Gustafssonin vammat (ketju 2)

[Xerxes]

No niin! Misri on Susikoiransa kanssa samaa mieltä! Se ei kuitenkaan tarkoita, että se näkemys olisi oikea.

Misri näyttää ajattelevan, että todettu leukaluun kaksoismurtuma ei olisi tarvinnut sairaalahoitoa. Olihan niitä vammoja paljon muitakin. Ja diagnoosi oli aivoruhje, eikä sitä ole kumottu. Potilas kuljetettiin paareilla hammasklinikalle saamaan erityishoitoa. Hoitanut hammaslääkäri-leukakirurgi (Ei Kontio) arvioi potilaan olevan hyvin pahasti loukkaantunut ja on todennut nenästä vuotavan likvoria. Tätä todella potilaan nähnyttä ja hoitanutta hammaslääkäriä ei haluttu kutsua oikeuteen todistamaan, vaan hänen sijastaan hammaslääkäri-leukakirurgi Kontio, joka ei ole nähnyt potilasta. Hän oli ilmeisesti mieluisampi henkilö syyttäjän kannalta.

Neurokirurgi Öhman on todennut, että "potilas on voinut olla iskut saatuaan tajuton, ja hän on voinut saada aivovamman. Öhman hyväksyi myös muistiaukon olemassaolon, vaikka hän arvosteli sen pituutta - hänen mielestään se oli liian pitkä.

Sairaalassa potilas ei ole ollut tajuton, mutta kylläkin stupor tilassa, joka on "melkein tajuton". Potilas voi olla muistiaukossa, vaikka hän liikkuisi ja keskustelisi. Tämä menee Misrin käsityskyvyn yli. Totaali muistiaukko koskee iskun saamisesta eteenpäin olevaa aikaa, ei välttämättä sitä edellistä aikaa, esim. lauantai iltaa. Edeltävältä ajalta muistia palautuu ajan kanssa.

Lisään väliin muutaman kommentin!

^ Näin myös itse ajattelen. Hoidettiin muistamatonta makuuttamalla. Tämä NGn leukaluun kaksoismurtuma ei varsinaista makuutushoitoa sairaalassa olisi vaatinut, mitään erityishoitoja vammoihinsa hän ei trvinnut, leukatuki leukaa tukemaan ja ravinnoksi pehmyt ruoka, siinä se oli normaalia sairaalan perushoitoa. Varsinaisaiset hoidot hän sai näihin murtumavammoihinsa hammasklinikalla ja korvaklinikalla, nekin olisivat hoituneet kotoa käsin ja näin nykyisin tapahtuisikin. (Tuo on puppua. Kyllä noilla vammoilla potilas on aivan oikein otettu sairaalahoitoon, emmekä tiedä mitä kaikkea hoitoa hän on saanut itse sairaalassa. Tällainen potilas otettaisiin nykyäänkin heti potilaaksi sairaalaan. Korkeatasoista hoito annettiin lisäksi hyvin pätevissä paikoissa Korvaklinikalla ja Hammasklinikalla.

Tämä NGn muistamattomuus perustuu ainostaan hänen omiin kertomuksiin, "oliko se nyt torstai kun heräsin sairaalassa" jne.. (Totta kai niin, koska ei voida mitata onko potilas muistiaukossa vai ei, mutta vaikka sitä ei voi mittauksilla todistaa, niin totta kai se voi silti olla mahdollista. Hoitava lääkäri on arvioinut muistiaukon totaaliseksi. Siis iskusta eteenpäin.)

Nämä alkupäivät siellä sairaalassa ovat mielenkiintoisia, ja viittaa mielestäni siihen, että poika oli melkoisessa paniikikissa siellä. Maanantaina ei saanut sanakaan suustaan ulos, kun poliisit yrittivät kuulustella häntä. Myöskin säikkyi poliiseja. Tämä puhekyvytön oli kuitenkin keskiviikkona puhunut äitinsä kanssa kahden retken tapahtumista. Ilmeisesti näitä muistamisiaan retkestä, ei kuitenkaan kertonut lääkäreille. Koska kotiuttamispapereissa luki, että "muistamattomuus on ed. totaali." (Vaikka potilas on puhunut äitinsä kanssa keskiviikkona, niin hän on voinut silti olla sillä hetkelläkin muistiaukossa, mutta tämä menee yli Misrin käsityskyvyn. Lauantai-illalta on muistia tietysti voinut palautua - se on ennen iskua.

Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa heränneensä tapahtuman jälkeen Töölön sairaalasta torstaina 9.6.1960. Hän sanoo, ettei muista mitään 4.6.1960 lauantaina tapahtuneen nukkumaan menon ja 9.6.1960 torstain välisistä tapahtumista. Kysyttäessä mahdollista syytä muistikatkokseen Gustafsson arvelee sen johtuvan häneen kohdistuneesta kovasta iskusta. Alkoholilla Gustafsson ei usko olevan osuutta asiaan (29.3.2004, s. 11). Viitattaessa Hirvensalon todistukseen ja siihen ettei Gustafssonin mahdolliselle tajuttomuudelle löydy tukea hän sanoo ”No miten mä olen voinut olla sitten, sitä mä ihmettelen” (26.4.2004, s. 4) ja sanoo, että Töölön sairaalassa hänelle oli kerrottu hänen olleen tajuton (25.5.2004, s. 7). Todettaessa ettei muistamattomuudelle näytä löytyvän selitystä Gustafsson vastaa, ettei hän voi sille mitään, mutta hän ei kumminkaan valehtele (25.5.2004, s. 7). (Tukea tajuttomuudelle löytyy, vaikka ortopedi ei sitä ehkä havaitse. Neurokirurgi Öhman on oikeudessa todennut, että "on mahdollista, että NG on iskut saatuaan ollut tajuton ja hän on saanut aivovamman". Sairaalaan tuotaessa ja sairaalassa ollessa potilas ei ole ollut tajuton. Muistiaukko on kyllä silti mahdollinen, sillä ne ovat eri asioita. Muistiaukko voi olla vaikka ei ole tajuton.)


Vuoden 1960 lehtitiedoissa Gustafssonin vammat on kuvattu vakavammiksi kuin mitä ne todellisuudessa olivat. Lehtitietojen mukaan Gustafsson on saanut tapahtuman seurauksena; mm. otsaan viiltohaavan, useita puukoniskuja ruumiiseen, vaikean aivotärähdyksen, useita puukoniskuja kasvoihin ja leukamurtuman. Tiistaina 7.6.1960 painettujen lehtien mukaan kysyttäessä tapahtumaan liittyviä seikkoja Gustafsson oli nostanut kaksi sormea pystyyn, minkä tulkittiin viittaavan kahteen tekijään. Keskiviikkona 8.6.1960 painettujen lehtien mukaan Gustafsson on edellisenä päivänä jo kyennyt puhumaan. Torstaina 9.6.1960 painettujen lehtien
mukaan Gustafsson on keskiviikkona aamupäivällä keskustellut äitinsä kanssa retkestä. (Liitteenä yhteenveto ja kopiot 7-10.6.1960 ilmestyneistä sanomalehtiartikkeleista.
(Lehdet ovat saaneet epämääräisiä ja vääriä tietoja. Sairaalalla kyllä on ollut oikeat tiedot ja "Öhmanin laatima tunnettu vammaluettelo" on todenmukainen ja kannattaa lukea siitä, eikä edes kysyä asianosaiselta, joka ei tiedä omista vammoistaan. Sairaala tietää. )

[Xerxes]

Misri näyttää vakavasti takertuneen näkemykseensä.

Kumma juttu on, että hän hyppää yli sellaisten faktojen, jotka eivät ole hänen yleisnäkemyksensä mukaisia. Esim. vammoista puhuessaan hän ei huomioi faktatietoja, joita esiintyy "Öhmanin vammaluettelossa". Myös muistiaukko on Misrille ylipääsemätön käsite. Sitä ehkä ymmärtää paremmin, kun kuvittelee, että muistiaukko "syntyy jälkeenpäin" kun henkilö koettaa muistaa tiettyä ajanjaksoa. Muistiaukon aikana siinä ei vielä ole muistiaukkoa, mutta siihen ikäänkuin heitetään suojaava peitto jälkikäteen. No, tämä menee monella käsityskyvyn yli. Sille ei mahda mitään. Ei kannata jääräpäisesti jankuttaa, että vammat olivat hyvin lieviä, kun samaan aikaan voi esim. lukemalla Öhmanin vammaluettelon todeta, että vammat eivät suinkaan olleet lieviä, vaan päinvastoin vakavia. Se on varma fakta.

[Misri]

^ Näitä samoja asioita on nyt jo niin moneen kertaan täällä pyöritelty. Oikeastaan voisin jo lainata omia vastauksiani aina uudelleen ja uudelleen.. NGn totaalinen muistiaukko perustuu ainoastaan hänen omaan kertomaansa. Mitään tutkimuksellista syytä sille ei kuitenkaan löytynyt. Öhman totesi, että on epätodennäköistä, että on vakavan aivovamman pituinen muistiaukko, mutta kuitenkaan ei aivoselkäydinnäytteessä olisi ollut verta. Tätä sopiikin ihmetellä siinä on jotain hyvin ristiriitaista.

Jos tätä takautuvaa muistiakkoa ei ole, se yleensä viittaa lievempään aivovammaan. Kuitenkin se tapahtuman jälkeinen muistiaukon pituus, kesto viittaa vakavampaan aivovammaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut NGn kohdalla, mitään aivovammaan liittyvää ei aikoinaan tutkimuksissa löydetty.

NGn leukaluun kaksois murtuma, on tyypillinen seuraus leukaan osuneesta iskusta. Sellainen murtumavamma ei uhkaa elintoimintoja eli ei ole vakava. Öhman ei ole pitänyt NGn vammoja vakavana.

" Neurologian professori Juha Öhman oudoksui Gustafssonin totaalisesti pimeitä vuorokausia. Nukkumaanmenosta sunnuntaiyöllä heräämiseen sairaalassa torstaina 9. kesäkuuta.

- Tajuton ei liiku, mutta hän äänteli ja liikkui sinä aikana. Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi. Öhmanin mukaan Gustafssonilla saattoi olla jonkinasteinen aivovamma, muttei niin vaikeata kuin on kuvattu."

Myöskin NGlle ensihoidon suorittanut amuenssi Hassinen totesi oikeudessa näin. " - Vaikutti siltä, että hänen tajunnantasonsa oli alentunut, mutta hän reagoi jollain tavalla eikä vaikuttanut tajuttomalta." Niin Xerxes oliko NG Hassisen mukaan hereillä, heräteltävissä vaiko ei heräteltävissä ?

Hammasklinikan potilaskertomuksen tiedot vastasivat vuonna 2004 NGlle tehtyjä kuvauksia. Eli ei ole mitään syytä keksiä niihin mitään lisättävää.

[Gyllis]

Misri, omistan tämän kyseisen kysymyksen sinulle:

Mikä seuraavista skenaarioista olisi ollut mahdollinen ja mikä mahdoton:

1. NG:llä oli hänen kuvaamansa vammat ja hän oli tekojen takana
2. NG:llä oli hänen kuvaamansa vammat ja hän on syytön
3. NG:llä oli paljon lievemmät vammat (toimintakykyinen) ja hän oli tekojen takana
4. NG:llä oli paljon lievemmät vammat (toimintakykyinen) ja hän on syytön

[Misri]

^ Ai, että oikein henkoh. kysymys ommattu misrille!

Noi vaihtoehtosi ei oikein sytytä minua. NGn vammat on tässä uudessa tutkinnassa tutkittu Hirvensalon kokoaman asiantuntijalääkäreiden toimesta. NGn todetut vammat vastasivat aikalaiskirjauksia. Leukaan osuneen iskun seurauksena syntynyt leukakulman murtuma ja suoran iskun vaikutuksen epäsuorana syntynyt kondyylin nivelnastan murtuma. Tämä kaksoimurtuma tyyppi on yleinen näissä leukaan osuneissa iskuissa. Tämän kaltaiset murtumat eivät ole vakavia eivätkä uhkaa tärkeitä elintoimintoja. Aivovammaa ei NGllä ole koskaan todettu.

[susikoira]

Tajuttomalle tai alentuneessa tajuttomuuden tilassa olevalle potilaalle laitetaan aina tippa ja katetri. Näin toimittiin myös 60-luvulla. Useita päiviä kestävässä tajuttomuuden tai alentuneen tajuttomuuden tilassa laitetaan myös nenämahaletkua ravinnon saannin turvaamiseksi, vatsa toimitetaan, vuodepesut yms. Tietääkseni NG.n potilastiedoista ei ilmene mitään näistä olleen käytössä tai tehdyn. Sen sijaan väsynyt hän on varmasti ollut ja uni maittanut. Psyykkinen kurimus vie ihmiseltä voimat usein enemmän kuin fyysinen.

[susikoira]

Ennen kuin kukaan ehtii kuittailemaan... Tarkoitan tietysti alentunutta tajunnan tasoa.

[Misri]

^ NGhän ei tarvinnut mitään tehostettuja hoitotoimia, elin eikä vitaalitoimintojensa turvaamiseksi. Vaan hänet sijoitettiin tavalliselle vuodeosastolle ensihoidon jälkeen. Tämä on yksi tärkeä avainkysymys miten merkittävän aivovamman saanut ihminen kestää, useita tunteja aivojen alentuneesta hapenpuutteesta johtuvaa tajunnantason alentumaa ?

Tätä asiaa Hirvensalo perusteli seuraavasti, tajuttomuuteen ei löydy vammoja.:


"Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden."

[Gyllis]

Pitää olla muutakin.

Vammat eivät todista suuntaan tai toiseen yhtään mitään.

Vammat antavat joko vapautuksen tästä keissistä tai sitten todennäköisen syyn epäillä.

Mutta pitää olla muutakin näyttöä, eikö?

[Misri]

^ Gyllis, se täytyy olla "muutakin" riippuu siitä mistä asemasta tätä näyttöä tarkastelee. Minun ei kirjoittajana tarvitse ajatella lain-kirjaimen täyttymistä. Joten minulle riittäisi käytännössä se 60%-todennäköisyys.

Olihan nämä NGn todelliset vammat se keskeisin todiste, ja myös yksi pidätykseen johtavista syistä. Jotka asettaa NGn puheet omasta toimintakyvystään todella outoon valoon.

[Xerxes]

^ NGhän ei tarvinnut mitään tehostettuja hoitotoimia, elin eikä vitaalitoimintojensa turvaamiseksi. Vaan hänet sijoitettiin tavalliselle vuodeosastolle ensihoidon jälkeen. Tämä on yksi tärkeä avainkysymys miten merkittävän aivovamman saanut ihminen kestää, useita tunteja aivojen alentuneesta hapenpuutteesta johtuvaa tajunnantason alentumaa ?

Tätä asiaa Hirvensalo perusteli seuraavasti, tajuttomuuteen ei löydy vammoja.:


"Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. ( ) Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden. )

----------------------------------------

En oikein usko, että Hirvensalo olisi sanonut tai kirjoittanut juuri tuolla tavalla. Tuo vaikuttaa melko tyhmän henkilön ajatukselta ja esitykseltä. Ensinnäkin ei tiedetä onko Gustafsson ollut tajuton - se on vain olettamus - kukaan ei ole ollut näkemässä silloin välittömästi. Sen sijaan lääkärin arvio on "stupor-tila", joka ei ole tajuttomuustila, vaan sitä hieman lievempi olotila. Siinäkään potilas ei kykene liikkumaan ja puuhailemaan, vaikka voi mm. liikuttaa kättä tai jalkaa.

Tuo on varsinainen möläytys, että röntgenkuvauksella näkyisi aivoruhje. Röntgenkuvauksella näkyvät luut, mutta ei näy aivovammat. TT-kuvauksella näkyvät vain tuoreet ja tietyn tyyppiset aivovammat eivät suinkaan kaikki. Esim. aivoruhje katoaa melko lyhyessä ajassa TT-kuvaukselta näkymättömiin. Magneettikuvauksella näkyvät vähän vanhemmat aivoruhjeet pitempään, mutta myös magneettikuvauksessa näkynyt aivoruhje oli ainakin 1980 luvun tutkimuksessa kadonnut täysin näkymättömiin. Ei ole mitään varmuutta, että 44 vuotta myöhemmin aivoruhjeen jälki vielä näkyisi. Ja sitten vielä se, että aivoruhjetta vaikeusasteeltaan vastaava diffuusi aivovamma ei näy edes tämän päivän laitteilla missään vaiheessa.[/color]

Käräjäoikeudessa Hirvensalo on esittänyt ilmeisesti harkitun mielipiteensä mahdollisesta aivovammasta. Käräjäoikeuden tuomiossa se on sanasta sanaan näin (tarkista):

HIRVENSALO KÄRÄJÄOIKEUDESSA: "Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida täysin pois sulkea." .... Tätä voidaan pitää Hirvensalon lopullisena arviona, ja tämä poikkeaa täysin Misrin esittämästä kannasta. ...

Lisätään tähän vielä ÖHMANIN esittämä arvio käräjäoikeudessa:

ÖHMAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA: "On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ...

Myöntääkö Misri, että nämä herrat ovat sanoneet näin käräjäoikeudessa? Kyllä vai ei?

[Xerxes]

^ NGhän ei tarvinnut mitään tehostettuja hoitotoimia, elin eikä vitaalitoimintojensa turvaamiseksi. Vaan hänet sijoitettiin tavalliselle vuodeosastolle ensihoidon jälkeen. Tämä on yksi tärkeä avainkysymys miten merkittävän aivovamman saanut ihminen kestää, useita tunteja aivojen alentuneesta hapenpuutteesta johtuvaa tajunnantason alentumaa ?

Tätä asiaa Hirvensalo perusteli seuraavasti, tajuttomuuteen ei löydy vammoja.:


"Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.

----------------------------------------

En oikein usko, että Hirvensalo olisi sanonut tai kirjoittanut juuri tuolla tavalla. Tuo vaikuttaa melko tyhmän henkilön ajatukselta ja esitykseltä. Ensinnäkin ei tiedetä onko Gustafsson ollut tajuton - se on vain olettamus - kukaan ei ole ollut näkemässä silloin välittömästi. Sen sijaan lääkärin arvio on "stupor-tila", joka ei ole tajuttomuustila, vaan sitä hieman lievempi olotila. Siinäkään potilas ei kykene liikkumaan ja puuhailemaan, vaikka voi mm. liikuttaa kättä tai jalkaa.

Tuo on varsinainen möläytys, että röntgenkuvauksella näkyisi aivoruhje. Röntgenkuvauksella näkyvät luut, mutta ei näy aivovammat. TT-kuvauksella näkyvät vain tuoreet ja tietyn tyyppiset aivovammat eivät suinkaan kaikki. Esim. aivoruhje katoaa melko lyhyessä ajassa TT-kuvaukselta näkymättömiin. Magneettikuvauksella näkyvät vähän vanhemmat aivoruhjeet pitempään, mutta myös magneettikuvauksessa näkynyt aivoruhje oli ainakin 1980 luvun tutkimuksessa kadonnut täysin näkymättömiin. Ei ole mitään varmuutta, että 44 vuotta myöhemmin aivoruhjeen jälki vielä näkyisi. Ja sitten vielä se, että aivoruhjetta vaikeusasteeltaan vastaava diffuusi aivovamma ei näy edes tämän päivän laitteilla missään vaiheessa.

Käräjäoikeudessa Hirvensalo on esittänyt ilmeisesti harkitun mielipiteensä mahdollisesta aivovammasta. Käräjäoikeuden tuomiossa se on sanasta sanaan näin (tarkista):

HIRVENSALO KÄRÄJÄOIKEUDESSA: "Näin ollen ei voida pitää kovin todennäköisenä, että Gustafssonilla olisi ollut merkittävä aivovamma, mutta missään tapauksessa sitä ei voida täysin pois sulkea." .... Tätä voidaan pitää Hirvensalon lopullisena arviona, ja tämä poikkeaa täysin Misrin esittämästä kannasta. ...

Lisätään tähän vielä ÖHMANIN esittämä arvio käräjäoikeudessa:

ÖHMAN KÄRÄJÄOIKEUDESSA: "On mahdollista, että Gustafssonilla on ollut aivovamma ja että Gustafsson on ollut vammat saatuaan tajuton ...

Myöntääkö Misri, että nämä herrat ovat sanoneet näin käräjäoikeudessa? Kyllä vai ei?

[Xerxes]

Misri on tuossa edellä asettanut Hirvensalon lausumaksi lauseen:

"Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. ..."

Onpa harvinaisen typerää tekstiä. Kyllä jokainen tietää, että tajuton voi olla, vaikka mitään vammoja ei voi havaita. Ja aivovamma voi olla, vaikka ulkonaisia vammoja ei ole. Ja tässä tapauksessa on tiedossa tarkoin lääkärin (Öhman) luettelemat vammat melkoiset, ja tiedetään, että potilas on todennäköisesti ollut tajuton jonkin aikaa, kuten neurokirurgi Öhman olettaa. Hän on myös laatinut tarkan luettelon vammoista. Sensijaan potilas ei ole ollut tajuttomana aamu kuudesta päivä kahteen, mutta kylläkin stupor-tilassa, joka ei suinkaan ole "umpitajuton". Vaikea uskoa tuota ortopedi Hirvensalon sanomaksi tai kirjoittamaksi. Vielä sairaalaan tuotuna potilas on ensihoidon antaneen lääkärin mukaan ollut "stupor-tilassa" eikä suinkaan "umpitajuton".

Tuon tekstin on kirjoittanut ihminen, joka ei ymmärrä lääketieteestä juuri mitään, tai hän on tehnyt tuon tietäen sen valheeksi. Jos tuon on kirjoittanut lääkäri, niin hän on tehnyt sen tahallaan tietäen hyvin sen virheelliseksi ja perättömäksi. Kaikkea sitä ehdotetaan vakavalla naamalla. En kyllä usko tuota Hirvensalon tekstiksi. Misrin keksintöä se kyllä voisi olla.

[Misri]

^ On se ihan kiva havaita, että lääkäritkin puhuvat kansantajuisesti niin, että maallikkokin sen ymmärtää. Tässä lausunnossaan Hirvensalo totesi sen tosiasian, että jos ihminen on saanut merkittäväntasoisen aivovamman aamulla klo 06.00 ja on vielä klo 14. 00 sairaalassa siitä tokkurassa, niin potilaan tila olisi jo kriittinen ( huom. aivovammat lisävaurioterkijät). Kuitenkaan NGn ei tarvinnut eikä näin saanut mitään aivovammapotilaalle kuuluuvaa tehostettua hoitoa. Eikä näistä umpitokkura oireistaan huolimatta silloisissa hänelle tehdyissä tutkimuksissa löydetty mitään viitteitä aivovauriosta=aikalaistermi.

Sen sijaan Xerxesin käyttämä "stupor-tila" on outo käsite. Minusta kaikkein tajuttavin käsite tajunnantason kuvaamisesta on kliinisessä tutkimuksessa käytössä olevat seuraavat termit, hereillä, heräteltävissä, ei heräteltävissä. NG ei ollut siis ei heretältävissä eli tajuton/umpitokkura tilassa, joka ei siis reagoi mitenkään ulkoisiin ärsykkeisiin. Kaiken tiedon mukaan hän oli unelias, eli hereillä ja heräteltävän välisessä tilassa. Olihan se uuvuttava reissu hänelle.

Kun potilas on tajuttomana yli puolituntia, se täyttää keskivaikean aivovamman kriteerit. Hirvensalon ryhmä päätyi vammatutkimuksessa näkemykseen, että iskun saatuuaan NG on ollut hetken tajuton, eli ottanut vähän lukua, kuten Hirvesalo ymmärrettävästi totesi. Tämä luvunotto täyttää lievän aivovamman, kuten lievä aivotärähdys kriteerit.

Öhman on sanonut, että jonkunasteinen aivovamma on mahdollinen mutta ei todennäköinen. Mutta aikoinaan kuvatunlaista aivoruhjetasoista aivovammaa ei hänellä ollut.

[Xerxes]

"Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. ..."

Misri antaa ymmärtää, että tuo on Hirvensalon tekstiä. Se oin kyllä mahdotonta. Se on todennäköisesti Misrin omaa tekstiä. Ei lääkäri voi olla noin tyhmä, ei edes Hirvensalo.

Tuo ei ole kansantajuinen ilmaus vaan täysin paikkansa pitämätön olettamus - se ei kertakaikkiaan pidä paikkaansa.

Ja että röntgentutkimuksella etsittäisiin ja todettaisiin aivovamma. Se on aivan liian huono väline aivovamman toteamiseen.

TT-kuvauksella nähdään parhaiten tuoreehkot aivovammat. Ajan kanssa melko pian aivoruhjeet katoavat tämän kuvaustavan näkökentästä. Siihen menee vain viikkoja.

Magneettikuvauksella nähdään vanhemmat aivoruhjeet parhaiten. Mutta ei ole takeita, että kaikki aivoruhjeet, tai niiden jäljet, näkyisivät ikuisesti, esim. 44 vuoden kuluttua. Sitten on nämä diffuusit aivovammat, jotka eivät aina näy millään kuvausmenetelmällä. Myös NG:n aivovamma voi olla "diffuusi aivovamma", joka ei näy kuvauksissa. Se on täysin mahdollista. Siihen ovat viitanneet Öhman ja Tenovuo. Diffuusi aivovamma voi olla vaikeusasteeltaan samaa tasoa kuin vastaavan tasoinen aivoruhje. Hoito ilmeisesti samanlainen. Diagnoosi on ollut "aivoruhje", mutta voidaan epäillä, että täsmälleen oikea diagnoosi olisi voinut olla "diffuusi aivovamma". Viitteitä siihen on. Jo silloin v.1960 on todettu aivojen vasemmassa puoliskossa "laaja hitaan toiminnan alue". Se ei ole varma todistus diffuusista aivovammasta, mutta voi kyllä olla viite siihen suuntaan.

Naurettava on Misrin väite: "Tuollaisilla vammoilla ei voi olla vakavaa aivovammaa!"

Ei ulkoisista vammoista vammoista voi päätellä aivovamman vaikeusastetta - se täytyy arvioida muulla tavoin, esim. potilaan oireista. Tunnettu peruste on: Muistiaukon pituus ja tajuttomuusajan kesto. Kuvantamistulosta ei välttämättä tarvita, sillä aina ei saada mitään kuvantamistulosta. Tässä tapauksessa ei ole silminnäkijää, joka olisi tarkkaillut tajuttomuuden keston aikaa, tai mitannut muistiaukon pituutta. Ei ole mittaria, jolla saataisiin muistiaukon pituus. Siinä täytyy turvautua potilaan omaan kertomukseen - mitä hän muistaa. Hoitava lääkäri, neurokirurgi Niilo Karikoski on kirjoittanut potilaan tietoihin, että kotiutettaessa potilaan muistiaukko on edelleen totaali. Lauantai-illalta muistia voi olla ja siltä ajalta sitä palautuu, mutta vammauttavasta iskusta eteenpäin muistia ei lääkärin mukaan ole palautunut, eli muistiaukko on "totaali". Se on lääkärin arvio ja se on luotettavin saatavissa oleva tieto. Kuinka kauan muistiaukko on kestänyt on hieman hämärän peitossa. Se voi olla lyhyempi kuin 4 vuorokautta, sillä potilas on voinut olla lääketokkurassa osan ajasta ja laskee sen muistiaukkoon kuuluvaksi. Tämän pituinen muistiaukko viittaa keskivaikeaan aivovammaan. Mielestäni se voi olla aivoruhje tai vastaavan tasoinen diffuusi aivovamma. Luotettavin lähde tässä on diagnoosin kirjoittanut ja potilasta hoitanut lääkäri. Vuoden 2004-2005 lääkärit eivät ole yhtä edullisessa asemassa. Potilas ei suinkaan ole heti kävellyt, vaan vapaasti sängystä poistuminen on tapahtunut vasta 9 vuorokautta sairaalaan saapumisesta. Potilasta on talutettu opetettaessa kävelemään sitä ennen. Vielä hammasklinikalle meno on tapahtunut paareilla, ja hoitanut hammaslääkäri-leukakirurgi on todennut potilaan olleen hyvin heikossa kunnossa, mutta häntä ei kutsuttu todistajaksi - ilmeisesti hän oli liian hankala tapaus syyttäjän kannalta.