Hupiosastoksi näyttää muuttuneen!
Kaarnakuvioista tarkkoja suuntamäärityksiä!
Teltanpaikkaa heitellään sinne sun tänne, vaikka kuvissa muutamat teltantapit ovat alkuperäisillä paikoillaan, eikä sen mukaan teltta ole siirtynyt juuri mihinkään.
Teltasta etelään polkukin polveilee sinne sun tänne, vaikka kuvista nähdään, että se on verrattain suora. Vain riukukuusen kohdalla on vähäinen mutka.
Valokuvista nähdään myös helposti, että ns. uhrikuvan ja ns. lavastuskuvan etelään kuvaussuunnat poikkeavat toisistaan selvästi. Lavastuskuva menee teltan alueen yli pituusakselin suhteen kohtisuoraan - uhrikuvassa kuvaussuunta menee teltan alueen yli hyvin vinosti ja tuo kuvaussuunta ohittaa sen koivun rungon vain 10 cm:n päästä, kun taas lavastuskuvan suuntaus ohittää saman rungon noin 105 cm:n päästä.
Tarkasti kuvia tutkimalla selviää myös se, että polku on lavastuskuvassa etelään vain aavistuksen verran vasemmalle kuvan pystysuoraan halkaisijaan verrattuna, mutta
uhrikuvassa polku kallistuu oikealle kuvan pystysuoraan halkaisijaan verrattuna. Kuvia ymmärtävä tietää nämä faktoiksi. Suurin osa äänestäjistä äänesti väärää vaihtoehtoa - olisiko niin, että vain "järkimiehet" näkivät, mikä on oikea ratkaisu!
Nummisuutarin Eskot olivat toista mieltä. ("Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön ja kohoon korkeuksiin ylös!")
Luulen, että osa ei koskaan huomaa tätä tosiasiaa ja toinen osa ei koskaan myönnä tätä tosiasiaa, vaikka on kyllä vihdoin sen itsekin tajunnut ja todennut.
Tämä polun kaartelu ja kallistelu ei tosiaan ratkaise tätä rikosta, mutta tässä keskustelussa onkin puhuttu hyvin paljon sellaista, jolla ei ole mitään järkevää kytkentää itse rikokseen. Hoitoaika sairaalassa ja sairasloma antavat riittävän tiedon siitä, että loukkaantuminen on ollut melko paha. Eikä se sitäpaitsi ratkaise tätä rikosta suuntaan eikä toiseen. Eikä ole ratkaisuut.
Teltta on ollut suunnilleen omalla paikallaan siinä koivun ja männyn välissä suureksi osaksi tien päällä. Se asia on jo selvä. Vielä kun saataisiin selvitettyä kuka oli se aamuinen kävelijä siellä maastossa, jota pitkänäköinen Kivilahti vakoili onnistuneesti ollessaan siellä kallion kolossa. On tainnut torkkua osan ajastaan, kun ei ole ollut aina näkyvillä. Hymyä huuleen!