Gustafssonin vammat

[konsta]

Hessu, se ylikorostaminen oli siis lääkäriseuran mietinnöstä, ei Tenovuolta. Eli lääkäriseuran raportissa todetaan, että PTA/GCS:ssä on puutteita, joten sen tarkkuutta ei kannata ylikorostaa. Tosin siinä raportissa suositellaan kyseisten mittareiden käyttämistä.

[Hessu52]

Kun lueskelin Olli Tenovuon sivustoa ja muutamia hänen pitämiään luentoja aivovammoista ja niistä toipumisista, niin yhä enemmän Gustafssonin toipuminen täydellisesti vammoistaan, tuntuu ihmeeltä.

Tenovuon mukaan lähes kaikista aivovammoista jää aivokudokseen pysyvä jälki, näin annoin itseni ymmärtää, jollaista Gustafssonilla ei siis löytynyt.

Lisäksi, keskivaikean aivovamman jälkioireiden selosteet, eivät vaikuttaneet läheskään sellaisilta, kuin mitä Gustafssonin jälkioireet ovat olleet ja tuo vieläpä kaiketi ilman lääkitystä, koska lääkityksestä ei oikeudenkäynnissä ollut mitään puhetta ja jonka puolustus olisi taatusti tuonut esille.

Joku mättää ja mättää pahasti

[kujala]

^Tenovuo on oikeassa, nykykäsityksen mukaan kaikista aivovammoista - myös diffuusivammoista - jää aivoon pysyvä muutosjälki. Kyse on siitä, etteivät kuvantamistekniikat ole vielä sillä tasolla, että esim. diffuusivammaan liittyviä muutoksia pystyttäisiin näkemään, mutta kukapa tietää, minkälainen tilanne on 50 tai 100 vuoden kuluttua.

Aika parantaa haavat, sanotaan, mutta aivovammojen kohdalle se ei pidä paikkaansa, vaan vammojen näkymättömyys kuvantamismenetelmissä johtuu siitä, että vamman jälkitila on sellainen, ettei kuvantamismenetelmä havaitse sitä tai vamma olin alun perinkin kuvantamismenetelmän havaintokyvyn ulkopuolella. Aivoruhjeeseen liittyy yleensä kuvantamistekniikan erottelukyvyn ylittävä muutosjälki - eikä aivoruhjeen iällä ole asian kanssa mitään tekemistä.

Nämä asiat on tarkistettu kaypahoito.fi-sivun kautta asiantuntevalta radiologilta.

[awa]

Tenovuon mukaan lähes kaikista aivovammoista jää aivokudokseen pysyvä jälki, näin annoin itseni ymmärtää, jollaista Gustafssonilla ei siis löytynyt.

Lisäksi, keskivaikean aivovamman jälkioireiden selosteet, eivät vaikuttaneet läheskään sellaisilta, kuin mitä Gustafssonin jälkioireet ovat olleet ja tuo vieläpä kaiketi ilman lääkitystä, koska lääkityksestä ei oikeudenkäynnissä ollut mitään puhetta ja jonka puolustus olisi taatusti tuonut esille.

Joku mättää ja mättää pahasti

Joo - Gustafssonin lääkityksestä ei ollut puhetta oikeudenkäynnissä, koska mitään lääkitystä ei ollut? Saa sitä näinkin epäillä. Ei ole kiellettyä.

Gustafsson siirrettiin tavalliselle vuodeosastolle lepäilemään, eli mitään hengenvaaraa ei hänellä todellakaan ole voinut olla. Sen nyt ymmärtää jokainen. Tuskinpa mitään lääkitystä on tarvittu.

Lääkitys merkitään potilaspapereihin. Sieltä se on nähtävissä.

[Navetanhajuinen]

Telttaan sisälle oli hyökätty oviaukosta katsoen oikealta sivulta. NG:n vammat ja hänen jättämät verijäljet teltan sisäpuolelle on käsitykseni mukaan voinut aiheutua näin:

Seppo ja tytöt ovat teltan sisällä ja ovat varautuneet tarvittaessa hyökkääjän taltuttamiseen. NG hyökkää puukko asenaan telttaan sivuseinästä Sepon puolelta, NG on kontillaan tietysti ensimmäiseksi Sepon kimpussa, Irmeli isompana likkana kojauttaa NG.tä useita kertoja kuontaloon tähän on saattanut riittää limupullokin, särkynyt pullo on tehnyt NG:n pistohaavat poskeen ja kyynärpäähän.

Onhan saattanut olla että NG tippu tyttöjenkin kojautuksista hetkeksi leimaamaan veritahransa teltta kankaaseen. Oikeakätinen henkilö, istuma asennosta kojauttaa juuri vasemmalle puolelle hyökkääjän kuontaloa tässä tapauksessa. Kolme henkilöä taistelee kovasti vastaan ja varmasti aiheuttaa hyökkääjälle vammoja tilanteessa jossa on etukäteen voinut tähän varautua.

[papillon]

^ No ensinnäkin tuo ennakkoon valmistautuminen...menisitkö itse pikkuruiseen kangaskoppiin, valmistautumaan ulkopuolella olevaa uhkaa kohtaan, koppiin josta ei pääse pakoon ja jossa ei näe mitä ulkopuolella tapahtuu?
Minä en ainakaan menisi.

Paras valmistautuminen olisi pysytellä ulkona ja joko rauhoittaa tai taltuttaa ärhentelijä.
Tai lähteä vetämään koko paikasta.

Sitten tuo puolustautuminen, teltan pohjan leveys oli 138 cm, leveimmältä kohtaa sisämitta 142 cm. Sitten kapeni ylöspäin.
Ei siinä juuri jää tilaa puolustautumisille, kovin on ahdasta.

Sepi tapettiin niille sijoilleen missä oli, siitäkö päättelit että ovesta oikealta hyökättiin aluksi ainakin?

[Navetanhajuinen]

Eikös osa ovinatuista ollut solmittuna telttaa eka kertaa tutkittaessa.

Jos hyökkäys olisi tullut vasemmalta sivulta olisi NG.n vammat oikevlla puolen päätä tässä esittämässäni tapauksessa, koska teltan pääpuoleenhan on hyökkäys kuitenkin kohdistunut, kukapa tuonne jalkopäähän hyökkäisi.

Siinä olen juuri samaa mielipidettä, että kun tuli porukan kanssa riitaa olisi pitänyt osata kasata tavaransa ja lähteä vetämään paikalta pois, eivät osanneet arvata NG.n tulisieluisuutta. Tähän viittaa Irmeliin kohdistunut puukotus vimma myömemmässä vaiheessa, olihan hän aiheuttanut tuskaa tunnontuskien lisäksi NG.lle.

[papillon]

Eikös osa ovinatuista ollut solmittuna telttaa eka kertaa tutkittaessa.

Jos hyökkäys olisi tullut vasemmalta sivulta olisi NG.n vammat oikevlla puolen päätä tässä esittämässäni tapauksessa, koska teltan pääpuoleenhan on hyökkäys kuitenkin kohdistunut, kukapa tuonne jalkopäähän hyökkäisi.

Siinä olen juuri samaa mielipidettä, että kun tuli porukan kanssa riitaa olisi pitänyt osata kasata tavaransa ja lähteä vetämään paikalta pois, eivät osanneet arvata NG.n tulisieluisuutta. Tähän viittaa Irmeliin kohdistunut puukotus vimma myömemmässä vaiheessa, olihan hän aiheuttanut tuskaa tunnontuskien lisäksi NG.lle.

Narut ovat solmussa kai vieläkin.

Tunnontuskia 3 viikon tuntemisen jälkeen, en usko, enkä sen enempää muihinkaan tuskiin.
No, kukapa sen varmasti tietää.
Mutta esim. PP llä oli huomattavasti suuremmat syyt tunnontuskiin nyt ainakin.

Kun laillasi alkaa asiaa ajattelemaan vain siitä lähtökohdasta, että NG on suntipukki, voi rakentaa näin näitä skenaarioita, ei siinä ole ongelmaa.

Mutta muutaman vuoden asiaa tutkittuani ja seurattuani voin vakuuttaa että - no ehkei aina mutta lähes aina noihin skenaarioihin voi NG n paikalle istuttaa ulkopuolisen hyökkääjän.

[Hessu52]

Olen omissa mietteissäni useinkin istuttanut ulkopuolista hyökkääjää surmaajaksi ja jopa luullut saaneeni ahaa elämyksen, mutta aina jokin on pettänyt, joten uskoni ulkopuoliseen on mennyt.

Täytynee varmaan uskoa se, että nuorilla on niemessä ollut niin saatanan pitkävetistä, että he ovat muksineet toisensa hengiltä, niin paitsi tietenkin Gussen jättäneet henkiin, kun tämä on ollut jossain sammuneena, eikä ole juuri sillä hetkellä ollut paikalla.

Mikä motiivi ulkopuolisella olisi ikinä ollut käydä neljän ventovieraan nuoren ihmisen kimppuun ja tieten tahtoen halunnut surmata heidät, yksinäisellä Bodomin niemellä 5.6.60, jaa a, tuon kun tietäisi?

[papillon]

^ Onhan niitäkin syitä esitelty, varastelu joka paljastui, siitä seurasi hirveitä, sitten huber-motiivi, eli viinanpummaus johti käsirysyyn ja myöhemmin kostoon, sitten ihan simppelisti muuten vain paikalle osunut hullu, sitten maistaan tarkan mahdollisuus, vrt. kytäjä, sitten mustasukkainen poikaystävä eli varttisulhanen, sitten raivopäinen isäpuoli, äreä kioskimies, ketäs vielä, saksmanni joka oli tai piti olla inarintiellä, mutta oli joitain kytköksiä bodomiin.

Niin, saattaa olla muitakin. Mutta saattaa olla niinkin että ei ollut kuin nuo neljä retkeläistä jotka asiaan liittyivät. Voi se niinkin olla. Ei se ole poissuljettu.

[Navetanhajuinen]

Minun oma kantani on vain vahvistunut, kun olen lukenut noita kuulusteluja 1960 ja 2003 vuosilta.

Retkeläisten seuraan heidän leiriinsä on lyöttäytynyt ulkopuolisia nuoria moottoripyörien kiinnostuksesta ja viinaksienkin houkuttelemana jo ennen akuutti toimintaa. Kaksi ulkopuolista on ollut ehkä kolmaskin tekoaikoihin paikalla. Nämä on avustaneet NG.tä selviytymään voittajana kolmea vastaan käydyssä tappelussa ja teon jälkeen lavastus tehtävässä. Eräs näistä vetäisi jopa käteensä pusikossa Irmelin kuukautisrättiin tuoksujen ja alapään näkemisen siivittelemänä. Tämä viittaa kovasti poikamaisuuteen.

Näyttää että hyvin nuoret henkilöt osasivat jymäyttää tekosiaan peittävällä lavastuksella ja kehittämillään kuulustelu kertomuksilla 1960 ja vielä 2000 luvullakin yhteiskuntaa.

[papillon]

Palataanpa vammoihin.

Setviessäni aineistoa läpi tuli tämä seuraavakin vastaan, mahtaako tämä olla samalta päivältä kun kotiutettiin eli 23.6?

Mikä päivämäärä se juhannusaatto tuolloin oli?
Eikö se ollut 24 päivä?
Kummallista kun ei stemmaa. No ehkä tuo kertomus on kirjoitettu kotiutuksen jälkeen!

NG ja Bodomin Varjo s.122:

" Ensimmäisessä sairauskertomusmerkinnässä viisi päivää tapahtumasta sanotaan, että " valitettavasti on hänellä täydellinen amnesia ( muistamattomuus ) murhayön tapahtumien suhteen "

ja vielä juhannusaattona sairauskertomukseen on kirjoitettu:

" Muistaa olleensa retkellä Lehtisaaren lähellä. Mukana oli ollut kaksi tyttöä ja yksi poika hänen seuranaan. Muistaa Sepon ja Irmelin nimeltä, kolmatta ei muista. Muistaa saaneensa tämän vamman aamulla heti herättyään, mutta ei muista miten tapaus on sattunut. "

Tätä samansorttista tekstiä on esitelty hammasklinikan yhteydessä. Siis onko se sama juttu?

[konsta]

" Muistaa olleensa retkellä Lehtisaaren lähellä. Mukana oli ollut kaksi tyttöä ja yksi poika hänen seuranaan. Muistaa Sepon ja Irmelin nimeltä, kolmatta ei muista. Muistaa saaneensa tämän vamman aamulla heti herättyään, mutta ei muista miten tapaus on sattunut. "

Tätä samansorttista tekstiä on esitelty hammasklinikan yhteydessä. Siis onko se sama juttu?

Tämä on kyllä suoraan hammasklinikan rarortista, olisko 11.06?. Iltasanomat paljasti tämän vasta oikeudenkäynnin jälkeen ja ainakin minä luulin, ettei tätä ole julkisena ETP:ssä.

[papillon]

^Joo niin muistin kanssa hammasklinikan mutta olisiko niin että tuo liitetty lopullisiin kotiutuspapereihin juhannusaattona, mutta kertomus on tuolta kertomaltasi 11.6?

[Mariacka]

Wikipedia väittää näin:

Juhannuksen ajankohta
Juhannuksen perinteinen paikka on 24. kesäkuuta. Esimerkiksi Norjassa, Virossa ja Latviassa juhannus on vieläkin perinteisellä paikallaan. Suomessa juhannusta on vietetty vuodesta 1955 alkaen välille 20. kesäkuuta – 26. kesäkuuta sattuvana lauantaina

Ja Ikuinen kalenteri:

23. kesäkuuta vuonna 1960 oli torstai.

Olisiko tuo juhannusaattona tapahtuva kotiuttaminen siis jälkikäteen tehty virhe (oletettiin, että juhannus oli vielä vanhalla paikallaan eli 24.6.)

Tämä loppuosa ei ole vastaus kysymykseesi, mutta lueskellessani vanhoja juttuja Duodecimin arkistoista, törmäsin myös sekä tutkimukseen tuonaikaisista sairaalahoitoajoista että tietoon PEG-kuvauksista. En lähde niitä nyt tarkemmin muistelemaan, mutta PEG-kuvauksesta sanottiin, että sitä ei saa tehdä ennen kuin pari viikkoa lumbaalipunktion jälkeen tiettyjen komplikaatioiden välttämiseksi. Joten osa pitkää sairaalahoitoa on voinut olla myös tuon PEG-kuvauksen odottelua, lumbaalipunktio tehtiin muistaakseni 7.6.

Kotiuttamispäivänä (tai pian sen jälkeen) kirjoitetut merkinnät ovat yleensä yhteenvedonomaisia, eivät välttämättä juuri senpäiväisiä tapahtumia.