hidastaa keskustelua ja on kovin ärsyttävää: (
http://www.google.fi).
Avoin lähdekoodi (engl. open source /'əʊpən sɔːs/) tarkoittaa tietokoneohjelmien tuottamis- ja kehitysmenetelmiä, jotka tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden tutustua ohjelman lähdekoodiin ja muokata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Avoimen lähdekoodin periaatteisiin kuuluu myös vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen ja kopioida ja levittää sekä alkuperäistä että muokattua versiota.
Vapaiden ohjelmistojen ja avoimen lähdekoodin vastakohtana voidaan pitää omisteisia ohjelmistoja ja suljettua lähdekoodia.
Avoimen ja suljetun lähdekoodin ero
Avoimeen lähdekoodiin pääsee kuka tahansa tutustumaan, ja halutessaan käyttäjä voi korjata ohjelman virheitä ja lisätä uusia ominaisuuksia – tai pestata jonkun muun tekemään sen puolestaan, jos ei itse osaa tai ehdi. Tästä seuraa, että korjaukset tehdään yleensä nopeasti: parhaissa tapauksissa muutos on saatavilla muutamassa tunnissa, mikä on tärkeää esimerkiksi tietoturvahaavoittuvuuksia korjattaessa.
Omisteisen ohjelmiston käyttäjä ei yleensä pääse näkemään lähdekoodia. Mikäli ohjelmassa on puutteita, käyttäjä joutuu raportoimaan niistä ohjelman tekijälle tai vain sopeutumaan tilanteeseen yrittäen vähimmäistää haitat. Jos lähdekoodi on avoin, voi käyttäjä itse muokata koodia tai palkata kenet tahansa tekemään siihen haluamansa muutokset.
Avoimen lähdekoodin kehitys perustuu enimmäkseen vapaaehtoiseen kehitystyöhön. Lisäksi monet yritykset osallistuvat avoimen lähdekoodin kehitystyöhön, koska tulisi kalliimmaksi kehittää vastaavanlainen kokonaan uusi tuote tai ostaa jonkin omisteisen tuotteen lisenssi.
Avointa lähdekoodia kehitetään jatkuvasti. Sitä ei pidetä sanan perinteisessä mielessä valmiina tuotteena vaan prosessina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_l%C3%A4hdekoodi
Avoimen lähdekoodin ohjelmat voivat olla suljettuja luotettavampia, koska jokainen käyttäjä voi tarkistaa lähdekoodin ja parantaa sitä, tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen. Tämä etu edellyttää, että tarpeeksi merkittävä käyttäjäjoukko käyttää mahdollisuutta hyväkseen, ja että ohjelmiston kehittämisestä vastaavat eivät sorru sisällyttämään liikaa huonosti tarkastettua koodia.
Patama on ainakin twitter -tilinsä Ubuntu (Linux käyttis) ym hehkutuksensa perusteella luonut ohjelmistot Unix kloonilla (Linux ym) tain Unixina. Nämä ovat
avoimen lähdekoodin järjestelmiä joita voi itse kehittää ja muokata vapaasti sekä
mikä tässä oleellisinta: auditoida, eli tarkastella koodia vapaasti mahdollisten takaporttien tai ohjelmistoon tehtyjen turvallisuusuhkien, virheiden ym kannalta.
Tässä mennään siinä mielessä epäolennaisuuksiin kun keskittyisit sinäkin kokonaisuuteen aluksi vaikka Aarnio keississä ja kun hahmotat sen (selkeästi et), opiskele näitä detaljeja. Usko pois, et opi sitä toisin päin vaikka luuletkin. Tällainen (liiallinen) keskittyminen yksityiskohtiin ennenkuin kokonaisuus on hallussa haittaa ja hidastaa sinunkin kohdallasi juuri kokonaisuuden hahmotusta, varsinkin kun keissi on näin laaja.
Minä en tiedä mitä ulkomaalaisia ohjelmistoja/laitteita on ollut tarjolla tuohon aikaan kun (suurin)osa niistä markkinoidaan eksklusiivisesti viranomaiskäyttöön. Tiedän kuitenkin millaisia vastaavia laitteita/ohjelmistoja on muuten ollut saatavilla. Olen täällä kertonut että tuollainen serurantalaite on kaikessa yksinkertaisuudessaan alle parinkympin koteloitu piirilevy jossa on GPS paikannus ohjelmisto, radiolähetin jne ja esim SIM kortti tms yhteydenpitoon. Pataman innovaatio oli aikanaan käyttää mm kuulasensoria (esim tällainen:
https://www.instructables.com/id/How-to ... 2-sensors/)
Pataman teknologinen osaaminen yhdistyi Viitasen operatiiviseen asiantuntemukseen ja ajatuksiin seurantalaitteeseen tarvittavista ominaisuuksista. Samoihin aikoihin teknologia oli ottamassa tärkeän askeleen, kun Suomessa otettiin käyttöön uutta gsm-matkapuhelinverkkoa.
Huom, Tämä oli siis aikana kun GSM verkko oli uusi.
Vuosituhannen vaihteen lähestyessä työ alkoi tuottaa tulosta. Jouni Viitanen ja Pasi Patama onnistuivat, he olivat kehittäneet seurantalaitteen, joka käytti uutta digitaalista matkapuhelinverkkoa ja gps-satelliittipaikannusjärjestelmää. Laite koottiin tavallisesta komponenttikaupasta ostetuista osista ja siihen ladattiin Pataman kirjoittama ohjelmisto. Lähettimessä oli kaksi ulkopuolista antennia, ja se oli kytkettävä seurattavan auton akkuun.
Keskeinen uusi ajatus liittyi virransäästöön. Aiemmat lähettimet ottivat virran auton akusta, Kolmas mies taas toimi litium-paristoilla useita kuukausia. Magneetilla auton pohjaan kiinnitettävän lähettimen asennus onnistui muutamassa minuutissa, eikä siihen tarvinnut käydä jatkuvasti vaihtamassa paristoja. Kolmas oivallus perustui liikkeeseen. Patama keksi, että laitteen voisi laittaa nukkumaan, kun seurattava kohde ei liiku.
Parin tupakka-askin suuruisen lähettimen sisään asennettiin pienen herneen kokoinen kuulasensori, joka reagoi liikkeeseen. Kun kohde oli paikallaan, laite torkkui eikä kuluttanut virtaa.
Seurantalähetin käynnistyi vasta, kun kuula sen sisällä alkoi liikkua.
Kuulasensori ei ole Pataman keksintö, ainoastaan sen käyttö tässä laitteessa Trevoc alkuaikoina/ ennen Trevocia.
Laite ilmoitti sijainnistaan matkapuhelinverkon välityksellä, tekstiviesteillä. Valvomossa nähtiin välittömästi auton sijainti kartalla.
Vastaavaa teknologiaa ei ollut käytössä missään muualla.
Oli varmasti, tässä on artikkelin kirjoittajaa teknisen tietämyksen puutteessa uunotettu oikein huolella.
Tummennukset omia huomioitani
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotima ... urannassa/
Tässäkin on menty virheeseen että Pataman ja viitaman kehitystyössä oli 2000 -luvun alussa joitain hyviä innovaatioita mutta
laitteet eivät olleet enää Aarnio/Trevoc aikoina mitenkään kummoisia. Kyseessä on ilmeisesti on ollut vain yksi Aarnion sijoitus- sekä rahanpesukokeilu, kun ylimääräistä käteistä on kertynyt sukanvarteen rikollisesta toiminnasta vuosien varrella. Ilmeisesti kauan ennen tynnyrikeissiä, vaikken Schumin harmiksi sitä voi todistaa.