Muotimaailman suurta nimeä epäillään raiskauksista, eikä se yllätä suomalaismalleja: Laila Snellmanin toimistoa pyydettiin juuri lähettämään ”tyttöjä” sheikkien seuralaisiksi Dubaihin
Kuuluisan Elite-mallitoimiston entisen johtajan Gérald Marien raiskaus- ja hyväksikäyttöepäilyt juontavat juurensa 1980–90-luvuille.
11:18
MUOTI- JA MALLIMAAILMAN #metoo-liikehdintä on antanut odottaa itseään. Harvey Weinsteinin tapauksen jälkeen huhumylly muotiteollisuuden ympärillä on kuitenkin yltynyt, ja nimiä on alkanut nousta esiin.
Syyskuun 21. päivänä neljä naista jättivät kanteen Pariisin tuomioistuimeen. He syyttävät yhtä muotimaailman huippunimistä, ranskalaista Gérald Marieta, raiskauksista ja seksuaalisesta ahdistelusta. Asiasta kertoivat useat viestimet, muun muassa The Guardian.
Marie johti yhden maailman menestyneimmän mallitoimiston, Eliten, Euroopan-toimintoja 25 vuoden ajan. Suomalaismalleista ainakin huippumalli Angelika Kallio työskenteli Eliten listoilla 1990-luvulla. HS ei tavoittanut Kalliota kommentoimaan.
Kaikki tapaukset, joista Marieta epäillään, ovat sattuneet 1980–90-luvuilla. Osa väitetyistä rikoksista on kohdistunut alaikäisiin.
Yksi kanteen jättäneistä naisista on toimittaja Lisa Brinkworth, joka tekeytyi vuonna 1998 malliksi tehdessään dokumenttia BBC:lle. Se nosti tuolloin Marien skandaalin silmään.
Salaa kuvatussa dokumentissa Marie muun muassa kehuskeli viettelevänsä Eliten mallikilpailun osallistujia, joiden keski-ikä oli 15 vuotta. Kun dokumentti vuonna 1999 esitettiin, Elite erotti Marien tehtävästään seuraavana päivänä.
NYT MARIETA vastaan nostettu kanne ei yllätä ketään muotimaailmaa tuntevaa, sanoo Pariisissa 1990-luvulla työskennellyt huippumalli Niina Kurkinen.
”Nuorten naisten hyväksikäyttö on ollut minulle arkipäivää siitä hetkestä, kun aloin tehdä mallin töitä. Olen sekä nähnyt että kokenut sitä.”
Kurkinen itse lähti Pariisiin vuonna 1991 ollessaan 16-vuotias ja ”täysin vihreä”.
”Jo silloin puhuttiin laajalti mallien kesken siitä, että Gérald Marieta on syytä varoa. Kuitenkin vasta #metoo-liike on avannut julkisen keskustelun, kun tietoisuus naisiin kohdistuvan väkivallan muodoista on parantunut.”
BRINKWORTHIN dokumentti paljasti vuonna 1999, miten mallipomot puhuivat takahuoneissa. Miehet tekivät rasistisia huomioita ja suunnittelivat alaikäisten viettelyä. Nuorille malleille tarjottiin huumeita. Myös Brinkworth itse joutui Marien ahdistelun kohteeksi.
”Marie oli tuolloin hyvin vaikutusvaltainen. BBC:n jutusta tuli suuri skandaali, joten mikään ei enää yllätä Marien kohdalla – paitsi ehkä se, että syytteet nostetaan vasta nyt”, sanoo suomalainen mallimaailman konkari, Paparazzi-mallitoimiston perustaja Laila Snellman.
Hän tapasi Marien usein 1980–90-luvulla järjestäessään muun muassa Elite Model Look -mallikilpailun osakilpailuja Suomessa.
Snellmanin mukaan Elite-mallitoimistosta ei tulisi enää puhua tässä yhteydessä. Marien lähdön jälkeen henkilökunta ja omistajat ovat vaihtuneet, ja toimisto on tehnyt paljon työtä maineensa puhdistamiseksi.
”Kun tapaus tuli ilmi, monet poistivat tyttärensä Elitestä. Se oli lähestulkoon Eliten tuho.”
GÉRALD MARIE nousi kyseenalaisessa valossa esiin uudelleen vuonna 2012, jolloin huippumalli Carrie Otis julkaisi muistelmansa Beauty, Disrupted. Siinä Otis kuvailee seikkaperäisesti, miten tuli Marien raiskaamaksi.
Niina Kurkisen mukaan Marien kaltaiset mallitoimistojen johtajat olivat äärettömän vaikutusvaltaisia ihmisiä 1990-luvun Pariisissa. He olivat hyvin verkostoituneita ja käytännössä kykeneviä päättämään, kenestä tulee huippumalli.
”Se loi otolliset olosuhteet hyväksikäytölle etenkin niiden tyttöjen kohdalla, jotka tulivat köyhemmistä oloista, ja joilla oli valtavat paineet saada kerättyä rahaa perheilleen.”
Gérald Marien aikana Eliten listoilta nousivat kuuluisuuteen muun muassa Cindy Crawford ja Naomi Campbell. Marie oli myös naimisissa yhden Eliten huippumallin, Linda Evangelistan kanssa.
Snellmanin mukaan jotkut nuoret mallit kuvittelivat, että pärjätäkseen pitää tehdä aivan kaikkea.
”Gérald Marie ja (Eliten perustaja) Johnny Casablancas olivat kovia naistenmiehiä, ja heillä oli jatkuvasti ympärillään maailman kauneimmat tytöt. Suomalaiset mallit olivat usein lähtökohtaisesti epäileväisiä flirttiä kohtaan, eivätkä taloudellisesti niin riippuvaisia kuin ne, joiden piti elättää koko kotimaahan jäänyt perhe.”
KUMPIKAAN entisistä malleista ei usko, että mallien hyväksikäyttö olisi historiaa vieläkään.
”Koko Hollywood on pullollaan näitä stooreja. Weinstein on vain jäävuoren huippu”, Snellman sanoo.
Kurkinen kertoo törmänneensä hyväksikäyttöön myös Suomessa.
”On virhe ajatella, että tällaista tapahtuisi vain suuressa maailmassa. Niin kauan kuin on valta-asetelmia, myös hyväksikäyttö on mahdollista.”
Kurkinen on kokenut Suomessa itse taloudellista hyväksikäyttöä.
”Mulla se liittyi epäselvyyksiin palkanmaksussa ja eläkemaksuissa. Taloudellinen painostus on vain yksi väkivallan muoto. Nyt olen jo 46-vuotias ja neuvottelen sopimukseni itse. Tyypillisesti hyväksikäyttöä esiintyy juuri nuorten mallien kohdalla, jolloin valta-asetelma korostuu”, Kurkinen sanoo.
Snellman kertoo saaneensa vastikään Dubaista ”pöyristyttävän” sähköpostin, jossa pyydettiin hänen toimistoaan lähettämään ”tyttöjä” sheikkien seuralaisiksi huikeita rahasummia vastaan.
”Tällainen palvelu ei tietenkään ole mallitoimiston heiniä. Mutta on selvää, että siellä missä on paljon rahaa, esiintyy myös hyväksikäyttöä.”
GÉRALD MARIEN tapauksessa ei ole vielä nostettu syytteitä, sillä syyttäjä tutkii, riittävätkö todisteet jutun nostamiseen. Tapaukset ovat myös juridisesti vanhentuneita, sillä niistä on kulunut aikaa yli 20 vuotta.
Carré Sutton (entinen Otis) syyttää Marieta ”lukuisista” raiskauksista vuonna 1986, jolloin Otis oli 17-vuotias. Myös ruotsalainen Ebba Karlsson ja amerikkalainen Jill Dodd syyttävät häntä 1980-luvulla tapahtuneista raiskauksista.
Kurkinen muistuttaa, että vaikka yli 20 vuotta vanhat jutut voivat olla vanhentuneita juridisesti, niin kokijan kannalta seksuaalirikokset eivät vanhene.
”Väkivaltakokemukset eivät koskaan poistu ihmisestä, ja vastuu niistä tulisi olla loppuun asti aina tekijällä.”
Laila Snellman sanoo, että rikosten tunnistaminen oli aikoinaan vaikeaa, koska ala oli hyvin toisenlainen kuin nyt.
”Ilmapiiri on muuttunut, ja nämä naiset ovat nyt sellaisessa elämäntilanteessa, että uskaltavat puhua. Maailma oli täysin erilainen 1980-luvuilla. Silloin malleja ulkoilutettiin yökerhoissa. Oli liikaa kokaiinia, rahaa ja bailuja.”
Jo 1990-luvun lama muutti tilannetta, ja muotialasta tuli ”puhtaasti bisnestä”.
”Nykyään mallit tykkäävät mennä illalla kymmeneltä nukkumaan. Dekadenssi ja glamour on karissut näistä hommista.”
SNELLMANIN mukaan kyse on ollut aiemminkin vain yksittäisistä rajanylityksistä.
”Olen tuntenut myös todella mukavia mallitoimistojen gentlemanneja. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Nuorena väkivaltaa on vaikeampi tunnistaa, eikä 1980-luvulla puhuttu tällaisista asioista.”
Niina Kurkisen kokemuksen mukaan taas hyväksikäyttö on rakenteellista.
”Väitän, että yksikään vakavasti otettava mallitoimisto ei voi puhtaalla omatunnolla sanoa, että nämä ovat yksittäistapauksia. Se, että ongelmaa ei tunnusteta, on iso osa ongelmaa.”
Kurkinen itse toimii nykyisin väkivaltaa kokeneiden naisten tukipalvelu Naisten Linjan vapaaehtoisena ja hallituksessa.
”Monille hyväksikäyttöä kokeneille saattaa tällaisten asioiden esiin noustua kummuta menneisyydestä pitkänkin ajan jälkeen traumaattisia asioita mieleen. Jos näin käy, voi olla yhteydessä Naisten Linjaan.”