Haluan lisätä tähän vielä sen verran, että mikä tahansa auttaa ihmistä tuntemaan jotain - siis jotain lämmintä, hyvää - on hyvää. Se on vittumaista, että myös opiaatit tekevät tuon.
Parempaa toivon kaikille ihmisille, siitä tulee aikamoinen voima, kun pitkän ajan jälkeen voi auttaa toisia ihmisiä ja vieläpä toteuttaa sen. Mollaajia on liikaa, auttajia liian vähän. Osin toki pelosta.
Lauri Johansson: Entisen rikollispomon uusi elämä
-
On Anoi Kaa
- James Bond (George Lazenby)
- Viestit: 11798
- Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
- Paikkakunta: Syvä joki
Re: Entisen rikollispomon uusi elämä
Ironiainjektio: Mitä enemmän injektiot, sitä enemmän infektoit (tuore tutkimus). Tästä syystä virustaudit ja syövät saavat usein vallan boostaamisen jälkeen. Olkaa viisaita ja pysähtykää hetkeksi.
Re: Entisen rikollispomon uusi elämä
Tässä olen Muppen kanssa samaa mieltä. Kovan luokan ammattilaiset ovat hiljaa ja istuvat sen mitä pitää. Miksi hankkia hönöjä kavereiksi, koska et voi luottaa sellaisiin tyyppeihin.Muppe kirjoitti:Kyllä puliukon ja ammattirikollisuuden harjoittamisen välillä on iso ero. "Addiktio" ei todellakaan ole samaa kaliiberia. Juoppo on juoppo aina ja ammattirikollinen on konna niin kauan kuin itse haluaa.Ja syys siihen on 99% rahassa.
Niillä ei ole mitään puhuttavaakaan keskenään linnassa vaikka saattaa samalla kongilla harhailla pitkiäkin aikoja.Kumpikaan ei ymmärrä toisia,juopot ja päihdeporukat löytää aina taloissakin toisensa ja leiriytyvät omaan nurkkaan "kuppikunnaksi" miettimään että kuka sais suuvettä hoitajalta tai osaisko joku tehdä kiljua makkarasta?
Sitten on sellaisia ammattirikollisia jotka ei linnassakaan halua olla varsinaisesti kenenkään kaveri,siellä suoritetaan rangaistus ollaan toisten kans tekemisissä sen mitä on pakko eikä hankita uusia kavereita,ei edes toisesta ammattilaisesta...Jotkut meistä on yksinäisiä susia vaikka lauman tarvitseekin,mutta juopoilla on eri addiktio eikä niitä voi ammattimieheen verrata mitenkään.
-
Spurgumies
- Neuvoja-Jack
- Viestit: 544
- Liittynyt: Ti Elo 28, 2012 10:13 pm
Re: Entisen rikollispomon uusi elämä
Monet ovat muuttuneet toivottómasta Puliukosta Pirin ja Kannabiksen kohtuukäyttäjiksi. Alkoholi on pahaa huumetta - siihen verrattuna Kannabis on Luontaistuotekaupan Terveystuote
Re: Entisen rikollispomon uusi elämä
Onhan näitä tietäjiä ennenkin foorumilla äänessä ollut. Nyt olisi hyvä aika taas julistaa Monkkujen tai Outlawsin ilmestyvän rytinällä Pasilaan prätkänäyttelyyn ja esittelevän kybällä liivejään ...Spurgumies kirjoitti:Monet ovat muuttuneet toivottómasta Puliukosta Pirin ja Kannabiksen kohtuukäyttäjiksi. Alkoholi on pahaa huumetta - siihen verrattuna Kannabis on Luontaistuotekaupan Terveystuote
Miehen allekirjoitus: Kasvoista kasvoihin.
-
Tatti-Petteri
- Remington Steele
- Viestit: 203
- Liittynyt: Su Marras 16, 2014 4:41 pm
Re: Lauri Johansson: Entisen rikollispomon uusi elämä
On todettava että kyynikkoja on täällä kaikki.
Johanssonin spontaani hymy ei ole kyyninen tuolla videolla ja siitä olen iloinen, muuta en agnostikkona sano:
https://www.youtube.com/watch?v=dpHRU3LePh0
Tää oli minun mielestäni ihan hyvä video, on kysymys sitten vankilauskosta tai ihan ehdasta...ja sitten Korkalan kohdalla ei muuten usko jäänyt vankilan seinien sisäpuolelle. Soitin hänelle puolisen vuotta sitten työasioissa ja hän lopetti puhelumme sanoihin "Jumalan siunausta ja hyvää viikonloppua".
Korkala työskentelee nykyään kokemusasiantuntijana Jyväskylän kaupungin palkkalistoilla.
Johanssonin spontaani hymy ei ole kyyninen tuolla videolla ja siitä olen iloinen, muuta en agnostikkona sano:
https://www.youtube.com/watch?v=dpHRU3LePh0
Tää oli minun mielestäni ihan hyvä video, on kysymys sitten vankilauskosta tai ihan ehdasta...ja sitten Korkalan kohdalla ei muuten usko jäänyt vankilan seinien sisäpuolelle. Soitin hänelle puolisen vuotta sitten työasioissa ja hän lopetti puhelumme sanoihin "Jumalan siunausta ja hyvää viikonloppua".
Korkala työskentelee nykyään kokemusasiantuntijana Jyväskylän kaupungin palkkalistoilla.
-
Tatti-Petteri
- Remington Steele
- Viestit: 203
- Liittynyt: Su Marras 16, 2014 4:41 pm
Re: Lauri Johansson: Entisen rikollispomon uusi elämä
Tämä on vissiin jäänyt linkittämättä tähän ketjuun, oli jokunen vuosi sitten Väli-Suomen Lehtien julkaiseman Sunnuntaisuomalaisen juttu:
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kolm ... tta/752761
Kotimaa 03.04.2016 13:48
Kolme murhaa tunnustanut entinen rikollispomo anoo vapautta
Videolla esiintyvä mies on kivikasvo. Rolex, nahkaliivi ja jenkkisiili. Hän istuu sohvatuolissa ja puhuu tv-toimittajalle mustien aurinkolasien takaa.
– Jos lähtee rikollisen uralle ja poliisi pidättää ja sä kerrot kaiken (...), silloin sä olet vasikka ja olet ansainnut napin otsaan, mies sanoo värittömällä äänellä.
Videoklippi on Nelosella esitetystä dokumentista Mies, joka murhasi Remun veljen. Mies on Lauri ”Late” Johansson, Natural Born Killers -rikollisjärjestön perustajajäsen, huumekauppias ja murhaaja.
Johansson näyttää ja kuulostaa siltä, miltä pelätyn jengipomon kuuluukin: paatuneelta.
Haastattelu on kuvattu tammikuussa 2001. Johansson on 35-vuotias. Muutamaa viikkoa myöhemmin Johansson yritetään tappaa autopommilla Espoossa, mutta isku epäonnistuu.
Helmikuussa 2016 vastaan tulee toisenlainen Johansson. Hiustyyli on sama ja olemus edelleen raamikas, mutta jutut ovat toista maata.
– Olettekos te muuten uskossa, hän kysyy toimittajalta ja kuvaajalta.
– Ette vai? Ei se mitään, tämän reissun jälkeen olette, hän sanoo ja hekottaa.
Pakkaamme tavaramme Johanssonin Mercedes Benziin vuosimallia -92. Lähdemme mukaan Johanssonin evankelioimismatkalle Pieksämäeltä Helsinkiin.
Elinkautiseen vankeuteen tuomittu Johansson, 50, on kolmatta vuotta Naarajärven avovankilassa. Sieltä pääsee säännöllisesti vankilomille, jotka Johanssonilla on tapana käyttää hengellisissä tapahtumissa kiertämiseen. Pieniä askelia kohti edessä mahdollisesti olevaa vapautumista.
Tie on loskainen ja taivas harmaa, kun matkasaarnaajamme kääntää Mersun kohti Mikkeliä ja polkaisee kaasua. Taitaa tulla räntäsade.
Johansson puhuu mielellään siitä, mitä ”vanha Late” tekisi ja ei tekisi. Kuin jengipomo-Late olisi eri henkilö.
– Vanha Late ei olisi päässyt ikinä kivitalosta avolaitokseen. Eivätkä kaikki jengiläiset pääse muutenkaan, Johansson sanoo.
Uusi Late pääsi. Hän sai vuonna 2014 siirron Kuopion suljetusta vankilasta Naarajärvelle. Siitä voi päätellä, että Johanssonin vankeusaika on ollut viime vuosina päihteetöntä ja muutenkin nuhteetonta.
Johanssonin ajatusmaailmassa vanha Late lakkasi olemasta 28. marraskuuta 2007 Riihimäen vankilan eristyssellissä. Silloin Johansson sanoo tulleensa uskoon. Ennen uskoontuloa hän oli keskustellut vankilapastorin kanssa ja käynyt vankilan raamattupiirissä.
Sen jälkeen muuttui moni asia: Johansson jätti amfetamiinin ja muut huumeet – kokonaan kuivilla hän sanoo olleensa vuodesta 2009 –, tunnusti kaksi selvittämätöntä murhaa ja irtautui rikollisjengistä, jota oli ollut perustamassa 1997.
Rekka matelee edessämme kantatiellä 72. Näkyvyys on huono, mutta Johansson ohittaa. Mersu kyntää loskavallissa.
Johanssonin käsitys Jumalan armosta on ehdoton. Rikollinenkin saa syntinsä anteeksi, kunhan katuu – oli rikos kuinka hirveä tahansa.
– Uskon, että Anders Behring Breivik voisi pelastua, jos hän katuisi ja tekisi parannuksen. Hänkin pääsisi taivaaseen, Johansson sanoo ja kiihdyttää rekan rinnalle.
Vastaan tulee henkilöauto. Tällä menolla kolkuttelemme taivaan portteja ennen kuin arvaammekaan.
2,3-litrainen Mersu ehtii kuin ehtiikin ajoissa omalle kaistalle.
– Tämä on kahden tonnin peli, sain viikko sitten. Eikö annakin hyvän kyydin, Johansson virnistää.
Vanhat tavat istuvat tiukassa. Jengivuosien Toyota Supra -sporttiauto on vaihtunut käytettyyn Mersuun, mutta vauhti on yhä verissä.
– Vanhan jätkän pinttyneitä tapoja on vaikea muuttaa. Kun jotain hylkää, jotain on löydettävä tilalle.
Vankilassa huumeiden tilalle on tullut voimanosto, työt kiinteistöhuollossa ja hengellinen kirjallisuus ja musiikki.
– Penkistä nousee 135 kiloa, maastavedossa 220 ja kyykystä 205. Tavoitteeni on nostaa 60-vuotiaiden sarjassa maailmanmestaruus. Pohjaa on, kun olen ikäni harjoitellut.
Huumeista Johansson sanoo päässeensä eroon puolessatoista vuodessa. Hän käytti lähinnä amfetamiinia ja kokaiinia. Johansson saa lopettamisen kuulostamaan helpolta.
– Järkipäätös, mutta Herra antoi siihen voiman. En tarvinnut mitään korvaushoitoja.
Haukivuori. Johansson tankkaa Mersun kylänraitin kylmäasemalla ja muistelee menneitä.
– Murtauduin täällä poliisilaitokselle 1987. Varastin kumileimasimia ja väliaikaisia luovutustodistuksia, joita tarvittiin autokaupoissa. Sitten vuokrattiin Porvoosta Mersu ja myytiin se. Jäin kiinni ja sain tuomion.
Johansson laskee noudattaneensa rikollista elämäntapaa lähes 30 vuotta. Siihen kuului huumekauppaa, ryöstelyä ja väkivalta- ja henkirikoksia. Ensimmäisen vankilatuomionsa hän sai 1982.
Vuonna 1997 Johansson perusti Natural Born Killersin. Järjestöstä sanotaan, että sen jäseneksi pääsi ainoastaan tekemällä henkirikoksen. Se oli tiivis veljeskunta, jossa Johanssonia kuunneltiin ja kunnioitettiin.
– Olin itsevaltias päällikkö. Minulla oli toistakymmentä seuraajaa, jotka tekivät mitä sanoin. Olin Jumalasta seuraava – mutta ylöspäin, ymmärrätkö, Johansson sanoo ja osoittaa etusormellaan auton kattoon.
Johansson on tunnustanut kolme murhaa. Ensimmäinen uhri oli Pauli Saastamoinen, joka löydettiin ammuttuna ja satama-altaaseen upotettuna Kotkassa 1992. Teon taustalla olivat huumevelat.
Vuonna 1998 Johansson ampui teloitustyyliin rockmuusikko Remu Aaltosen veljen Jari Aaltosen porvoolaisessa metsässä, jälleen maksamattomien velkojen takia. Aaltosen ruumista ei koskaan löydetty, vaikka Johansson näytti poliisille tekopaikan.
Kolmas teko, se, josta Johansson tuomittiin elinkautiseen, oli NBK:n jäsenen Sami Huhtimon murha Porvoossa 2001. Johansson ei hyväksynyt Huhtimon eroanomusta liigasta.
Tällaisessa maailmassa Johansson eli parhaat vuotensa. Amfetamiinikaupalla rakennetussa organisaatiossa, jossa pelattiin kovilla riskeillä: rahaa tahkottiin, mutta säännöt olivat ehdottomat, eikä armoa annettu niiden rikkojille.
Tappaminen on Johanssonin mukaan ”raukkamainen teko”, mutta NBK:ssa se oli kurinpitokeino muiden joukossa.
– Suunniteltu murha vaatii, että paadutat itsesi ja kiellät Jumalan. Se jättää pysyvät jäljet tekijäänkin. Näin painajaisia viikoittain siihen asti, kun tulin uskoon. Sen jälkeen olen taas nukkunut kuin tukki.
Pelkäätkö kostoa? Tätä Johanssonilta kysytään kuulemma usein. Ei hän pelkää. Kun Johansson tunnusti murhat, hän osti itsensä vapaaksi jengipiireistä sillä, ettei sotkenut syytteisiin ketään muita.
– Omat jutut saa puhua, jos kukaan muu ei istu päivääkään. Sillä mentiin.
Olemme ohittaneet Mikkelin ja kääntyneet Kouvolan suuntaan. Räntää tulee jo taivaan täydeltä.
Helsinkiin mennään kiertotietä. Tarkoitus on käydä Johanssonin lapsuusmaisemissa Lapinjärvellä.
Johansson työntää soittimeen cd-levyn: Jerry Lee Lewisin gospel-albumi.
– Eikö ole kova äijä? Minäkin aion julistaa sanaa niin pitkään kuin Mersu liikkuu ja henki pihisee, Johansson tunnelmoi.
Evankelistan elkeet Johanssonilla ovatkin hallussa. Raamatunlauseita putoilee suusta hengästyttävään tahtiin. Johansson siteeraa useaan otteeseen myös englantilaista baptistisaarnaajaa David Pawsonia. Hänet tunnetaan jyrkästä suhtautumisestaan lapsikasteeseen: Pawsonin mielestä kirkon tulisi kastaa vain uskovia ja parannuksen tehneitä.
Myös Johanssonin uskontulkinta on tiukka. Vapaakirkkoon kuuluvan Johanssonin mielestä Suomen evankelis-luterilainen kirkko on ”porttokirkko”.
– Siellä saavat olla homot ja lesbot pappina, minusta se ei ole Raamatun mukaista. Naispappeja en vastusta, mutten vihkisi yhtään.
Hän lainaa Kirkon tutkimuskeskuksen ja Radio Dein kyselyä, jonka mukaan puolet naispapeista ei usko neitseelliseen syntymiseen.
– Jos ajatellaan noin, silloin putoaa pohja koko jutulta. Sanotaanhan se uskontunnustuksessakin.
Johanssonin kännykkä soi. Ex-talousrikollinen, nykyinen Suomenlinnan vanki ja uskonveli Pekka Korkala soittaa Helsingistä ja kysyy kuulumiset.
– Korkala on tiukka jätkä. Pyöritti ennen miljoonabisnestä mutta on nyt väkevä uskon mies. Vaimoni sanoi, että me ollaan kuin Tiku ja Taku, kun näki meidät lavalla puhumassa.
Kaksikon hengellinen yhteistyö alkoi 2012 Kuopion vankilassa, jossa miehet perustivat veljespiirin. Sittemmin veljespiirejä on aloitettu muissakin vankiloissa. Jäseniä on Johanssonin mukaan 140–150.
– Olin alkuun Kuopion avo-osastolla ainoa uskova. Kun lähdin, 16 miehestä 11 oli uskossa. Henki sen työn tekee, minä olen pelkkä välikäsi.
Kun Johanssonin uskoontulo tuli julki, moni epäili bluffia. Uskonnollisen herätyksen kokeminen vankiloissa ei ole tavatonta. Se voi olla keino käsitellä omaa syyllisyyttä ja voittaa virkavallan luottamus.
Kaksi kokenutta rikostoimittajaa kertoo mielipiteensä Johanssonista. He ovat seuranneet Johanssonin tekemisiä NBK-ajoista asti ja sanovat pitävänsä häntä aitona tapauksena.
– Ei kukaan jaksaisi näytellä syvästi uskovaista 24/7 joka ikinen päivä, toinen heistä sanoo.
Rikostoimittajat arvioivat, että Johansson on nykyisin rivivanki, jolla on yhä tuttuja rikollisjengeissä mutta ”ei paljon keskusteltavaa” niissä piireissä.
Ruokatauko. Pysähdymme hampurilaisille Pukaron Paroni -huoltoasemalla Lapinjärvellä.
Siellä tapahtuu jotain odottamatonta. Johansson tilaa pekonihampurilaisen ja energiajuoman, mutta pankkikortti ei toimi.
Johansson menee hämilleen ja hokee, että hänellä on rahaa tilillä. Hän maksaa lopulta käteisellä ja saa tilauksensa.
Pöydässä hän lyö nyrkin pöytään.
– Vanha Late etsisi lähimmän pankkikonttorin ja menisi vetämään jotain turpaan.
Uusi Late sen sijaan näyttää oudon hermostuneelta. On kuin katselisi eri miestä kuin sitä superitsevarmaa ja rentoa mersukuskia, joka on ollut äänessä tähän asti.
Johansson syö hampurilaistaan ja soittaa kiukkuisena pankin asiakaspalveluun.
Näkyykö Johanssonissa laitostumisen merkkejä? Kun elinkautisvanki saa maistaa vapautta, pienikin vastoinkäyminen saattaa tuntua suurelta – kiven sisässä vanki tottuu siihen, että arki sujuu kuin käsikirjoitettuna. Johansson on istunut vankilassa 15 vuotta.
– Joskus näin on. Elinkautisvangeista vain osa on kuitenkin tuomionsa loppupuolella laitostuneita. Jotkut ovat opiskelleet, käyneet töissä ja säilyttäneet tai luoneet ympärilleen ihmissuhdeverkoston. Joillakin näitä suojaavia tekijöitä ei ole, kertoo psykiatri Hannu Lauerma. Hän kommentoi aihetta yleisellä tasolla.
Johansson sanoo itse, että vaikeinta on läheisyys. Hän on naimisissa uskovaisen naisen kanssa, joka kirjoitti hänelle vankilaan viitisen vuotta sitten. Häitä vietettiin vankilan kirkossa Riihimäellä.
– Kun on nukkunut 21 vuotta elämästään yksin pienessä kopissa ohuella patjalla, ei osaa olla naisen vieressä. Tulee kuuma, Johansson sanoo.
Hänen mukaansa avioliitto on nyt vaakalaudalla. Erimielisyydet liittyvät kuulemma perheen yhteiseen päätöksentekoon.
Asiakaspalvelu vastaa. Selviää, että Johanssonin kortti on suljettu varmuuden vuoksi, koska asiakkaiden kortteja on skimmattu eli kopioitu laittomasti.
Väärä hälytys siis. Jatkamme matkaa Johanssonin kotikylälle.
Pukaro on kaunis pikkukylä itäisen Uudenmaan vanhalla kartanoseudulla. Lakkautetun kyläkoulun seinään on kirjoitettu ”paska paikka”.
Täällä Johansson kävi kuudennen luokkansa.
– Opettaja veti minua korville, kun käyttäydyin huonosti. Minulla on aina ollut auktoriteettiongelma.
Johanssonin kertoman perusteella hänen lapsuutensa ja nuoruutensa ei ollut kovin onnellista aikaa. Hän ei tullut toimeen alkoholisti-isänsä kanssa.
– Sain melkein 12 elämäni ensimmäistä vuotta turpaan joka päivä. Ei ihme, että minusta tuli väkivaltainen. Ihminen on perimän ja kokemusten summa.
Johansson ajautui jo nuorena hankaluuksiin: kalja- ja tupakkavarkauksia ja tappeluita. Myöhemmin hän piilotti huumeita kotikylänsä maastokätköihin. Johanssonin isä kuoli puukotuksessa 1991.
– Nuorena halusin tappaa sen itse, mutta siinä vaiheessa oltiin onneksi jo väleissä. Pitää olla varovainen, mitä toivoo.
Levy on vaihtunut autostereoissa. Elvis Presley laulaa parannuksen tekemisestä. Kappale on (There’ll Be) Peace In The Valley (For Me). ”Minä muutun toiseksi, ja leijona käy lepäämään lampaiden viereen”, laulussa sanotaan vapaasti suomentaen.
Johansson elättelee toiveita vapautumisesta. Hän on anonut Helsingin hovioikeudelta pääsyä valvottuun koevapauteen. Käsittely on aikaisintaan ensi kesänä.
– Jos päätös on myönteinen, voisin päästä koevapauteen loppuvuodesta ja kokonaan ulos kesällä 2017.
Johanssonille on tehty psykiatrinen riskiarvio, jossa arvioidaan rikoksenuusimisriskiä. Arviointi on kolmeportainen. Johansson sijoitettiin korkeimpaan riskiluokkaan.
Hän ei ole arviosta huolissaan, sillä hovioikeus vapauttaa myös korkean riskin elinkautisvankeja. Hän kuittaa arvion tilastomatematiikkana, jossa huomioidaan lähinnä rikostausta.
Johansson on ex-ammattirikollinen ja entinen huumeidenkäyttäjä, joka on saanut sairauseläkepäätöksen mielenterveydellisistä syistä. Riskiryhmää siis.
– Ymmärrän sen (arvion). Olisin tyypillinen rikoksenuusija, ellen olisi uskossa, hän sanoo.
Uskoontulon merkitystä on kuitenkin yleisesti ottaen vaikea mitata riskiarvioinnissa, sanoo Hannu Lauerma. Hänen mukaansa arvioinnissa huomioidaan elämänhistoria, nykytilanne ja tulevaisuudennäkymät, ei vain rikostaustaa.
– Uskoontulo itsessään ei muuta ihmisen persoonallisuutta millään lailla, ja on pahimmillaan suoranainen narsistinen yritys kieltää oman menneisyyden merkitys, Lauerma sanoo.
Toisaalta jos usko tuo mukanaan uudet elämänarvot, raitistumisen ja ihmissuhteet, muutos voi olla todellinen.
– Mutta siitä pitää olla näyttö, jotta se vaikuttaisi arvioon.
Vaasanaukio, epävirallisemmin Piritori, Helsingin Sörnäisissä on ankea näky. Vapaa evankeliumiyhdistys on pystyttänyt teltan metroaseman viereiselle aukiolle, mutta väkeä on vähän. Ihmiset kiirehtivät ohi räntäsateessa kaulukset ylhäällä. Nainen laulaa gospelia.
Johansson tervehtii evankelista Ali Niemelää ja paikalle ilmestyvää poliisikansanedustaja Kari Tolvasta (kok.), jolle Johansson tunnusti rikoksensa.
Pian Johanssonin ympärillä on joukko sekalaista seurakuntaa: uskovaisia, entisiä ja nykyisiä vankeja, narkkareita, yksi Helvetin enkelien jäsen. Kaikilla tuntuu olevan asiaa Johanssonille.
Johansson on heidän keskellään kuin kotonaan. Hän nauttii huomiosta.
Ihan kuin vanha Late.
Entinen jengipomo: Lauri Johansson
Kuka: Natural Born Killers -rikollisjärjestön perustajajäsen, elinkautisvanki ja itseoppinut evankelista.
Ikä: 50 vuotta. Syntynyt Lapinjärvellä.
Koulutus: Ylioppilas. Suoritti tutkinnon Riihimäen vankilassa 2011.
Perhe: vaimo ja 15-vuotias poika.
Linkin takana ollut uutinen lisätty
-NILS-
http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Kolm ... tta/752761
Kotimaa 03.04.2016 13:48
Kolme murhaa tunnustanut entinen rikollispomo anoo vapautta
Videolla esiintyvä mies on kivikasvo. Rolex, nahkaliivi ja jenkkisiili. Hän istuu sohvatuolissa ja puhuu tv-toimittajalle mustien aurinkolasien takaa.
– Jos lähtee rikollisen uralle ja poliisi pidättää ja sä kerrot kaiken (...), silloin sä olet vasikka ja olet ansainnut napin otsaan, mies sanoo värittömällä äänellä.
Videoklippi on Nelosella esitetystä dokumentista Mies, joka murhasi Remun veljen. Mies on Lauri ”Late” Johansson, Natural Born Killers -rikollisjärjestön perustajajäsen, huumekauppias ja murhaaja.
Johansson näyttää ja kuulostaa siltä, miltä pelätyn jengipomon kuuluukin: paatuneelta.
Haastattelu on kuvattu tammikuussa 2001. Johansson on 35-vuotias. Muutamaa viikkoa myöhemmin Johansson yritetään tappaa autopommilla Espoossa, mutta isku epäonnistuu.
Helmikuussa 2016 vastaan tulee toisenlainen Johansson. Hiustyyli on sama ja olemus edelleen raamikas, mutta jutut ovat toista maata.
– Olettekos te muuten uskossa, hän kysyy toimittajalta ja kuvaajalta.
– Ette vai? Ei se mitään, tämän reissun jälkeen olette, hän sanoo ja hekottaa.
Pakkaamme tavaramme Johanssonin Mercedes Benziin vuosimallia -92. Lähdemme mukaan Johanssonin evankelioimismatkalle Pieksämäeltä Helsinkiin.
Elinkautiseen vankeuteen tuomittu Johansson, 50, on kolmatta vuotta Naarajärven avovankilassa. Sieltä pääsee säännöllisesti vankilomille, jotka Johanssonilla on tapana käyttää hengellisissä tapahtumissa kiertämiseen. Pieniä askelia kohti edessä mahdollisesti olevaa vapautumista.
Tie on loskainen ja taivas harmaa, kun matkasaarnaajamme kääntää Mersun kohti Mikkeliä ja polkaisee kaasua. Taitaa tulla räntäsade.
Johansson puhuu mielellään siitä, mitä ”vanha Late” tekisi ja ei tekisi. Kuin jengipomo-Late olisi eri henkilö.
– Vanha Late ei olisi päässyt ikinä kivitalosta avolaitokseen. Eivätkä kaikki jengiläiset pääse muutenkaan, Johansson sanoo.
Uusi Late pääsi. Hän sai vuonna 2014 siirron Kuopion suljetusta vankilasta Naarajärvelle. Siitä voi päätellä, että Johanssonin vankeusaika on ollut viime vuosina päihteetöntä ja muutenkin nuhteetonta.
Johanssonin ajatusmaailmassa vanha Late lakkasi olemasta 28. marraskuuta 2007 Riihimäen vankilan eristyssellissä. Silloin Johansson sanoo tulleensa uskoon. Ennen uskoontuloa hän oli keskustellut vankilapastorin kanssa ja käynyt vankilan raamattupiirissä.
Sen jälkeen muuttui moni asia: Johansson jätti amfetamiinin ja muut huumeet – kokonaan kuivilla hän sanoo olleensa vuodesta 2009 –, tunnusti kaksi selvittämätöntä murhaa ja irtautui rikollisjengistä, jota oli ollut perustamassa 1997.
Rekka matelee edessämme kantatiellä 72. Näkyvyys on huono, mutta Johansson ohittaa. Mersu kyntää loskavallissa.
Johanssonin käsitys Jumalan armosta on ehdoton. Rikollinenkin saa syntinsä anteeksi, kunhan katuu – oli rikos kuinka hirveä tahansa.
– Uskon, että Anders Behring Breivik voisi pelastua, jos hän katuisi ja tekisi parannuksen. Hänkin pääsisi taivaaseen, Johansson sanoo ja kiihdyttää rekan rinnalle.
Vastaan tulee henkilöauto. Tällä menolla kolkuttelemme taivaan portteja ennen kuin arvaammekaan.
2,3-litrainen Mersu ehtii kuin ehtiikin ajoissa omalle kaistalle.
– Tämä on kahden tonnin peli, sain viikko sitten. Eikö annakin hyvän kyydin, Johansson virnistää.
Vanhat tavat istuvat tiukassa. Jengivuosien Toyota Supra -sporttiauto on vaihtunut käytettyyn Mersuun, mutta vauhti on yhä verissä.
– Vanhan jätkän pinttyneitä tapoja on vaikea muuttaa. Kun jotain hylkää, jotain on löydettävä tilalle.
Vankilassa huumeiden tilalle on tullut voimanosto, työt kiinteistöhuollossa ja hengellinen kirjallisuus ja musiikki.
– Penkistä nousee 135 kiloa, maastavedossa 220 ja kyykystä 205. Tavoitteeni on nostaa 60-vuotiaiden sarjassa maailmanmestaruus. Pohjaa on, kun olen ikäni harjoitellut.
Huumeista Johansson sanoo päässeensä eroon puolessatoista vuodessa. Hän käytti lähinnä amfetamiinia ja kokaiinia. Johansson saa lopettamisen kuulostamaan helpolta.
– Järkipäätös, mutta Herra antoi siihen voiman. En tarvinnut mitään korvaushoitoja.
Haukivuori. Johansson tankkaa Mersun kylänraitin kylmäasemalla ja muistelee menneitä.
– Murtauduin täällä poliisilaitokselle 1987. Varastin kumileimasimia ja väliaikaisia luovutustodistuksia, joita tarvittiin autokaupoissa. Sitten vuokrattiin Porvoosta Mersu ja myytiin se. Jäin kiinni ja sain tuomion.
Johansson laskee noudattaneensa rikollista elämäntapaa lähes 30 vuotta. Siihen kuului huumekauppaa, ryöstelyä ja väkivalta- ja henkirikoksia. Ensimmäisen vankilatuomionsa hän sai 1982.
Vuonna 1997 Johansson perusti Natural Born Killersin. Järjestöstä sanotaan, että sen jäseneksi pääsi ainoastaan tekemällä henkirikoksen. Se oli tiivis veljeskunta, jossa Johanssonia kuunneltiin ja kunnioitettiin.
– Olin itsevaltias päällikkö. Minulla oli toistakymmentä seuraajaa, jotka tekivät mitä sanoin. Olin Jumalasta seuraava – mutta ylöspäin, ymmärrätkö, Johansson sanoo ja osoittaa etusormellaan auton kattoon.
Johansson on tunnustanut kolme murhaa. Ensimmäinen uhri oli Pauli Saastamoinen, joka löydettiin ammuttuna ja satama-altaaseen upotettuna Kotkassa 1992. Teon taustalla olivat huumevelat.
Vuonna 1998 Johansson ampui teloitustyyliin rockmuusikko Remu Aaltosen veljen Jari Aaltosen porvoolaisessa metsässä, jälleen maksamattomien velkojen takia. Aaltosen ruumista ei koskaan löydetty, vaikka Johansson näytti poliisille tekopaikan.
Kolmas teko, se, josta Johansson tuomittiin elinkautiseen, oli NBK:n jäsenen Sami Huhtimon murha Porvoossa 2001. Johansson ei hyväksynyt Huhtimon eroanomusta liigasta.
Tällaisessa maailmassa Johansson eli parhaat vuotensa. Amfetamiinikaupalla rakennetussa organisaatiossa, jossa pelattiin kovilla riskeillä: rahaa tahkottiin, mutta säännöt olivat ehdottomat, eikä armoa annettu niiden rikkojille.
Tappaminen on Johanssonin mukaan ”raukkamainen teko”, mutta NBK:ssa se oli kurinpitokeino muiden joukossa.
– Suunniteltu murha vaatii, että paadutat itsesi ja kiellät Jumalan. Se jättää pysyvät jäljet tekijäänkin. Näin painajaisia viikoittain siihen asti, kun tulin uskoon. Sen jälkeen olen taas nukkunut kuin tukki.
Pelkäätkö kostoa? Tätä Johanssonilta kysytään kuulemma usein. Ei hän pelkää. Kun Johansson tunnusti murhat, hän osti itsensä vapaaksi jengipiireistä sillä, ettei sotkenut syytteisiin ketään muita.
– Omat jutut saa puhua, jos kukaan muu ei istu päivääkään. Sillä mentiin.
Olemme ohittaneet Mikkelin ja kääntyneet Kouvolan suuntaan. Räntää tulee jo taivaan täydeltä.
Helsinkiin mennään kiertotietä. Tarkoitus on käydä Johanssonin lapsuusmaisemissa Lapinjärvellä.
Johansson työntää soittimeen cd-levyn: Jerry Lee Lewisin gospel-albumi.
– Eikö ole kova äijä? Minäkin aion julistaa sanaa niin pitkään kuin Mersu liikkuu ja henki pihisee, Johansson tunnelmoi.
Evankelistan elkeet Johanssonilla ovatkin hallussa. Raamatunlauseita putoilee suusta hengästyttävään tahtiin. Johansson siteeraa useaan otteeseen myös englantilaista baptistisaarnaajaa David Pawsonia. Hänet tunnetaan jyrkästä suhtautumisestaan lapsikasteeseen: Pawsonin mielestä kirkon tulisi kastaa vain uskovia ja parannuksen tehneitä.
Myös Johanssonin uskontulkinta on tiukka. Vapaakirkkoon kuuluvan Johanssonin mielestä Suomen evankelis-luterilainen kirkko on ”porttokirkko”.
– Siellä saavat olla homot ja lesbot pappina, minusta se ei ole Raamatun mukaista. Naispappeja en vastusta, mutten vihkisi yhtään.
Hän lainaa Kirkon tutkimuskeskuksen ja Radio Dein kyselyä, jonka mukaan puolet naispapeista ei usko neitseelliseen syntymiseen.
– Jos ajatellaan noin, silloin putoaa pohja koko jutulta. Sanotaanhan se uskontunnustuksessakin.
Johanssonin kännykkä soi. Ex-talousrikollinen, nykyinen Suomenlinnan vanki ja uskonveli Pekka Korkala soittaa Helsingistä ja kysyy kuulumiset.
– Korkala on tiukka jätkä. Pyöritti ennen miljoonabisnestä mutta on nyt väkevä uskon mies. Vaimoni sanoi, että me ollaan kuin Tiku ja Taku, kun näki meidät lavalla puhumassa.
Kaksikon hengellinen yhteistyö alkoi 2012 Kuopion vankilassa, jossa miehet perustivat veljespiirin. Sittemmin veljespiirejä on aloitettu muissakin vankiloissa. Jäseniä on Johanssonin mukaan 140–150.
– Olin alkuun Kuopion avo-osastolla ainoa uskova. Kun lähdin, 16 miehestä 11 oli uskossa. Henki sen työn tekee, minä olen pelkkä välikäsi.
Kun Johanssonin uskoontulo tuli julki, moni epäili bluffia. Uskonnollisen herätyksen kokeminen vankiloissa ei ole tavatonta. Se voi olla keino käsitellä omaa syyllisyyttä ja voittaa virkavallan luottamus.
Kaksi kokenutta rikostoimittajaa kertoo mielipiteensä Johanssonista. He ovat seuranneet Johanssonin tekemisiä NBK-ajoista asti ja sanovat pitävänsä häntä aitona tapauksena.
– Ei kukaan jaksaisi näytellä syvästi uskovaista 24/7 joka ikinen päivä, toinen heistä sanoo.
Rikostoimittajat arvioivat, että Johansson on nykyisin rivivanki, jolla on yhä tuttuja rikollisjengeissä mutta ”ei paljon keskusteltavaa” niissä piireissä.
Ruokatauko. Pysähdymme hampurilaisille Pukaron Paroni -huoltoasemalla Lapinjärvellä.
Siellä tapahtuu jotain odottamatonta. Johansson tilaa pekonihampurilaisen ja energiajuoman, mutta pankkikortti ei toimi.
Johansson menee hämilleen ja hokee, että hänellä on rahaa tilillä. Hän maksaa lopulta käteisellä ja saa tilauksensa.
Pöydässä hän lyö nyrkin pöytään.
– Vanha Late etsisi lähimmän pankkikonttorin ja menisi vetämään jotain turpaan.
Uusi Late sen sijaan näyttää oudon hermostuneelta. On kuin katselisi eri miestä kuin sitä superitsevarmaa ja rentoa mersukuskia, joka on ollut äänessä tähän asti.
Johansson syö hampurilaistaan ja soittaa kiukkuisena pankin asiakaspalveluun.
Näkyykö Johanssonissa laitostumisen merkkejä? Kun elinkautisvanki saa maistaa vapautta, pienikin vastoinkäyminen saattaa tuntua suurelta – kiven sisässä vanki tottuu siihen, että arki sujuu kuin käsikirjoitettuna. Johansson on istunut vankilassa 15 vuotta.
– Joskus näin on. Elinkautisvangeista vain osa on kuitenkin tuomionsa loppupuolella laitostuneita. Jotkut ovat opiskelleet, käyneet töissä ja säilyttäneet tai luoneet ympärilleen ihmissuhdeverkoston. Joillakin näitä suojaavia tekijöitä ei ole, kertoo psykiatri Hannu Lauerma. Hän kommentoi aihetta yleisellä tasolla.
Johansson sanoo itse, että vaikeinta on läheisyys. Hän on naimisissa uskovaisen naisen kanssa, joka kirjoitti hänelle vankilaan viitisen vuotta sitten. Häitä vietettiin vankilan kirkossa Riihimäellä.
– Kun on nukkunut 21 vuotta elämästään yksin pienessä kopissa ohuella patjalla, ei osaa olla naisen vieressä. Tulee kuuma, Johansson sanoo.
Hänen mukaansa avioliitto on nyt vaakalaudalla. Erimielisyydet liittyvät kuulemma perheen yhteiseen päätöksentekoon.
Asiakaspalvelu vastaa. Selviää, että Johanssonin kortti on suljettu varmuuden vuoksi, koska asiakkaiden kortteja on skimmattu eli kopioitu laittomasti.
Väärä hälytys siis. Jatkamme matkaa Johanssonin kotikylälle.
Pukaro on kaunis pikkukylä itäisen Uudenmaan vanhalla kartanoseudulla. Lakkautetun kyläkoulun seinään on kirjoitettu ”paska paikka”.
Täällä Johansson kävi kuudennen luokkansa.
– Opettaja veti minua korville, kun käyttäydyin huonosti. Minulla on aina ollut auktoriteettiongelma.
Johanssonin kertoman perusteella hänen lapsuutensa ja nuoruutensa ei ollut kovin onnellista aikaa. Hän ei tullut toimeen alkoholisti-isänsä kanssa.
– Sain melkein 12 elämäni ensimmäistä vuotta turpaan joka päivä. Ei ihme, että minusta tuli väkivaltainen. Ihminen on perimän ja kokemusten summa.
Johansson ajautui jo nuorena hankaluuksiin: kalja- ja tupakkavarkauksia ja tappeluita. Myöhemmin hän piilotti huumeita kotikylänsä maastokätköihin. Johanssonin isä kuoli puukotuksessa 1991.
– Nuorena halusin tappaa sen itse, mutta siinä vaiheessa oltiin onneksi jo väleissä. Pitää olla varovainen, mitä toivoo.
Levy on vaihtunut autostereoissa. Elvis Presley laulaa parannuksen tekemisestä. Kappale on (There’ll Be) Peace In The Valley (For Me). ”Minä muutun toiseksi, ja leijona käy lepäämään lampaiden viereen”, laulussa sanotaan vapaasti suomentaen.
Johansson elättelee toiveita vapautumisesta. Hän on anonut Helsingin hovioikeudelta pääsyä valvottuun koevapauteen. Käsittely on aikaisintaan ensi kesänä.
– Jos päätös on myönteinen, voisin päästä koevapauteen loppuvuodesta ja kokonaan ulos kesällä 2017.
Johanssonille on tehty psykiatrinen riskiarvio, jossa arvioidaan rikoksenuusimisriskiä. Arviointi on kolmeportainen. Johansson sijoitettiin korkeimpaan riskiluokkaan.
Hän ei ole arviosta huolissaan, sillä hovioikeus vapauttaa myös korkean riskin elinkautisvankeja. Hän kuittaa arvion tilastomatematiikkana, jossa huomioidaan lähinnä rikostausta.
Johansson on ex-ammattirikollinen ja entinen huumeidenkäyttäjä, joka on saanut sairauseläkepäätöksen mielenterveydellisistä syistä. Riskiryhmää siis.
– Ymmärrän sen (arvion). Olisin tyypillinen rikoksenuusija, ellen olisi uskossa, hän sanoo.
Uskoontulon merkitystä on kuitenkin yleisesti ottaen vaikea mitata riskiarvioinnissa, sanoo Hannu Lauerma. Hänen mukaansa arvioinnissa huomioidaan elämänhistoria, nykytilanne ja tulevaisuudennäkymät, ei vain rikostaustaa.
– Uskoontulo itsessään ei muuta ihmisen persoonallisuutta millään lailla, ja on pahimmillaan suoranainen narsistinen yritys kieltää oman menneisyyden merkitys, Lauerma sanoo.
Toisaalta jos usko tuo mukanaan uudet elämänarvot, raitistumisen ja ihmissuhteet, muutos voi olla todellinen.
– Mutta siitä pitää olla näyttö, jotta se vaikuttaisi arvioon.
Vaasanaukio, epävirallisemmin Piritori, Helsingin Sörnäisissä on ankea näky. Vapaa evankeliumiyhdistys on pystyttänyt teltan metroaseman viereiselle aukiolle, mutta väkeä on vähän. Ihmiset kiirehtivät ohi räntäsateessa kaulukset ylhäällä. Nainen laulaa gospelia.
Johansson tervehtii evankelista Ali Niemelää ja paikalle ilmestyvää poliisikansanedustaja Kari Tolvasta (kok.), jolle Johansson tunnusti rikoksensa.
Pian Johanssonin ympärillä on joukko sekalaista seurakuntaa: uskovaisia, entisiä ja nykyisiä vankeja, narkkareita, yksi Helvetin enkelien jäsen. Kaikilla tuntuu olevan asiaa Johanssonille.
Johansson on heidän keskellään kuin kotonaan. Hän nauttii huomiosta.
Ihan kuin vanha Late.
Entinen jengipomo: Lauri Johansson
Kuka: Natural Born Killers -rikollisjärjestön perustajajäsen, elinkautisvanki ja itseoppinut evankelista.
Ikä: 50 vuotta. Syntynyt Lapinjärvellä.
Koulutus: Ylioppilas. Suoritti tutkinnon Riihimäen vankilassa 2011.
Perhe: vaimo ja 15-vuotias poika.
Linkin takana ollut uutinen lisätty
-NILS-
Re: Lauri Johansson: Entisen rikollispomon uusi elämä
Pääseköhän tämän vuoden puolella jo ulos?
-
Spurgumies
- Neuvoja-Jack
- Viestit: 544
- Liittynyt: Ti Elo 28, 2012 10:13 pm
Re: Lauri Johansson: Entisen rikollispomon uusi elämä
KYLLÄ uskoontulo muuttaa ihmisen persoonallisuutta tai sitten se ei ole uskoontullutkaan.. ainoastaan jonkinlaiseen lahkouskoon tai kirkkouskoon. LAuerma puhuu sontaa
-
Porin
Re: Lauri Johansson: Entisen rikollispomon uusi elämä
Spurgumies kirjoitti:KYLLÄ uskoontulo muuttaa ihmisen persoonallisuutta tai sitten se ei ole uskoontullutkaan.. ainoastaan jonkinlaiseen lahkouskoon tai kirkkouskoon. LAuerma puhuu sontaa
Lauerma puhuu 100% totta.
Tuossa on erinomainen kiteytys. Yleensä nuo "uskovaiset" antavat siis tekonsa itselleen anteeksi, omaisista vitut välittäen. Mielikuvituspaska antaa murhat anteeksi ja eloa voi jatkaa puhtaalta pöydältä. Sama ihmisjäte se Lauri on, oli uskossa tai ei. Sama persoonallisuus on edelleen. Ainoastaan nyt hänellä on keinotekoinen motiivi hillitä tekojaan.Uskoontulo itsessään ei muuta ihmisen persoonallisuutta millään lailla, ja on pahimmillaan suoranainen narsistinen yritys kieltää oman menneisyyden merkitys
Re: Lauri Johansson: Entisen rikollispomon uusi elämä
Eikös Johansson sanonut jossain haastattelussa, että hän on onnekas kun asuu Suomessa ja on toivoa päästä vapauteen. Hän olisi saanut teoistaan jenkeissä 200 vuoden linnatuomion. Istut 200 vuoden kakkua ja rupeat puhumaan jeesuksesta niin silloin kaveri voi olla tosissaan.Porin kirjoitti:Spurgumies kirjoitti:KYLLÄ uskoontulo muuttaa ihmisen persoonallisuutta tai sitten se ei ole uskoontullutkaan.. ainoastaan jonkinlaiseen lahkouskoon tai kirkkouskoon. LAuerma puhuu sontaa
Lauerma puhuu 100% totta.Tuossa on erinomainen kiteytys. Yleensä nuo "uskovaiset" antavat siis tekonsa itselleen anteeksi, omaisista vitut välittäen. Mielikuvituspaska antaa murhat anteeksi ja eloa voi jatkaa puhtaalta pöydältä. Sama ihmisjäte se Lauri on, oli uskossa tai ei. Sama persoonallisuus on edelleen. Ainoastaan nyt hänellä on keinotekoinen motiivi hillitä tekojaan.Uskoontulo itsessään ei muuta ihmisen persoonallisuutta millään lailla, ja on pahimmillaan suoranainen narsistinen yritys kieltää oman menneisyyden merkitys
Re: Lauri Johansson: Entisen rikollispomon uusi elämä
No ainakin komea rannekello on Latella.Floristi kirjoitti:https://youtu.be/fVOiQHHmvZA
Re: Lauri Johansson: Entisen rikollispomon uusi elämä
Mut pitää kyllä sanoa, että on loistava ja lahjakas puhumaan ja selvästi älykäs tyyppi, aiemminkin katsonut näitä hänen saarnojaan, mutta taas tämä uusinkin... Pitää otteessaan niin että haluaakin katsoa loppuun... Heitti itsekin jossain kohtaa maininnan kristillisestä standup-komiikasta...
-
Tuomion Pasuuna
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3484
- Liittynyt: Ma Heinä 18, 2011 10:43 am
Re: Lauri Johansson: Entisen rikollispomon uusi elämä
Johansson on todella hyvä puhuja ja ilmeisesti luonnonlahjakkuus siinä, kun ei varmaan ole mitään ilmaisutaidon muodollista koulutustakaan saanut. Varmaan juuri vakuuttavan esiintymistaidon takia hän onnistui pääsemään myös gangsteripäälliköksi.
Persoonallisuus sinänsä ei varmaan uskoontulosta muutu, mutta on kaikkien kannalta todella hyvä, jos hän kykenee käyttämään energiansa ja lahjansa evankelistana sen sijaan että suuntaisi ne rikollisuuden pariin.
Persoonallisuus sinänsä ei varmaan uskoontulosta muutu, mutta on kaikkien kannalta todella hyvä, jos hän kykenee käyttämään energiansa ja lahjansa evankelistana sen sijaan että suuntaisi ne rikollisuuden pariin.
Re: Lauri Johansson: Entisen rikollispomon uusi elämä
Rikollisten suorittava porukka on oikeasti näitä apukoululaisia, joilla on huonot älynlahjat ja jotka ovat helposti vietävissä.
Pomot ovat fiksumpia, Late, Lusu, Tarki Kangas, Vilhunen, Tienhaara ja ketä muita niitä nyt onkin, mutta eivät nämäkään hemmot mitään järjen jättiläisiä ole. Sen verran fiksuja kuitenkin, että onnistuvat masinoimaan nämä lähes lukutaidottomat apinat mukaan omiin bisneksiinsä.
Pomot ovat fiksumpia, Late, Lusu, Tarki Kangas, Vilhunen, Tienhaara ja ketä muita niitä nyt onkin, mutta eivät nämäkään hemmot mitään järjen jättiläisiä ole. Sen verran fiksuja kuitenkin, että onnistuvat masinoimaan nämä lähes lukutaidottomat apinat mukaan omiin bisneksiinsä.