Lisää kuulisi kyllä mielellään... Onko tästä tapahtuneesta aikoinaan raportoitu Poliisille joka tutki murhatapausta?kukkuu kirjoitti:Kerro vaan lisää. Koska tapahtui? Missä tarkalleen?japutin1 kirjoitti:En nyt tiedä johtaaako tämä nyt mihinkään, mutta systerin ex- appiukko ja anoppi oli telttailemassa kavereidensa kanssa toisella puolella järveä, keskellä yötä joku juoksi telttojen välistä, kaatoi mukaansa pari telttakeppiä, ja huohotti, että ilmeisesti oli jo juossut vähän matkaa. Aika olisi sopiva, ja matka tapahtuma paikalle.
Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Joku juoksi telttojen välistä, alue oli hiljainen, toisin kun illalla. vastapäisellä rannalla, en ole tutustunut asiaan enempää joten en tiedä onko se ollut sellaista aluetta missä porukat on yleensäkkin leiriintyneet. Mutta Kyseessä on kyllä sellaiset ihmiset kenen puheet on kyllä totta. Käsittääkseni teltat oli vähän sivussa muista, kiire oli koska kun porukat heräsi korjailemaan telttaa ketään ei enää näkynyt, aikaa ei mennyt minuuttia pidempään.
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Oliko ajankohta nyt sitten helluntai 1960? Jos olet puheväleissä ex-apen kanssa niin kyseleppäs tarkemmin. Siis tarkista ajankohta ja tarkka leiripaikka. Ja myös se ketä oli samassa leirissä.
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Helluntain kaksoispyhien ja kauniin sään johdosta telttoja oli varmaan runsaasti meren ja järvien rannoilla.
En muista että Bodomilla olisi murhateltan lisäksi kerrottu olleen muita telttailijoita murhayönä,( Marjatta S.-tarina tietysti oma lukunsa)
Järven pohjois-osissa ei hyvää telttailumaastoa taida ollakaan.
"Vastarannalla" voidaan pyöreähkössä järvessä tarkoittaa melkein mitä rantaa vain.
En muista että Bodomilla olisi murhateltan lisäksi kerrottu olleen muita telttailijoita murhayönä,( Marjatta S.-tarina tietysti oma lukunsa)
Järven pohjois-osissa ei hyvää telttailumaastoa taida ollakaan.
"Vastarannalla" voidaan pyöreähkössä järvessä tarkoittaa melkein mitä rantaa vain.
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Ensimmäisen kerran kuulin koko jutusta 15 vuotta sitten suurinpiirtein, siskon ex-appiukko kertoi asiasta kun jossakin lehdessä oli bodomista juttua, Silloin se kertoi naureskellen että olis varmaan pitäny katella enemmän vastarannalle kun e...aa. Kommentoi se silloin kun nils pidätettiin että nyt niillä täytyy olla väärä mies, ei se olisi tossa ajassa kerinny teltan päälle makuulleen jos se oli sama kuka ne telttakepit juoksi nurin. Koitan jos jotain kautta saisin yhteyden vielä aikaiseksi, ei olla huonoissa väleissä oltu koskaan, mutta yhteys on aikalailla ollu poikki joitakin vuosia. Niitä ei koskaan kuulusteltu, lähtivät heti aamulla kotiapäin moottoripyörillä.
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Jos tuo on totta, niin kannattaa haastatella mahdollisimman tarkkaan tuota perhetuttua. Tuohan vaikuttaa lupaavalta. Kerro vaikka täällä tulokset.japutin1 kirjoitti:Ensimmäisen kerran kuulin koko jutusta 15 vuotta sitten suurinpiirtein, siskon ex-appiukko kertoi asiasta kun jossakin lehdessä oli bodomista juttua, Silloin se kertoi naureskellen että olis varmaan pitäny katella enemmän vastarannalle kun e...aa. Kommentoi se silloin kun nils pidätettiin että nyt niillä täytyy olla väärä mies, ei se olisi tossa ajassa kerinny teltan päälle makuulleen jos se oli sama kuka ne telttakepit juoksi nurin. Koitan jos jotain kautta saisin yhteyden vielä aikaiseksi, ei olla huonoissa väleissä oltu koskaan, mutta yhteys on aikalailla ollu poikki joitakin vuosia. Niitä ei koskaan kuulusteltu, lähtivät heti aamulla kotiapäin moottoripyörillä.
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3635
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 12:12 pm
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
japutin1 kirjoitti:Ensimmäisen kerran kuulin koko jutusta 15 vuotta sitten suurinpiirtein, siskon ex-appiukko kertoi asiasta kun jossakin lehdessä oli bodomista juttua, Silloin se kertoi naureskellen että olis varmaan pitäny katella enemmän vastarannalle kun e...aa. Kommentoi se silloin kun nils pidätettiin että nyt niillä täytyy olla väärä mies, ei se olisi tossa ajassa kerinny teltan päälle makuulleen jos se oli sama kuka ne telttakepit juoksi nurin. Koitan jos jotain kautta saisin yhteyden vielä aikaiseksi, ei olla huonoissa väleissä oltu koskaan, mutta yhteys on aikalailla ollu poikki joitakin vuosia. Niitä ei koskaan kuulusteltu, lähtivät heti aamulla kotiapäin moottoripyörillä.
No kerrotko sen " siskon ex-appiukon " etunimen vaikka alkajaisiksi, mikä se mahtaa olla?
- Sanos muuta ja älä muuta sano!
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Jahas Japutin 1.
Kerrohan hieman siitä kellonajasta, sillä miten se sopii murhiin, jos ei ehtisi takaisin teltan päälle köllimään, sillä Gustasfssonhan havaittiin teltalla vasta silloin joskus 09.00 aamulla, eli monta tuntia surmien jälkeen.
Lintupojat eivät häntä nähneet klo 06.00, vaikka olisi pitänyt, mutta eipä näkynyt Nils Wilhelmiä mailla ei halmeilla.
Eli ilmeisesti aikaa olisi sittenkin ollut tulla takaisin paikalle jopa tuntitolkulla.
No missäpä tämän retkueen leiri sitten sijaitsi murhaniemen leiriin verrattuna?
Siellä, missä Markka kertoi "leirinsä" olleen?
Vai oliko tämä se kuuluisa Amerikanystävien kesäleri, vai mikä se oli, jossa ei kuultu mitään ääntä murhaniemestä, vaikka matkaa linnuntietä ei tainnut olla kuin muutama sata metriä?
Ja Gussehan kertoi hypnoosissa, että tytöt olivat kiljuneet apua, kait?????!!!!!!
Kerrohan hieman siitä kellonajasta, sillä miten se sopii murhiin, jos ei ehtisi takaisin teltan päälle köllimään, sillä Gustasfssonhan havaittiin teltalla vasta silloin joskus 09.00 aamulla, eli monta tuntia surmien jälkeen.
Lintupojat eivät häntä nähneet klo 06.00, vaikka olisi pitänyt, mutta eipä näkynyt Nils Wilhelmiä mailla ei halmeilla.
Eli ilmeisesti aikaa olisi sittenkin ollut tulla takaisin paikalle jopa tuntitolkulla.
No missäpä tämän retkueen leiri sitten sijaitsi murhaniemen leiriin verrattuna?
Siellä, missä Markka kertoi "leirinsä" olleen?
Vai oliko tämä se kuuluisa Amerikanystävien kesäleri, vai mikä se oli, jossa ei kuultu mitään ääntä murhaniemestä, vaikka matkaa linnuntietä ei tainnut olla kuin muutama sata metriä?
Ja Gussehan kertoi hypnoosissa, että tytöt olivat kiljuneet apua, kait?????!!!!!!
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Rantahan oli todistajan mukaan kulkukelvoton mutaletto sonnin vartioimana.
Siis mikäli JaPutin1 tarkoitti vastarannalla Dahlbyn "niemeä". Toisaalta myös juoksi kummaa reittiä mikäli tarkoituksena ei ollut juosta Dahlbyn kartanoon.
Onko apella havaintoa toisesta teltasta tarkemmin.
Mikäli juoksi Högnäsiin päin, olisivatko kesäasukkaat huomanneet jotain?
Olisiko kyseessä ollut jokin eläin, nuori hirvi tms.
Siis mikäli JaPutin1 tarkoitti vastarannalla Dahlbyn "niemeä". Toisaalta myös juoksi kummaa reittiä mikäli tarkoituksena ei ollut juosta Dahlbyn kartanoon.
Onko apella havaintoa toisesta teltasta tarkemmin.
Mikäli juoksi Högnäsiin päin, olisivatko kesäasukkaat huomanneet jotain?
Olisiko kyseessä ollut jokin eläin, nuori hirvi tms.
Mysteereitä ei ole. Ainakaan mun tietääkseni.
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Aivan, sehän saattoi olla naaras hirvi, eli hillitön kurvi.
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
No antaa olla sitten naarashirvi... Jokainen nyt Nyt naarashirven huohotuksen on kuullu, Nimiä en todellakaan mainitse, mutta totta se ikävä kyllä on. Ainakin minä uskon niin.
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3635
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 12:12 pm
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Jaa ettet voi edes etunimeä sitten sanoa?japutin1 kirjoitti:No antaa olla sitten naarashirvi... Jokainen nyt Nyt naarashirven huohotuksen on kuullu, Nimiä en todellakaan mainitse, mutta totta se ikävä kyllä on. Ainakin minä uskon niin.
- Sanos muuta ja älä muuta sano!
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Eipä ole kuullut huohotusta, jos on ollut kuuro uroshirvi, joten sillekin olisi pitänyt kirjoittaa, mitä oikein olisi tehtävä huohottavalle hillittömälle kurville.
T.s käyttöohjeet, joita mekin kaipailemme, joten jos juttu on totta, niin eipä tuo pahaksi ole, vaikka joitakin nimiä kerrot, tuskin siitä kukaan loukkaantuu.
T.s käyttöohjeet, joita mekin kaipailemme, joten jos juttu on totta, niin eipä tuo pahaksi ole, vaikka joitakin nimiä kerrot, tuskin siitä kukaan loukkaantuu.
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Jermo-kuvan ottopaikka
Sen sijaan että arvataan, Jermo-kuvan ottopaikka voidaan laskea. Tämä tapahtuu käyttämällä hyväksi aiemmin esitettyä Jermo-mallia. Riittää, että lasketaan kuvan reunan etäisyydet Nilsin motskarikoivusta ja petäjästä ja siirretään pisteet kartalle. Tämän jälkeen voidaan pisteet yhdistää ja jatkaa linjoja niin kauan, kunnes ne yhdistyvät. Linjojen yhdistymispaikka kertoo kuvan ottopaikan. Tämänkaltainen lähestymistapa pitää ennakko-oletuksena sisällään jonkinlaisen oletuksen, mistä suunnasta kuva on otettu, mutta noin yhden metrin heitto molempiin suuntiin alkuoletuksessa ei kuitenkaan vielä synnytä merkittävää virhettä lopputulokseen.
Jermo-kuva saattaa olla otettu yhtenä laajakuvaotoksena tai kahtena yhdistettynä normaaliotoksena. Jos kuva on otettu yhtenä laajakuvaotoksena, kuvan ottopaikka voidaan laskea jopa kolmella eri tavalla: lasketaan ottopaikka koko otoksesta tai jaetaan kuva keskilinjan suhteen kahteen puoliskoon ja lasketaan ottopaikka jommasta kummasta puoliskosta. Kaikilla kolmella tavalla pitäisi tulla sama tulos.
Nyt saavutaan tärkeään seikkaan: jos Jermo-kuva on todellisuudessa otettu kahtena normaaliotoksena, ei edellä oleva lähestymistapa enää päde. Kahden otoksen välillä on voitu liikkua, jolloin kolmella eri tavalla laskettuna saadaan kolme eri kuvauspaikkaa; tällöin kaksi niistä olisi oikeita paikkoja ja yhdistetystä otoksesta laskettu paikka väärä. Siksi onkin varmempaa laskea Jermo-kuvan ottopaikka pelkästään oikeasta puoliskosta. Tämä toimii, onpa kuva otettu yhtenä tai kahtena otoksena, ja tuloksena on juuri se paikka, jota haetaan, sillä oikealla puolella on kuitenkin kuvan kannalta merkittävät kohteet.
Näiden alkupuheiden jälkeen itse työ on sangen helppoa. Olen oheiseen piirrokseen siirtänyt Jermo-mallista lasketut etäisyydet ja niiden perusteella etsinyt ottopaikan. Ottopaikka on tämän mallin mukaan 8,9 metriä Nilsin motskarikoivulta, mikä etäisyytenä ja piirroksesta nähtävän paikkana on mielestäni sopusoinnussa valokuvien kanssa:
ottopaikka - sentit
Onneksi nyt sattuu olemaan niin, että esitetty malli voidaan vieläpä tarkistaa toisesta mallista eli Jermo-kuvan perspektiivimallista, joka perustuu kokonaan arvioituihin suuntiin. Ottopaikkapiirroksesta voidaan nyt täysin itsenäisesti laskea kaikki samat suunnat, jotka nyt perustuvat puumittausten pohjalle eikä perspektiivilinjoihin. Olen kääntänyt piirroksen selvyyden vuoksi siten, että keskimääräinen polun linja on suora suunta ylhäältä alas:
ottopaikka - asteet
Edullisena seikkana on vielä se, että alkuperäisessä perspektiivimallissa kuvan oikea ja vasen reuna menevät joitakin kymmeniä yksiköitä pitemmälle kuin tässä mallissa, mikä vähentää entisestään taulukkoon kirjattuja eroja:
aste-erot
Käytännössä muutamien asteiden erot selittyvät väärillä puiden paksuusoletuksilla, väärillä alkuoletuksilla ja pienillä eroilla kuvien reunoissa. Kokonaisuutena mallit ovat sopusoinnussa keskenään, ja myös Jermo-mallin III-päädyn merkkikepit ovat muotonsa perusteella hyvin luultavasti samat kuin muissa merkkikeppikuvissa, ja siksi Jermo-malli palvelee hyvänä oletuksena merkkikeppien suunnille.
Sen sijaan että arvataan, Jermo-kuvan ottopaikka voidaan laskea. Tämä tapahtuu käyttämällä hyväksi aiemmin esitettyä Jermo-mallia. Riittää, että lasketaan kuvan reunan etäisyydet Nilsin motskarikoivusta ja petäjästä ja siirretään pisteet kartalle. Tämän jälkeen voidaan pisteet yhdistää ja jatkaa linjoja niin kauan, kunnes ne yhdistyvät. Linjojen yhdistymispaikka kertoo kuvan ottopaikan. Tämänkaltainen lähestymistapa pitää ennakko-oletuksena sisällään jonkinlaisen oletuksen, mistä suunnasta kuva on otettu, mutta noin yhden metrin heitto molempiin suuntiin alkuoletuksessa ei kuitenkaan vielä synnytä merkittävää virhettä lopputulokseen.
Jermo-kuva saattaa olla otettu yhtenä laajakuvaotoksena tai kahtena yhdistettynä normaaliotoksena. Jos kuva on otettu yhtenä laajakuvaotoksena, kuvan ottopaikka voidaan laskea jopa kolmella eri tavalla: lasketaan ottopaikka koko otoksesta tai jaetaan kuva keskilinjan suhteen kahteen puoliskoon ja lasketaan ottopaikka jommasta kummasta puoliskosta. Kaikilla kolmella tavalla pitäisi tulla sama tulos.
Nyt saavutaan tärkeään seikkaan: jos Jermo-kuva on todellisuudessa otettu kahtena normaaliotoksena, ei edellä oleva lähestymistapa enää päde. Kahden otoksen välillä on voitu liikkua, jolloin kolmella eri tavalla laskettuna saadaan kolme eri kuvauspaikkaa; tällöin kaksi niistä olisi oikeita paikkoja ja yhdistetystä otoksesta laskettu paikka väärä. Siksi onkin varmempaa laskea Jermo-kuvan ottopaikka pelkästään oikeasta puoliskosta. Tämä toimii, onpa kuva otettu yhtenä tai kahtena otoksena, ja tuloksena on juuri se paikka, jota haetaan, sillä oikealla puolella on kuitenkin kuvan kannalta merkittävät kohteet.
Näiden alkupuheiden jälkeen itse työ on sangen helppoa. Olen oheiseen piirrokseen siirtänyt Jermo-mallista lasketut etäisyydet ja niiden perusteella etsinyt ottopaikan. Ottopaikka on tämän mallin mukaan 8,9 metriä Nilsin motskarikoivulta, mikä etäisyytenä ja piirroksesta nähtävän paikkana on mielestäni sopusoinnussa valokuvien kanssa:
ottopaikka - sentit
Onneksi nyt sattuu olemaan niin, että esitetty malli voidaan vieläpä tarkistaa toisesta mallista eli Jermo-kuvan perspektiivimallista, joka perustuu kokonaan arvioituihin suuntiin. Ottopaikkapiirroksesta voidaan nyt täysin itsenäisesti laskea kaikki samat suunnat, jotka nyt perustuvat puumittausten pohjalle eikä perspektiivilinjoihin. Olen kääntänyt piirroksen selvyyden vuoksi siten, että keskimääräinen polun linja on suora suunta ylhäältä alas:
ottopaikka - asteet
Edullisena seikkana on vielä se, että alkuperäisessä perspektiivimallissa kuvan oikea ja vasen reuna menevät joitakin kymmeniä yksiköitä pitemmälle kuin tässä mallissa, mikä vähentää entisestään taulukkoon kirjattuja eroja:
aste-erot
Käytännössä muutamien asteiden erot selittyvät väärillä puiden paksuusoletuksilla, väärillä alkuoletuksilla ja pienillä eroilla kuvien reunoissa. Kokonaisuutena mallit ovat sopusoinnussa keskenään, ja myös Jermo-mallin III-päädyn merkkikepit ovat muotonsa perusteella hyvin luultavasti samat kuin muissa merkkikeppikuvissa, ja siksi Jermo-malli palvelee hyvänä oletuksena merkkikeppien suunnille.
Re: Kulkijat ja reitit helluntaina 1960 Bodomilla.
Japutin1, olisi kohtuutonta vaatia sinulta nimiä. Jos haluat, voit vain todeta, ettei sinun juttusi liity sellaisiin nimiin kuin Kumberg, Jäppinen, Nieminen tai Lahtinen. Jos se ei liity näihin nimiin, niin silloin on kyse eri porukasta, mistä täällä on puhuttu. Ja mielellään kuultaisiin myös lisää, oli paikka esim lähellä surmapikkaa tai muuta?japutin1 kirjoitti:No antaa olla sitten naarashirvi... Jokainen nyt Nyt naarashirven huohotuksen on kuullu, Nimiä en todellakaan mainitse, mutta totta se ikävä kyllä on. Ainakin minä uskon niin.
KO:Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa...