joepoika kirjoitti: ↑To Loka 14, 2021 9:04 pm
Tuosta aiemmasta lastikuvasta pikaisesti ynnäillen suunnilleen 500 tonnia vasemmalla ja 560 tonnia oikealla puolella oli autoja, jos päätetään että henkilöauton massa on tonnin, pakettiauton 2 ja bussin 15.
Jos oletetaan, että alus saatiin ensin suoraan sillä, että vasemman puolen tankissa oli se 115 tonnia vettä ja jos 60 tonnin erolla aiemman laskutoimituksen mukaan tulee 2,6 asteen kallistuma, niin aika lailla täyteenhän se vasen tankki silloin pitää ottaa että olisi pystyssä.
Lastikuvassa kiinnittyy huomio siihen, että keskikappihan ei ole suinkaan keskellä autokantta, vaan keskikohdasta yhden autokaistan verran oikealla. Ei ole varsinaisesti kevyt rakennelma ja menee laivan päästä päähän kahden kerroksen korkuisena. Tuo olisi pitänyt aluksen suunnittelussa kompensoida sitten jossakin muualla, mutta oliko kompensoitu muuten kuin ottamalla se 115t vettä kyytiin? Nollakannella toinen septitankki on keskellä ja toinen oikealla, mutta toisaalta uima-allas on sitten vasemmalla. Missäs makean veden säiliöt oli? 1000 henkilöä ja 50 litraa vettä jokaiselle, 50t.
Eikun jaa, loppuraportin mukaan 300 kuutiota oli makeaa mukana. Ja 360 kuutiota painolastivettä, joista 175 kuutiota "tankki 1" ja loput "tankki 13+14". Oiskohan se ykköstankki sitten se varsinainen kallistuksensäätötankki ja loput vedet oli pikemminkin syvyydensäätöön tarkoitetuissa. Painotankkeja kaikkinensa 1212 kuutiota. Toisin sanoen ilman autokannella mukana ollutta kuormaa sama uintisyvyys olisi saatu ottamalla melkein kaikki täyteen. Vieläkin tässä häiritsee, että vain 183 tonnilla saataisiin aikaan 8 asteen kallistuma. Edes laskennallisesti ilman mitään muuta massaa, eli ei vettä, ei ruokaa, ei ihmisiä, ei lastia, ei polttoaineita.
Aluksen suunnitellussa on varmasti otettu huomioon tuo autokannen välilaipio, jossa kongit kulkee, ei sitä suunniteltu niin, että alusta pitäisi ajaa pysyvässä ballastissa. Kun puhutaan aluksen tankeista vs. autokannen rahti, tulee muistaa, että korkeuseron vuoksi ne eivät ole yksi yhteen aluksen vakautta laskettaessa.
Aluksen lastausta seurataan perämiesten toimesta lastitoimistossa(autokannella) NAPA ohjelman avustuksella. Kun on tiedossa paljonko alukseen tulee millaistakin lastia, se voidaan etukäteen suunnitella ottaen huomioon aluksen tankeissa olevat liemet ym. vakauteen vaikuttavat asiat. Ajoneuvot ajatetaan suunnitelman mukaan(painoon perustuen) sisään, ei tuollaista alusta normaalimaailmassa lastata mutu tuntumalla, tai kurkkimalla välillä köysiä ja kallistusmittareita, niistä vain varmistetaan, että suunnitelma pitää paikkansa. Toki henkilöstön praktiikka kun kasvaa, osaavat myös soveltaa oppimaansa, jolloin lastaus sujuu reippaasti, ja muutoksiin reagoidaan oikein.
Se, että painolastitankeissa ei ole lähdettäessä pelivaraa, on käsittämätöntä, ballastitankkien tarkoitus on antaa kättä pidempää henkilöstölle, jos esim. lasti liikkuu tai tulee vakauteen vaikuttavia muita ongelmia(sää, vuoto ym).
Edelleenkään en usko, että autokannen meriklaarti oli sellainen, kun odotettaviin sääoloihin vaadittiin, vaan kiinnityksissä on oikaistu siinä missä pystytään. Tiiviistipakattu autokansi näyttää siltä, että "mihin nuo nyt liikkuisi", ja tulee muistaa, että kaikkien Itämerellä seilanneiden matkustajarollikoiden miehistön jäsenten(myös minun) tajuntaan oli iskostettu, että tuon kokoinen alus ei vaan voi upota meidän oloissa. Tiedettiin, että voi tulla ongelmia, mutta tuollaisiin ongelmiin ei kukaan uskonut. No, nyt uskotaan.