Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Matlock]

^
Ymmärrän kyllä, että puolustuksella on oikeus esittää vastanäyttönsä. Mutta se, että he turvautuivat näinkin kyseenalaisiin seikkoihin, oljenkorsiin omassa vastatodistelussaan se kyllä ihmetyttää ja kummastuttaa pientä kulkijaa.

Kyse ei ole oljenkorsista vaan epävarmuustekijöistä, joita on tuoreissakin lääketieteellisissä tilanteissa saati 45 vuotta sitten tapahtuneissa vammoissa.

Viittaat kintaalla aivosähkökäyrätutkimukselle (tai en ole saanut selvää kiellätkö sen epänormaaliuden vaiko et), mutta pidät ilmakallotutkimusta ehdottoman luotettavana vaikka esim Terveyskirjastossa sen kerrotaan antavan hyvin niukasti tietoa hyvin harvoista vaivoista.

Hento murtumalinja kallossa on saattanut jäädä aikoinaan kuvissa näkymättä eikä se enää näkyisi mg-kuvissakaan. Näin ollen Brillen hematoomat tai likvorivuoto eivät ole täysin pois suljettuja.

Verijälkiteoriasi on ihan kummallinen : NG:sta on riittänyt verta jopa valumaan teltan reiästä sisälle, mutta kumminkaan se ei ole tahrinut hänen kenkiään tai maastoa mitenkään. Edes kenkien pohjissa sitä ei ole vaikka niillä on tallusteltu verisen teltan päällä.

[Xerxes]

Kirjoittaja Xerxes*

* Gustafssonin tajunnan taso ja toimintakyky on tuolloin ja myös aikaisemmin aamulla ollut huomattavasti alentunut. Epäuskottavaa on, että Gustafsson olisi tällaisessa fyysisessä tilassa kyennyt itseään tai ketään vainajista siirtämään.

Tässä on hyvin suuri lääketieteellinen ristiriita. Jos NG on ollut vielä puolentunnin kuluttua vammasta tajuton ja aivojen hapenpuutteen seurauksena ollut vielä sairaalassa klo 14.00 tajunnantasoltaan alentunut, niin hän olisi tarvinnut elintoimintojen turvaamiseksi EHDOTTOMASTI tehostettuja hoitotoimia. Kuitenkin hänet ensihoitojen jälkeen siirrettiin kahdeksi päiväksi tavalliselle vuodeosastolle? NGn matalaenergisen vammaenergian huomioiden on täysin mahdotonta, että se olisi aiheuttanut suuren liike-energian kiihtyvyys ja hidastuvuusvoimien vaatiman DAI-tyyppisen solutason aivovamman.

* Tämän vuoksi on pidettävä erittäin todennäköisenä sitä, että kadonneen omaisuuden on etsintäalueen ulkopuolelle vienyt väkivallantekoon syyllistynyt henkilö.?

* Tekovälineiden ja omaisuuden kateisiin jääminen sekä kenkien löytyminen yli puolen kilometrin päästä tekopaikalta tukee siten vahvasti johtopäätöstä, että surmaaja on ollut joku telttaseurueen ulkopuolinen henkilö.?

* Teltan pieni koko ja teltassa olevat jäljet huomioon ottaen mahdottomana on pidettävä sitä, että vammat uhreille olisi aiheutettu teltan sisältä käsin.

Tämä on päivänselvää oli sitten murhaaja ulkopuolinen tahi sisäpuolinen joka oli ulkoistunut, vammoja oli mahdoton aiheuttaa romahtaneen telttakankaan alta.

* Gustafssonin verijälkien löytyminen teltan sisältä tukee vahvasti johtopäätöstä, että hän on ollut yksi väkivallan uhreista. NGn vuotoverijälkiä löytyi myös teltan päältä.

NGn on vaihdellut myös asentoaan teltan päällä silminnäkijöiden mukaan. Joten näyttää vahvasti siltä ja kun huomio nämä vamma-ristiriidat, että hän on ollut toimintakyinen ja pystyi liikkumaan. Siten nämä vuotoveret on voitu vuodattaa teltan sisälle myöskin teltan ulkopuolelta käsin, koska siinä kohdassa oli romahtaneen telttakankaan pinnassa suuri viiltoaukko.

* Vuonna 1960 tehdyt ilmakallotutkimus, jolla ei ole pystytty ns. diffuusia aivovammaa havaitsemaan, sekä röntgenkuvaus, joka on vain luuston kuvaus, ovat olleet riittämättömiä keinoja havaita mahdollinen aivovamma varmasti, eikä tänä päivänäkään pystytä varmuudella tuolloin mahdollisesti ollutta aivovammaa toteamaan.

Tällä PEG- tutkimuksella kyettiin näkemään aivojen turvotukset ja niiden aiheuttamat siirtymät. Huomioon ottaen tämän NGn huomattavan pitkän tajunnantason alentuman ja sen, ettei häntä edes hoidettu aivovammapotilalle kuuluvalla tavalla. Turvotuksen aiheuttamat siirtymät olisivat näkyneet varmasti tässä tutkimuksessa. Tästä on neurokirurgi Henry Troupp antanut oman lausuntonsa (katso NGn vammat etp). Hän toimi samalla kys. neurokirurgisella klinikalla neurokirurgina jossa myös NGtä aikoinaan hoidettiin.. Vuonna -78. hänestä tuli saman kys. klinikan ylilääkäri. Aivan varmaan hän on tiennyt mitä sillä kys. tutkimuksella aivovammapotilaan aivoista kyettiin näkemään.

* Aivovamman ja sen seurausten olemassaolo on siten otettava huomioon asiaa arvioitaessa, ja ne tukevat vahvasti johtopäätöstä, että surmaaja ei ole Gustafsson.

Niin huomiotiin näillä seikoilla mahd. merkittävä aivovamma josta ei kuitenkaan ole koskaan saatu mitään konkreettista lääketieteellistä näyttöä.

Mutta näillä käräjäoikeuden esittämillä faktoilla näyttää selvältä, että oikea tuomio on "syytön" ilman mitään epäilystä. 44 vuotta tapauksesta ei enää saadakaan varmaa näyttöä aivovammasta - sehän on selvää. Ei suuntaan eikä toiseen.Syyttäjän kannalta näyttö olisikin pitänyt olla: "Aivovamma on mahdoton!" Kyllä Misri tämän ymmärtää, että näinpäin se olla pitää. Syyttäjän tarvitsemaa näyttöä EI SAATU.

[Misri]

^ Xerxes, mistä taas täytyy mutkuttaa? NGn vammat tuli selvitettyä tässä uudessa tutkinnassa niin perusteellisesti kuin ne vain voidaan nyky lääketieteellisesti selvittää. Jos Hirvensalo olisi kokenut krp:n pyynnön ylivoimaiseksi ja mahdottomaksi tehtäväksi, varmasti hän olisi lääkärinä kieltäytynyt ottamasta tehtävää vastaan. Töölön sairaalan ylilääkäri Hirvensalo tutki vuonna 2004 Krp:n pyynnöstä Gustafssonin vammoja koskevat materiaalit. Sitä täydennettiin uusilla tutkimuksilla.

[Xerxes]

^ Xerxes, mistä taas täytyy mutkuttaa? NGn vammat tuli selvitettyä tässä uudessa tutkinnassa niin perusteellisesti kuin ne vain voidaan nyky lääketieteellisesti selvittää. Jos Hirvensalo olisi kokenut krp:n pyynnön ylivoimaiseksi ja mahdottomaksi tehtäväksi, varmasti hän olisi lääkärinä kieltäytynyt ottamasta tehtävää vastaan. Töölön sairaalan ylilääkäri Hirvensalo tutki vuonna 2004 Krp:n pyynnöstä Gustafssonin vammoja koskevat materiaalit. Sitä täydennettiin uusilla tutkimuksilla.

Niin Hirvensalo teki, mutta kokonaisuudessaan faktat osoittivat että syytetty oli syytön, mitkään faktatiedot eivät tukeneet syyttäjän esityksiä. 44 vuotta myöhemmin tehdyt tutkimukset eivät enää ole todistusvoimaisia, varsinkaan kun aivovamma ei aina näy kuvauksissa edes tänä päivänä. Jos asia olisi niin kuin Misri esittää, olisi käräjäoikeuden päätös helposti ja varmasti kumottu ylemmässä oikeusasteessa ja olisi valitettu ylempään asteeseen. Niin ei tehty - mietipä Misri, miksi ei niin tehty?! Miksi päätöksestä ei valitettu?

[Matlock]

NGn vammat tuli selvitettyä tässä uudessa tutkinnassa niin perusteellisesti kuin ne vain voidaan nyky lääketieteellisesti selvittää. .

Kyllähän ne vammat tuli v1960 myös tutkittua ja diagnoosiksi merkittiin aivoruhje. Pelkkä muistamattomuus olisi tulkittu joksikin muuksi kuin aivoruhjeeksi. Silloinen diagnoosi voidaan toki kyseenalaistaa muttei kumota ilman todella vankkoja perusteita.

[Misri]

Mutta näillä käräjäoikeuden esittämillä faktoilla näyttää selvältä, että oikea tuomio on "syytön" ilman mitään epäilystä. 44 vuotta tapauksesta ei enää saadakaan varmaa näyttöä aivovammasta - sehän on selvää. Ei suuntaan eikä toiseen.Syyttäjän kannalta näyttö olisikin pitänyt olla: "Aivovamma on mahdoton!" Kyllä Misri tämän ymmärtää, että näinpäin se olla pitää. Syyttäjän tarvitsemaa näyttöä EI SAATU.

^ Xerxes, tämä on vammakeskustelu, jossa keskustellaan NGn vammoista. En kyllä nyt suoraan sanottuna täysin ymmärrä motiivejasi ja mitä yrität tällä "syyttömyydellä" oikein todistaa. ? Kliseinen lause "murha ei vanhene koskaan". Näinhän se meidän lakiemme mukaan kaiketi on. Kuitenkin kun tuodaan oikeuteen arvioitavaksi tälläinen 44-vuotta vanha murhajuttu niin siinä on luonnollisesti tätä ajan viemää epävarmuutta. Oikeuden päätöksiä määrää laki. Murha(t) pitää todistaa niin, ettei sitä epäilyksen sijaa jää. Nyt kun tarkastellaan kokonaisuutena tätä juttua, niin leimaavin asia on tämän iän tuoma epävarmuus. Ja silloin luonnollisesti nämä jutun iän tuomat epävarmuudet luetaan syytetyn eduksi. Puolustus tietenkin oikein hakemalla, hakee näitä epävarmuuksia ja tuo ne korostetusti esiin eri todisteteemoissa. Kuten toimi myös tässä kys, vammateemassa.

Otetaan vaikkapa esimerkiksi nyt vaikka nämä hammasklinikan NGtä koskevat potilastiedot. Joista puuttui nämä rtg-kuvat. Puolustus tarttui erityisesti tähän seikkaan ja yritti vesittää näillä puuttuvilla kuvilla syyttäjän asiantuntijoiden todistusvoimaa NGn murtumavammoista. Me taas tiedämme tämän vammatutkimuksen ansiosta sen, vaikka nämä kys. kuvat puuttuivat, että kirjallinen dokumentaatio niistä oli selkeä ja huolellisesti laadittu. Tämän asian vielä varmensivat nämä NGlle suoritetut kuvantamistutkimukset jotka osoittivat sen, että NGn murtumavammat vastasivat täysin näitä aikoinaan kirjattuja hammasklinikan tietoja. Eli nämä tiedot riittivät NGn vammoja tutkineille lääkäreille kertomaan sen lääketieteellisen totuuden NGn murtumavammoista. Ja se myös riittää meille asianharrastajille totuudeksi. Käräjäoikeus arvio sitä taas koko jutun kokonaisuutena katsoen yhtenä osana vanhaa juttua, jossa täytyy täyttyä tämä lainkirjain syytetyn osalta.. Näin totuus muuttaa luonnettaan. Ja näistä puuttuvista kuvista tuleekin laillisuusarviossa epävarmuusplussa piste, joka luetaan näin syytetyn eduksi.

Tällä esimerkillä halusin konkreettisesti kuvata sitä, mikä on ERO silloin kun ASIOITA arvioidaan käräjäoikeuden näkökulmasta jota säätelee tiukasti laki. Ja mikä on taas taas riittävä totuus SILLOIN kun vammoja arvioidaan lääketieteellisestä näkökulmasta. Meille tavallisille tallaajille riittää tämä vammatutkimuksen tuottama totuus. Luonnollisesti me kirjoittajana teemme omat päätelmämme tämän lääketieteellisen tutkimuksen tuottaman totuuden mukaan. Joten tämä käräjäoikeuden laillinen syytön totuus, ei sido meitä kirjoittajina. Eli siinämielessä tämä käräjäoikeuden "syytön-ajattelu" ei kuulu edes tähän vammakeskusteluun.

Nämä erilaiset totuudet käsitteinä, ovat maallikon mielestä joskus vähän kinkkisiä ja vaikeita ymmärtää. Siihen törmää usein toistuvasti elävässä elämässä kun pohditaan esim. sitä toteutuiko siinä ja siinä oikeudenpäätöksessä se oikeudenmukaisuus periaate jne..Kuitenkin tässä vammakeskustelussa olisi mielestäni oleellista se, että pidetään tämä laillinen totuus sille kuuluvassa omassa lokerossaan (ketjussaan) ja arvioidaan vain näitä lääkäreiden esittämiä asiantuntijalausuntoja ja vammatietoja niistä.. Näin minä ainakin olen tämän asian ymmärtänyt, että näin se kuuluukin mennä.

[Misri]

NGn vammat tuli selvitettyä tässä uudessa tutkinnassa niin perusteellisesti kuin ne vain voidaan nyky lääketieteellisesti selvittää. .

Kyllähän ne vammat tuli v1960 myös tutkittua ja diagnoosiksi merkittiin aivoruhje. Pelkkä muistamattomuus olisi tulkittu joksikin muuksi kuin aivoruhjeeksi. Silloinen diagnoosi voidaan toki kyseenalaistaa muttei kumota ilman todella vankkoja perusteita.

Niin Matlock! Tämä NGn totaalinen muistamattomuus? Ilmeisesti se on näiden vanhojen vammaselvityksen perusteella ollut se keskeisin vallitseva oire ja näin lopullinen diagnoosiperuste. Näkisin näiden tietojen valossa, että se muistamattomuus on aikoinaan perustunut pääasiassa näihin NGn omiin kertomuksiin ja jos ei halua muistaa, niin ei muistaa.. Tämä muistamattomuus tuli lääkäreille konkreettisesti ilmi kaiketi näistä ma 6.6 poliisien toimesta suoritetusta kuulusteluista. Jotka kuten tiedämme eivät tuottaneet toivottavaa tulosta, poika oli täysin mykkä puhumaton. Tämä muistamattomuus tietenkin on antanut aikalaislääkäreille viitteen siitä, että on syytä suorittaa vielä tarkempia lisätutkimuksia, koska NG ti 7.6 siirrettiin neurokirurgiseen klinikkaan jossa tehtiin tämä aivoselkäydintutkimus. Aikalaiskirjauksista ilmenee, että monin eri tavoin etsittiin viitteitä AIVOVAURIOSTA kuten aikalaistermi kuului. Mutta mitään tutkimuksellisia viitteitä ei siitä saatu. Sitä on hyvin vaikea arvella, mitä aikalaislääkärit ovat ajatelleet tästä muistamattomuuden syistä. Mutta kuten keskiviikon valoisista uutisista ilmenee. Lääkärit tietenkin olivat hyvillään siitä, että poika ylipäätään paranee vammoistaan. Ja vanhanajan makuutushoito tepsi sittenkin. Ainoastaan se muistamattomuus oli ed. totaali. Ja sellaisena se on pysynytkin, päätellen näistä NGlle tehdyistä uusista kuulusteluista. Kun mentiin nukkumaan ja oliko se torstai kun heräsin sairaalassa, ja ihmettelin niin maan kauhiast' miten mää olin tän joutunut jne..

[Matlock]

Tämä NGn totaalinen muistamattomuus? Ilmeisesti se on näiden vanhojen vammaselvityksen perusteella ollut se keskeisin vallitseva oire ja näin lopullinen diagnoosiperuste...

Muistamattomuus ei ollut surmia edeltävältä ajalta totaali vaan heikentynyt. Surmien jälkeen ei olisi ollut mitään järkeä teeskennellä muistamatonta 4 vrk.

Jotenkin vaikea uskoa, että huippuammattilainen tekisi aivoruhjediagnoosin pelkän muistikatkon takia.

[Misri]

^ Aivotraumoissa tunnetaan tämä vammaa edeltävä muistamattomuus ja vammanjälkeinen muistamattomuus. Nykytietämyksen mukaan tämä vammanjälkeinen muitamattomuus/muistiaukko ja sen kesto on vamman ennustettavuuden kannalta se tärkeämpi seurattava tekijä.

Hullultahan se tuntuisi jos aivovammapotilaat teeskentelisivät muistamattompaa kuin todellisuudessa ovat. Sellaisen teeskentelyyn täytyisi olla jokin erityinen syy?

Eiköhän ne neurokirurgit ole oman alansa erityisosaajia. Tuo "huippuammattilainen" sopisi paremmin johonkin mainoslauseeseen tehostesanaksi.

Matlock, aivovammadiagnoosit tehtiin pelkästään oireiden perusteella vielä 60-alkuun saakka. Ei ollut vielä sellaisia laitteita joilla aivoja olisi voinut kuvata. Rtg, laitteilla ei aivokuvia saatu. Joten tämä PEG- kuvaus mullisti koko neurotieteen, nyt oli laite jolla kyettiin saamaan myös aivoista kuvia. Sillä kyettiin kuvaamaan aivokammioissa aivojen turvotuksen aiheuttamat siirtymät, kuvauksia voitiin tehdä myös varjoaineiden kanssa.

Muistitietoa:

Aivovamman aiheuttamia oireita ovat ensisijaiset oireet ja myöhemmin ilmenevät oireet. Myöhemmin ilmenevistä oireista käytetään nimitystä aivovamman jälkitila.

Akuutin eli äkillisen vaurion aiheuttamat mahdolliset oireet:

Tajuttomuus ja sen kesto
Muistinmenetys ja sen kesto
Henkisen tilan muutos esim. sekavuus
Ammattilaisen arvio senhetkisestä tilasta.


Aivovamman aiheuttamia oireita voivat olla:

epänormaali väsymys ja rasituksen sietokyky
tarkkaavuuden ylläpidon ja keskittymisen heikentyminen
muistitoimintojen häiriöt, erityisesti lähimuistin heikentyminen
aloite- ja suunnittelukyvyn heikentyminen
toiminnan ja ajattelun hidastuminen ja juuttuminen
sanojen löytämisen ja sanattoman viestinnän ymmärtämisen vaikeus
vaikeus itse tunnistaa vamman aiheuttamia oireita ja muutoksia
toimintojen, tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan vaikeudet, kuten ärsykeherkkyys, äkkipikaisuus, ärtyneisyys, arvaamattomuus, korostuneet mielialan vaihtelut
luonteen muutokset, luonteenpiirteiden korostuminen tai latistuminen
arviointikyvyn ja kriittisyyden heikentyminen
ajattelun muuttuminen konkreettiseksi ja lapsenomaiseksi

[Xerxes]

Misri näyttää jumiutuneen "valmiiseen mielipiteeseen", jota mikään faktatieto ei horjuta.

LAINAUSTA MISRIN TEKSTISTÄ: " ..... Otetaan vaikkapa esimerkiksi nyt vaikka nämä hammasklinikan NGtä koskevat potilastiedot. Joista puuttui nämä rtg-kuvat. Puolustus tarttui erityisesti tähän seikkaan ja yritti vesittää näillä puuttuvilla kuvilla syyttäjän asiantuntijoiden todistusvoimaa NGn murtumavammoista. Me taas tiedämme tämän vammatutkimuksen ansiosta sen, vaikka nämä kys. kuvat puuttuivat, että kirjallinen dokumentaatio niistä oli selkeä ja huolellisesti laadittu. Tämän asian vielä varmensivat nämä NGlle suoritetut kuvantamistutkimukset jotka osoittivat sen, että NGn murtumavammat vastasivat täysin näitä aikoinaan kirjattuja hammasklinikan tietoja. ..... "

Muutama kommentti:
1) "selkeä ja huolellisesti laadittu" . Niinpä. Ja siellä selkeästi laaditussa todetaan, että "potilaalla oli kallonpohjan murtuma" ja hoitava hammaslääkäri oli todennut "potilaan nenästä valuvan aivoselkäydinnestettä." Tämä on merkitty siellä potilaan asiakirjoihin.

2) Juuri tätä potilasta hoitanutta hammaslääkäriä ei syyttäjä ollut kutsunut oikeuteen todistajaksi - syyn saattaa arvata.

3) Tietyn ikäiset röntgenkuvat aina hävitetään, joten siinä ei ole mitään erikoista, mutta kallonpohjan murtuma on tosiaan kirjattu potilaan tietoihin.

4) Ulkoiset vammat eivät yleensäkään todista varmuudella, onko syntynyt aivovamma vai ei. Joskus syntyy - joskus ei. Aivovamma voi syntyä, vaikka mitään ulkoista vammaa ei edes ole olemassa. Tässä tapauksessa hoitava lääkäri on tehnyt diagnoosin ensisijaisesti potilaan oireiden perusteella. Esim. muistiaukko, alentunut tajunnan tila, paikalla olleiden silminnäkijöiden todistukset, ensiavun antaneen lääkärin lausunto, hoitavan henkilökunnan havainnot. Ja tämä paikalla silloin ollut henkilökunta on ollut kokenutta ja alansa hyvin tuntevaa joukkoa. v. 2004 paperilääkärit eivät ole yhtä hyvässä tilanteessa, he ovat 44 vuotta myöhässä. Nuo Misrin omat arviot, samoin kuin syyttäjän lääkäreiden arviot olivat tuulesta temmattuja, eikä niillä ollut painoarvoa oikeudessa. Oikeudessa mennään faktojen mukaan, ja faktat kertoivat syyttömyyden puolesta. Oikein meni - järkevämmät ihmiset ovat sen tajunneet - eikä mikään taho valittanut.

[Misri]

^ Xerxes, uskomatonta skeidaa sinulta! Sinun täytyy olla todella epätoivoinen, kun yhä yrität syöttää tuota vanhaa vääristeltyä pajunköysitarinaasi, NGn todellisista vammoista. Tiedät varsin hyvin, että jos siellä hammasklinkin tiedoissa olisi ollut jotakin sellaista faktaa kallon etuosan murtumasta, niin puolustus olisi juoksuttanut kys. hammaslääkärin alta aikayksikön todistamaan. Puolutuksen ainoa tarkoitus oli saada näitä epävarmuuspisteitä näiden puuttuvien kuvien varjolla.

NGn todelliset vammat ovat tiedossa, ja nämä uudet kuvantamistutkimukset todistivat, että NGn murtumavammat vastasivat aikoinaan kirjattuja hammasklinikan tietoja. Hänellä oli murtuma alhaalla leukaluussa ja ylempänä leukaluussa ns. kondyylin nivelnastan murtuma. Tämä nivelnastan murtuma oli murtanut korvakäytän seinämästä. mikroskooppisen luun. Tämä korvakäytävän luun murtuma aiheutaa joskus verenvuotoa korvakäytävästä. Nämä NGn murtumavammat ovat tyypillisimpiä murtumia kasvojenalueella joita syntyy kun leukaan osuu isku kaatumisen tai jonkin muun tapaturman seurauksena. Leukamurtumista johtuva purennan epäsymmetria hoidetaan hammasklinikoilla, hampaisiin asetetaan jonkinlainen tuenta kiskotus. Korvan osalta ongelmat hoidetaan korvaklinikoilla. Sairaalassa makuuttamista nämä vammat eivät vaadi. Eli ensihoidon jälkeen potilas kotiutetaan kipulääkkeiden kanssa kotiin odottamaan, että turvotus laskee niin, että purennankorjaus voidaan suorittaa.

" Alaleukaluun (mandibula) murtuma on yleisimpiä kasvoluuvammoja. Se voi sijaita alaleukaluun symfyysin, rungon, leukakulman (angulus), haaran (ramus), lihashaarakkaan (processus coronoideus) tai nivelnastan (kondyyli) alueella. Yleisimmin leuka murtuu leukakulman tai nivelnastan seudusta (Lee 2008). Tyypillinen alaleuan murtuma kulkee jonkin "heikon" kohdan kautta, joita ovat esimerkiksi kondyylin kaula, puhkeamattomat viisaudenhampaat ja pitkäjuuriset kulmahampaat."

Aivovammoja on erilaisia ja eritasoisia ja eri syistä johtuvia. Näillä on turha nyt spekuloida, koska NGn aikalaisdiagnoosi on tiedossa joka oli aivoruhje. jA NGn vammojen vammamekanismi on tiedossa. Aivoruhje on peruuttamaton aivokudoksen vaurio. Se luetaan keskivaikeaksi aivovammaksi josta jää aina myös toiminnallisia väistyviä ja pysyviä jälkiseurauksia kuten tästä Öhmanin lauseesta ilmenee.. " Keskivaikean aivovamman saaneet potilaat ovat Öhmanin mukaan yleensä keskimäärin puoli vuotta työkyvyttöminä ja tarvitsevat kuntoutusta yleensä sen jälkeenkin." NG sen sijaan oli todellinen ihmemies, hän toipui vammoistaan hyvin, mitään erityiskuntoutusta hän ei toipumiseensa tarvinnut ? Kunto oli tällä "aivovammaisella" jo syksyllä niin kova, että osallistui jopa nyrkkitappeluun.

[Matlock]

Aivoruhje on peruuttamaton aivokudoksen vaurio. Se luetaan keskivaikeaksi aivovammaksi josta jää aina myös toiminnallisia väistyviä ja pysyviä jälkiseurauksia :

Pysyviä ei jää aina, sehän todetaan Aivovammaliiton sivuillakin. Varsinkin nuoret potilaat toipuvat useinkin täysin oireettomiksi.

Täytyy myös muistaa, että NG saattoi kärsiä erilaisista keskittymishäiriöistä, väsymyksestä yms, mutta tuohon aikaan ja tuossa tilanteessa niihin ei kiinnitetty sen kummempaa huomiota koska hän ei työskennellyt minkään rakettitieteen parissa ja pärjäsi vähän heikkokuntoisenakin.

[awa]

Pysyviä ei jää aina, sehän todetaan Aivovammaliiton sivuillakin. Varsinkin nuoret potilaat toipuvat useinkin täysin oireettomiksi.

Nyt puhutaan aivoruhjeesta minkä seurauksena ihminen on ollut tiedottomana päiviä! Tajuttomana tunteja! Iänkaikkisesti muistamatomana vuosikymmeniä!

Etsi hyvä ihminen sieltä Aivovammaliiton sivuilta se esimerkki, missä tuon kaltainen aivoruhje katoaa näkymättömiin. Ei taida löytyä? Valitettavasti.

[Xerxes]

^ Xerxes, uskomatonta skeidaa sinulta! Sinun täytyy olla todella epätoivoinen, kun yhä yrität syöttää tuota vanhaa vääristeltyä pajunköysitarinaasi, NGn todellisista vammoista. Tiedät varsin hyvin, että jos siellä hammasklinkin tiedoissa olisi ollut jotakin sellaista faktaa kallon etuosan murtumasta, niin puolustus olisi juoksuttanut kys. hammaslääkärin alta aikayksikön todistamaan. Puolutuksen ainoa tarkoitus oli saada näitä epävarmuuspisteitä näiden puuttuvien kuvien varjolla.

NGn todelliset vammat ovat tiedossa, ja nämä uudet kuvantamistutkimukset todistivat, että NGn murtumavammat vastasivat aikoinaan kirjattuja hammasklinikan tietoja. .....

----------------------------------------------

MISRI: Jospa tutkisit näitä yksityiskohtia tarkemmin. Näin on todella tapahtunut.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------

ÖHMAN on todennut oikeudessa: " ..... minkä lisäksi otsaluun ja poskiluun liitos on auennut SEKÄ OHIMOLUUN ÄÄRIVIIVASSA KORVAN TAKANA VASEMMALLA ON OLLUT MURTUMA ..... ". Kannattaa huomata, että Öhman on neurokirurgi ja syyttäjän todistaja.

TENOVUO on todennut oikeudessa: " ..... Murtumia on dokumentoitu kahdessa kohtaan vasemmassa leukaluussa, yläleuanluun alasivuseinässä ja katossa, poskiluussa, sekä KALLONPOHJASSA OHIMOLUUSSA. Ns. Brillen hematooma on luotettava osoitus KALLONPOHJAN ETUOSAN MURTUMASTA ..... " ..... ..... ..... " ..... koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja LÖYDÖKSET VOIVAT MYÖS HÄVITÄ (Huomasiko Misri) ..... " .


KONTIO on todennut oikeudessa: " ..... Mikäli Gustafssonilla on ollut KALLONPOHJASSA MURTUMA SE ON VOINUT PARANTUA JÄLKIÄ JÄTTÄMÄTTÄ. (Huomasiko Misri tämän Kontion arvion?) ..... ". ..... ..... ..... Kontion lausuntoon liitetty oikeuden arvio: " ..... Kun röntgenkuvia vuodelta 1960 ei ole ollut, RÖNTGENLÄÄKÄRIN TUOLLOISESTA MERKINNÄSTÄ KOSKIEN KALLONPOHJAN MURTUMAA ei voida päätellä, onko lääkäri tarkoittanut Kontion epäilemää murtumaa korvakäytävässä, vai onko röntgenlääkäri todella nähnyt jossakin muualla kallonpohjassa murtuman. (ARVIOITA: Tässä ovat vastakkain v.1960 röntgenlääkärin kirjattu lausunto ja 44 vuotta myöhemmin asiaa kommentoinut syyttäjän puolen lääkäri. On selvää, että v.1960 lääkäri on "kädestä pitäen ja tuoreisiin röntgenkuviin perustuen tutkinut potilaan" ja hänen lausuntonsa on paljon luotettavampi kuin 44 vuotta myöhemmin "paperilääkärin" antama arvio. Kyllä oikeus on arvioinut aivan oikein kumpi on luotettavampi. Kontion arviot ovat myös tältä osin jääneet omaan arvoonsa, eli niitä ei ole otettu turhan vakavasti. Kontio nyt on hammaslääkäri ja leukakirurgi, ei suinkaan aivovammojen tuntija.

Siis v. 1960:

* Brillen hematooma on todettu ja merkitty potilaan tietoihin hammasklinikalla v.1960

* Röntgenlääkäri on v.1960 todennut kallonpohjan murtuman ja merkannut sen potilaan tietoihin

* Hammaslääkäri-leukakirurgi Kontio myöntää, että potilaan kallonpohjan murtuma on voinut parantua jälkiä jättämättä.

* Potilasta hoitaneen neurokirurgi Karikosken diagnoosi "aivoruhje" on voimassa edelleen - tosin voidaan epäillä, että se käytännössä on voinut olla vaikeusasteeltaan samantasoinen "diffuusi aivovamma".

* Nämä ovat faktatietoja ja niistä ilmenee, että syyttäjän ja "paperilääkärien" yritykset kumota nämä v.1960 lääkärien arviot ovat täysin epäonnistuneet ja nämä vanhat v.1960 tiedot ovat luotettavampia - niin myös käräjäoikeuden mielestä. Ne ovat täysimittaisesti edelleen voimassa.

* Myös käräjäoikeus tuomiossaan toteaa, että faktatietojen valossa Gustafsson näyttää uhrilta eikä suinkaan syylliseltä - käräjäoikeus ei suinkaan totea, että tuomio olisi annettu sen vuoksi, että riittäviä todisteita ei ollut - vaan että faktojen valossa syytettynä ollut todella näyttää yhdeltä pahoinpitelyn uhrilta eikä suinkaan syylliseltä. Siis "SYYTÖN" on oikea tuomio. Ja tämä arvio on ilmeisesti aivan oikea, koska mikään osapuoli ei valittanut ja syytettynä olleelle maksettiin korvauksia, vaikka ne eivät tietysti korvaa kaikkea vahinkoa mitä aiheutui.

[Misri]

^ Matlock! Vaikean aivovamman oireita NGllä oli. Kuitenkin kun otetaan huomioon tämä pitkäkestoinen tajunnantason alentuma ja sen tiedossa olevat seuraukset. NG ei aikoinaan, kuitenkaan saanut mitään aivovammapotilaalle kuuluvaa tehostettua hoitoa vitaalitoimintojensa turvaamiseksi..Niin näin vakaville oireille kuin NGllä oli, pitkäkestoinen tajunnantason alentuma ja totaalinen muistiaukko olisi löytynyt varmasti neurologisissa tutkimuksissa selittäjänsä. Kuitenkaan näille NGllä olleille oireille, ei löytynyt tutkimuksissa vastaavia aivoperäisiä vaurioita. Lääketieteellisesti katsottuna oireiden ja nitä vastaavien neurologisten löydöksien välillä oli suuri ristiriita.

Matlock, lapset toipuvat useimmiten keskivaikeasta aivovammasta oireettomiksi. NGn muistamattomuus oli ed. totaali sairaalasta päästyä. Muistin osalta tälläinen pitkäkestoinen muistiaukko huonontaa aivovammojen toipumisennustetta, jos NGn muistamattomuus olisi ollut todellista, niin nämä muistivaikeudet olisivat vaikuttaneet ennen kaikkea lähimuistiin, eli siihen muistiin jota joudumme joka päivä arjesta selvitymiseen käyttämään. Tämä lähimuistin heikkeneminen ja väsymys ovat keskeisesempiä tekijöinä miksi monet aivovammaiset joutuvat jäämään työelämästä pois. Ja kuten tuolla ed. mainitsin niin keskivaikeasta aivovammasta kuntoutuminen vaatii todella aikaa. NG oli siinäkin suhteessa "erityinen" lääketieellinen poikkeustapaus!?