Kuka on mielestäsi Bodomin surmien takana? versio 2022

[MikaK]

"Olen syytön ja sil' läsi puli"

... on erittäin naseva vastaus.

Vähissä ovat Gustafssonia syyllistävien argumentit.

Valitettevasti raskaat aihetodisteet kertovat muuta syyllisyydestä. Niistä yksistä raskaimmista voi lukea esim. tuosta "Gustafssonin vammat" -ketjusta. Muut hakattu reikiä täyteen mutta isokokoisimmalla tappelun lyöntien ja potkujen jäljet. Mitään pitävää todistetta aivovammasta ja -ruhjeesta ei ole. Mikäli usean tunnin toimettomuuden ja toimintakyvyttömyyden teltan päällä ja muistikatkoksen aiheuttava vakava aivovamma olisi ollut niin sen jäljet näkyisivät vieläkin. Kuitenkin kuvantamisessa mitään tällaista ei havaittu. Sairaalassa kuin nuori ori verenpaineet huippulukemissa. Valmiina tupakalle pian. Väsymys ja krapula piti vaan nukkua pois. Tämä olisi lähinnä Columbo-sarjojen "gotcha"-moment ellei oikeus olisi mennääkseen siitä mistä aita on matalin olisi linjannut että MITKÄÄN raskaatkaan aihetodisteen eivät riitä. Kun silminnäkijät oli eliminoitu ja murha-ase hävitetty niin juttu oli oikeuden mielestä ratkaisematon.

[LexVeritas]

"Olen syytön ja sil' läsi puli"

... on erittäin naseva vastaus.

Vähissä ovat Gustafssonia syyllistävien argumentit.

Valitettevasti raskaat aihetodisteet kertovat muuta syyllisyydestä. Niistä yksistä raskaimmista voi lukea esim. tuosta "Gustafssonin vammat" -ketjusta. Muut hakattu reikiä täyteen mutta isokokoisimmalla tappelun lyöntien ja potkujen jäljet. Mitään pitävää todistetta aivovammasta ja -ruhjeesta ei ole. Mikäli usean tunnin toimettomuuden ja toimintakyvyttömyyden teltan päällä ja muistikatkoksen aiheuttava vakava aivovamma olisi ollut niin sen jäljet näkyisivät vieläkin. Kuitenkin kuvantamisessa mitään tällaista ei havaittu. Sairaalassa kuin nuori ori verenpaineet huippulukemissa. Valmiina tupakalle pian. Väsymys ja krapula piti vaan nukkua pois. Tämä olisi lähinnä Columbo-sarjojen "gotcha"-moment ellei oikeus olisi mennääkseen siitä mistä aita on matalin olisi linjannut että MITKÄÄN raskaatkaan aihetodisteen eivät riitä. Kun silminnäkijät oli eliminoitu ja murha-ase hävitetty niin juttu oli oikeuden mielestä ratkaisematon.

Jos tutustuisit tutkinta-aineistoon, tajuaisit ehkä (esimerkiksi), ettei Anja Mäellä ainoana uhreista ollut mitään teräaseen aiheuttamia vammoja, Gustafssonin vammat eivät suinkaan sulje toimintakyvyttömyyttä pois, vaan päinvastoin, teltan verijälkitutkimus ei tue mutu-käsitystäsi tapahtuneesta.
Lisäksi aihetodisteen määritelmän ymmärtäminen vaikuttaa olevan sinulle mahdottomuus.

[MikaK]

Jos tutustuisit tutkinta-aineistoon, tajuaisit ehkä (esimerkiksi), ettei Anja Mäellä ainoana uhreista ollut mitään teräaseen aiheuttamia vammoja, Gustafssonin vammat eivät suinkaan sulje toimintakyvyttömyyttä pois, vaan päinvastoin, teltan verijälkitutkimus ei tue mutu-käsitystäsi tapahtuneesta.
Lisäksi aihetodisteen määritelmän ymmärtäminen vaikuttaa olevan sinulle mahdottomuus.

Mäellä ja käytännössä Gustafssonillakaan ei ollut teräasevammoja. Tämä viittaa Gustafssonin suuntaan joka kohdisti vihansa vain Seppoon ja Irmeliin. Mäen oli mentävä tyyliin lapsi pesuveden mukana. Gustafsson näytti lähinnä turpiin saaneelta, tyypilliset nyrkinisku- ja/tai potkuvammat. Posken läpireikäkin näytti siltä että mitään astaloa kuten kivteä siihen ei ollut käytetty. Neurokirurgi Juha Öhman ei pitänyt niin pitkää totaalista muistamattomuutta kovinkaan uskottavana. Uskottavampaa hänen mielestään oli se, että se oli näyteltyä. Kuvantamisessa mitään todistetta tai jälkeä aivovammasta ei näkynyt.

Neurokirurgian erikoislääkäri Risto Kontio oli tutustunut Nils Gustafssonin vammoista kertoviin asiakirjoihin. Kontion mukaan vammat ovat matalaenergisia, sellaisia joita voi aiheuttaa omin lihasvoimin, nyrkiniskuilla tai potkuilla.

- Todennäköisesti tässä on tarvittu pari-kolme nyrkiniskua. Koska vammat ovat kasvojen vasemmalla puolella, tekijä on ollut oikeakätinen. Tämän tyyppinen vamma ei aiheuta yleensä minkäänlaista toimintakyvyttömyyttä, Kontio totesi.

Kontion mukaan Gustafssonin mahdollinen aivoruhje on epätodennäköinen.

- Tällaisesta pahoinpitelystä ei yleensä seuraa aivovammaa. Suomalaistutkimuksen mukaan 1-2 prosentissa matalaenergisen pahoinpitelyn aiheuttamissa vammoissa syntyy aivotärähdys tai aivoruhje.

[LexVeritas]

^

Mäellä ja käytännössä Gustafssonillakaan ei ollut teräasevammoja. Tämä viittaa Gustafssonin suuntaan joka kohdisti vihansa vain Seppoon ja Irmeliin.

MikaK näyttää vihdoin ymmärtäneen, ettei Mäellä (josta Sahakangas väitti Gustafssonin olleen mustasukkainen) ollut teräasevammoja kuten käytännössä Gustafssonilla, jolla oli ainakin kyynärvarressaan viiltohaava.
Mikään siinä, tai missään muussakaan ei viittaa siihen, että Gustafsson olisi kohdistanyt vihaa ketään kohtaan.

Gustafsson näytti lähinnä turpiin saaneelta, tyypilliset nyrkinisku- ja/tai potkuvammat. Posken läpireikäkin näytti siltä että mitään astaloa kuten kivteä siihen ei ollut käytetty.

Gustafsson varmasti oli saanut turpiin. Posken läpireiän syntymekanismista ei ole tietoa. On huomioitavaa, että tutkintayhteenvedossa vuodelta 1960 todetaan oikeakätisellä Boismanilla olleen ulkoisen väkivallan aiheuttamaa hankautumaa ainoastaan vasemmassa kädessään. Hän ei siis liene hakannut ketään nyrkillä. Myös oikeakätisen Gustafssonin oikeassa kädessä ei ole todettu olleen mitään jälkiä, ainoastaan vasemman käden sormissa mainitaan olleen pieniä hankautumia.

Neurokirurgi Juha Öhman ei pitänyt niin pitkää totaalista muistamattomuutta kovinkaan uskottavana. Uskottavampaa hänen mielestään oli se, että se oli näyteltyä. Kuvantamisessa mitään todistetta tai jälkeä aivovammasta ei näkynyt.

Tämä siis oli syyttäjän paikalle kutsuman todistajan uskomus. Todettakoon tähän ties monennenko kerran, ettei edes syyttäjä kyseenalaistanut aivovamman olemassaoloa. MikaK ehkä ymmärtäisi tämän, jos hän edes pintapuolisesti tutustuisi aivovammatyyppeihin.

Neurokirurgian erikoislääkäri Risto Kontio oli tutustunut Nils Gustafssonin vammoista kertoviin asiakirjoihin

Risto Kontio ei ole neurokirurgian erikoislääkäri, vaan leukakirurgian.

Todennäköisesti tässä on tarvittu pari-kolme nyrkiniskua. Koska vammat ovat kasvojen vasemmalla puolella, tekijä on ollut oikeakätinen. Tämän tyyppinen vamma ei aiheuta yleensä minkäänlaista toimintakyvyttömyyttä, Kontio totesi.

Niin ehkä pelkkien leukavammojen osalta. Pitää ymmärtää, että Gustafssonilla oli muitakin vammoja päässään.

Summa summarum:

Boismanin oikeassa kädessä ei ole merkkejä lyömisestä, hänen kengistään ei ole ilmeisesti löytynyt verta, Gustafssonin vammat ovat olleet arvostettujen aikalaislääkäreiden ja -rikostutkijoiden, sekä neurologian erikoislääkäri ja neurotraumatologian professori Olli Tenovuon ja (neurologian professori Jorma Palon) mukaan vakavat, on hyvin väsynyttä kenenkään kyseenalaistaa niitä tietoja.

[LexVeritas]

Väitteeseen

Gustafssonillakaan ei ollut teräasevammoja

... nostetaan vastavuoroisesti esille syyttäjän esityksestä Gustafssonille oikeuslääketieteellisen ulkotarkastuksen 6.4.2004 suorittaneen oikeuslääkäri Philippe Lunettan lausunto Gustafssonin vammoista:

1) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisimmin ovat syntyneet Bodominjärven 1960 tapahtuman yhteydessä: Vasemman alaleuan seudulla arpi sopien alaleuan hampaan yhteydessä syntyneeksi jälkitilaksi, jonka alkuperäistä laatua ja syntymekanismia ei voida esitietojen ja muoto-opillisen löydöksen perusteella tarkentaa varmuudella. Edelleen vasemman kyynärvarren yläkolmanneksessa, takapuolella huonosti erottuva arpi voi sopia sijainnin perusteella sellaisen haavan jälkitilaksi, joka on nähtävissä kesäkuussa 1960 sairaalassa otetussa yhdessä valokuvassa.

2) Vammojen jälkitilat, jotka todennäköisimmin ovat syntyneet Bodominjärven tapahtuman jälkeen: Vasemman kulmakarvan ja otsa-päälaen seudulla sijaitsevat arvet, jotka sopivat vuonna 1987 ja vuonna 1988 tapaturmaisesti syntyneiden ja Puolarmetsän sairaalassa hoidettujen vammojen jälkitiloiksi.

3) Vammojen jälkitilat, joita vastaavien alkuperäisten vammojen syntyaikaa ja -järjestystä ei pystytä tarkentamaan:

Vasemman päälaen- ja takaraivon seudulla sijaitsevat kolme arpea, joista kaksi sopii terävän väkivallan aiheuttamien vammojen jälkitilaksi ja kolmas ruhjehaavan jälkitilaksi, sekä yläraajoissa ja vasemmassa alaraajassa sijaitsevat arpimaiset muutokset sopien ruhjehaavojen jälkitiloiksi.

[LexVeritas]

Neurokirurgi Juha Öhman ei pitänyt niin pitkää totaalista muistamattomuutta kovinkaan uskottavana. Uskottavampaa hänen mielestään oli se, että se oli näyteltyä. Kuvantamisessa mitään todistetta tai jälkeä aivovammasta ei näkynyt.

Kuten varmasti Öhmankin erinomaisen hyvin tietää:

Vaikka kyseessä olisi esim. Glasgow'n kooma-asteikon mukaisesti määritellen vain lievä aivovamma, voi siihen liittyvä muistiaukko olla nykytietämyksen mukaan jopa yli viikon pituinen. Hyvin vaikeaan aivovammaan voi taasen liittyä lyhytkin muistikatkos. Aivovammasta ei aina jää kuvantamisessa löydettävissä olevaa todistejälkeä. Tietoa mm. diffuusista aksonivauriosta löytyy mm. Gustafssonin vammat-ketjusta.

[LexVeritas]

Suomalaistutkimuksen mukaan 1-2 prosentissa matalaenergisen pahoinpitelyn aiheuttamissa vammoissa syntyy aivotärähdys tai aivoruhje.

Mikähän tutkimus lienee kyseessä?

Matalaenergisyyden korostamisella Gustafssonin vammojen yhteydessä pyritään vääristelemään ja luomaan mielikuvaa niiden poikkeamisesta energiamäärältään muiden uhrien vammoista. Kaikkien neljän vammat olivat matalaenergisia eli lihasvoimalla aiheutettuja. Anja Mäki oli uhreista se, jonka vammat poikkesivat jossain määrin eniten muiden uhrien vammoista: Hänellä ei ollut lainkaan teräasevammoja, häntä ei oltu lyöty kertaakaan kasvoihin, hänen vertaan ei löydetty teltan sisältä. Mielestäni vaikuttaa siltä, että hänet on haluttu saada teltasta ulos. Yleensä on kai ajateltu hänen halunneen paeta sieltä.

Karkeasti jaotellen esim.:

Matalaenerginen väkivalta = Lekalla päähän

Korkeaenerginen väkivalta = Rekalla yli

[MikaK]

Ei se että mitään näyttöä Gustafssonin aivovammasta ei ollut ole mikään syyttäjän todistajan "uskomus" vaan se oli FAKTAA. Kuvantaminen tehtiin ja mikään siinä ei viitannut aivovammaan jollainen pitkästä muistikatkoksesta olisi todennäköisesti pitänyt seurata. Todennäköisyydestä voi toki kiistellä mutta asiantuntijoiden mukaan se on suuri. Aivovammat tuppaavat olemaan pysyviä. Näin sanoi minulle eräs päähän potkittu Elielinaukiolla pahoinpidelty bussikuski jonka ura loppui siihen paikkaan kun ei olisi enää muistanut reittejä. Jännä että vielä 60-luvulla ne eivät aiheuttaneet minkäänlaista jälkeä ja bussia ajettiin vuosikymmeniä vielä vaikka totta kai puolustuksen todistaja Tenovuon mukaan vammat olivat "erittäin vakavat" muuten.

Maininta Gustafssonin käsivarren viiltojäljestä on sinänsä mielenkiintoinen. Se sopii hyvin siihen teoriaan että Gustafsson onnistui riistämään puukon Sepolta ja vammautui tässä kohtaa sen viillosta. Puukko olisi sittemmin ollut murha-ase. Gustafssonin puukkohan taisi löytyä hänen kotoaan. Jokainen meistä on myös nuorena varmaan tapellut ja vaihtanut muutaman nyrkiniskun ilman että rystyset on olleet verillä. Ei se että käsistä ei löydy nirhaumia tai selviä hankaumia sulje mitenkään pois sitä että nyrkillä olisi pari kertaa mojautettu.

[LexVeritas]

^

Ei se että mitään näyttöä Gustafssonin aivovammasta ei ollut ole mikään syyttäjän todistajan "uskomus" vaan se oli FAKTAA

Olet jälleen väärässä, sillä näyttöinä Gustafssonin aivovammasta olivat mm. aivosähkökäyrätutkimuksen (EEG) osoittama häiriö Gustafssonin vasemmanpuolisessa aivolohkossa sekä hänelle tehdyn Babinskin heijastumatestin tulos.
Lisäksi hänen selkäydinnesteestään todettiin kohonnut punasolujen määrä, mikä sekin viittaa aivovammaan. Gustafssonin diagnoosiksi merkittiin sairaalassa aivoruhje. Selvennettäköön, että:

Määrittäytyäkseen aivovammaksi tulee vammaan liittyä päähän kohdistuneen trauman aiheuttamana ainakin jokin seuraavista:

1. Minkä tahansa pituinen tajunnan menetys.
2. Millainen tahansa muistin menetys, joka koskee vammaa välittömästi edeltäneitä tai seuraavia tapahtumia.
3. Mikä tahansa henkisen toimintakyvyn muutos (esimerkiksi desorientaatio, sekavuus) vammautumisen yhteydessä.
4. Paikallista aivovauriota osoittava neurologinen oire tai löydös, joka voi olla ohimenevä tai pysyvä.

Osoitukseksi riittää myös aivojen kuvantamistutkimuksissa todettu muutos, mutta se ei ole aivovamman todentamiseksi välttämätön. Nämä edellä luettelemani ovat aivovamman niin sanotut vähimmäiskriteerit.

Kuvantaminen tehtiin ja mikään siinä ei viitannut aivovammaan jollainen pitkästä muistikatkoksesta olisi todennäköisesti pitänyt seurata.

Ei niin kovin yllättäen olet väärässä. Pitkästä muistikatkoksesta ei seuraa aivovammaa.

Maininta Gustafssonin käsivarren viiltojäljestä on sinänsä mielenkiintoinen. Se sopii hyvin siihen teoriaan että Gustafsson onnistui riistämään puukon Sepolta ja vammautui tässä kohtaa sen viillosta.

Se, että Gustafssonilla oli kyynärvartensa takapuolella viiltohaava, lienee mielestäsi raskas aihetodiste siitä, että hän on syyllinen kolmoismurhaan. Ei yllätä enää sekään. Kovin tylsät ovat jutut. Ehkä kirjoittamasi tarkoittaakin, että mielestäsi murhaaja olikin Seppo?

Jokainen meistä on myös nuorena varmaan tapellut ja vaihtanut muutaman nyrkiniskun ilman että rystyset on olleet verillä. Ei se että käsistä ei löydy nirhaumia tai selviä hankaumia sulje mitenkään pois sitä että nyrkillä olisi pari kertaa mojautettu.

Silmiinpistävää on, että Gustafssonia syyllistävät ilmeisen tarkoituksellisesti keskittyvät hänen leukavammojensa vähättelyyn ja välttelevät mm. hänen vasemman korvansa yläpuolella todetun n. 7. cm pitkän ruhjehaavan mainitsemista.

[MikaK]

Ei niin kovin yllättäen olet väärässä. Pitkästä muistikatkoksesta ei seuraa aivovammaa.

Tapahtumakirurgian erikoislääkäri Eero Hirvensalo on oikein korostaen eri mieltä, hänen mukaansa vaadittaisiin todennäköisesti jopa kuntoutusta. Uskon että hän tietää asiat paremmin kuin satunnainen murhainfoon kirjoitteleva nimimerkki joka tuskin on lääkäri laisinkaan:

"Hirvensalo korosti, että Gustafssonin tajuttomuuden oletettu kesto oli niin pitkä, että siitä syntyisi todennäköisesti jonkinlainen aivovamma, joka vaatisi kuntoutusta."

Olet jälleen väärässä, sillä näyttöinä Gustafssonin aivovammasta olivat mm. aivosähkökäyrätutkimuksen (EEG) osoittama häiriö Gustafssonin vasemmanpuolisessa aivolohkossa sekä hänelle tehdyn Babinskin heijastumatestin tulos.

Tajuissaan olevalle tajutotonta näyttelevälle Babinskin testi on jotakuinkin merkityksetön. Jos testin tekee muka tajuttomalle, joka ei osaa rentoutuneesti kuunnella ärsykettä, tulos on yleensä positiivinen. Eli tuo testi Gustafssonille todistaisi ainoastaan sen, että Gustafsson oli sairaalaan tuotaessa vuonna 1960 Babinskin testiä tehdessä enemmän kuin tajuissaan - mutta hermostunut. Mikä on ymmärrettävää kun pitäisi esittää uhria tai tulee elinkautinen. Onnekseen sen ajan poliiseja oli kuitenkin naurettavan helppo harhauttaa kuten hän on jälkeenpäin itsekin todennut.

Alkutoimien jälkeen Gustafsson on siirretty osastolle kaksi, ja 7.6.1960 neurokirurgiseen klinikkaan. 17.6.1960 hänelle on suoretettu PEG-kuvaus (aivojen ilmatutkimus). Tutkimuksessa ei tullut esille aivovammaa.

Jotta NGn muistamattomuus olisi kuvatun oloinen niin hänellä täytyisi olla 4 epätodennäköistä vammaa.

1) matalaenergisestä iskusta syntynyt aivovaurio
2) epätavallisen pitkään jatkuva muisti katko pienestä iskusta
3) fysiologinen sekä psyykkinen muistamattomuus
4) aivovaurio joka olisi parantunut ilman, että jälkiä olisi jäänyt

Luonnolisesti kaikki nämä yhdellä henkilöllä niin todennäköisyys on käytännössä olematon.

Se, että Gustafssonilla oli kyynärvartensa takapuolella viiltohaava, lienee mielestäsi raskas aihetodiste siitä, että hän on syyllinen kolmoismurhaan. Ei yllätä enää sekään. Kovin tylsät ovat jutut. Ehkä kirjoittamasi tarkoittaakin, että mielestäsi murhaaja olikin Seppo?
Silmiinpistävää on, että Gustafssonia syyllistävät ilmeisen tarkoituksellisesti keskittyvät hänen leukavammojensa vähättelyyn ja välttelevät mm. hänen vasemman korvansa yläpuolella todetun n. 7. cm pitkän ruhjehaavan mainitsemista.

Ei tietenkään käsivarren viiltohaava ole yksistään mikään raskas aihetodiste. Se vaan sopii mahdolliseen tapahtumankulkuun ja tarinaan jonka muut, raskaat aihetodisteet luovat. Ei leukavammoja kannata vähätellä, kyllä ne olivat olemassa. Moni saa niitä viikonloppuna nakkikioskillakin ja vakavia ne voivat olla. Nyrkein ja potkuin saa jopa tappavaa jälkeä aikaan ilman mitään aseita ja astaloita. Tästä on valitettavia esimerkkejä nähty myös muissa humalaisten välienselvittelyissä.

[LexVeritas]

^

Tapahtumakirurgian erikoislääkäri Eero Hirvensalo on oikein korostaen eri mieltä, hänen mukaansa vaadittaisiin todennäköisesti jopa kuntoutusta. Uskon että hän tietää asiat paremmin kuin satunnainen murhainfoon kirjoitteleva nimimerkki joka tuskin on lääkäri laisinkaan:

En ole koskaan aiemmin kuullut tapahtumakirurgiasta mutta uskon Hirvensalon olevan eri mieltä kanssasi väitteestäsi:

"Kuvantaminen tehtiin ja mikään siinä ei viitannut aivovammaan, jollainen pitkästä muistikatkoksesta olisi todennäköisesti pitänyt seurata."

Sinun tulisi opetella ymmärtämään, etteivät pitkä tajuttomuus ja pitkä muistikatkos tarkoita samaa asiaa. Huom! Lue huolella seuraava Hirvensalon olettamus ja vertaa sen sisältöä omaan väitteeseesi ^--->

"Hirvensalo korosti, että Gustafssonin tajuttomuuden oletettu kesto oli niin pitkä, että siitä syntyisi todennäköisesti jonkinlainen aivovamma, joka vaatisi kuntoutusta."

Kukaan ei tiedä, kuinka kauan Gustafsson oli tajuttomana, jos oli. Tuskin edes Gustafsson itse.

Tajuissaan olevalle tajutotonta näyttelevälle Babinskin testi on jotakuinkin merkityksetön. Jos testin tekee muka tajuttomalle, joka ei osaa rentoutuneesti kuunnella ärsykettä, tulos on yleensä positiivinen. Eli tuo testi Gustafssonille todistaisi ainoastaan sen, että Gustafsson oli sairaalaan tuotaessa vuonna 1960 Babinskin testiä tehdessä enemmän kuin tajuissaan - mutta hermostunut.

Et ilmeisestikään tiedä, mikä on Babinskin testi. Siinä ei kuunnella, vaan reagoidaan, tai ei reagoida jalkapohjaan kohdistettuun ärsykkeeseen (jalkapohjarefleksi).

Yksi hölmöimmistä väitteistä on, että Gustafsson olisi ollut tajuton tai teeskennellyt tajutonta murhapaikalla todistajien läsnä ollessa ja sairaalaan tuotaessa. Hän on selvästikin ollut tajuissaan, koska on todistetusti liikutellut jäseniään, äännähdellyt ja vastaillut epäselvin sanoin huudettaessa korvaansa. Hänen tajunnantasonsa on todistettu olleen hieman tajuttoman yläpuolella. Mikäli hän olisi teeskennellyt tajutonta, hän tuskin olisi liikahdellut ja äännähdellyt, vastaillut mihinkään mitenkään.
Gustafssonin vain hieman täyden tajuttomuuden yläpuolella todistetusti ollut tajunnantaso tukee sitä, että hänellä on ollut aivovamma.

Tutkimuksessa ei tullut esille aivovammaa.

Ilmeisestikin tuli, sillä diagnoosiksi on Gustafssonia hoitaneen neurologin, lääkintäneuvos Niilo Karikosken johtamalla klinikalla kirjattu aivoruhje. Vaikkei kyseessä olisikaan ollut aivoruhje, on hyvin todennäköisesti Gustafssonilla ollut aivovamma.

Jotta NGn muistamattomuus olisi kuvatun oloinen niin hänellä täytyisi olla 4 epätodennäköistä vammaa.

1) matalaenergisestä iskusta syntynyt aivovaurio
2) epätavallisen pitkään jatkuva muisti katko pienestä iskusta
3) fysiologinen sekä psyykkinen muistamattomuus
4) aivovaurio joka olisi parantunut ilman, että jälkiä olisi jäänyt

Luonnolisesti kaikki nämä yhdellä henkilöllä niin todennäköisyys on käytännössä olematon.

En viitsi edes korjata tuota mitenkään. Totean vain, että käsittämättömän käsittämätöntä skeidaa.

Tenovuo varmaan tuumailisi:

On tärkeää ymmärtää, että aivovamman vakavuus on jatkumo, jossa ei ole olemassa mitään selviä rajakohtia. Niinpä ei olekaan olemassa yksiselitteistä määritelmää siitä, mikä on aivotärähdys tai lievä aivovamma ja mikä taas vakava vamma. Esim. tieteellisissä tutkimuksissa lievä aivovamma on määritelty yli 40 eri tavalla.

Ei tietenkään käsivarren viiltohaava ole yksistään mikään raskas aihetodiste. Se vaan sopii mahdolliseen tapahtumankulkuun ja tarinaan jonka muut, raskaat aihetodisteet luovat

Okei, oletkin suuri humoristi.

------------

Aivovammoista kiinnostuneille oikaisut MikaK:n kirjoittamiin esim. täältä:

https://www.duodecimlehti.fi/duo93506

https://www.ollitenovuo.com/75