https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006144808.html
Susanna Reinboth HS
Julkaistu: 17.6. 2:00 , Päivitetty: 17.6. 6:37
VIRKAMIEHIIN kohdistuva maalittaminen on saanut useat viranomaistahot yhdistymään laajaksi rintamaksi vaatimaan tehokkaampia torjuntakeinoja ja jopa lain tarkistamista. Poliisihallitus, valtakunnansyyttäjänvirasto ja käräjäoikeuksien laamannit ovat yhdessä laatimassa oikeusministeriölle esitystä lainmuutoksista.
Tämän lisäksi myös näiden ammattialojen järjestöt, Poliisijärjestöjen liitto ja Lakimiesliitto, ovat pyrkimässä ministerin puheille samasta asiasta.
”Maalittaminen on saatava loppumaan. Siihen on käytettävä kaikki keinot, sekä rikosoikeudelliset että muut”, sanoo Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä.
Maalittamisella tarkoitetaan muun muassa sitä, että joku kehottaa tai yllyttää suurta joukkoa ihmisiä hyökkäämään yhden kohteen kimppuun eri tavoin. Sen seurauksena kohde voi saada suuria määriä vihaviestejä, ja hänestä saatetaan levittää julkisuuteen perättömiä tai yksityiselämän suojaa loukkaavia tietoa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Oikeusministeriö on toistaiseksi suhtautunut koleasti ehdotuksiin lain muuttamisesta. Siellä laaditun muistion mukaan nykyinen rikoslaki riittää puuttumaan myös maalittamiseen.
Muutoksia vaativat tahot ovat toista mieltä. Niiden mielestä maalittaminen pitäisi erikseen säätää rangaistavaksi. Rangaistuksen siis saisi, jos ryhmässä toimien tai ryhmää hyväksikäyttämällä pyrkisi epäasiallisesti vaikuttamaan viranomaisten kykyyn tai haluun hoitaa virkatehtäviään.
Rytkölän mukaan on vaikea pitää nykylakia riittävänä, kun Lakimiesliittoon kuuluvat tuomareiden ja syyttäjien yhdistykset ovat sanoneet toista. Tuomarit ja syyttäjät tulkitsevat lakia työkseen.
”Lain pitää olla siinä kunnossa, että maalittaminen on varmuudella kaikissa muodoissa rangaistavaa.”
KÄRÄJÄOIKEUKSIEN laamannit ehättivät tehdä ministeriölle jo joulukuussa yhden aloitteen tuomareiden suojaamiseksi maalittamiselta.
Laamannien mukaan varsinkin rikosasioissa tuomareihin on kohdistunut sosiaalisessa mediassa ja muualla internetissä halventavaa ja uhkailevaa kirjoittelua. Kirjoittelun tarkoituksena oli vaikuttaa tuomioistuimen ratkaisuun tai arvostella ratkaisua niin, että kritiikki henkilöityy tuomareihin.
Laamannit olivat huolissaan tuomareiden työturvallisuudesta ja työkyvystä, mutta he näkivät maalittamisella olevan myös oikeusjutun osapuolten ja koko yhteiskunnan kannalta vakavia seurauksia. Pahimmillaan se vaarantaa riippumattomuuden ja siten oikeusturvan toteutumisen.
Laamannit kiinnittivät huomioita myös siihen, että nettielämöijät jäävät usein tunnistamatta, jos he eivät esiinny omilla nimillään. Tämä johtuu siitä, että soveltuvat lainkohdat eivät välttämättä salli pakkokeinojen käyttöä.
EHDOTUS sai oikeusministeriössä kylmän vastaanoton. Ministeriön 20-sivuisen vastauksen mukaan lainmuutoksille ei ole tarvetta.
Ministeriön mukaan maalittamiseen osallistujat voidaan nykyisin tuomita esimerkiksi virkamiehen vastustamisesta, haitanteosta virkamiehelle, laittomasta uhkauksesta, vainoamisesta, yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä tai kunnianloukkauksesta.
Esimerkkinä ministeriö mainitsi MV-lehden perustajan Ilja Janitskinin saaman ehdottoman vankeustuomion muun muassa Ylen toimittajaan kohdistuneista rikoksista. Käräjäoikeuden päätöksestä on valitettu hovioikeuteen.
MV-lehden perustaja Ilja Janitskin sai lokakuussa 2018 Helsingin käräjäoikeudessa ehdottoman vankeustuomion muun muassa törkeistä kunnianloukkauksista. (KUVA: MARKUS JOKELA / HS)
Ministeriön johto antoi kuitenkin myös toisenlaista viestiä asiasta. Edellinen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) piti joulukuussa tärkeänä arvioida, vastaavatko nykyiset rikoslain säännökset erityisesti maalittamista koskeviin ongelmiin.
”Mikäli lainvoimaiseksi jäävät tuomiot osoittavat puutteita lainsäädännössä, tullaan valmistelu aloittamaan välittömästi”, Häkkänen sanoi.
PÄÄMINISTERI Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmassa maalittaminen on myös mainittu.
Hallitusohjelman mukaan tavoite on puuttua nykyistä vahvemmin ”järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä”. Lainmuutosten tarvetta ei erikseen mainita, mutta hallitusohjelman mukaan näiden rikosten torjuntaan ja selvittämiseen turvataan riittävät resurssit ja osaaminen.
Poliisit, syyttäjät ja tuomarit eivät usko, että maalittamiseen pystytään puuttumaan ilman lainmuutoksia.
Lähiaikoina jätettävien ehdotusten tarkkaa sisältöä ei vielä haluta paljastaa. Poliisiylitarkastaja Mikko Eränen Poliisihallituksesta kuitenkin luonnehtii, että ongelmaan suhtaudutaan ”aikamoisella vakavuudella”.
”Näemme, että viranomaiskoneiston pitää pystyä toimimaan eikä sen haittaamista epäasiallisin keinoin tule sietää.”
Eräsen mukaan nykyinen lainsäädäntö ei anna täyttä suojaa viranomaisten kohtaamille uhille. Maalittaminen uhkaa myös oikeusvaltion toimivuuden edellytyksiä.
EMERITUSARKKIPIISPA Kari Mäkisen johtama työryhmä ehdotti toukokuussa, että vihapuhe olisi nykyistä useammin virallisen syytteen alainen. Näin pitäisi olla ainakin silloin, kun henkilö joutuu vihapuheen kohteeksi työssään.
Syytteen nostaminen ei silloin edellyttäisi uhrin omaa pyyntöä, vaan esimerkiksi työnantaja voisi tehdä tutkintapyynnön.
Ehdotus saa laajaa kannatusta nyt liikkeellä olevilta tahoilta.
Poliisiylitarkastaja Eräsen mukaan poliisit ovat joskus välttäneet tutkintapyynnön tekemistä kohtaamastaan maalittamisesta, koska he arvioivat sen voivan pahentaa tilannetta.
Eränen muistuttaa, että virkamiesten täytyy kestää arvostelua tiettyyn pisteeseen asti. Hän ei kuitenkaan pidä hyvänä, että jokainen virkamies määrittelee itse riman korkeuden. Maalittaminen kohdistuu viranomaiseen eli organisaatioon, ja sillä pyritään vaikuttamaan viranomaisten toimintaan, hän painottaa.
Kyse ei kuitenkaan ole vain viranomaisia koskevasta ilmiöstä, vaan maalittamisen kohteeksi ovat joutuneet myös siviilit, Eränen toteaa. Esimerkiksi Journalistiliitto on vaatinut toimia toimittajiin kohdistuvaa vihapuhetta vastaan.
SYYTTÄJÄYHDISTYKSEN puheenjohtaja Jukka Haavisto huomauttaa, että nykytilanne aiheuttaa myös esteellisyysongelman. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan virkamies tulee esteelliseksi, jos hän tekee osapuolesta rikosilmoituksen.
Tästä on myös uunituore korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Sen mukaan lastensuojelujohtaja oli tullut jääviksi tehtyään huostaanottotapauksen yhteydessä lapsen äidistä rikosilmoituksen laittomasta uhkauksesta.
Virkamiehet välttävät juuri tämän takia tekemästä ilmoituksia, Haavisto sanoo.
Joskus virkamies jopa yritetään saada tekemään rikosilmoitus, jotta hänet saisi jäävättyä, hän jatkaa. Jos rikos olisi virallisen syytteen alainen, joku toinen puuttuisi asiaan, eikä tilanne välttämättä tekisi virkamiestä esteelliseksi.
”Nykytilanne on kohtuuton myös työntekijän kannalta: hänen pitäisi itse seurata, miten häntä haukutaan netissä”, Haavisto kuvailee.