Kallion lukio, Suomen Hollywood.
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/arti ... gs.ladA1qg
Joukko Kallion lukion ex-opiskelijoita: Miesopettaja lähennellyt oppilaitaan vuosikausia
Kotimaa Julkaistu 05.11.2017 16:17
Naisten mukaan ahdistavaa käytöstä on ollut niin harjoituksissa kuin niiden ulkopuolella.
Alkoi vain tuntua siltä, että opettaja olisi ihastunut. Hän halaili koulun käytävällä intensiivisen tuntuisesti ja tuli liian lähelle. Siitä tuli ahdistunut tai kiusallinen olo. Näin kertovat STT:lle useat naiset, jotka ovat kuuluneet helsinkiläisessä Kallion lukiossa vuosikymmeniä teatterin lehtorina toimineen miesopettajan "suosikkeihin".
STT haastatteli 18:aa opiskelijaa ja kahta opettajaa, jotka kertovat miesopettajan epäasiallisesta käytöksestä vuodesta 2000 tähän vuoteen asti. Osa haastatelluista opiskelijoista ei kokenut fyysistä lähentelyä, mutta lähes kaikki kertoivat oudosta seksuaalisesti virittyneestä tunnelmasta opettajan läheisyydessä. Haastateltavat eivät syytä muita opettajia, vain kyseistä miesopettajaa, joka opettaa koulussa yhä. Opettajat eivät nähneet lähentelyä, mutta tarkkailivat ahdisteluväitteiden vuoksi tyttöjen tilannetta.
Opettaja itse myöntää STT:lle käyttäytyneensä harjoitustilanteissa "provosoivasti" 15–20-vuotta sitten, mutta kiistää ahdistelleensa harjoituksissa tai niiden ulkopuolella.
"Painautui lantioon kiinni"
16-vuotiasta Niinaa opettaja lähestyi ensimmäisen lukiovuoden keväällä 2004. Hän suostutteli Niinan näytelmäänsä, ja produktion pääsykokeitakin siirrettiin, jotta Niina pääsisi paikalle. Opettaja näytteli itse mukana, ja lämmittelynä pelattiin pallopelejä, joissa opettaja otti usein halausotteeseen ja piti kiinni.
Niina ja muut etunimellä jutussa esiintyvät naiset esiintyvät toiveestaan keksityillä nimillä, jotta opettaja ei tunnistaisi heitä.
– Näyttämöllä hän saattoi seistä takanani, kun muut olivat edessä, ja laittaa käden perseelle tai painautua lantioon kiinni, Niina kertoo.
Maskeerauksessa opettaja pyysi Niinaa laittamaan hänellekin meikkiä ja veti sen varjolla hänet jalkojensa väliin.
Niina alkoi saada paniikkikohtauksia ja kävi myöhemmin läpi kokemuksiaan terapiassa.
"Halasi luvattoman pitkään"
Samoihin aikoihin Kallion lukiossa opiskellut Enni oli kirjoittanut päiväkirjaansa:
– (Opettajan nimi) halasi luvattoman pitkään tosi vahvasti.
Opettaja suostutteli tapaamaan kahvilla kahden kesken. Hän kehui silmiä ja hiuksia, soitteli sekä tekstaili yömyöhään.
– Että milloin nähdään, tai että tänään taas katsoin, miten loistava, lahjakas olet. Kaikki se seksuaalinen koskeminen tapahtui harjoituksissa fiktion sisällä.
Moni STT:n haastattelema nainen kertoo, että opettajan vetämät harjoitukset olivat todella fyysisiä, ja opettaja oli monesti itse mukana. Improvisaatiota tehtiin paljon, ja se saattoi johtaa raiskauksen näyttelemiseen.
– Minulla on muistikuva, jossa olen lähetyssaarnaaja-asennossa sen alla.
Yhdessä improvisaatioharjoituksista opiskelijapoika piti Enniä kiinni edestä ja opettaja oli hänen takanaan näytellen raiskausta, Enni kertoo. Toisessa Enni oli yhtäkkiä opettajan sylissä ja opettajan käsi hänen reidellään.
Opettaja: Raiskausharjoitus "ehkä kerran"
Opettajan itsensä mukaan 15–20 vuotta sitten hänen ammattitaitonsa ei ollut vielä hyvä ja hänen opetustapansa on voitu kokea hyökkääväksi. Mistään seksuaalisesta opettajan mukaan ei kuitenkaan ole ollut kyse.
– Se toiminta oli pedagogisesti siinä määrin epäonnistunutta, että voin hyvin ymmärtää, että siinä on ollut väärinkäsityksiä.
Opettajan mukaan hän on tehnyt raiskausharjoitteen "ehkä kerran".
– Silloinkaan en ollut hyökkäävänä osapuolena, hän sanoo STT:lle.
Raiskausharjoituksista on kertonut STT:lle ainakin kolme naista, jotka opiskelivat lukiossa vuosien 1999 ja 2007 välillä.
Näytelmissä raiskauksia ei ole käsitelty, opettaja sanoo. Toisin kertoo naisopettaja, joka työskenteli vuosia Kallion lukiossa 2000-luvulla.
– Esitysten toistuvina teemoina oli viettelevät nuoret naiset ja raiskaaminen, ja naisnäyttelijät, toisin sanoen tytöt, oli usein puettu alusvaatteisiin tai muuten seksiä korostaviin pukuihin.
Naiset kertovat myös henkilökohtaisesta palautteesta siivouskomerossa ja opettajan kesken harjoitusten antamista "rentouttavista selkähieronnoista".
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun professori, näyttelijä Elina Knihtilä kommentoi STT:n pyynnöstä opiskelijoiden kertomia harjoituksia. Hän sanoo, ettei ymmärrä, miksi raiskausta harjoitellaan ylipäätään ja ettei harjoituksessa kuulu ahdistaa.
– Jos pienikin tällainen vire syntyy, olen todella huolissani pedagogisista lähtökohdista.
Tie näyttelijäksi
Miesopettajalla on gurun maine. Sanotaan, että hänen oppilaansa pääsevät Teatterikorkeakouluun. Se on monen Kallion lukioon tulevan unelma. Useasta STT:n haastattelemasta naisesta onkin sittemmin tullut ammattinäyttelijä tai -ohjaaja.
Toisaalta opettajasta varoitettiin miehenä, "joka niitä mimmejä tykkää hinkkaa", kertoo 1990-luvun lopulla lukiossa aloittanut Outi. Opettaja lähenteli suosikkejaan, muille hän saattoi sanoa, ettei sinusta koskaan tule näyttelijää, entiset oppilaat kertovat.
– Metodi tuntui niin varmalta. Ne, jotka otettiin lähelle, kokivat olevansa jotain velkaa. Toisia syrjittiin, ja he kokivat, etteivät ole tarpeeksi hyviä. Kummatkaan eivät lähde kertomaan siitä (kohtelustaan). Tietyllä tavalla aika nerokas systeemi, kaikessa kamaluudessaan, sanoo 2010-luvulla opiskellut Paula.
Ponkaisi "elvyttämään"
Opettajasta on kerrottu rehtorille useasti. 2000-luvun alussa opiskelija pyörtyi musikaaliharjoituksissa. Poissaolevaan opettajaan tuli yhtäkkiä eloa, kertoo paikalla ollut entinen opiskelija Pauliina Saviranta.
– Jonkinlaista suusta suuhun -elvytystä, kopelointia, ja vasta siinä vaiheessa, kun (opettajan nimi) makaa tytön päällä, tyttö havahtuu.
Outi, tuo pyörtynyt tyttö, kertoo tunteneensa olonsa inhottavaksi.
– Havahduin, kun se makasi jotenkin mun päällä, se silitteli mun poskea ja sanoi, että sä oot tommonen herkkä taiteilija, Outi kertoo.
Pauliina Saviranta marssi rehtorin luo, mutta puhuminen rehtorin kanssa ei hänen mukaansa johtanut mihinkään. STT tavoitti perjantaina Jyrki Loiman, joka toimi tuolloin rehtorina. Hän vetosi kiireisiinsä, eikä kommentoinut tapausta.
Kantelut rehtorille eivät auttaneet
Myös Niina vei tapauksensa silloiselle rehtorille Helena Helenius-Lamminpartaalle. Asiaa selviteltiin, mutta se tyssäsi Niinan mukaan todisteiden puutteisiin.
– Rehtori sanoi, että tässä on saattanut mennä fakta ja fiktio sekaisin.
Muita opiskelijoita, teatterin opettajan "faneja", tuli myöhemmin rehtorin kansliaan kertomaan, kuinka hyvä tyyppi opettaja on, Niina sanoo.
Helenius-Lamminpartaan mukaan tapausta on selvitelty opetusviraston lakiosaston kanssa, mutta hän ei vastannut STT:lle, miten selviteltiin. Hänen mukaansa yhteydenottoja opettajasta tuli, mutta asian hoito oli vaikeaa, koska hänelle kerrotut tiedot "olivat useimmiten huhuluonteisia".
– Joidenkin opiskelijoiden ja teatteriopettajan välillä oli jännitteitä. Käsitykseni kyllä oli, etteivät asiat aina olleet kunnossa, Helenius-Lamminparras kertoo sähköpostitse.
Niinan tukena ollut Kallion lukion entinen naisopettaja kertoo, että rehtori kielsi häntä henkilökohtaisesti puhumasta tapauksesta muille opettajille. Helenius-Lamminparras sanoo, ettei ole pyytänyt salaamaan asiaa.
Teatterin opettaja itse sanoo, ettei ole koskaan saanut virallista varoitusta.
Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan tällaisissa tapauksissa työnantajan olisi ehdottomasti puututtava epäasiallisiin opetusmetodeihin ja oppilaiden häirintään.
– Itse olen vertaillut vaarallisiin koneisiin, jos herää opettajasta tällainen epäily. Toiminta täytyy keskeyttää, Koskinen kertoo.
Nykyinen, tänä vuonna aloittanut rehtori Ari Mäkinen sanoo, ettei ole kuullut lähentelysyytöksistä aiemmin. Hänen mukaansa asia aiotaan selvittää.
Opettaja: "Mitään sellaista ei ole enää"
Monelle STT:n haastattelemalle naiselle Kallion lukio on rakas paikka.
– Haluan korostaa, että vaikka kyse on tällaisesta toimintakulttuurista, se ei läpäise kaikkea, vaan se on tää yksi ihminen ja rehtorin toimet tässä, että on laiminlyönyt sitä. Toivon, ettei lynkata koko koulua, Paula sanoo.
Teatterin opettaja itse sanoo STT:lle, ettei voi mitenkään ymmärtää viime vuosiin asti yltäviä väitteitä esimerkiksi toistuvista halauksista.
– Mitään sellaista ei ole enää minun puoleltani ollut enää sitten….se tuntuu kyllä, se on kyllä minusta käsittämätöntä.
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotim ... ar-AAut4Ie
Lähentelystä syytetyn miesopettajan mukaan kyse on väärinkäsityksistä
Häirinnästä syytetty helsinkiläisen Kallion lukion teatterin mieslehtori kiistää STT:lle, että olisi harjoituksissa ahdistellut oppilaita.
- Tuollaisessa harjoittelussa on hyvin voimakkaita tilanteita, ja on ihan ymmärrettävää, että ne voi käsittää väärin.
Miesopettaja sanoo, että 15-20 vuotta sitten hänen opetustapansa on ollut hyökkäävä, mutta kyse on ollut voimakkaan ilmaisun hakemisesta.
- Uran alussa ammattitaitoni siinä asiassa ei ollut kovin hyvä.
Useat STT:n haastattelemat lukion ex-oppilaat ovat kertoneet viime vuosiin jatkuneista seksuaalissävytteisistä harjoituksista, joiden lomassa opettaja on lähennellyt heitä. Opettajan mukaan "provosoiva käytös" on jäänyt 15-20 vuoden taakse.
Osa ex-oppilaista on kertonut opettajan lisäksi piirittäneen heitä harjoitusten ulkopuolella esimerkiksi yömyöhään tullein tekstiviestein, pitkin halauksin, ja yksi kertoo opettajan myös seuranneen häntä koulun läheisyydessä.
- (Näitä) en voi mitenkään ymmärtää, opettaja sanoo.
Kiistättekö, että näin olisi tapahtunut?
- Missään semmoisessa mielessä ei ole tapahtunut.
Hän kertoo lähettäneensä kerran produktion yhteyshenkilönä toimineelle oppilaalle kello 23 aikaan viestin liittyen siihen, että oli tyytyväinen esityksen etenemiseen.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-20000054 ... e5acecb00a
Raiskauslaki uusiksi, ”törkimyslistat” ja miehet keskusteluryhmiin miettimään tekojaan – Ruotsissa #metoo sai aivan eri mittasuhteet kuin Suomessa
#Metoo-kampanja paisui jättimäisiin mittasuhteisiin Ruotsissa. Nyt paikalliset vaikuttajat kertovat, mitä keskustelusta seuraa. Ruotsiin esitetään muun muassa aiempaa tiukempaa ja suostumukseen perustuvaa raiskauslakia.
Julkaistu: 5.11. 2:00 , Päivitetty: 5.11. 16:12
Mediamyllytys on jatkunut nyt jo viikkoja. Ihmiset ovat osoittaneet tuhatpäin mieltään kaduilla. Ahdistelijoita on hyllytetty ja erotettu työpaikoillaan. Ministerit ovat luvanneet yhä tiukempia toimia.
Lokakuun alussa elokuvamoguli Harvey Weinsteinin ahdistelusyytöksistä käynnistynyt kansainvälinen #metoo-kampanja on saanut Ruotsissa äärimmäisen suuret mittasuhteet, selvästi suuremmat kuin esimerkiksi Suomessa.
Jo kuukauden kestettyään ilmiö ei tunnu jäävän ohimeneväksi verkkokapinaksi. Moni uskoo sen muuttavan ainakin hiukan ajattelua ja asenteita.
HS kysyi kolmelta paikalliselta tasa-arvovaikuttajalta, mikä muuttuu vastaisuudessa. Ja miksi kampanja puri niin voimalla Ruotsissa?
Ministeri tahtoo raiskauslainsäädäntöön suostumuspykälän
Ruotsin tasa-arvoministeri on itsekin kokenut seksuaalista adistelua.
Kun mielenosoittajat pari viikkoa sitten lähtivät Ruotsin kaduille #metoo-kampanjan seurauksena, oli viesti Ruotsin feministiseksi itseään kutsuvalta hallitukselta selvä: lakien on muututtava, jos siitä voi olla apua seksuaalirikoksiin tai ahdisteluun puuttumisissa.
Tasa-arvoministeri Åsa Regnér lupasi, että Ruotsi saisi nyt niin sanotun suostumuslain, joka on ollut jo pitkään keskustelussa.
”Molemmille osapuolille pitää olla selvää seksuaalisessa kanssakäymisessä, että tämä on vapaaehtoista ja molemminpuolista”, hän sanoo HS:n haastattelussa.
Nykylaki lähtee raiskauksen määrittelyssä siitä, että tilanteeseen liittyy väkivaltaa tai uhka. Uusi laki lähtisi sen sijaan siitä, että molempien osapuolien pitää olla selvästi seksiin suostuvaisia.
”Uskomme, että asialle on parlamentaarinen enemmistö. Se heijastaa oikeuskäsitystä yhteiskunnassa ja on jotakin, mitä monet naiset ovat toivoneet #metoo-kampanjan aikana”, Regnér sanoo.
Ministerin mielestä #metoo-kampanja on ollut äärimmäisen positiivinen voima. Hän uskoo sen saaneen Ruotsissa suuren näkyvyyden siksi, että monet ahdistelutapaukset jäävät yhä pimentoon. Toinen syy on, että tasa-arvo on edennyt Ruotsissa pitkälle, eivätkä naiset halua olla hiljaa.
”He tietävät nykyisin, mikä on väkivaltaa. He tuntevat oikeutensa ja siksi asiasta puhutaan.”
Myös Suomessa on keskusteltu aika ajoin suostumuspykälän tarpeesta raiskauslainsäädännössä. Tällä hetkellä laki lähtee pakottamisesta tai väkivallasta.
Ruotsissa lain puolustajat katsovat, että se lähettää tärkeän signaalin siitä, mikä on hyväksyttävää. Kriitikot, kuten asianajajaliitto, puolestaan uskovat, ettei uudella lailla ole merkittävää vaikutusta. Raiskausrikosten selvittäminen kaatuu usein todisteiden puutteeseen. Siksi suostumuspykälä ei välttämättä muuttaisi tilannetta.
Lisäksi Ruotsin poliisi on viime aikoina ollut niin kuormitettu, että seksuaalirikosten selvittäminen on ollut vaikeaa. Rikostilastoja pitävän Brån tilastoissa vain 11 prosenttia käsitellyistä raiskaustapauksista onnistuttiin selvittämään viime vuonna. Osuus on pienentynyt viime vuosina.
Regnér myöntää, ettei suostumuspykälän lisääminen muuta tilannetta todistusaineiston osalta. Hän toivoo, että lailla voi silti olla signaaliarvon lisäksi myös oikeaa vaikutusta, sillä lakia kiristettäisiin myös muilla pienillä tiukennuksilla. Poliisille on lisäksi osoitettu noin seitsemän miljardin kruunun lisäpotti kolmena seuraavana vuonna ja annettu ohjeistus priorisoida seksuaalirikoksia.
”He tietävät nykyisin, mikä on väkivaltaa. He tuntevat oikeutensa ja siksi asiasta puhutaan.”
Kansalaisilta ministeri toivoo sitä, että he uskaltaisivat puhua ja ilmoittaa ahdistelusta ja rikoksista. Itse hän ei tehnyt niin, kun korkea-arvoinen EU-toimija ahdisteli häntä takavuosina. Silloin Regnér työskenteli valtioneuvoston kansliassa.
Hänen tehtävänsä oli johdattaa Ruotsissa vieraillut mies hotellilta ravintolaan. Matkalla tämä halusi poiketa toisessa ravintolassa ja keskustella EU-asioista.
”Kävi ilmi, ettei hän lainkaan halunnut puhua EU:sta vaan eristi minut nurkkaan. Ja hänen kätensä olivat joka paikassa, mihin en niitä halunnut”, Regnér kertoo.
”Syytin valitettavasti itseäni: miksi uskoin, että häntä kiinnostaisi minun mielipiteeni EU-politiikasta. Joten en tehnyt mitään. Mutta haluan kannustaa naisia ja miehiä, joita ahdistellaan. Ilmoittakaa ja puhukaa.”
Amanda Lundeteg haluaa paljastaa yritykset, jotka katsovat ahdistelua sormien läpi
Amanda Lundeteg on iloinen siitä, ett #Metoo on saanut miehet puhumaan ahdistelusta uudella tavalla.
”Snuskhummerlista”. Suomeksi jotakuinkin törkimyslista.
Amanda Lundeteg nauraa termille selittäessään sitä kielipuolelle toimittajalle. Muutoin hän on aivan tosissaan.
Tasa-arvotyötä tekevän AllBright-säätiön toimitusjohtaja Lundeteg on miettinyt tällaista listaa viime viikkoina, kun seksuaalista ahdistelua päivänvaloon tuonut #metoo-kampanja on pyyhkinyt yli Ruotsin.
AllBright listaa raporteissaan joka vuosi ruotsalaisten pörssiyritysten toimia tasa-arvon saralla. Esimerkiksi sitä, kuinka paljon yritysjohdossa on miehiä ja vastaavasti naisia.
#Metoo-kampanjan seurauksena Lundeteg haluaa nyt nähdä myös uusia toimia ahdistelun kitkemiseksi työpaikoilta.
”Mietimme nyt, miten voisimme saada ilmoitukset seksuaalisesta ahdistelusta mukaan vuotuiseen listaukseemme, voisimmeko tehdä jonkinlaisen törkimyslistan tai jollakin tavalla häpäistä ne yritykset, jotka katsovat heille tulleita ilmoituksia läpi sormien toimimatta kuitenkaan aktiivisesti niiden ennaltaehkäisemiseksi”, Lundeteg sanoo.
Vasta hieman yli kolmekymppinen toimitusjohtaja Lundeteg on tullut Ruotsissa viime vuosina tunnetuksi liike-elämän kovaäänisenä vaikuttajana. Hänet on palkittu useaan otteeseen työstään ja häntä kuunnellaan, kun hän puhuu tasa-arvon hyödyistä yrityselämässä.
Lundeteg uskoo, ettei kampanja ole vain ohimenevä ilmiö. Suuren huomion seurauksena hänen säätiönsä on jo saanut yrityksiltä paljon kyselyjä konkreettisista toimista ahdisteluun puuttumiseksi. Lundeteg korostaa, että yrityksillä pitää olla konkreettinen ja kaikkien tiedossa oleva linja siitä, miten ahdisteluun suhtaudutaan ja mitkä ovat seuraukset.
Esimiehen lisäksi pitää olla muu taho, jolle asioista voi ilmoittaa, koska myös esimies voi olla ahdistelija. Lisäksi ei riitä, että tapaukset selvitetään sisäisesti. On uskallettava ryhtyä toimiin: antaa varoituksia, hyllyttää ihmisiä tai antaa jopa potkuja, jotta osoitetaan, että toiminnalla on seurauksia.
Entä miksi #metoosta tuli niin valtaisa Ruotsissa?
Yksi syy on kulttuuri, uskoo Lundeteg. Tasa-arvoa kaikissa muodoissaan pidetään hyvin tärkeänä Ruotsissa. Teema on julkisessa keskustelussa korkealla päiväjärjestyksessä, ja tasa-arvotyötä tekeviä tahoja on paljon. Yhä useammat ihmiset ja yritykset katsovat tarpeelliseksi puhua asiasta.
Tärkeintä on hänestä, että keskustelu on nostanut miehet keskiöön ja että miehet ovat alkaneet puhua keskenänsä.
”Vastuu on asetettu pitkään naisten harteille ja ajateltu, että heidän on ajateltava, miten he puhuvat, pukeutuvat ja niin edelleen. Vihdoin painopiste keskustelussa kääntyy, ja puhumme itse ahdistelijoista ja siitä, miten heidän tulisi toimia.”
Miesjärjestön puheenjohtaja houkuttelee miehiä keskusteluryhmiin
Luis Lineo on miesjärjestö Mänin puheenjohtaja. Järjestö on liki kaksinkertaistanut jäsenmääränsä #Metoo-kampanjan seurauksena.
”Pari viime viikkoa ovat olleet ihan hulluja, todellakin”, sanoo Luis Lineo.
Lieno, 41-vuotias solnalainen perheenisä ja entinen seksuaalineuvoja, johtaa Män-nimistä miesjärjestöä Ruotsissa.
#Metoo-kampanjan käynnistyttyä voimalla järjestön puhelimet alkoivat piristä urakalla.
Parin viikon aikana jäsenmäärä on lähes kaksinkertaistunut, kun sadat miehet ja myös pieni joukko naisia on halunnut mukaan järjestön tasa-arvotyöhön.
Alkuviikosta suuri joukko miehiä tapasi Tukholmassa #metoon innoittamina. Paikalle tultiin pitkin maata. Seurauksena on nyt syntymässä joukko pienempiä miesten keskusteluryhmiä, joissa koetetaan pohtia asenteita, toimintaa ja muuttaa kulttuuria järjestön laatiman keskustelumateriaalin avulla.
”Naisjärjestöt ja feministiset järjestöt ovat tehneet hyvin pitkään töitä näiden asioiden kanssa. Mutta teemasta ei ole tullut niin yleisesti tunnettua kuin nyt #metoo-kampanjan myötä. Pitkäaikainen työ on nyt tuottanut tulosta yhdessä ihmisten kertomusten kanssa”, Lineo sanoo.
Hän uskoo, että kampanja sai suuren näkyvyyden Ruotsissa osittain pitkän ja vahvan tasa-arvotyön johdosta. Asian tärkeyttä julkisilla foorumeilla on lisäksi nostanut feministiseksi itseään kutsuva hallitus, jonka ministerit ovat antaneet näkyviä lausuntoja teemasta.
Lineon mielestä tärkeintä on nyt, että liikkeen luoma voima otetaan haltuun, ennen muuta juuri miesten keskuudessa. Miesten keskusteluryhmät eivät silti riitä, sillä ne eivät tavoita kaikkia. Siksi työtä on tehtävä laajasti aina esikouluista eläkeläisten keskuuteen, systemaattisesti ja pitkään. Ja myös poliitikkojen voimin.
Esimerkiksi työpaikoilla on hänen mielestään tärkeintä, että ahdistelun ehkäisemiseen ja puuttumiseen on selvät linjaukset. Nollatoleranssi pitää myös näyttää hyvin konkreettisesti. Käytännössä se tarkoittaa niinkin yksinkertaisia asioita kuin huomauttamista sopimattomasta tai seksistisestä vitsistä porukassa.
”Täytyy tehdä tiettäväksi, että seksuaalinen väkivalta ja tällainen käytös liittyvät toisiinsa. Se ikään kuin oikeuttaa vakavampia asioista”, Lineo sanoo.
”Yleensä riittää vain kysyä, että mitä ajattelit, kun sanoit noin. Useimmat sanovat, että äh, olipa tyhmästi sanottu.”