Ruotsin rikostentorjuntaneuvoston raiskausraportti 1995-2006

[Wincentius]

Ruotsin rikostentorjuntaneuvosto (Brottsförebyggande rådet (Brå)) on julkaissut raportin Våldtäkt mot personer 15 år eller äldre, Utvecklingen under åren 1995–2006. Raportti käsittelee virallista tilastotietoa ja poliisille jätettyjä raiskausilmoituksia 15-vuotiaisiin tai sitä vanhempiin kohdistuneista raiskauksista vuosien 1995 ja 2006 välisenä aikana. Tuoreimpia tutkimustuloksia ei (toistaiseksi?) ole.

Kyseinen raportti on osoitettu Ruotsin hallitukselle, eduskunnalle, oikeuslaitokselle ja muille aiheesta kiinnostuneille. Sen on koonnut filosofian tohtori Klara Hradilova Selin. Raportin teossa ovat myös avustaneet mm. oikeustieteen professori Christian Diesen, kriminologian dosentti Tove Pettersson ja Tukholman yliopiston dosentti Josef Zial.

Raportti on ladattavissa täältä.

Raportin yhteenveto on se, että seksuaalirikokset ovat tarkastelujakson aikana enemmän kuin kaksinkertaistuneet. Syitä arvellaan olevan mm.

1. 1) Rikosten määrä on tosiasiallisesti kasvanut

• 2) Rikosten ilmoittamiskynnys madaltunut

• 3) Lainsäädännölliset muutokset

Raportissa selvitellään paitsi edellä mainittujen tekijöiden vaiktuksia, myös miten raiskaustyypit ovat muuttuneet. Tutkimuksen tekijät ovat tutkineet sekä raiskauksia että raiskausyrityksiä vuosilta 1995, 2000, 2004 ja 2006. Kaikki käsitellyt tapaukset perustuvat uhrien omiin kertomuksiin, joista osaan oikeuslaitos on epäiltyjen osalta antanut vapauttavan tuomion.

• Muistettakoon tässä samalla, että heinäkuuhun 2013 asti raiskaus ei ollut Ruotsissa raiskaus, jos uhri ei ollut ”avuttomassa” tilassa, siis käytännössä tiedoton ja kykenemätön kieltäytymään sukupuoliyhteydestä.

Brå pitää epätodennäköisenä sitä, että raiskausten kaksinkertaistuminen johtuisi ainoastaan siitä, että rikosten määrä olisi kaksinkertaistunut, mutta samaan aikaan tätä ei kuitenkaan voida sulkea pois.

Muutamia selkeitä muutoksia on tapahtunut:

• 1) ”Lievän” seksuaalisen häiriökäyttäytymisen (väkivallan ja aseiden käyttö sekä uhrille aiheutetut vammat) määrä on voimakkaasti kasvanut

• 2) Joukkoraiskausten määrä on kasvanut tuntuvasti

• 3) Tekijä on useammin joko täysin tuntematon tai vain etäisesti tuttu

• 4) Tuttujen tekijöiden määrä on suhteellisesti vähentynyt

• 5) Uhrin oman kodin osuus rikospaikkana on suhteellisesti vähentynyt (ja samoin ulkona tapahtuvat raiskaukset) ts. raiskaukset tapahtuvat jonkun toisen kodissa.

Vuonna 2005 tehtiin lainmuutos, jossa raiskauksen käsitettä laajennettiin, jolloin aikaisemmin seksuaalisena häirintänä (ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen) luokitellut rikokset kuuluivat jatkossa raiskaus-nimikkeen alle. Tämä näkyy myös tilastoissa vuosien 2005 ja 2006 aikana, jolloin raiskausten määrä kasvoi, mutta seksuaalisen häirinnän määrä väheni.

Raportin mukaan myös sellaisten lievempien raiskauksien, joissa tekijä on ollut tuntematon tai puolituttu, ilmoittamiskynnys on madaltunut. Aikaisemmin tämäntyyppisiä rikoksia joko vähäteltiin tai jätettiin kokonaan ilmoittamatta.

Edelleen raportissa spekuloidaan, millaisia vaikutuksia sosioekonomisilla tekijöillä on merkitystä raiskausrikoksissa, mm. sitä, millainen vaikutus tasa-arvon kasvulla on raiskausrikosten määrän. Tutkimukset ovat sen osalta hieman ristiriitaisia. Professori Christian Diesen tutkimus (Sukupuolten välinen sota, 2007) antaa osaltaan viitteitä siitä, että lisääntynyt tasa-arvo kasvattaa raiskausten määrää, sillä miehet haluavat käyttää valtaansa ja rankaista naisia, jotka ovat epäonnistuneet ”alistuneisuudessaan”.

Toinen sosiekonominen tekijä on alkoholin kulutuksen kasvu, ja siitä seuraava väkivaltarikosten kasvu. Tosin Ruotsissa ei ole tutkittu, onko alkoholin kulutuksen ja seksuaalirikosten määrän kasvun välillä jokin selittävä yhteys. Muualla tehtyjen tutkimusten mukaan asia olisi näin.

Myös pornon lisääntymisen merkitystä raiskausten yhteydessä pohdiskellaan, vaikkakaan sen merkitystä ei kyetä yksikäsitteisesti määrittelemään.

Jotain tutkimuksen tuloksia:

• 1) Kaikista raiskausilmoituksista oli tekijöitä kaksi tai useampi 11%, joista tuntemattomia tekijöitä oli 40% ja puolituttuja 33%.

• 2) 14% raiskauksista tapahtui jonkin illanvieton (olutbaari, ravintola tai muu yleinen huvittelupaikka) yhteydessä.

• 3) 12% ilmoituksista oli täysin provoisomatonta ja tuntemattomien osapuolten välistä. Näistä 78% tapahtui ulkona, useimmiten viikonloppuisin ja kesäisin.

• 4) Joukkoraiskausten määrä on yli nelinkertaistunut.

• 5) 65% joukkoraiskausten tekijöistä on rikosrekisteri.

• 6) 10% kaikista ilmoitetuista raiskaustapauksissa epäilty ei ollut henkikirjoilla Ruotsissa.

• 7) 32% kaikista ilmoitetuista raiskaustapauksissa epäilty oli syntynyt ulkomailla.

• Loppujen 58%:in osalta neljäsosalla oli maahanmuuttotausta (jompikumpi tai molemmat vanhemmat syntyneet muualla kuin Ruotsissa).

• 9) Joukkoraiskausten, joissa kolme tai useampi tekijä, osalta oli ulkomailla syntyneiden osuus 39%.

Nämä tutkimustulokset siis vuoteen 2006 tehtyjen rikosilmoitusten perusteella. Ruotsin rikostentorjuntaneuvosto (Brå) ei suunnittele tuoreemman tutkimuksen tekemistä. Toki tilastoja myös myöhemmiltä vuosilta löytyy (kts. oheinen lähde).

Lähde ja lähde

[Jimi Kivivirta]

Yli edustuksellisuus on se mitä tulee ensimmäisenä mieleen tuosta tilastosta. Tuo nyt on kai tulikittavissa niin että noin joka toisen raportoidun raiskauksen tekijällä jonkin asteinen maahanmuuttaja tausta.