WTC: Todisteet räjähdepurusta suuren valamiehistön tutkittavana
Liittovaltion syyttäjä on vahvistanut, että lakimiesjärjestön sekä arkkitehtien ja insinöörien koostamat todisteet World Trade Centerin pilvenpiirtäjien tuhoamisesta räjähtein tutkitaan suuressa valamiehistössä.
Tekijä Vesa Raiskila - 30.1.201936
Huhtikuussa 2018 järjestö nimeltä Lawyers’ Committee for 9/11 Inquiry (juristien komitea syyskuun 11:nnen tapahtumien selvittämiseksi) luovutti Yhdysvaltain liittovaltion New Yorkin eteläisen alueen syyttäjälle Geoffrey S. Bermanille vetoomuksen, jossa pyydetään tutkintaa syyskuun 11:ntenä 2001 tehdyistä rikoksista, jotka liittyvät kolmen World Trade Centerin (WTC) pilvenpiirtäjän täydelliseen tuhoon.
Vetoomuksen, joka sisältää runsaasti todisteita tornien tuhoamisesta räjähtein, allekirjoittajiin kuului lakimiesten lisäksi 11.9.2001 kuolleiden omaisia, pelastustyöntekijöitä ja muita kansalaisia. Vetoomusta täydennettiin heinäkuussa 2018.
Lawyers’ Committee for 9/11 Inquiry (tästä eteenpäin: lakimieskomitea) käytti vetoomuksessaan Architects and Engineers for 9/11 Truth -järjestön tuottamaa todistusmateriaalia. Tämä arkkitehtien ja insinöörien järjestö on päätynyt siihen, etteivät tulipalot ja epäyhtenäiset vauriot voi selittää kolmen teräsrakenteisen pilvenpiirtäjän tuhoutumista perustuksilleen. Lakimieskomitea yhtyy sen näkemykseen, että pilvenpiirtäjät tuhottiin hallitusti räjähtein (controlled demolition), mistä on runsaasti sekä fysikaalisia todisteita että paikalla olleiden pelastustyöntekijöiden ja muiden ihmisten todistuksia.
Tähän mennessä yli 3100 arkkitehtiä ja insinööriä on allekirjoittanut erillisen, Yhdysvaltain kongressille ja senaatille osoitetun vetoomuksen riippumattoman tutkimuksen käynnistämisestä syyskuun 11:nnen tapahtumista ja erityisesti WTC:n tuhoista.
Liittovaltion syyttäjä Berman vastasi lakimieskomitealle 7. marraskuuta 2018, että hän aikoo noudattaa Yhdysvaltain liittovaltion lainsäädännön määräyksiä, jotka velvoittavat hänet antamaan lakimieskomitean vetoomuksen todisteineen suuren valamiehistön (grand jury) tutkittavaksi.
Mikä on suuri valamiehistö?
Suuret valamiehistöt ovat angloamerikkalaiseen oikeusjärjestelmään kuuluvia toimielimiä, jotka kehittyivät keskiajan Englannin perinteisiin perustuvasta oikeudenkäytöstä (ns. common law). Suuret valamiehistöt suorittivat tutkintaa ennen varsinaista oikeudenkäyntiä pyrkimyksenään estää kuningasta ja hallitusta asettamasta mielivaltaisia syytteitä. Britannia luopui suurista valamiehistöistä vuonna 1948, mutta Yhdysvalloissa perustuslain viidenteen lisäykseen (Fifth Amendment) on kirjattu suuren valamiehistön oikeus päättää vakavien rikossyytteiden nostosta liittovaltion tuomioistuimissa. Suurten valamiehistöjen käytöstä on kuitenkin luovuttu tai niiden käyttöä on rajoitettu monissa osavaltioissa siksi, että korkein oikeus on katsonut, ettei niitä tarvitse käyttää osavaltioiden tuomioistuimissa.
Suuret valamiehistöt ovat pitkälti riippumattomia Yhdysvaltain hallinnosta, muista tuomioistuimista ja syyttäjästä. Niillä on huomattavaa valtaa, ja niitä on pidetty jopa liittovaltion hallinnon neljäntenä, kansalaisten muodostamana osana.
Suuren valamiehistön perusta on satunnaisotannalla maallikoista koottu valamiesluettelo, josta tuomioistuin valitsee valamiehistöön tavallisesti 16–23 henkilöä. Valamiehistössä toimiessaan heidän tehtävänsä on esitettyjen todisteiden tutkiminen, syyteharkinta ja virallisten syytteiden nostamisesta päättäminen. Suuret valamiehistöt siis tutkivat epäiltyjä rikoksia, kuulevat todistajia – tarvittaessa haastamalla heidät todistamaan – ja tekevät enemmistöpäätöksen siitä, riittääkö näyttö syytteiden nostamiseen.
Jos suuri valamiehistö päättää nostaa syytteen, syytetty joutuu oikeudenkäyntiin, jossa pieni valamiehistö (petit jury) päättää syyllisyydestä. Suuret valamiehistöt eivät siten itse ratkaise syyllisyyttä, vaan niiden rooli rajoittuu tutkintaan ja (syyttämiskynnyksen ylittyessä) syytteiden nostamiseen enemmistöpäätöksellä.
Suuren valamiehistön työskentely on salaista, eivätkä valamiehet voi puhua ulkopuolisille tutkimuksen etenemisestä. Tuomioistuimen päätöksellä käsittelyn salassapidosta voidaan poikkeustapauksissa luopua. Todistamaan kutsutut henkilöt saavat kuitenkin kertoa julkisuudessa omasta todistuksestaan.
Suuria valamiehistöjä on Yhdysvaltain historiassa käytetty tapauksissa, joissa tutkitaan korkean profiilin rikoksia maan hallinnossa. Esimerkistä käy Watergate, jossa suuri valamiehistö nosti syytteet demokraattisen puolueen vaalitoimistoon murtautuneita henkilöitä ja presidentti Richard Nixonin avustajia vastaan ja nimesi myös Nixonin osalliseksi salaliittoon, vaikkei häntä vastaan nostettukaan syytteitä. Bill Clinton joutui suuren valamiehistön eteen Monica Lewinsky -skandaalin myötä.
Liittovaltion syyttäjä Geoffrey S. Berman
Jeffrey Steven Berman syntyi 12. syyskuuta vuonna 1959. Hän suoritti alemman korkeakoulututkinnon valtiotieteestä ja taloustieteestä Pennsylvanian yliopistossa vuonna 1981, minkä jälkeen hän opiskeli oikeustiedettä Stanfordin yliopistossa valmistuen oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1984.
Vuosina 1987–1990, ollessaan nuori lakimies, Berman osallistui presidentti Ronald Reaganin ja tämän neuvonantajien epäiltyjen rikosten kaikkiaan kahdeksan vuotta kestäneeseen tutkintaan ns. Iran–Contra-jupakassa. Tutkijoita syytettiin noitavainosta, ja senaatin vähemmistöjohtaja Bob Doyle nimitti Bermania ja kumppaneita ”korkeapalkkaisiksi salamurhaajiksi”. Berman onnistui kollegoineen hankkimaan vankilatuomion entiselle CIA-agentille Thomas G. Clinesille. Hänen tuomionsa tuli verorikoksista, ja hän oli ainoa Iran–Contra-jutussa vankilatuomion saanut henkilö. Koska Berman on itsekin republikaani, tapaus antaa uskottavuutta hänen lausunnolleen, että politiikka on pidettävä erossa laillisuusvalvonnasta.
Vuosina 1990–1994 Berman toimi liittovaltion apulaissyyttäjänä New Yorkin eteläisessä kaupunginosassa. Sen jälkeen hän työskenteli vuoteen 2018 saakka kahdessa tunnetussa lakiasiaintoimistossa osallistuen mm. mafian vastaisiin toimiin ja myös avustaen vuosien ajan pro bono, ilmaiseksi, Richard ja Maureen Kankaa, jonka 7-vuotias Megan-tytär joutui raiskauksen ja murhan uhriksi. Prosessin lopputulema oli ns. Meganin laki, joka velvoittaa seksuaalirikollisen rekisteröintiin ja paikallisyhteisön tiedottamiseen alueelle muuttavan seksuaalirikollisen asuinpaikasta.
Jeffrey S. Berman. Kuva:
Ausaausa (CC BY-SA 4.0)
Berman teki osa-aikaisesti vapaaehtoistyötä presidentti Trumpin siirtymävaiheen hallinnossa. Vuonna 2018 hän aloitti liittovaltion syyttäjänä New Yorkin eteläisessä kaupunginosassa Trumpin pyydettyä hänet epätavanomaisesti henkilökohtaiseen haastatteluun. Hänen virastonsa hankki Trumpin aiemmalta lakimieheltä Michael Cohenilta tunnustuksen verorikoksesta ja kampanjalakien rikkomisesta elokuussa 2018, ja samassa kuussa Berman nosti syytteen kongressin republikaaniedustajaa Christopher Collinsia vastaan sisäpiiritiedon rikollisesta käytöstä pörssissä ja valehtelusta FBI:lle.
Berman vaikuttaa siis henkilöltä, joka ottaa laillisuusvalvonnan vakavasti ja pitää sen erossa politiikasta. On silti mahdotonta tietää, miten avomielisesti hän suhtautuu (tai katsoo pystyvänsä toimimaan suhteessa) virallisen kertomuksen vastaisiin todisteisiin syyskuun 11:nnen kaltaisessa tapauksessa, jossa koko poliittinen koneisto ja valtamedia hyväksyvät vain yhden totuuden.
Prosessi ja siihen valmistautuminen
Liittovaltion syyttäjän lainmukaisiin velvoitteisiin kuuluu ainoastaan vetoomuksessa esitetyn rikosepäilyn raportointi ja kaiken vetoomuksen sisältävän todistusmateriaalin toimittaminen suurelle valamiehistölle. Lisäksi syyttäjän täytyy kertoa valamiehille, ketkä esittivät todisteet rikoksista – tässä siis lakimiesten järjestö. Valamiehistö voi sitten toimia vetoomuksen suhteen itsenäisesti. Tässä tapauksessa kaikki riippuu sen muodostavien henkilöiden avomielisyydestä ja halukkuudesta perehtyä todistusaineistoon sekä ryhmädynamiikasta – esimerkiksi siitä, mille kannalle mahdolliset hallitsevat yksilöt asettuvat.
Liittovaltion syyttäjä Berman voi esittää valamiehille oman näkemyksensä todistusaineistosta. Hän voi halutessaan myös itse osallistua aktiivisesti tutkintaan ja mm. itsenäisesti pyytää tai haastaa henkilöitä todistamaan.
Lakimieskomitea ei aio odottaa toimettomana valamiehistön ratkaisua enintään 18 kuukautta kestävässä tutkinnassa, vaan pyrkii pitämään yhteyttä Bermaniin tarjoten sekä omaansa että arkkitehtien ja insinöörien asiantuntemusta valamiehistölle. Valmistautumiseen sisältyy valaehtoisten asiantuntijalausuntojen valmistelu sekä lisätodisteiden toimittaminen valamiehistölle. Jälkimmäisiin kuuluu mm. piakkoin julkistettava, Alaskan yliopistossa tehty tietokonemallinnus WTC 7:n tuhoutumisesta.
WTC 7 oli kolmas 11. syyskuuta 2001 perustuksilleen tuhoutunut pilvenpiirtäjä. Tähän 47-kerroksiseen rakennukseen ei osunut lentokonetta, mutta kello 17.20 se luhistui yhtäkkisesti, pudoten symmetrisesti ja täysin vastuksetta kahdeksan kerrosvälin matkan (vastuksetta eli vapaasti putoava yläosa ei jo määritelmällisesti voi murskata alapuolisia rakenteita, vaan ne on täytynyt poistaa ennalta), ja sen tuhon viralliseksi selitykseksi esitettiin – vuosien kuluessa vaihtuneiden hypoteesien jälkeen – tavanomaiset toimistopalot.
WTC 7:n tuho. Vaikka pilvenpiirtäjä putosi tarkemmin oman pohjapinta-alansa sisään kuin monet ”virallisesti” räjähtein puretut rakennukset, vain neljä WTC 7:n teräskappaletta kerättiin tutkittavaksi. Alustavissa tutkimuksissa niissä havaittiin mm. teräsrakenteiden osittaista höyrystymistä epätavallisen korkeissa lämpötiloissa (”steel members […] have been partly evaporated in extraordinarily high temperatures”). Löydöksestä peräänkuulutettiin yksityiskohtaisia jatkotutkimuksia. Niiden tekemisen asemesta hallituksen alainen tutkimuslaitos väitti toistuvasti ja valheellisesti, ettei WTC 7:stä kerätty terästä tutkittavaksi.
Lisäksi arkkitehdit ja insinöörit ajavat yhdessä uhrien omaisten kanssa kongressissa lakialoitetta nimeltä Bobby McIlvaine Act, joka on nimetty Bob ja Helen McIlvainen 9/11-iskussa kuolleen pojan Bobbyn mukaan.
Bobby McIlvaine -lakialoitteen taustaa
26-vuotias Bobby kuoli voimakkaan räjähdyksen seurauksena juuri kun hän oli astumassa sisään pohjoistornin, WTC 1:n, aulaan ennen lentokoneen iskeytymistä rakennukseen. Hänen ruumiinsa lensi räjähdyksen voimasta kauemmas rakennuksesta WTC-aukiolle, josta se noudettiin ensimmäisten uhrien joukossa. Bobbyn vammat vastasivat räjähdyksen voimasta sinkoutuneiden lasinsirpaleiden aikaansaanoksia. Useat paikalla olleet todistivat räjähdyksistä tornin aulassa ja maanalaisissa kerroksissa jo ennen lentokoneen osumista yläkerroksiin. Lisäksi (muiden muassa) 118 paikalle hälytettyä palomiestä on kertonut räjähdyksistä WTC-torneissa hieman ennen romahdusta ja sen aikana.
WTC-tuhoa selvitellyt Yhdysvaltain hallituksen alainen laitos (National Institute of Standards and Technology, NIST) sivuutti nämä silminnäkijäkuvaukset samoin kuin kaikki muutkin todisteet räjähdyksistä. NIST väitti lentokoneen törmäyksessä vapautuneen polttoaineen valuneen yhtä tai useampaa hissikuilua pitkin satojen metrien matkan maan tasolle aiheuttaen siellä räjähdysmäisen tulipallon. Selityksen ongelmiin kuuluu se, että väitetty polttonesteen alassyöksy tuhosi kerroksia hyvin valikoivasti 93 kerrosvälin matkalla, minkä lisäksi myös maanalaisissa kerroksissa oli voimallisia, kuolonuhreja aiheuttaneita räjähdyksiä niissä työskennelleiden henkilöiden, kuten Phillip Morellin, todistajanlausuntojen mukaan – ja siis jo ennen koneen osumista tornin yläkerroksiin.
Lisäksi polttoainetta oli NISTin mukaan käytettävissä ala-aulan tulipalloon (tornin ulkopuolella koneen törmäyksen yhteydessä roihahtaneen tulipallon ja sisäpuolen tulipalojen jälkeen) alle 1600 litraa – kahden keskikokoisen lämminvesivaraajan verran – josta vain murto-osa olisi päätynyt niihin kolmeen, koneen osumapaikasta katsoen tornin toisella puolella olleeseen huoltohissiin, jotka kulkivat alas asti. WTC:n hissit eivät (huoltohissejä lukuun ottamatta) kulkeneet suoraan huipulta maan tasalle, vaan ylhäältä alas tai toisin päin kulkevien täytyi vaihtaa hissiä kahdesti päästäkseen määränpäähänsä. Valuessaan hissikuilu(j)a pitkin polttoaine olisi kastellut hissikuilu(je)n reunojen kipsipäällystettä imeytyen siihen ja ehtynyt jo kauan ennen maanpinnan tasoa.
Lopuksi
Tämä on ensimmäinen kerta 17 vuoteen kun oikeuden tutkittavana on rakennussuunnittelu- ja insinöörialan sekä juristien koostamia todisteita World Trade Centerin pilvenpiirtäjien tuhoamisesta räjähtein. Prosessin lopputulemasta riippumatta tämä on historiallinen tilanne.
Suomen radio- ja TV-kanavat sekä sanomalehdet eivät ole maininneetkaan siitä – mutta eiväthän ne myöskään suostuneet viime syksynä kuuntelemaan yli 120 000 jäsenen ja 140 maassa toimivan Institution of Mechanical Engineers -järjestön Pohjoismaiden osaston puheenjohtajan David Llewelynin esitelmää WTC 7:stä: medialle suunnattuun tilaisuuteen oli tullut vain kolme pienemmän median toimittajaa sekä yksi bloggari / freelancetoimittaja, siinä missä yleisölle suunnattu tilaisuus oli täpötäynnä ihmisiä, kuten itse paikalla olleena saatoin todeta.
Kaupalliset ja valtiolliset mediat ovat puolensa valinneet. Ne eivät ole kajonneet ”terrorismin vastaisen sodan” oikeutuksena toimineiden tapahtumien virallisen selityksen vastaiseen laajaan todistusaineistoon juuri muutoin kuin vetämällä esiin ns. salaliitto(teoria)kortin: virallisen selityksen vastaisiin todisteisiin ei edes perehdytä, koska salaliittoja ei ole tai ”joku olisi puhunut”, vaikka historiaan sisältyy lähes loputon määrä pienempiä ja suurempia salaliittoja – ja historiasta pitäisi kaiken kukkuraksi vielä ottaa opiksikin.
Vastavalkea seuraa asian etenemistä suuressa valamiehistössä ja palaa asiaan kun uutta ilmenee.
Päälähteet
Lawyers’ Committee for 9/11 Inquiry (10.12.2018): Grand Jury Investigation Project Launches
Architects and Engineers for 9/11 Truth (luettu 29.1.2019): Breakthrough: U.S. Attorney Agrees to Present Evidence of WTC Demolition to Federal Grand Jury (sisältää linkit vetoomuksiin sekä syyttäjän tiedotteeseen)
Lawyers’ Committee for 9/11 Inquiry (30.7.2018): FIRST AMENDED PETITION TO REPORT FEDERAL CRIMES CONCERNING 9/11 TO SPECIAL GRAND JURY OR IN THE ALTERNATIVE TO GRAND JURY PURSUANT TO THE UNITED STATES CONSTITUTION AND 18 U.S.C. § 3332(a) (heinäkuussa 2018 liittovaltion syyttäjälle lähetetty, täydennetty vetoomus)
Architects and Engineers for 9/11 Truth (12.12.2018): Grand Jury to Hear 9/11 Evidence: An Interview with the Lawyers Who Made It Happen
Standord Law School (19.11.2018): Geoffrey Berman: At the Helm of the U.S. Attorney’s Office, Southern District of N.Y.
PÄIVITYS 30.1.2019 klo 16.30: Täsmennetty ala-aulan räjähdystä käsitteleviä paragrafeja.
Kuva pohjoistornin tuhosta (uudelleenrajattu): Noah K. Murray
KATSO MYÖS tämän artikkelin kirjoittajan yhdessä Ville Sarellin kanssa suomeksi tekstittämä dokumenttifilmi WTC:n tuhoamisesta.
https://vastavalkea.fi/2019/01/30/wtc-t ... kittavana/