Sekalaisia kysymyksiä ja pohdintoja Bodomista
Lähetetty: Ke Huhti 15, 2015 12:04 am
En löytänyt sopivaa ketjua viestilleni, joten päätin avata uuden, Bodom-noobielle sopivan.
Alla muutamia ajatuksia ja kysymyksiä, jotka nousivat esille lukiessani esitutkintapöytäkirjaa. Nämä teoriat ovat varmaan sellaisia, mitkä on ammuttu alas jo moneen kertaan, mutta haluan kirjata ne kuitenkin ylös ennen kuin lähden lukemaan muuta tietoa/tarua asiasta kuin esitutkintamateriaalin. Näin voin jatkossa palata tähän ”tuoreeseen” versioon mielikuvistani pelkän etp:n luettuani. Toki olen kuullut Bodomista ennenkin, ja erityisesti Assmanista, mutta minulla ei ole vielä mitään mielipidettä tekijästä.
Bernt Grims sanoo nähneensä Gustafssonin Askelan kioskilla kello 16:40. Ilmeisesti yksin? Tämän jälkeen Gustafsson kertomansa mukaan nouti Boismanin (mistä?), sitten tytöt Viherkummusta ja he pysähtyivät myös kahteen kertaan ostoksille. Ensin Benbölen kahvituvalla ja sitten Anderslagenin kauppalla Nybyssä. Onko jossain olemassa karttaa ja aikajanaa, kauanko tällainen reissu veisi minimissään? Gustafssonhan on kertonut heidän saapuneen Bodomille 16-17 välillä, joka ei voi pitää paikkaansa.
Citrus-liköörin olemassaolosta Nils on varmasti ollut tietoinen. Kenties hän ei halunnut mainita sitä ensin, koska ei halunnut ihmisten tietävän, miten paljon hän/he todellisuudessa olivat juoneet. Ottaessaan vastaan pussin, joka sisälsi juomat, on ollut mahdotonta olla huomaamatta, että pussissa on yhden pullon sijasta kaksi pulloa.
Nilsin vuonna 2004 muistama uimassa käynti tyttöjen uimapuvuissa, mutta sen ”unohtaminen” 1960 voi myös selittyä citruspullon ”unohtamisen” lisäksi nuoren miehen halulla esiintyä fiksumpana ja säilyttää kasvonsa. En tunne kovinkaan monta parikymppistä, jotka ikinä myöntäisivät kavereilleen käyttäneensä naisten uimapukua edes hengenhädän uhatessa.
Mäen kasvot oli peitetty huovalla surman jälkeen. Onko kyseessä ollut sattuma, eli huopa taistelun tuoksinassa päätynyt hänen päälleen vai onko murhaaja kokenut häpeää Mäen surmasta ja halunnut siksi peitellä tämän? Tämä viittaisi siihen, että Mäki on ehkä joutunut uhriksi vahingossa tai ”pakon sanelemana”, esim. siksi, ettei voisi todistaa. Tuulikki Mäki ja Nils olivat nuorista ainoat myös ainoat, joita ei ollut puukotettu. Voisi siis olettaa, että Seppo Boisman ja Irmeli Björklund olivat ne ensisijaiset kohteet, joihin surmaajan raivo kohdistui, ja Tuulikki tosiaan olisikin kuollut vain, koska todistajia ei haluttu jättää henkiin. Nilsin vammat taas ovat yhteneväiset tappelussa syntyvien vammojen kanssa, eli nyrkin iskujen tai potkujen aikaansaamia, lääkäreiden mukaan.
Yöllä tapahtuneeseen onkimiseen tuntuu liittyvän jotain, jonka Nils haluaa salata. Vuonna 1960 hän oli varma, ettei nähnyt ketään alueella enää loppuillasta/yöllä, samoin hän vakuutti näin aluksi vuonna 2004, kunnes hänelle esitettiin todistajanlausunto kahdesta onkimiehestä viereisessä niemessä, ja yllättäen näiden kavereiden kanssa on jopa juteltu ja heidän luonaan ilmeisesti käyty, tosin jo illalla, ei aamuyöstä. 1960 hän sanoo Boismanin onkineen yöllä toisessa niemessä, mutta kieltää koskaan käyneensä itse siellä. Tämä koko onkimisjuttu on kyllä sen verran sekava, että voi hyvin, että ymmärsin jotain väärin.
Itse jäin miettimään sitä, että näkikö Aili Karjalainen silloin aamuyöstä riidan alkamisen/motiivin syntymisen surmatöihin, jos Nils on syyllinen? Siksikö kaikki tuohon yhdessä viereisessä niemessä onkimiseen/olemiseen liittyvä silloin aamuyöstä pitää kiistää? Kuitenkin Nils melkeinpä tunnustaa heidän siellä silloin aamuyöstä olleen.
Kukaan ei tunnu kuulleen mitään erikoisia ääniä yön aikana, joten aloin miettimään mistä se voisi johtua. Entä jos tähän liittyy nyt se citrus-pullo? Olisiko uhrit mahdollisesti huumattu, jolloin he eivät huutaneet hyökkäyksen aikana? Tätä vastaan kuitenkin puhuu se, että citrus-pullon neste on tutkittu, mutta etsittiinkö siitä lääkeaineita? Toisaalta uhreilla oli vammoja käsissään, jotka voidaan luokitella puolustusvammoiksi. Jos citrus-pullossa kuitenkin olisi ollut jotain huumaavaa lääkettä ja Nils olisi siihen syypää, se selittäisi, miksi hän ei halunnut myöntää koko pullon olemassaoloa silloin 1960 vaikka myöhemmin hän varsin hyvin muisti sen. Jos kuvitellaan Nilsin tienneen tai jopa laittaneen huumaavaa ainetta pulloon, voi motiivina olla joko surman suunnittelu tai ajatus saada tytöt myöntyväisemmäksi seksiin, mutta sitten ulkopuolisen surmaajan olikin helppoa saada työnsä tehtyä. Aikamoista spekulaatiota koko juttu, myönnän.
Mahdettiinko tuolloin selvittää sitä, ovatko nuo ruhjeet käsissä ja kasvoissa voineet ainakin osin syntyä ennen surmaa? Aiemmin illalla tapahtuneessa tappelussa? Silloin uhreilla ei välttämättä olisikaan itse surmaan liittyviä puolustautumisvammoja.
Kivilahti väittää istuneensa rannassa neljä tuntia aamuyöstä, ilman, että teki yhtään mitään. En tiedä sen ajan teinipojista, mutta aika uskomattomalta kuulostaa. Olisiko hän arvioinut ajat väärin, kelloakaan kun ei ollut, tai sitten nukahtanut rantaan ja siksi ehkä jotain olisi jäänyt huomaamatta?
Salonen, Haapalainen ja Kivilahti näkivät kaikki kuitenkin samoihin aikoihin tuon vaaleapusakkaisen miehen, ja samaan aikaan Salonen ja Haapalainen näkivät ilmeisesti Nilsin teltan päällä? Korjatkaa joku, jos olen tässä väärässä, koska minulla on vaikeuksia saada kokonaiskuvaa siitä, miten uhrit siellä teltassa olivat. Ilmeisesti Nils oli ainoa teltan päällä, muut piilossa sen sisällä, lukuun ottamatta Boismanin toista jalkaa, joka näkyi jostain reiästä? Jos Salonen ja Haapalainen näkivät kuitenkin miehen teltan päällä vyötäröstä alaspäin, tämä olisi silloin todennäköisesti Nils?
Kun luin aamulla paikalle tulleiden kertomuksia, silmiin pisti se, miten siellä oli puoli kylää jo nähnyt uhrit, he olivat ilmeisesti tulleet paikalle 7-10 välillä, mutta vasta kello 11 aikaan paikalle tullut Esko Johansson lähti hälyttämään apua paikalle! Mitä tänä aikana tekivät nämä muut paikalle saapuneet sivulliset? Moni tuntui ajatelleen, että onpas siellä tapeltu, joten entä jos joku heistä päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja sosialisoida uhrien omaisuutta? Kenties kadonneet tavarat lähtivätkin näiden uteliaiden mukaan, kenties jonkun sellaisen, joka ei ole koskaan ilmoittautunut? Kengät oli kenties laitettu piiloon odottamaan noutamista myöhemmin, mutta kun selvisi, että kyseessä onkin henkirikos, arveli varas että on paras jättää tavarat sikseen tai poliisi vain sattumalta löysi ne ennen kuin varas ehti ne noutaa. Kenties kyseessä oli tämä vaaleapusakkainen mies, vaikka hänen ei nähtykään kantavan mitään. Kenties hän sattui vahingossa paikalle aamuyöstä, ei halunnut ”sekaantua” asiaan mutta näki tilaisuuden tulleen anastaa omaisuutta, mutta ennen kuin ehti viedä koko omaisuutta mukanaan tuli keskeytetyksi, eikä enää palannut paikalle sen jälkeen.
Irmelin housut olivat osittain pois jalasta. Jos ulkopuolinen hyökkääjä hyökkäsi teltan läpi, on aika erikoista, miten hänen farkkunsa ovat joutuneet puolitankoon? Boismanin sepalus oli auki. Olivatko Seppo ja Irmeli aikeissa ryhtyä puuhiin tai hyväilivät toisiaan, josta sitten Nils olisi raivostunut? Tai kenties siellä ongella ollessa tuli riitaa Irmelistä, esimerkiksi niin, että Nils kertoi Sepolle tulleensa torjutuksi Irmelin kuukautisten takia, ja tämä pilkkasi Nilsiä ja epäili Irmelin keksivän tekosyitä, jolloin Nils säntäsi itse ottamaan selvää asiasta. Se selittäisi osin myös sen puukolla viilletyn kuukautissuojan/tyynyliinan. Jos se kuului Irmelille, kenties siemenneste oli peräisin joltain aiemmalta heilalta? Jos Irmeliltä loppuivat muut suojat ja piti turvautua varasiteeseen, joka ei sitten ollutkaan ihan pesun jäljiltä... Ällöttävää ja epähygieenistä, kyllä, mutta selittäisi suojassa olevan siemennesteen ja sen, miksi se löytyi paikalta.
Gustafsson kertoo, ettei ole ennen vuotta 2004 kuullut muiden kuin Irmelin vammoista mitään. Tuntuu aika erikoiselta, että yli 40 vuoteen hän ei olisi kertaakaan lukenut tai kuullut mitään tapaukseen liittyvää. Tietenkin se on mahdollista, jos hän pyrkii sulkemaan kaiken tapahtuneen pois, eikä halua kuulla asiasta mitään, mutta ainakin itse olisin kyllä halunnut ottaa selvää mitä kavereille on tapahtunut, etenkin jos itse olisin ollut samassa veneessä ja jostain kohtalon oikusta selvinnyt.
Gustafssonin muistinmenetys on mielenkiintoinen. Koska hän muka muistaa asiat hypnoosissa, syy ei voi olla elimellinen. Ainoaksi selittäväksi tekijäksi jää psyykkinen torjunta, mikäli muistin menetys on aitoa. Satunnaiset lipsahdukset tuntuvat puhuvan tätäkin mahdollisuutta vastaan.
Nilsin elintoiminnot ovat olleet vakaat (pulssi ja verenpaine) ja normaalit, tämän saapuessa sairaalaan. Verenpaine ehkä hieman koholla, mutta ei merkittävästi. Tämä viittaa siihen, että mitään kovin suurta kipua tämä ei tuntenut, eikä ollut ainakaan shokissa.
Kun aloin lukemaan esitutkintapöytäkirjaa, minulla ei ollut mielikuvaa mahdollisesta syyllisestä. Assman tuntuisi omien vähien tietojeni perusteella kaikista mielenkiintoisimmalta epäillyltä.
Sivulla 33 olen jo hyvin vahvasti Gustafssonin syyllisyyden kannalla. Samalla sivulla kerrotaan hänen kertoneen 1960 hammasklinikalla vammojen syntyneen aamulla hänen heräämisensä jälkeen. Myöhemmin, vuonna 2004, hän ei enää muista tällaista sanoneensa. Nils liioittelee jatkuvasti vammojaan, ja minun on todella vaikea uskoa, että hän olisi vain mukisematta uskonut äitinsä väitteet siitä, että hänellä on toinen puoli päätä tohjona ja tikattuja haavoja pitkin päätä, ilman että hän itse missään vaiheessa esim. kädellä kokeilee, onko niitä haavoja päänahassa vai ei.
Taksikuski Toivolan mukaan Gustafsson oli vuonna 1960 osannut kertoa, että teltan päällä oli istunut joku, joka oli heitä puukottanut.Muistinmenetys siis tulee ja menee.
Sitten on tarinat siitä, miten häntä oli meinattu raahata järveen, mutta tekijä olisi muuttanut mielensä luullessaan Nilsin kuolleen ja raahannut takaisin teltan päälle. Aika viitseliäs murhamies tai hieman OCD. Minä olisin jättänyt raadon siihen, enkä vetänyt perässä enää takaisin. Kukaan muu ei muista raahausjälkiä tai edes puhetta niistä kuin Nils itse. Niitä ei ole kirjattu mihinkään ylös. En usko mitään raahausjälkiä koskaan olleenkaan. Nils väittää myös, että ne näytettiin hänelle viikkoja surmien jälkeen, mikä ei voi sekään pitää paikkaansa. Siinä ajassa normaalit raahausjäljet olisivat ehtineet kadota, tai ei niitä ainakaan luotettavasti voitaisi todeta surmien aikana syntyneiksi.
Tässä ajatuksia ensimmäisen 39 sivun jälkeen. Noihin kysymyksiin olisi mukava saada vastauksia. Tällä hetkellä lukemani viittaa vahvasti Gustafssonin syyllisyyteen, tai ainakin siihen, että hän salaa tietoisesti jotain ja toisaalta liioittelee joissakin asioissa. Ajatuksissani ei ole vielä ainakaan mitään yhtä punaista lankaa, kaiken selittävää teoriaa. On mielenkiintoista nähdä, kuinka teoriani tapahtumista ja syyllisestä vaihtuvat (jos vaihtuvat) lisää asiasta lukiessa.
Alla muutamia ajatuksia ja kysymyksiä, jotka nousivat esille lukiessani esitutkintapöytäkirjaa. Nämä teoriat ovat varmaan sellaisia, mitkä on ammuttu alas jo moneen kertaan, mutta haluan kirjata ne kuitenkin ylös ennen kuin lähden lukemaan muuta tietoa/tarua asiasta kuin esitutkintamateriaalin. Näin voin jatkossa palata tähän ”tuoreeseen” versioon mielikuvistani pelkän etp:n luettuani. Toki olen kuullut Bodomista ennenkin, ja erityisesti Assmanista, mutta minulla ei ole vielä mitään mielipidettä tekijästä.
Bernt Grims sanoo nähneensä Gustafssonin Askelan kioskilla kello 16:40. Ilmeisesti yksin? Tämän jälkeen Gustafsson kertomansa mukaan nouti Boismanin (mistä?), sitten tytöt Viherkummusta ja he pysähtyivät myös kahteen kertaan ostoksille. Ensin Benbölen kahvituvalla ja sitten Anderslagenin kauppalla Nybyssä. Onko jossain olemassa karttaa ja aikajanaa, kauanko tällainen reissu veisi minimissään? Gustafssonhan on kertonut heidän saapuneen Bodomille 16-17 välillä, joka ei voi pitää paikkaansa.
Citrus-liköörin olemassaolosta Nils on varmasti ollut tietoinen. Kenties hän ei halunnut mainita sitä ensin, koska ei halunnut ihmisten tietävän, miten paljon hän/he todellisuudessa olivat juoneet. Ottaessaan vastaan pussin, joka sisälsi juomat, on ollut mahdotonta olla huomaamatta, että pussissa on yhden pullon sijasta kaksi pulloa.
Nilsin vuonna 2004 muistama uimassa käynti tyttöjen uimapuvuissa, mutta sen ”unohtaminen” 1960 voi myös selittyä citruspullon ”unohtamisen” lisäksi nuoren miehen halulla esiintyä fiksumpana ja säilyttää kasvonsa. En tunne kovinkaan monta parikymppistä, jotka ikinä myöntäisivät kavereilleen käyttäneensä naisten uimapukua edes hengenhädän uhatessa.
Mäen kasvot oli peitetty huovalla surman jälkeen. Onko kyseessä ollut sattuma, eli huopa taistelun tuoksinassa päätynyt hänen päälleen vai onko murhaaja kokenut häpeää Mäen surmasta ja halunnut siksi peitellä tämän? Tämä viittaisi siihen, että Mäki on ehkä joutunut uhriksi vahingossa tai ”pakon sanelemana”, esim. siksi, ettei voisi todistaa. Tuulikki Mäki ja Nils olivat nuorista ainoat myös ainoat, joita ei ollut puukotettu. Voisi siis olettaa, että Seppo Boisman ja Irmeli Björklund olivat ne ensisijaiset kohteet, joihin surmaajan raivo kohdistui, ja Tuulikki tosiaan olisikin kuollut vain, koska todistajia ei haluttu jättää henkiin. Nilsin vammat taas ovat yhteneväiset tappelussa syntyvien vammojen kanssa, eli nyrkin iskujen tai potkujen aikaansaamia, lääkäreiden mukaan.
Yöllä tapahtuneeseen onkimiseen tuntuu liittyvän jotain, jonka Nils haluaa salata. Vuonna 1960 hän oli varma, ettei nähnyt ketään alueella enää loppuillasta/yöllä, samoin hän vakuutti näin aluksi vuonna 2004, kunnes hänelle esitettiin todistajanlausunto kahdesta onkimiehestä viereisessä niemessä, ja yllättäen näiden kavereiden kanssa on jopa juteltu ja heidän luonaan ilmeisesti käyty, tosin jo illalla, ei aamuyöstä. 1960 hän sanoo Boismanin onkineen yöllä toisessa niemessä, mutta kieltää koskaan käyneensä itse siellä. Tämä koko onkimisjuttu on kyllä sen verran sekava, että voi hyvin, että ymmärsin jotain väärin.
Itse jäin miettimään sitä, että näkikö Aili Karjalainen silloin aamuyöstä riidan alkamisen/motiivin syntymisen surmatöihin, jos Nils on syyllinen? Siksikö kaikki tuohon yhdessä viereisessä niemessä onkimiseen/olemiseen liittyvä silloin aamuyöstä pitää kiistää? Kuitenkin Nils melkeinpä tunnustaa heidän siellä silloin aamuyöstä olleen.
Kukaan ei tunnu kuulleen mitään erikoisia ääniä yön aikana, joten aloin miettimään mistä se voisi johtua. Entä jos tähän liittyy nyt se citrus-pullo? Olisiko uhrit mahdollisesti huumattu, jolloin he eivät huutaneet hyökkäyksen aikana? Tätä vastaan kuitenkin puhuu se, että citrus-pullon neste on tutkittu, mutta etsittiinkö siitä lääkeaineita? Toisaalta uhreilla oli vammoja käsissään, jotka voidaan luokitella puolustusvammoiksi. Jos citrus-pullossa kuitenkin olisi ollut jotain huumaavaa lääkettä ja Nils olisi siihen syypää, se selittäisi, miksi hän ei halunnut myöntää koko pullon olemassaoloa silloin 1960 vaikka myöhemmin hän varsin hyvin muisti sen. Jos kuvitellaan Nilsin tienneen tai jopa laittaneen huumaavaa ainetta pulloon, voi motiivina olla joko surman suunnittelu tai ajatus saada tytöt myöntyväisemmäksi seksiin, mutta sitten ulkopuolisen surmaajan olikin helppoa saada työnsä tehtyä. Aikamoista spekulaatiota koko juttu, myönnän.
Mahdettiinko tuolloin selvittää sitä, ovatko nuo ruhjeet käsissä ja kasvoissa voineet ainakin osin syntyä ennen surmaa? Aiemmin illalla tapahtuneessa tappelussa? Silloin uhreilla ei välttämättä olisikaan itse surmaan liittyviä puolustautumisvammoja.
Kivilahti väittää istuneensa rannassa neljä tuntia aamuyöstä, ilman, että teki yhtään mitään. En tiedä sen ajan teinipojista, mutta aika uskomattomalta kuulostaa. Olisiko hän arvioinut ajat väärin, kelloakaan kun ei ollut, tai sitten nukahtanut rantaan ja siksi ehkä jotain olisi jäänyt huomaamatta?
Salonen, Haapalainen ja Kivilahti näkivät kaikki kuitenkin samoihin aikoihin tuon vaaleapusakkaisen miehen, ja samaan aikaan Salonen ja Haapalainen näkivät ilmeisesti Nilsin teltan päällä? Korjatkaa joku, jos olen tässä väärässä, koska minulla on vaikeuksia saada kokonaiskuvaa siitä, miten uhrit siellä teltassa olivat. Ilmeisesti Nils oli ainoa teltan päällä, muut piilossa sen sisällä, lukuun ottamatta Boismanin toista jalkaa, joka näkyi jostain reiästä? Jos Salonen ja Haapalainen näkivät kuitenkin miehen teltan päällä vyötäröstä alaspäin, tämä olisi silloin todennäköisesti Nils?
Kun luin aamulla paikalle tulleiden kertomuksia, silmiin pisti se, miten siellä oli puoli kylää jo nähnyt uhrit, he olivat ilmeisesti tulleet paikalle 7-10 välillä, mutta vasta kello 11 aikaan paikalle tullut Esko Johansson lähti hälyttämään apua paikalle! Mitä tänä aikana tekivät nämä muut paikalle saapuneet sivulliset? Moni tuntui ajatelleen, että onpas siellä tapeltu, joten entä jos joku heistä päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja sosialisoida uhrien omaisuutta? Kenties kadonneet tavarat lähtivätkin näiden uteliaiden mukaan, kenties jonkun sellaisen, joka ei ole koskaan ilmoittautunut? Kengät oli kenties laitettu piiloon odottamaan noutamista myöhemmin, mutta kun selvisi, että kyseessä onkin henkirikos, arveli varas että on paras jättää tavarat sikseen tai poliisi vain sattumalta löysi ne ennen kuin varas ehti ne noutaa. Kenties kyseessä oli tämä vaaleapusakkainen mies, vaikka hänen ei nähtykään kantavan mitään. Kenties hän sattui vahingossa paikalle aamuyöstä, ei halunnut ”sekaantua” asiaan mutta näki tilaisuuden tulleen anastaa omaisuutta, mutta ennen kuin ehti viedä koko omaisuutta mukanaan tuli keskeytetyksi, eikä enää palannut paikalle sen jälkeen.
Irmelin housut olivat osittain pois jalasta. Jos ulkopuolinen hyökkääjä hyökkäsi teltan läpi, on aika erikoista, miten hänen farkkunsa ovat joutuneet puolitankoon? Boismanin sepalus oli auki. Olivatko Seppo ja Irmeli aikeissa ryhtyä puuhiin tai hyväilivät toisiaan, josta sitten Nils olisi raivostunut? Tai kenties siellä ongella ollessa tuli riitaa Irmelistä, esimerkiksi niin, että Nils kertoi Sepolle tulleensa torjutuksi Irmelin kuukautisten takia, ja tämä pilkkasi Nilsiä ja epäili Irmelin keksivän tekosyitä, jolloin Nils säntäsi itse ottamaan selvää asiasta. Se selittäisi osin myös sen puukolla viilletyn kuukautissuojan/tyynyliinan. Jos se kuului Irmelille, kenties siemenneste oli peräisin joltain aiemmalta heilalta? Jos Irmeliltä loppuivat muut suojat ja piti turvautua varasiteeseen, joka ei sitten ollutkaan ihan pesun jäljiltä... Ällöttävää ja epähygieenistä, kyllä, mutta selittäisi suojassa olevan siemennesteen ja sen, miksi se löytyi paikalta.
Gustafsson kertoo, ettei ole ennen vuotta 2004 kuullut muiden kuin Irmelin vammoista mitään. Tuntuu aika erikoiselta, että yli 40 vuoteen hän ei olisi kertaakaan lukenut tai kuullut mitään tapaukseen liittyvää. Tietenkin se on mahdollista, jos hän pyrkii sulkemaan kaiken tapahtuneen pois, eikä halua kuulla asiasta mitään, mutta ainakin itse olisin kyllä halunnut ottaa selvää mitä kavereille on tapahtunut, etenkin jos itse olisin ollut samassa veneessä ja jostain kohtalon oikusta selvinnyt.
Gustafssonin muistinmenetys on mielenkiintoinen. Koska hän muka muistaa asiat hypnoosissa, syy ei voi olla elimellinen. Ainoaksi selittäväksi tekijäksi jää psyykkinen torjunta, mikäli muistin menetys on aitoa. Satunnaiset lipsahdukset tuntuvat puhuvan tätäkin mahdollisuutta vastaan.
Nilsin elintoiminnot ovat olleet vakaat (pulssi ja verenpaine) ja normaalit, tämän saapuessa sairaalaan. Verenpaine ehkä hieman koholla, mutta ei merkittävästi. Tämä viittaa siihen, että mitään kovin suurta kipua tämä ei tuntenut, eikä ollut ainakaan shokissa.
Kun aloin lukemaan esitutkintapöytäkirjaa, minulla ei ollut mielikuvaa mahdollisesta syyllisestä. Assman tuntuisi omien vähien tietojeni perusteella kaikista mielenkiintoisimmalta epäillyltä.
Sivulla 33 olen jo hyvin vahvasti Gustafssonin syyllisyyden kannalla. Samalla sivulla kerrotaan hänen kertoneen 1960 hammasklinikalla vammojen syntyneen aamulla hänen heräämisensä jälkeen. Myöhemmin, vuonna 2004, hän ei enää muista tällaista sanoneensa. Nils liioittelee jatkuvasti vammojaan, ja minun on todella vaikea uskoa, että hän olisi vain mukisematta uskonut äitinsä väitteet siitä, että hänellä on toinen puoli päätä tohjona ja tikattuja haavoja pitkin päätä, ilman että hän itse missään vaiheessa esim. kädellä kokeilee, onko niitä haavoja päänahassa vai ei.
Taksikuski Toivolan mukaan Gustafsson oli vuonna 1960 osannut kertoa, että teltan päällä oli istunut joku, joka oli heitä puukottanut.Muistinmenetys siis tulee ja menee.
Sitten on tarinat siitä, miten häntä oli meinattu raahata järveen, mutta tekijä olisi muuttanut mielensä luullessaan Nilsin kuolleen ja raahannut takaisin teltan päälle. Aika viitseliäs murhamies tai hieman OCD. Minä olisin jättänyt raadon siihen, enkä vetänyt perässä enää takaisin. Kukaan muu ei muista raahausjälkiä tai edes puhetta niistä kuin Nils itse. Niitä ei ole kirjattu mihinkään ylös. En usko mitään raahausjälkiä koskaan olleenkaan. Nils väittää myös, että ne näytettiin hänelle viikkoja surmien jälkeen, mikä ei voi sekään pitää paikkaansa. Siinä ajassa normaalit raahausjäljet olisivat ehtineet kadota, tai ei niitä ainakaan luotettavasti voitaisi todeta surmien aikana syntyneiksi.
Tässä ajatuksia ensimmäisen 39 sivun jälkeen. Noihin kysymyksiin olisi mukava saada vastauksia. Tällä hetkellä lukemani viittaa vahvasti Gustafssonin syyllisyyteen, tai ainakin siihen, että hän salaa tietoisesti jotain ja toisaalta liioittelee joissakin asioissa. Ajatuksissani ei ole vielä ainakaan mitään yhtä punaista lankaa, kaiken selittävää teoriaa. On mielenkiintoista nähdä, kuinka teoriani tapahtumista ja syyllisestä vaihtuvat (jos vaihtuvat) lisää asiasta lukiessa.