Muistelen, että tässä akuutin Estonia -psykoosin alkutantereilla tein vertailevaa tutkimusta sukellusveneistä ja olihan se pakko tarkistaa heti Kursk kun jossain viisasteltiin, että ei monikymmenpäisen sukellusveneen henkilöstöä saisi hiljaiseksi kuin tappamalla. Vanha muisteli katsokaas heti, että Kurskin pelastustoimissa Venäjä ei pitänyt mitään kiirettä tai ottanut vastaan apua. Saatan muistaa väärinkin, mutta oli sitten kuitenkin pakko selvittää, onko Kurskilla alibi.reinoo kirjoitti: ↑Ke Loka 14, 2020 5:48 pmPikku pusu estoniaan ei saa kurskin painerunkoa vuotamaan mitenkään. ulkokuoreenkaan tuskin olis tullu ku pikku lommo ja siintä on viel 2 metriä painerunkoon matkaa. Ton reijän on tehnyt 17 kertaa pienempi sukellusvene.Rasvamaha kirjoitti: ↑Ke Loka 14, 2020 4:24 pm
Eli voidaan unohtaa vakaaja sekä torpedot ?
Sukellus veneen törmäys, ei mikään mahdottomuus.
1. Kursk laskettiin vesille 1994, palveluskäyttöön joulukuu 1994. Hyvinkin voinut törmätä estoniaan, teoriassa Kursk sai vähän vaurioita keulaan, joka on huonosti korjattu, ja torpedot pääsi myöhemmin ruostumaan sisään tihkunneesta merivedestä, jonka seurauksena ne räjähti ja upposi koko laitos..
Jos teitä kiinnostaa venäläiset vehkeet, niin olen löytänyt tämän sivun hyödylliseksi ja monesti tiedoiltaan tarkemmaksi kuin Wikipedian. Venäläinen sivusto toki, mutta jotensakkiin on ollut siihen malliin etten ole vielä törmännynnä mihinkään suoranaiseen virheeseen täällä. Mutta älkää nyt silti uskoko kaikkea mitä luette, tarkistakaa muista lähteistä ja jos ei onnistu, niin jättäkää kysymysmerkin alle: http://russianships.info/eng/submarines/
Tätä Kurskin tarinaa selvitin kuitenkin muistaakseni aluksi Wikipediasta, ja sieltä selviää seuraavaa. Kursk oli Oscar-luokan sukellusvene, tarkemmin Oscar II 949A sarjanumerolla K-141. Wikipediassa on kätevä taulukko, josta vanhankin hahmontunnistus käynnistyy. Katsokaapas kun Kursk sattuu olemaan viimeinen sarjansa mörssäri, joka ikinä valmistui käyttöön asti. Projekti starttas 1992, valmistui keväällä 1994 ja laskettiin virallisesti vesille vuodenvaihteessa 94-95. Kurskin vielä ollessa telakalla, aloitettiin kahden muun 949A:n valmistus: Volgogradin ja Barnaulin. Kumpikaan näistä ei valmistunut, vaan meni varaosiksi uusiin sukellusveneisiin.
Ymmärrätte varmaan, minkä mahdollisuuden tämä jättää. Kurskiin olisi tosiaan ollut varaosia kahdesta aluksesta, jotka eivät koskaan ole tulleet käyttöönotetuiksi. Tässä Kurskin luokan tiedot tuosta venäläiseltä sivulta: http://russianships.info/eng/submarines/project_949.htm
Mutta. En kyllä tahallani menisi ydinsukellusveneellä törmäämään yhtään mihinkään. Tai no, ei ehkä pitäisi koskaan miettiä jonkun helvetin armeijan motiiveja kun ne on niin järjettömiä muutenkin. Mutta totta on, että Kursk on tuohon jälkeen nähden liian iso, tosin tuskin ihan 17-kertaisesti: tuon venäläisen sivuston mukaan muutama tonni kevyempi, Wikipediassa jostain syystä isommat luvut mutta kukapa Kurskista tietäisi.
Paras ehdokas tähän mennessä on ollut mielestäni se Brittien Royal Navyn alus, joka päätettiin laittaa telakalle kolmisen viikkoa MS Estonian uppoamisen jälkeen ja sittemmin se myytiin Kanadaan, jossa siihen piti tehdä kymmenien miljoonien korjaukset kun oli masto vähän paskana. Let me introduce, HMCS Unicorn.
Mitäpä muuta tähän sanoa, kuin että paskan myivät. Eipä siinä meillä välttämättä olekaan paljoa järkeä pohdiskella näitä asioita, ellei nyt jollain satu osumaan silmään jotain erityistä, jonka kautta löytää jonkuntyyppinen smoking gun tässä sukellusveneasiassa. Jokuhan sitä Estoniaa on todennäköisesti turvannut tuona yönä, mutta kenen maan sukellusvene tai muu alus, se on tässä se kysymys ennemminkin kuin että oliko reiän aiheuttaja jokin tietty sukellusvene vai ei. Sukellusveneen törmäyksestä en nimittäin itsekään vielä ole ihan varmaksi sanomaan.The submarine was laid down as HMS Unicorn at Cammell Laird's Birkenhead yard on 13 March 1990. She was launched on 16 April 1992, and commissioned into the Royal Navy on 25 June 1993. She was the last ship built at Cammell Laird until construction began on HMS Queen Elizabeth in June 2010.
After entering service, Unicorn operated in the Mediterranean Sea and east of Suez, the Gulf of Oman and Indian Ocean and in the Persian Gulf. She returned to Devonport and was decommissioned on 16 October 1994.
Looking to discontinue the operation of diesel-electric boats, the British government offered to sell Unicorn and her sister submarines to Canada in 1993. The offer was accepted in 1998.
Windsor is the only Canadian submarine deployed in the Atlantic. In April 2002, after departing for the submarine's first training mission, Windsor was forced to return to port after the discovery of a faulty seal in the communications mast. From 27–30 September 2004, Windsor took reporters and photographers from Halifax and Windsor newspapers to document life aboard a submarine. During April 2006, the submarine was involved in the naval exercise Joint Express.
In 2007 the submarine entered Halifax for refit. Originally scheduled for completion in two years, the refit was still not complete as of early 2011. During the refit, rust was discovered which will restrict the maximum depth to which the submarine can safely dive. According to reports, due to unexpected problems, the refit suffered delays and cost overruns. These included bad welds in the hull, broken torpedo tubes, a faulty rudder and tiles on the sie of the sub that continually fell off. In 2010, the Royal Canadian Navy spent $45 million on repairs to Windsor for which it had budgeted $17 million. The refit began in 2007 and was scheduled to be completed in 2009. The submarine was relaunched on 11 April 2012. After being out of the water for five years, Windsor was lowered back into the water. The submarine was then guided out of the lift area to a nearby dock where the submarine remained for more testing until sea trials.
Lähde: https://en.m.wikipedia.org/wiki/HMCS_Windsor
Pari juttua mulla olisi mielen päällä vielä tälle illalle, jotka olis hyvä systemaattisesti selvittää ja hahmottaa osana tätä isompaa kuviota sikäli mikäli jollakulla on voimia ja aikaa.
1. Mikä MS Estonian viimeinen reitti oli? Tämä on aika oleellinen kysymys, joka vasta heräsi tuon Independent Fact Groupin kohdalla. Esittävät tässä ihan hyviä kysymyksiä sekä JAIC:n raportista että Meyer Werftin näkemyksestä reitistä (ilmeisesti ovat reitistä samaa mieltä?).
2. Sitten pitäisi selvittää, että mistä helvetistä visiiri löydettiin. Oliko visiiri oikeasti torson vieressä? Katsokaa liitteenä olevat kirjelmät JAIC:laisten kesken ja ihmetelkää. Ja lisäksi on tämä vitun riddle.What makes the "JAIC and GGE route" impossible?
A few statements definitely show that their conclusion is incorrect.
1. The mate on Mariella, Ingmar Eklund, states that he saw Estonia all night on the radar [from 22.00 hours]. The radar was set to view 15 nautical miles. At 22.00 hours Eklund saw [visually] Estonia 30° on the left side of Mariella and closer than Silja Europa that he saw further away on the starboard side. How close was Silja Europa at 22.00? Answer, she was only 3 nautical miles away! Estonia was subsequently closer. According to the JAIC and GGE route Estonia was at this point at least 15 nautical miles away. We say" at least" as they did not report the position of Mariella at this time.
According to the JAIC/GGE route, it is not even sure that Estonia was as close as the 15 nautical miles Eklund had his radar set on, and further more, if Eklund saw Estonia at this point, he should have seen her at around 60° on the starboard side, and definitely not closer than Silja Europa. Eklund also states that he saw Estonia visually several times during the night using binoculars. It would not be possible to see and identify a ship on 15 nautical miles.
2. Both JAIC and GGE use the the statement from the mate Einar Kuuk on Estonia to confirm the way point that Estonia should have used at around 00.30 [GGE 00.20]. However both "forget" that Kuuk also states that "after 21.00 [when both captains entered the bridge] they had been on the route towards the way point for 20 minutes". Checking this information with the JAIC and GGE route they should after 21.00 have been on that route for more than one hour, not 20 minutes, as the way point at Suurupi 1 was the only earlier way point where Estonia passed just before 20.00.
Lähde: http://privat.bahnhof.se/wb576311/factg ... route.html
Eli visiiri siis löydettiin virallisesti (lukee JAIC-rapsassa, virallisesti) 18.10.1994. Miksi noissa kirjelmissä sitä on sitten kuvattu ja ihmetelty jo 9. ja 10. päivä? Selittäkää. Tässä siis Kari Lehtolan ja Tuomo Karppisen faksit Ruotsin veljille.During the early spring 2000 the Swedish organization AgnEf arranged "The International M/V Estonia seminar" held in Stockholm 29-30 May founded by the Swedish government. The Independent Fact Group was involved in planning and arranging the seminar. During the preparation for the invitation folder to the seminar, AgnEf requested material to use for it from the Swedish National Maritime Administration (SNMA). The idea was to show a sonar picture of the wreck at the seabed. SNMA provided a picture of the wreck taken from a plot of the seabed, originally produced by the contractor who was supposed to cover the wreck with concrete. The picture was printed on the cover of the invitation folder for the seminar.
During the preparations for the seminar the Independent Fact Group discovered that the "seabed deep curves" in the picture, seemed to be drawn over - on - or under the wreck and in the bow area of the Estonia they matched the contours of an upside down standing visor more or less exactly. This is of course impossible as the visor was found far west of the wreck the 18:th of October 1994, or....
But still, the picture is there.
The Independent Fact Group visited SNMA to see the original seabed charts with the mysterious picture of the wreck and the presumed visor. The material from the contractor was extensive covering thousands of documents, and among those there were about 50 charts similar to the one used by AgnEf for the folder. Out of those 50 charts 4 showed the visor on the side of the ship, but none of them was identical. The seabed deep curves matching the visor was however almost identical on those 4 charts. On the other charts out of those 50 there were no deep curves other than showing a "normal" flat seabed in the area.
When questioning the officials at SNMA we got the answer that the contractor had used a sonar picture of the wreck and transposed the lines of the wreck to the bottom survey charts produced by the contractor. The original sonar picture was to be found either at the contractor or at the Finnish part of JAIC, from where it was believed the sonar picture originated.
The Independent Fact Group has tried to find the original sonar picture without success.
http://privat.bahnhof.se/wb576311/factg ... iddle.html
Ja toi tutkakuva, sanon suoraan että perkele kun se piinaa mua. Onko se totta? Sanokaa. Sanokaa vaikka että ei ole. Paskapuhetta, mutta uskon.
Ite oon katsonut sen uuden dokumentin ja kiinnostanu muutenkin jo vuosia estonian uppoaminen. Mutta oma mielipiteeni on että keulavisiiri lähti myrskyssä veks ja laiva upposi. En usko pommeihin enkä törmäyksiin. Voin tietty olla väärässäkin
