Aiheen uutisointi on jostain syystä ripoteltu erillisiksi jutuiksi.Jotkin syyttäjänvirastot vaikuttavat nostavan raiskausepäilystä syytteen herkemmin kuin toiset.
Osa syyttäjänvirastoista näyttää nostavan raiskausepäilyistä rikossyytteitä herkemmin kuin toiset virastot.
HS:n tekemän selvityksen perusteella hanakimpia raiskaussyytteiden nostajia ovat helsinkiläiset syyttäjät.
Helsingin syyttäjänvirasto nosti syytteen 66 prosentista syyteharkintaan päätyneitä raiskausepäilyjä vuosina 2006–2011.
Toisessa ääripäässä on Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto, joka jätti nostamatta syytteen yli puolessa tapauksista. Käräjille päätyi 46,5 prosenttia raiskausepäilyistä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske pitää Helsingin ja Kanta-Hämeen syyttäjänvirastojen välistä eroa merkittävänä. Se herättää hänen mielestään epäilyksen, ettei syytekynnys ole sama kaikkialla.
"Pelkkien tilastojen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä varmoja johtopäätöksiä. Pitäisi tietää, onko itse raiskaustapauksissa ollut alueellisia eroja. Sitä on vaikea selvittää, koska syyttäjien ja oikeuden ratkaisut ovat usein salaisia", Kalske huomauttaa.
Sen enempää Helsingin kuin Kanta-Hämeenkään johtavat kihlakunnansyyttäjät eivät osaa kertoa syytä, miksi heidän virastonsa sijoittuvat HS:n selvityksessä ääripäihin.
Kanta-Hämeen johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki aikoo selvittää, onko hänen johtamassaan virastossa noudatettu oikeaa linjaa raiskausasioiden käsittelyssä.
"Tämä on sellainen rikollisuuden laji, että pyrimme tekemään kaiken, mitä tehtävissä on. Jos näyttö riittää, käräjille mennään aina", hän sanoo.
Syyttäjiä on viime vuosina koulutettu käsittelemään raiskausepäilyjä sekä muita lapsiin ja naisiin kohdistuneita rikoksia. Joukko syyttäjiä on erikoistunut näiden rikosten käsittelyyn.
"Vuoden 2006 jälkeen raiskausepäilyt ovat johtaneet selvästi aikaisempaa useammin syytteisiin. Se johtuu varmasti siitä, että syyttäjiä on koulutettu ja valistettu", apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske uskoo.
Valtionsyyttäjä Anu Mantilan mukaan raiskaustapaukset ovat varsin harvoin pelkkiä sana vastaan sana -tilanteita.
Syyttäjä ja tuomioistuin voivat arvioida tekoa myös muun muassa sen perusteella, onko mahdollinen uhri käynyt lääkärissä, soittanut hätäkeskukseen tai kertonut tapahtuneesta ystävälleen tai ovatko vaatteet revenneet.
Raiskausepäilyjä koskevista syyttämättäjättämispäätöksistä on kanneltu varsin harvoin.
Valtakunnansyyttäjänvirasto voi määrätä kantelun perusteella syyttäjän nostamaan syytteen. Näin on tapahtunut kolme kertaa muutamana viime vuotena.
Kolmesta tapauksesta kaksi koskee Itä-Suomen syyttäjänvirastoa, joka on nostanut HS:n selvityksen mukaan toiseksi vähiten raiskaussyytteitä.
Itä-Suomen syyttäjänviraston syyttömäksi toteama henkilö tuomittiin lopulta raiskauksesta puoleksitoista vuodeksi vankeuteen.
Toisessa Itä-Suomen tapauksessa ei ole vielä annettu tuomiota tai ainakaan se ei ole tullut valtakunnansyyttäjänviraston tietoon.
Kolmas tapaus koskee Oulun syyttäjänvirastoa. Kyseinen syyte hylättiin oikeudessa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Eroja+on+my%C3 ... 3968365305
http://www.hs.fi/kotimaa/N%C3%A4in+selv ... 3968110728Eroja on myös poliisilaitosten välillä
4.8.2012 | 0 |
Helsingin Sanomat
Raiskaajan saaminen vastuuseen teostaan voi riippua syyteharkinnan lisäksi myös siitä, minkä poliisilaitoksen alueella teko on tapahtunut.
HS selvitti viime vuoden maaliskuussa, kuinka suuressa osassa raiskaustutkinnoista tekijä jäi paljastumatta kymmenessä suurimmassa kaupungissa vuosina 2000–2009.
Suurista kaupungeista poliisi onnistui viime vuosikymmenellä selvittämään raiskaukset huonoiten Oulussa ja parhaiten Lahdessa.
Oulussa raiskaaja jäi saamatta kiinni kuudessa poliisitutkinnassa kymmenestä mutta Lahdessa vain kolmessa kymmenestä.
Epäiltyjen törkeiden raiskausten, raiskausten ja sukupuoliyhteyteen pakottamisten keskimääräinen selvitysprosentti oli 58.
Näin selvitys tehtiin
4.8.2012
Helsingin Sanomat
HS selvitti, kuinka suuri osa syyteharkintaan päätyneistä raiskausepäilyistä johti rikossyytteeseen vuosina 2006–2011. Tiedot on kerätty Tilastokeskuksen tilastoista syyttäjänvirastoittain.
Selvityksessä ovat mukana kaikki poliisin syyteharkintaan toimittamat rikosepäilyt, jotka on kirjattu törkeiksi raiskauksiksi, raiskauksiksi tai pakottamisiksi sukupuoliyhteyteen.
Syyteharkinta on rikosprosessissa se vaihe, jossa ratkeaa, johtaako rikosepäily oikeudenkäyntiin.