Aarnio vapaaksi tuomion päätökseen asti

[Pieni liekki]

Ohessa perustietoa CMR-rahtikirjasta:

http://www.logistiikanmaailma.fi/kauppa ... kirja-cmr/

Kansainvälinen autorahtikirja (CMR)

Kansainvälisessä kuorma-autorahtiliikenteessä on autorahtikirja samalla lähettäjän ja rahdinkuljettajan välinen kuljetussopimus, jonka molemmat allekirjoittavat. Lähettäjä on vastuussa rahtikirjassa annettujen tietojen paikkansapitävyydestä. Nykyisin tosin Suomessa varsinaiset lähettäjät harvoin allekirjoittavat kansainvälisen autoliikenteen rahtikirjaa, vaan kuljetusliike laatii sen asiakkaaltaan saamiensa tietojen pohjalta asiakkaan lukuun.

Kuljetussopimus syntyy annetun tarjouksen tai tehdyn toimeksiannon muodossa. Viejä on kuitenkin velvoitettu antamaan kuljetusliikkeelle oikeat ja asianmukaiset tiedot tavarastaan.
Rahtikirja on laadittava vähintään kolmena kappaleena; lähettäjän, vastaanottajan ja rahdinkuljettajan kappale. Lisäksi käytetään lisäkappaleita liikenne-, tulli- ym. tarkoituksiin.

Lähettäjän halutessa luovuttaa tavara vastaanottajalle jälkivaatimusta vastaan, on tästä tehtävä selvä merkintä rahtikirjaan. Siihen ei riitä pelkkä COD (Cash On Delivery), vaan valvottavan jälkivaatimuksen suuruuden on myös ilmettävä rahtikirjasta. Lähettäjän on myös syytä eritellä rahtikirjaan rahdinkuljettajalle luovuttamansa lähetyksen mukana seuraavat asiapaperit, kuten esim. kauppalaskut, alkuperätodistus jne.

Jos ajatellaan Suomea ja sitä, että merkittävä osa maamme ulkomaankauppaa kulkee osan matkaa meritse ja hyvin usein trailereilla, joilla ei ole kuljettajaa meriosuuden aikana kuljettamassa asiakirjoja, useimmat merkittävät kuljetusliikkeet eivät enää kuljeta merimatkalla esim. laivapostissa rahtikirjoja tai muita kuljetusasiakirjoja, vaan ovat ne sähköisessä muodossa tietojärjestelmissä, josta ne sitten maakuljetusosuuden alkaessa tulostetaan kuljettajan haltuun. Poikkeuksen muodostavat mahdolliset vaarallisen tavaran dokumentit, jotka täytyy toimittaa myös merikuljetusyhtiön haltuun.

Jos olisi tieto siitä kyllästysaineesta, mitä tynnyreiden piti sisältää, niin pääsisi lukemaan kyseisen aineen käyttöturvallisuustiedotetta. Googlettamalla löytyi kuva tynnyrijuttuun liittyen:

http://static.iltalehti.fi/uutiset/18939769_503_uu.jpg



Aika kulahtaneilta nuo tynnyrit näyttävät ainakin sisäpuolelta, joten ilmeisesti kuljetuksissa on käytetty kierrätettyjä tynnyreitä. Mistä nämä huumeiden välitykseen käytetyt tynnyrit on hankittu ja missä ne on pystytty sulkemaan nestetiiviisti kuljetusta varten?

Jos olisin tullimies, niin todennäköisesti syynäisin vähän tarkemmin kotikutoisennäköiset tynnyrit epämääräisine rahtikirjoineen kuin ne, jotka ovat tuliterännäköisiä ja joissa kuljetuksen mukana kulkevat asianmukaiset asiakirjat kuten esimerkiksi käyttöturvallisuustiedote.

[Tuomion Pasuuna]

Oletko selvittänyt miten suuri osa Suomeen tuoduista tynnyreistä on kulahtaneen näköisiä ja paljonko on ihan präniköitä? Voisitko etsiä tilastoja asiasta ja esittää ne minulle?

[Pieni liekki]

Oletko selvittänyt miten suuri osa Suomeen tuoduista tynnyreistä on kulahtaneen näköisiä ja paljonko on ihan präniköitä? Voisitko etsiä tilastoja asiasta ja esittää ne minulle?

Täytyy myöntää, että en ole selvittänyt, kuinka paljon käytöstä poistettuja metallitynnyreitä hyödynnetään raaka-aineena valimo- ja sulattotoiminnassa. En ole myöskään selvittänyt, kuinka paljon käytettyjä metallitynnyreitä puhdistetaan ja kunnostetaan uudelleenkäyttöön taikka kuinka paljon niitä lojuu tyhjinä yritysten varastoissa ja takapihoilla. Joitain tilastoja varmasti löytyy tynnyrien valmistuksen, kuljetusten ja jätevirtojen osalta.

Monessakaan firmassa ei taideta pystyä korkillisia umpipäätyisiä tynnyreitä avaamaan ilman rälläkkää, jos niistä halutaan poistaa kiinteää sisältöä. Kai tuollaisen tynnyrin sulkemiseenkin tarvitaan erikoistyövälineet, jos tynnyriin laitetaan suurempikokoista materiaalia kuin mitä korkinreiästä mahtuu laittamaan.

[pop]

Ensinnäkään, tullilla ei ole aikaa edes tarkastaa kuin varmaan 10% lähetyksistä jos lähellekkään edes sitä. Tynnyreiden ulkonäkö ei myöskään merkkaa mitään eikä nestetiiviys muutakuin kyllästeaineen kohdalta. JOS haluat tietää rahtikirjoista lähetyksistä ym voit kysyä, tiedän aiheesta kyllä. Samoin vaarallisista aineista.
Vedän mututuntumalta mutta ymmärtääkseni tollasen tynnyrin saa ulman rälläkkääkin auki, voin olla väärässäkin. Mutta se avaaminen ja sulkeminen ei tässä ole mikään ongelma. Tässä, kuten aiemminkin, minun mielestäni takerrut kokonaiskuvan kannalta täysin epäolennaisiin seikkoihin.

[Nicht schuldig]

”Jankkaamiseni” alkulähtökohta on ollut siinä, että Sievälä on tynnyrijutussa I tuomittu kahdella eri todisteella viimeisimmän eli takavarikoidun tynnyrin osalta.

Ensimmäinen todiste on se, että Fagerholm on kertonut, että toimeksiantaja on Sievälä. Sitten toinen todiste on ollut se, että 27.12.2011 kello 5.31 on Herttoniemessä aktivoitu liittymä -983, joka on ollut tynnyrin kyljessä tai jossain muualla kuljetusliikkeen tiedossa vastaanottajan puhelinnumerona. Samalla Sievälän vastinliittymä, jolla on oltu yhteydessä joko Aarnioon tai Helsingin huumepoliisiin on paikantunut kohtuullisen lähellä kello 4.37 Roihuvuoressa. Tämä tutkittiin ja todettiin, että voi olla mahdollista, että samassa asunnossa on voitu paikantua kahteen eri tukiasemaan. Sen sijaan 28.12.2011 väite, jossa kerrottiin liittymän -983 olevan matkalla Porvooseen yhdessä tämän Sievälän hallussa olleen vastinliittymän kanssa ei mielestäni pidä paikkaansa.

Nyt siirryttiin siis tutkimaan Fagerholmin kertomusta siten, että kertomukselle löytyisi tukea muulla tavoin, jotta kertomusta voitaisiin pitää totena. Tässä yhteydessä törmäsin siihen, että nämä rahtikirjat eivät mielestäni olleet täysin selvitettyjä viralliselta taholta eli kuljetusliike Van Reeneniltä, jota pidän puutteena sen vuoksi, että siitä olisi voitu saada lisää tietoja nimenomaan tätä takavarikointia koskien. Ajatus liikkui tosin hajanaisesti siihen suuntaan, että oliko tämä Fagerholmin isännättömän tynnyrin vastaanotto mahdollisesti vahinko? Laittoiko joku saman osoitteen Isnäsin satamaan vain hieman eri tavalla kirjoitettuna kuin oli tehty puoli vuotta aiemmin eli toukokuussa 2011? Tämäkään lähetys ei ollut niin selvä esim. päivämäärän 23.5.2011 suhteen. Vai ottiko Fagerholm lähetyksen vastaan tarkoituksellisesti, koska tiesi, että on joka tapauksessa ottanut vastaan toukokuun lähetyksen?

Fagerholm väittää lähetyksen alkuperäiseksi tulopäiväksi 27.12.2011, mikä ei mielestäni saa riittävästi tukea, koska lähetys on toimitettu siten Van Reenen kuljetusliikkeelle, että se olisi voinut lähteä aikaisintaan 22.12.2011 ja silloin lähetys olisi ollut perillä esim. jouluaattona Suomessa?

Oikeus on mahdollisesti tuominnut Sievälän ilman sellaista todistetta, joka sitoo hänet selvästi ja voimakkaasti tähän tynnyriin? Kaikki tuomiolauselmat ovat pyrkineet tuomaan esiin omat väitettä tukevat argumenttinsa. Esim. käräjäoikeus Aarnion oikeudenkäynnissä tuo esille ajatuksen, että koska vastaanotto liittymä on aktivoitu 27.12. ja Fagerholm väittää samaa päivämäärää tynnyrin saapumispäivämääräksi, tukee tämä Fagerholmin kertomusta. Mutta eihän se näin ole, puhelin on voitu aktivoida päiviäkin aiemmin.

Toki siellä kaikki tuomarit pyrkivät neuvomaan itseään esim. Vedderin jutussa näin ”Arvioitaessa yksittäisen kertomuksen luotettavuutta merkitystä on annettava kertomuksen yhdenmukaisuudelle tai ristiriitaisuudelle muiden vastaajien kertomuksiin ja muuhun todisteluun verrattuna.” Tynnyrijutussa I tuomari selostaa seuraavalla tavalla: ”Kuten edellä selostetussa tapahtumassa ei tässäkään tapauksessa tuomiota voida perustaa yksin tai pääasiassa syylliseksi epäillyn esitutkinnassa antamaan, sittemmin peruuttamaan lausumaan.”
Kuitenkin varsinaista tuomiota kirjoitettaessa on kyseiset varaumat sitten jääneet jonnekin.

Tuomion johtoajatus on ollut:
Koska Fagerholm on kertonut omasta osuudestaan avoimesti, täytyy kaiken muunkin Fagerholmin kertomuksessa muista vastaajista pitää paikkansa.

Kuitenkaan ei mietitä syytä sille, että Fagerholm otti jostain syystä vastaan ”isännättömän” tynnyrin, jota hän normaaliolosuhteissa ei olisi vastaan ottanut.

[pop]

Eivät nuo mitään ainoita todisteita ole. Fagerholm mm puhuu. Salakuunnelluilla nauhotteilla tynnyrin vastaanotosta. Oikeus ei ikinä voi päästä tästä täysin aukottomaan stooriin eikä, toisin kuin schumi väittää, tarvitse mitään 100% näyttöä asiasta. Tässä riittää se että muun lopputuleman ei voida katsoa olevan todennäköistä/ mahdollista. Siihen ympättynä muut todisteet. Tässä keississä toistuu hyvin paljon laajuudestaan johtuen inhimilliset tekijät mitä monen on todella vaikea ymmärtää kun luulee kyseessä olevan täydellisiä mestaririkollisia ja jälkiviisastelee, se on helppoa.

[Nicht schuldig]

Eivät nuo mitään ainoita todisteita ole. Fagerholm mm puhuu. Salakuunnelluilla nauhotteilla tynnyrin vastaanotosta. Oikeus ei ikinä voi päästä tästä täysin aukottomaan stooriin eikä, toisin kuin schumi väittää, tarvitse mitään 100% näyttöä asiasta. Tässä riittää se että muun lopputuleman ei voida katsoa olevan todennäköistä/ mahdollista. Siihen ympättynä muut todisteet. Tässä keississä toistuu hyvin paljon laajuudestaan johtuen inhimilliset tekijät mitä monen on todella vaikea ymmärtää kun luulee kyseessä olevan täydellisiä mestaririkollisia ja jälkiviisastelee, se on helppoa.

Nyt jos unohdetaan Fagerholmin puheet, piti etsiä todisteita sille, että ne pitävät paikkansa. Ei aukotonta voi olla, koska silloin tarvittaisiin videokuvaa tai jotain muuta. Mutta täytyyhän kuitenkin vakavassa asiassa olla sellainen todiste, joka sitoo henkilön johonkin rikokseen.

Ottiko Fagerholm siis tynnyrin vastaan inhimillisistä syistä, koska koki tynnyrin olevan isännätön? Mutta sehän on vain vanha peltinen muhkurainen tynnyri. Tarina saattaa olla viihdyttävä, mutta ihminen ei varmasti vastaanota tynnyriä, joka voi viedä hänet itsensä vankilaan vuosiksi sen tähden, että säälii sitä. Inhimillistä olisi ollut olla vastaanottamatta tätä tynnyriä, hän saattoi vastaanottaa tynnyrin siitä syystä, että muita vaihtoehtoja ei ollut tai sitten tynnyrin vastaanottaminen hyödytti häntä tai hän oletti sen hyödyttävän itseään.

[pop]

Oikeuden ei tarvitse ottaa kantaa motiiviin.Tässä nyt hakemalla haet jotain sellaista mitä ei ole.

[Nicht schuldig]

Oikeuden ei tarvitse ottaa kantaa motiiviin.Tässä nyt hakemalla haet jotain sellaista mitä ei ole.

Siis mitä? Milläs perusteella oikeus sitten arvioi mikä tarina on tosi? Kyllähän motiivi on yksi tärkeimmistä asioista mikä pitää oivaltaa, jos ylipäätään on jotakin miettimässä.

Mutta saatat kyllä oikeassa siinä kuten kuvailit, että:

"oikeus ei ikinä voi päästä tästä täysin aukottomaan stooriin eikä, toisin kuin schumi väittää, tarvitse mitään 100% näyttöä asiasta. Tässä riittää se että muun lopputuleman ei voida katsoa olevan todennäköistä/ mahdollista. Siihen ympättynä muut todisteet. Tässä keississä toistuu hyvin paljon laajuudestaan johtuen inhimilliset tekijät mitä monen on todella vaikea ymmärtää kun luulee kyseessä olevan täydellisiä mestaririkollisia ja jälki viisastelee, se on helppoa."

Eli otat yhden ihmisen kertomuksen ja sitten siitä katsot kenet henkilö nimeää mihinkin tapahtumaan syylliseksi ja siinä on todiste numero 1. Seuraavaksi etsit jonkun nk. "teknisen todisteen" eli tässä tapauksessa liittymien läheisyyden tiettyyn hetkeen. Ja siinä on todiste numero 2. Seuraavaksi päättelet, että on todennäköisempää, että tapahtuma on tämä kuin, että se olisi joku muu. Et tarvitse mitään todennäköisyyslaskelmia vaan voit luottaa omaan päättelykykyysi. Täytemateriaaliksi ymppäät tarinaan jotain muuta yleistä esim. sen, että huumeita välittävillä ihmisillä on usein prepaid-liittymiä. Jos loogisten lainmukaisuuksien kipupiste tulee vastaan, voit selittää sen inhimillisillä tekijöillä. Jotta saat tarvittavan sivumäärän kokoon juridisessa mielessä voit toistaa samoja lauseita ja et välttämättä huomaa, että kirjoitat kaksi sivun mittaista kappaletta peräkkäin, jotka ovat täysin identtisiä.

[pop]

Motiivia ei tarvita kaikissa keisseissä

[Pieni liekki]

Motiivia ei tarvita kaikissa keisseissä

Jos ottaisin vastaan tynnyrin, jonka luulisin sisältävän rahtikirjan mukaisesti nestemäistä kyllästysainetta, niin ei minulle ensimmäisenä tulisi mieleen purkaa tynnyriä puukkosahan avulla.

[oldstyle]

Motiivia ei tarvita kaikissa keisseissä

Jos ottaisin vastaan tynnyrin, jonka luulisin sisältävän rahtikirjan mukaisesti nestemäistä kyllästysainetta, niin ei minulle ensimmäisenä tulisi mieleen purkaa tynnyriä puukkosahan avulla.

Aivan. Ei kai kukaan ole sellaista luulutkaan.

[pop]

Niinpä, Fagerholm tiesi tasan tarkkaan mitä siellä oli KAIKKIEN todisteiden mukaan.

[Pieni liekki]

Niinpä, Fagerholm tiesi tasan tarkkaan mitä siellä oli KAIKKIEN todisteiden mukaan.

Tässä asiassa olen todisteiden valossa samaa mieltä kanssasi.

[Nicht schuldig]

Motiivia ei tarvita kaikissa keisseissä

Tynnyrijuttu I tuomiolauselma sivu 76:

”Fagerholm oli ottanut tynnyrin vastaan, vaikka joitakin päiviä ennen kuljetuksen saapumista tuntemattomaksi jäänyt henkilö oli ilmoittanut Fagerholmille, ettei kuljetusta saisikaan ottaa vastaan. Fagerholm oli kuitenkin ottanut tynnyrin vastaan tammikuussa 2012 ja avannut sen uteliaisuuttaan. Koska Fagerholmille oli ilmoitettu, että tynnyriä ei saisi ottaa vastaan, Fagerholm oli kokenut tynnyrin olevan vailla isäntää ja tämän vuoksi Fagerholm oli ottanut tynnyrissä olleet paketit mukaansa. Fagerholm oli hävittänyt paketit saatuaan tietää poliisin odottavan häntä Isnäsin satamassa. Fagerholmille ei oltu etukäteen kerrottu, mitä tynnyri sisältäisi.”

Tähän siis tuomari yhdessä lautamiehineen on perustanut tuomionsa. Jostain tuomari sitten kehitteli Sievälän henkilöksi, joka oli aukaisemassa tätä tynnyriä siellä Isnäsin verstaalla 10.1.2012 yhdessä Fagerholmin kanssa.

”Sievälä on ollut järjestämässä kahta suurta huumausaine-erää Suomeen. Kyse on kahdesta 140 kiloa/tynnyri sisältävästä hasiserästä eli yhteensä 280 kiloa hasista ja yhdestä erillisestä 140 kilon hasiserästä. Sievälän osuus näihin eriin on ollut aivan keskeinen. Sievälä on ollut edellä esitetysti järjestämässä ensimmäisen huumausaine-erän maahantuontia. Jälkimmäisen erän osalta hän on toiminut toimeksiantajana ja ollut myös purkamassa huumausaine-erää ja siirtämässä sitä edelleen. Sievälän osalta rangaistuksen mittaamista alentaa hieman edellä kerrotun perustein takavarikoidun 140 kilon osalta se, että hän ei saanut huumausainetta haltuunsa eikä voinut sitä levittää.”

Jos Sievälä oli yhdessä Aarnion kanssa tekemässä huumausainekauppoja ja Aarnio tiesi takavarikosta tiesi siitä silloin myös Sievälä. Sievälä ei ole voinut olla avaamassa Fagerholmin kanssa tynnyriä Isnäsin satama-alueella 10.1.2012 tynnyrijuttu II tuomion mukaan.

Jos Fagerholm tiesi mitä tynnyrissä pitäisi olla, hän ei ole voinut avata tynnyriä pelkästään uteliaisuuttaan vaan tarkistamisen vuoksi, että tynnyri sisältää sen mitä siellä piti ollakin.

Fagerholm hävitti materiaalia sekä työpajan roska-astiaan ja myös rantasaunansa alueelle. Tämä ei nyt varmaankaan selity pelkästään inhimillisillä tekijöillä tai hölmöydellä.

Tynnyri olisi joka tapauksessa ollut ”vailla isäntää”, koska numero -983 ei vastannut, eikä tässä tapauksessa myöskään Sievälä olisi halunnut olla enää ”isäntä”, koska hänen täytyi tietää, ettei tynnyriä tule vastaan ottaa. Fagerholmille ei ole vastoin hänen omaan kertomustaan voinut olla mitään merkitystä sillä, varoitettiinko häntä vai ei. Tynnyrillä ei todellakaan ollut isäntää.

Tuntemattomaksi jäänyt henkilö, joka olisi muuten varoittanut Fagerholmia olisi ollut tynnyrijutun II tuomiolauselman mukaan Pasi Nikko siten, että Aarnio varoittaa Sievälää, Sievälä Pasi Nikkoa ja Pasi Nikko sitten Fagerholmia. Oletettu toimeksiantaja Sievälä ei olisi varoittanut suoraan vastaanottajaa Fagerholmia vaan tarvitsi siihen välikäden eli Pasi Nikon.

Motiivia miksi Fagerholm vastaanotti tynnyrin ei ole tynnyrijuttu I:ssä oikeastaan mietitty lauseenkaan vertaa. Siellä todetaan vain tämä Fagerholmin kertomus ja sitten omaa päättelyä sen verran, että Fagerholmin tietoisuutta tynnyrin alkuperäisestä sisällöstä eli huumeista ei ole syytä kyseenalaistaa.

Kaikkeahan ei voi tietenkään hiuksenhienosti eritellä, siihen ei aika riitä eikä välttämättä tuomioistuimen omakaan motivaatio. Tähän on tyytyminen. Itselleni on syntynyt vakava epäily Sievälän syyllisyydestä. Hän saattaa olla syytön tarkoitan siis täysin syytön.

Mutta näin voi päätyä siihen juridiseen totuuteen, joka riittää tuomarille ja median kautta suurelle yleisölle, joka luottaa näihin tuomioihin.