sorsake kirjoitti:
Teoriassa joo, mutta muistaakseni yksi oikeusjuttu taannoin vuosia sitten koski sitä, että vakituisessa parisuhteessa olevan homoparin toinen puolisko ei ollut kertonut tartunnastaan vuosiin. Sama tilanne kuin Hakkaraisen vaimon kohdalla. Mielestäni tällaisissa tilanteissa kyllä liikutaan alueella, jossa jonkunlainen rikosnimike on välttämätön. Onhan rahan huijaaminen herkkäuskoiselta mies- tai naisystävältäkin laitonta, vrt Auervaarat, miksi tässä asiassa ei voitaisi ajatella, että on kohtuullista luottaa toiseen? Johonkin pitää siis vetää raja siitä, koska on kohtuullista olettaa, että sairaudesta kerrotaan.
No nämä on aina hankalia tilanteita. Jokainen tietää kuitenkin myös sen, että keneenkään (ei edes omaan puolisoon) voi koskaan luottaa 100 %:sti. Elämä on aina riskejä täynnä ja joillekin käy toteen ne epätodennäköisimmät riskit (mies pettää kerran ja saa tartunnan ja tartuttaa vaimonsa jne.). Mutta olen kyllä siitä kanssasi samaa mieltä, että jonkinlainen rikosnimike voisi olla jos kyseessä on tosiaan sellainen tilanne, että pitkäaikainenkumppani ei kerro tartunnastaan puolisolleen ja levittää (tai yrittää levittää) HIV:iä puolisolleen. Pitkäaikainen parisuhde on kuitenkin eri asia kuin satunnainen yhden illan suhde.
Joten tässä kohtaa voisi olla siitten syyte jos joku ei kerro vakituiselle kumppanilleen HIV-tartunnastaan (jos siis tartunta saatu suhteen aikana). Suhteen alussa on tietenkin hyvä varmistaa kummankin tila, ettei tule ikäviä yllätyksiä ja tietää missä mennään. Tosin sekin on muistettava, että tuore tartunta ei näy testissä, mutta johonkin on kuitenkin luotettava. Odottelee sitten vaikka sen katveajan siihen asti, että mahdollinen tartunta ennen nykyistä suhdetta näkyy jo testissä ja voidaan olla luottavaisin mielin.
sorsake kirjoitti:
Varmaan testiin menemättömyyteen on muitakin syitä, ehkä painavampia kuin pelko oikeuteen joutumisesta, koska haluaa harrastaa suojaamatonta seksiä satunnaisten partenereiden kanssa. Noita oikeusjuttuja on kuitenkin ollut sen verran vähän, että ei oikein ole perusteita pelkoon kafkamaisista oikeusprosesseista, vaikka voi tietysti olla, että joillakin sellaisia pelkoja silti on. Infektiostatuksella saattaa olla vaikutusta tiettyjen töiden tekemiseen turvallisuussyistä ja se vaikeuttaa esim. viisumin saamista USAhan, ja näihin ei varmastikaan voida helposti puuttua.
HIV-tartunta muuttaa monin tavoin ihmisen asemaa. HIV ei usein vaikuta ihmisen terveyteen vielä alkuvuosina, mutta tartunta aiheuttaa kuitenkin monia varotoimia. Kuinka moni uskaltaa kertoa avoimesti tartunnastaan. Ei luultavasti kovin moni. HIV:iä pelätään yleensä kuin ruttoa, vaikka tauti sinällään saadaan lääkityksellä usein krooniseksi ja elinaikaennustekin on useimmilla potilailla lähellä "normaalia" elinikäodotetta. Mutta sen jälkeen kun saa lääkkeet niin ihmisen elämä muuttuu.
Lääkkeet pitää ottaa erittäin tarkasti, ettei pääse muodostumaan lääkkeille resistenttejä kantoja. Lääkityksessä oleva ei pääse moniin maihin, osassa maita lääkkeistä voi jäädä tullissa kiinni, noin 70 maahan on matkustusrajoituksia HIV-positiivisille. Kuten jo tuossa aiemmin kirjoitin niin lääkitys on erittäin säännöllinen, lääkkeet pitää ottaa kellontarkasti ja riippuen ihmisen lääkityksestä, se voi vaikuttaa ihmisen elämään melko paljonkin. Jos pitää ottaa tiety lääke tiettyyn aikaan niin voi olla hankaluuksia peitellä asiaa esim. työpaikalla, tosin näitä voi yrittää lääkärin kanssa sovitella, että mikä aika olisi kullekin potilaalle paras aika ottaa lääke työn ja muiden asioiden osalta. Moni selviää yhdellä lääkkeenotolla vuorokaudessa, jotkut tarvitsee kaksi, jotkut vielä enemmän.
Lääkkeistä voi tulla vakaviakin sivuoireita. Pahimpana kenties lipodystrofia ja lipoatrofia eli rasvakudoksen uudelleenjakautuminen. Neuropatia eli hermojen kiputila on myös yksi sivuoire ja paljon muitakin löytyy. Mutta kaikki eivät onneksi sivuoireita (ainakaan vakavia) saa. HAART-hoito on kuitenkin vasta hieman yli 10 vuotta vanha juttu ja sen mahdollisia pitkäaikaisvaikutuksia ei tiedetä. Mutta jo nyt on tiedossa, että HIV-lääkitys ja tietenkin myös HI-virus altistaa ihmisiä tietyille sairauksille ja oireille enemmän.
Sitten kun siihen lisätään vielä se, että jos on tietoinen HIV-tartunnastaan niin suojaamattomasta seksistä (jos kumppani ei tiedä tartunnasta) saa rikossyytteen niin moni on tosiaan mieluummin tietämätön omasta tartunnastaan kuin hankkisi siitä tiedon. Itse ainakin uskon siihen, että jos HIV-tartunnan levittäminen satunnaissuhteissa poistettaisiin rikoslaista niin se myös kannustaisi ihmisiä hakeutumaan HIV-testiin ja moni tartunnastaan tietämätön saisi selvyyden asioihin. Nythän HIV leviää pääasiassa heidän kauttaan, jotka eivät itse tiedä omasta tartunnastaan.