Gustafssonin vammat

[Oulunmies]

En epäile lahjontaa. Tenovuo on ollut tietoinen, että näistä väittämistä ei aleta vänkäämään.

[Matlock]

En epäile lahjontaa. Tenovuo on ollut tietoinen, että näistä väittämistä ei aleta vänkäämään.

Ei ehkä vänkäämään, mutta selvästi puolueellisista tai päättömistä lausunnoista kollegat vetävät johtopäätöksiä, mitkä leviävät ja vievät mainetta.

Ja edelleen perään motiivia moiseen.

[Oulunmies]

Ei ne päättömiä lausuntoja olleet, hän puolusti. Kaikki kivet pyritään kääntämään silloin. NG on vakuuttanut syyttömyyttään. Se kait riittää motivaatioksi puolustaa jos näkee jotain puolustettavaa.

Samaan halpaan meni mielestäni mm. syyttäjäpuoli. Vihjattiin kävelyn onnistuneen jo muutamn päivän päästä mutta tarkkaa faktaa ei lyöty tiskiin. Aikalaissairaanhoitajia ei oikeussalissa näkynyt, käsittääkseni heidän kirjauksiaan ei myöskään käsitelty.

Nykylääkärit kiinnittivät huomion siihen, että kuvantamisella aivovammaa ei löytynyt ja toipuminen oli kuitenkin nopeaa ottaen huomioon ettei jälkioireita jäänyt. Nykytiedon mukaan jos kokonaisuutta katsotaan, mm. huomioidaan tajunnantaso alussa, niin jos NG:lla oli DAI tyyppinen aivoruhje olisi tällöin kuvattavaakin ollut vielä tänä päivänä. Ng:n kaltaisilla GCS pisteillä ja muistiaukon pituudella peilattuna on tutkimuksen mukaan enemmän muutoksia aivoissa DAI tyyppisissä aivoruhjeissa.

[Misri]

En epäile lahjontaa. Tenovuo on ollut tietoinen, että näistä väittämistä ei aleta vänkäämään.

Ei ehkä vänkäämään, mutta selvästi puolueellisista tai päättömistä lausunnoista kollegat vetävät johtopäätöksiä, mitkä leviävät ja vievät mainetta.

Ja edelleen perään motiivia moiseen.

Luonnontieteellinen motiivi!

"Puolustuksen todistajana ollut neurologian dosentti Olli Tenovuon lähtökohta omassa lausunnossaan oli päinvastainen kuin Kontion. Hän perusti ajatuksensa siihen, että aivovamma oli mahdollinen".

"Kontion mukaan ristiriitaiset lausunnot Gustafssonin aivovammasta perustuvat siihen, että luonnontieteessä kaikki ovat mahdollista".

Julkaistu, 31.8.2005

[Sariola]

Ei ne päättömiä lausuntoja olleet, hän puolusti. Kaikki kivet pyritään kääntämään silloin. NG on vakuuttanut syyttömyyttään. Se kait riittää motivaatioksi puolustaa jos näkee jotain puolustettavaa.

Samaan halpaan meni mielestäni mm. syyttäjäpuoli. Vihjattiin kävelyn onnistuneen jo muutamn päivän päästä mutta tarkkaa faktaa ei lyöty tiskiin. Aikalaissairaanhoitajia ei oikeussalissa näkynyt, käsittääkseni heidän kirjauksiaan ei myöskään käsitelty.

Nykylääkärit kiinnittivät huomion siihen, että kuvantamisella aivovammaa ei löytynyt ja toipuminen oli kuitenkin nopeaa ottaen huomioon ettei jälkioireita jäänyt. Nykytiedon mukaan jos kokonaisuutta katsotaan, mm. huomioidaan tajunnantaso alussa, niin jos NG:lla oli DAI tyyppinen aivoruhje olisi tällöin kuvattavaakin ollut vielä tänä päivänä. Ng:n kaltaisilla GCS pisteillä ja muistiaukon pituudella peilattuna on tutkimuksen mukaan enemmän muutoksia aivoissa DAI tyyppisissä aivoruhjeissa.

Minä henkilökohtaisesti en ole mikään spesialisti näissä aivovamma-asioissa ja muistelen myös Oulunmiehn kertoneen omasta taustastaan, että ei ole hänkään.

Niinpä en sano tuohon omaa arviotani.

Kyllä syyttäjäpuoli on varmaan selvittänyt, pitääkö paikkansa se Tenovuon oikeudessa esittämä väite, että v.2004 ei edes magneettikuvauksella voida varmuudella todeta oliko potilaalla v.1960 aivovamma vai ei.

Oikeudessa kukaan näistä ammattilaisista ei pyrkinyt kumoamaan tuota väitettä. Näyttää siltä, että se hyväksyttiin. Kyllä sitä varmaan on tutkittu ja mietitty. Ja aivan ilmeisesti on tultu siihen tulokseen, että tuo Tenovuon väite pitää paikkansa. Täytyy tietysti muistaa, että sekä Öhman, että Tenovuo ovat maininneet, että aivovamma ei aina näy edes nykyaikana (v.2005). Tuo havaittavuus riippuu aivovamman tarkasta laadusta. Tehty diagnoosi ei ole kovin tarkka, vain "aivoruhje" ilman mitää lisäyksiä. Kyllä syyttäjäpuolen lääkärit Öhman etunenässä olisivat voineet esittää vastakommenttinsa, ilmeisesti ei ollut perusteita kumota väitettä. Oikeudessa Öhman myönsi että aivovamma on mahdollinen, tajuttomuus on mahdollinen (aikaa ei tunneta), liikuntakyvyttömyys on mahdollinen, ja muistiaukko on mahdollinen, joskin Öhman piti esitettyä muistiaukkoa turhan pitkänä. Kun vielä tiedetään, että myös Hirvensalo on todennut että merkittävää aivovammaa ei voida "missään tapauksessa" sulkea pois, niin meillä keskustelijoilla ei ole juuri eväitä väittää, että tällä potilaalla ei ole voinut olla mitään aivovammaa. Toisin ovat todistaneet mm. syyttäjäpuolen lääkärit Öhman ja Hirvensalo. Ja luonnollisesti myös puolustuksen Tenovuo.

[Oulunmies]

Käsittääkseni en ole taustastani kertonut mitään sinulle. Kuten edellä mainitsin niin asiasta ei alettu vänkäämään. Valalle tuskin olisi vänkäämisen jälkeenkään kukaan lääkäreistä lähtenyt.

Tuo Misrin viesti edellä kuvaa hyvin koko dilemmaa.

[Sariola]

Käsittääkseni en ole taustastani kertonut mitään sinulle. Kuten edellä mainitsin niin asiasta ei alettu vänkäämään. Valalle tuskin olisi vänkäämisen jälkeenkään kukaan lääkäreistä lähtenyt.

Tuo Misrin viesti edellä kuvaa hyvin koko dilemmaa.

Niin, mutta minä muistan kyllä asian! Ei tietysti juuri minulle mutta yleisesti.

Palataanpa tuohon aivovamman näkyvyyteen.

Oikeudessa esiintyneistä alan erikoislääkäreistä juuri parhaat aivovammaspesialistit Öhman ja Tenovuo ovat maininneet, että kaikki aivovammat eivät suinkaan näy aina kuvattaessa. Kumpikin on maininnut diffuusin aivovamman esimerkkinä.

Sain tuossa aikaisemmin sen käsityksen, että Oulunmies on sitä mieltä, että tässä NG:n tapauksessa olisi pitänyt näkyä v.1960 ollut aivovamma.

No niin, kumpaa näkemystä me uskomme?

Onhan mahdollista, että NG:lla on ollut sen tyyppinen aivovamma, joka ei ole näkynyt sen ajan kuvaustavoilla. Sellainen on hyvin mahdollista. Silloin diagnoosi on tehty oireiden mukaan. Kun on sitten kulunut jotain 45 vuotta vuoteen 2005 mennessä, ei suinkaan ole varmaa, että v.1960 ollut aivovamma näkyisi enää edes v.2005 menetelmillä kuvattaessa. Tästähän on Tenovuon toteamus käräjäoikeudessa. Kukaan ei ole yrittänytkään sitä kumota.

Nyt v.2011 on tosiaan jälleen uusi tilanne. Kehitys on mennyt eteenpäin. Nyt saattaisi jotain vähäistä näkyä uusimmilla menetelmillä. Nyt on kuitenkin se ongelma, että löydöksestä ei näkyisi sitä, milloin se on syntynyt. Sellainen vähäinen jälki olisi voinut syntyä jopa ennen Bodomia tai Bodomin jälkeen. Niille mahdollisille jäljille ei ole päivämäärää. Lisäksi niiden vähäisten jälkien tulkinta muutenkin 45 vuoden jälkeen olisi ehkä hakuammuntaa.. Eli ei taitaisi olla hyötyä millekään taholle.

[awa]

Onhan mahdollista, että NG:lla on ollut sen tyyppinen aivovamma, joka ei ole näkynyt sen ajan kuvaustavoilla. Sellainen on hyvin mahdollista. Silloin diagnoosi on tehty oireiden mukaan

Juu - noinhan se on, kyseessä on aivovamma joka ei ole näkynyt sen aikaisilla (-60) kuvauksilla, eikä tuo aivovamma ole näkynyt nykyaikaisimmillakaan (-04) kuvauksilla. Gustafssonin oireet selittävä aivoruhje voidaankin sulkea satavarmasti pois, koska noinkin merkittävästä, vuorokausien oireita aiheuttavasta aivoruhjeesta jää aina ja poikkeuksetta pysyvä jälki aivoihin. Tuo jälki Gustafssonin aivoissa olisi näkynyt lääketieteellisissä kuvauksissa 2004. Fakta.

Gustafssonin diagnoosi on todellakin tehty potilaan käytöksen l. oireiden perusteella. Potilas ei ole jaksanut juurikaan liikkua ja muistamaton on ollut, tosin 8.6.60 kerrotaan potilaan jo piristyneen. Potilas on toipunut nopeasti, ainoastaan muistamattomuus on totaali. Siinäkö oli aivoruhjediagnoosin perustelu? Siltähän tuo vaikuttaa.

Todetaan tähän nyt tasapuolisuuden ja loogisuuden nimissä sekin vaihoehto, että mikään ei osoita väistämätöntä aivovammaa, ei minkään asteista. Eli on olemassa myös Gustafssonin aivojen vammattomuuden vaihtoehto, ja se mahdollisuus ei ole pieni, vaan todella merkittävä, eli mitään aivovammaa ei ole 1960 ollut, ei edes sitä aivotärähdystä. Hämmästyttävää, mutta faktaa tuokin.

Myös Tenovuo lehtiartikkelin mukaan mainitsee, että nyrkinisku ei aiheuta aivovammaa (vapaasti muistan tuon näin). Eikä olematon aivovamma näy kuvauksissa - ei aiemmissa eikä uusissa. Gustafssonin kasvovammat olivat vammaenergialtaan juuri "nyrkiniskun" kataisia, eli Tenovuon mukaan ne eivät aiheuttaisi aivovammaa, ei edes sitä aivotärähdystä (aivotärähdyskin on aivovamma) - toimittajan "tulkinnan"/kirjoituksen mukaan. Tenovuo on nyrkiniskusta tätä mieltä (luettuna artikkelista) eli nyrkinisku ei aiheuta aivovammoja kuin ehkä nyrkkeilyssä. Hymm.

Oikeassa tuossa ollaan siinä, että Gusatfssonin kasvovammat eivät todellakaan ole sellaisia, jotka johtaisivat aivovammaan tai toimintakyvyttömyyteen, vaan päin vastoin, Tuon kaltaisilla vammoilla leukakirurgian erikoislääkärin sanoin ihminen on toimintakykyinen. Ymmärtäisin, että Tenovuo on samoilla linjoilla. Gustafssonin kasvojen vammat on tarkasti tiedossa ja nuo tyypillistäkin tyypillisimmät kasvojen pahoinpitelyvammat on kaiklla järkevästi ajettalevilla ymmärretty..

Kun on sitten kulunut jotain 45 vuotta vuoteen 2005 mennessä, ei suinkaan ole varmaa, että v.1960 ollut aivovamma näkyisi enää edes v.2005 menetelmillä kuvattaessa. Tästähän on Tenovuon toteamus käräjäoikeudessa. Kukaan ei ole yrittänytkään sitä kumota.

Oireet selittävä merkittävä aivoruhje näkysi kuvauksissa vielä 2005 ja sen jälkeenkin. No - jos oikeudessa ei ole käyty keskustelua tuosta, niin täällä voimme tuonkin faktan todeta.

Tenovuon liirumlaarumit aivovammasta ja sen näkymisestä voi laittaa juuri siihen lokeroon, johon nuo todelliset oikeudessa todistaneet pahoinpitelyjen ammattilaiset sen laittoivatkin. Voihan olla, että siellä käräjäoikeudessa päät pyörivät, ja joku on voinut miettiä sitäkin, että on joillakin pokkaa suoltaa tietyn väristä "infoa" lautamiesten silmille. Varmasti tuntuu lautamiehistä ikävälle kun tuon myöhemmin ymmärtää. Mikään pahoinpitelyvammojen ammattilainen neurologi ei ole. Neurologin erikoisosaaminen on siellä dementiapotilaiden ja MS -potilaiden yms. parissa.

- hymm -

[Matlock]

Oireet selittävä merkittävä aivoruhje näkysi kuvauksissa vielä 2005 ja sen jälkeenkin. No - jos oikeudessa ei ole käyty keskustelua tuosta, niin täällä voimme tuonkin faktan todeta.

Tenovuon liirumlaarumit aivovammasta ja sen näkymisestä voi laittaa juuri siihen lokeroon, johon nuo todelliset oikeudessa todistaneet pahoinpitelyjen ammattilaiset sen laittoivatkin. Voihan olla, että siellä käräjäoikeudessa päät pyörivät, ja joku on voinut miettiä sitäkin, että on joillakin pokkaa suoltaa tietyn väristä "infoa" lautamiesten silmille. Varmasti tuntuu lautamiehistä ikävälle kun tuon myöhemmin ymmärtää. Mikään pahoinpitelyvammojen ammattilainen neurologi ei ole. Neurologin erikoisosaaminen on siellä dementiapotilaiden ja MS -potilaiden yms. parissa.

- hymm -

Kyllä neurologi sentään on aivovammojen hyvä asiantuntija - ja aivovammathan syntyvät yleensä jostain kolhusta.

Muutenkin esität kovin varmoja mielipiteitä hyvin epävarmoista asioista.

[Sariola]

Oireet selittävä merkittävä aivoruhje näkysi kuvauksissa vielä 2005 ja sen jälkeenkin. No - jos oikeudessa ei ole käyty keskustelua tuosta, niin täällä voimme tuonkin faktan todeta.

Tenovuon liirumlaarumit aivovammasta ja sen näkymisestä voi laittaa juuri siihen lokeroon, johon nuo todelliset oikeudessa todistaneet pahoinpitelyjen ammattilaiset sen laittoivatkin. Voihan olla, että siellä käräjäoikeudessa päät pyörivät, ja joku on voinut miettiä sitäkin, että on joillakin pokkaa suoltaa tietyn väristä "infoa" lautamiesten silmille. Varmasti tuntuu lautamiehistä ikävälle kun tuon myöhemmin ymmärtää. Mikään pahoinpitelyvammojen ammattilainen neurologi ei ole. Neurologin erikoisosaaminen on siellä dementiapotilaiden ja MS -potilaiden yms. parissa.

- hymm -

Kyllä awa nyt puhuu suulla suuremmalla, ja käyttää tuota termiä "merkittävä aivoruhje". Entä jos todellisuudessa onkin ollut "melko merkittävä aivovamma" tai "vähemmän merkittävä aivovamma" . Diagnoosi on ollut "aivoruhje" ilman lisäselityksiä.

Sekä Öhman, että Tenovuo siis parhaat asintuntijalääkärit molemmilta puolilta ovat puheenvuoroissansa sanoneet, että ns. diffuusi aivovamma ei aina näy tänä päivänäkään kuvauksissa. Ja Tenovuo on lisäksi sanonut oikeudessa, että v.2004 magneettikuvausten perusteella ei voida sanoa, onko potilaalla ollut aivovammaa v.1960. Kukaan ei ole yrittänyt kumota tätä lausumaa - no "awa" on mutta awa ei ole tämän alan erikoisasiantuntija, eikä hänen sanallaan ole tässä painoarvoa. Usko tai toivo ei ole oikea perustelu tieteellisissä asioissa. Täytyy olla faktaa. Tenovuon arvio on todennäköisesti faktaa, mutta awan arvio ei sitä ole.

Jos awa olisi oikeudessa väittänyt noin, niin tuskin kukaan olisi sitä huomioinut vakavassa mielessä. Miksi? Koska awa ei tunne alaa - awa ei ole alan asiantuntija. Tämähän pitää paikkansa. Mu-tu mielipiteillä ei ole vaikutusta.

[Oulunmies]

Täällä taannoin väännettiin aivovammojen hoidon kehityksestä, kuolleisuudesta aivovammoihin nykyaika vs. 1960-luku.

Tuossa tietoa...

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1

[Sariola]

Täällä taannoin väännettiin aivovammojen hoidon kehityksestä, kuolleisuudesta aivovammoihin nykyaika vs. 1960-luku.

Tuossa tietoa...

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1

Mikäli minä jotakin ymmärrän tutkimuksesta, niin tuo "tutkimus" on monessa suhteessa susi. Tuo on 0-tutkimusta. Sieltä löytää runsaasti virheitä pienellä vilkaisulla. Kyllä uskon, että myös Oulun mies huomaa tämän asian. Tuota ei voi käyttää perusteluna.

[Oulunmies]

Lähinnä tarkoitin sivuja 13 ja 14, on siellä lähdeviitteet.

[Sariola]

Lähinnä tarkoitin sivuja 13 ja 14, on siellä lähdeviitteet.

TUTKIMUKSEN ILMAISU ON EPÄSELVÄ, siitä saattaa saada väärän käsityksen, luvutkin vaikuttavat epäluotettavilta.


Tuon tutkimuksen KOHDERYHMÄ oli aivovammaliiton vammaisjäsenet, jotka olivat liityneet ennen helmikuuta 1994. Yhteensä 146. Heistä 67% oli saanut ERITTÄIN VAIKEAKSI LUOKITELLUN AIVOVAMMAN.

Siellä joukossa on irtonaisia yleisiä toteamuksia, joista ei saa selvää, mitä joukkoa ilmaisut tarkoittavat. Eli tarkoittavatko ne tuota kohderyhmää vai puhutaanko yleisesti aivovammoista:

Esim. s,24:

Kun vielä 1960 luvulla yli 50% aivovamman saaneista kuoli ja vain 12% palasi itsenäiseen elämään, niin vuonna 1998 luvut olivat vaihtuneet lähes päinvastaisiksi: Yli puolet vammautuneista palasi itsenäiseen elämään ja kuolleisuusprosentti oli laskenut ja se oli enää vain 19 % aivovamman saaneista.


Toisessa kohdassa s.11 puhutaan varmasti aivovammoista yleensä:


* Suomessa hoidetaan vuosittain noin 10 000 potilasta päähän kohdistuvan vamman johdosta.
* Näistä 2000 hoidetaan sairaalasta, 100 kuolee, 80% on saanut lievän, 10% keskivaikean ja 10% vaikean aivovamman.
* 2,3% väestöstä kärsii pysyvistä aivovammojen jälkitiloista

- Tuo ensimmäinen luku 10 000 potilasta tarkoittanee yleensä päähän vammautuneita, ei siis välttämättä lainkaan aivovammaa kaikilla.
- Tuo 2000 potilasta hoidetaan sairaalassa, kaikilla aivovamma, 80% lievä, 10% keskivaikea ja 10% vaikea
- Näistä sairaalassa hoidetuista 2000 potilaasta kuolee 100, eli tämän mukaan noin 5%.
- Jos myös tuo ensimmäinen luku 10 000 sisältää vain aivovamman saaneita (myös lievät) niin aivovamman saaneista potilasta kuolee sen mukaan vuosittain noin 1%.

Tuossa ensin mainitussa lainauksessa (s.24) v.1960 aivovamman saaneista kuoli yli 50%, ja v.1998 aivovamman saaneista kuoli enää vain 19%. Tässä toisen kohdan lainauksessa (s.11) aivovamman saaneista kuolee 5% tai 1% riippuen siitä onko noilla 10 000:lla myös aina aivovamma, ainakin lievä. Ilmeisesti tarkoitetaan, että myös noilla 10000:lla kaikilla oli myös ainakin aivotärähdys eli lievä aivovamma jokaisella. Tällöin aivovamman saaneista sen mukaan kuolee vuosittain noin 1 %.

Kuten totesin, tuo "pro gradu työ" vaikuttaa ilmaisultaan epäselvältä ja epätarkalta, ja siitä saa helposti vääriä käsityksiä. Lieneekö tuollaista hyväksytty? Lainaamalla sopivasta kohtaa saadaan hyvin erilaisia prosenttilukuja.

[Matlock]

Täällä taannoin väännettiin aivovammojen hoidon kehityksestä, kuolleisuudesta aivovammoihin nykyaika vs. 1960-luku.

Tuossa tietoa...

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1

Aikamoinen tekele . Eihän tuosta tahdo saada mitään tolkkua, kun ihan ristiriitaista tietoa.