Moottoroimattomat ja liivittömät vanhat jengit?

[Spurgumies]

tarkoitan 70 ja 80 luvun Steissin jengejä. Nykyään ei enää kaduilla liiku jengejä joilla olisi jonkinlainen nimi..Mutta 70 ja 80 luvulla Stadissa oli jengikulttuuria. Rap-jengit,Skedejengit,punkkarit,hevarit..rockabillyt ja teddyt..jne..ja hipit

[kallesanteri]

Oliko Suomessa jo tuolloin rap-jengejä? Valaise pimeyttäni: mitä skede-jengit "edustivat".

[Esa666]

Miksi tämä aihe on JR-osiossa?
Ehkä siellä jotain nyrkkitappeluita porukalla käytiin, pirtua myytiin yms. mutta ei varmasti kovinkaan järjestäytyneesti rikoksia "tehtailtu", ainakaan suurimmassa osassa..
...Rap-jengit

[juta]

No, noissa vanhoissa 70-80 luvun steissin jengeissa ja muissa keski-ika tais olla jotain 15v....
Mut toisaalta useampikin vanhan liiton mies/vanhempi bikeri on niita jotka noissa jengeissa saivat ne ekat opit...Itse muistuvat mieleen noilta vuosilta erityisesti Kontulan jengit (kaaren ja muut...)
ja Kallion kirjaston kulmilla roikkuneet mummonhakkaajat.Kerran tuli vittuiltua Tavastialla vaaralle kundille ja sit juostiin Simonkenttaa koko Kontula perassa oi niita aikoja...ja oli myos gimmakaveri Kalliossa linjoilla, ja sai olla tarkkana ettei tullut kirjaston/Karhupuiston kulmilla turpaan...(varsinkin kun itse olin Vantaalta)
80-luvun vaihteessa oli myos Kouvolassa tiukkoja kundeja, Rockabilly Rocketsin kundit ja niiden porukat. Sorry, meni jo muistelot Offtopiciksi...mutta jos joku tietaa mita tuli noista steissin sankareista niin juttua kehiin

[Koimies]

tarkoitan 70 ja 80 luvun Steissin jengejä. Nykyään ei enää kaduilla liiku jengejä joilla olisi jonkinlainen nimi..Mutta 70 ja 80 luvulla Stadissa oli jengikulttuuria. Rap-jengit,Skedejengit,punkkarit,hevarit..rockabillyt ja teddyt..jne..ja hipit

Eikös 1979/1980 taitteessa tapahtunut ihan uusi jengiytymisnousu, joka on ollut kai jotenkin pohjana myös ns. prossajengeille? Muistan, että äkkiä Helsinki muuttui hyvin erikoiseksi. Suuria porukoita. Kerran odotellessani sähköjunaa marssi aseman lävitse varmaan satakunta nuorta joitain iskulauseita innolla huudellen. Myös Hirsman jengikäyttäytyminen on aika vaikea selittää vain yksilön valintana. Olihan kova nuorisonoste. Myöhempi jengiytyminen oli osaksi myös ajan tilauksen täyttämistä. Hirsma taisi myös aluksi soitella rockabillyvaikutteisesti.

Steissin jengiläisístä, joihin tutustuin pintapuolisesti, muistan vuosien takaa vain yhden "Stidi" joka diggasi Gene Vincentiä. Oli mukava/asiallinen kaveri.

Listaan vielä hämyt ja skinit.

[ysiysiysi]

Olihan niitä "rap-jengejä" jo silloin 80-luvulla, mutta silloin heitä kutsuttiin hoppareiksi. Mun mielestä ei kyllä toisaalta voida puhua jengeistä. Oli rokkareita, punkkareita, hoppreita, skinejä jne. muttei mitään hierarkioita noudattavia jengejä, saati sitten järjestäytynyttä rikollisuutta. Tämä siis omakohtainen kokemukseni.


e: Tämä siis ihan 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa.

[Pumpuli]

Eräältä toiselta foorumilta:

Helsingin Sanomissa 19.3.1978 julkaistu juttu Helsingin jengeistä herätti mielessäni useita ajatuksia

Olen lähes satavarma, että tuo Hesarin juttu oli ensimmäinen tästä aiheesta kirjoitettu ainakin kyseisessä lehdessä. Uuden nuorisopolven suuntautuminen kohti 50-lukua oli alkanut jo edellisvuoden puolella ja vuoden 1978 alussa asiaan alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Helsingissä ja Keravalla asia oli jo pantu merkille ja myös muualta Suomesta alkoi löytyä 50-luvusta kiinnostunutta nuorisoa. Maanlaajuiseksi 50-lukuvillitys levisi kesän ja syksyn 1978 aikana.

Tuossa lehtijutussa tuli esiin se tosiasia, että jengejä ja jengiväkivaltaa oli ollut olemassa jo pitkään ennen nuorten suuntautumista kohti 50-lukua, joten se ei ollut mikään tähän ilmiöön liittynyt asia. Mitä jutussa esiin tulleisiin asenteisiin tulee, niin varhaisnuorten asenteet ovat aina olleet jollain lailla kärjistyneitä, näin siis myös tässäkin yhteydessä. Toisaalta ei välttämättä voida ajatella, että kaikki samantyyliset nuoret olisivat olleet asenteiltaan samanlaisia kuin mitä lehtijutussa tuli esiin. 50-luvusta innostuneiden nuorten joukossa oli alusta alkaen myös sellaisia, joiden kotona oltiin vasemmistolaisia, mutta asiasta vaiettiin tuon esillä olleen oikeistosuuntauksen takia; jotkut jopa esiintyivät kovina oikeistolaisina vain peittääkseen sillä tavoin oman taustansa.

Tämän lehtijutun jälkeen levisi käsite "Rolssin jengi" laajempaan tietoon. Käsittääkseni kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään kiinteä, monen sadan jäsenen jengi, vaan varsin löyhä yhteisö, jonka jäsenet tulivat eri puolilta kaupunkia eivätkä edes kunnolla tunteneet toisiaan. Jonkinlainen ydinryhmä, joka kokoontui säännöllisesti Carrolsilla, oli kuitenkin olemassa: tähän ryhmään kuului todennäköisesti muutamia kymmeniä jäseniä. Tämän ryhmän väkivaltaisin ydin oli melko todennäköisesti sama joukko, joka syksyllä 1979 perusti jo useissa yhteyksissä esiintulleen enkelijengin.

Tuohon aikaan luotiin sellainen käsitys, että nuoret halusivat 50-luvun matkimisen avulla unohtaa työttömyyden ja laman: omasta mielestäni tämä on aika kaukaa haettu käsitys. Eiköhän tärkeintä ollut yksinkertaisesti se, että 50-lukuun liittyneet asiat tuntuivat muuten hyviltä ja mieluisilta; kyllä kyseiseen aikakauteen oltaisiin voitu mieltyä vaikka korkeaa työttömyyttä ja lamaa ei olisi ollutkaan. Tammikuussa 1978 Suomessa ilmoitettiin olevan yli 200 000 työtöntä ja presidentti Kekkonen esitti tämän vuoksi hätätilahallituksen perustamista. Tämän päivän Suomessa tuollaista työttömien määrää pidetään jo ihan normaalina asiana. Ja tuskin työttömyys kovin paljon kosketti lehtijutussa mukana olleita nuoria, joista suurin osa oli vielä jossakin oppilaitoksessa.

Lehtijutusta tuli aika korostetun väkivaltainen vaikutelma. Ehkä hieman liioitellusti, mutta kyllä tuolloin kaikenlaista "säpinää" esiintyi. Hieman epäilen tuota mainintaa, että "satojen nuorten harrastus on hankkia amerikanrauta"; valtaosa kun oli vielä alaikäisiä. Toki jutussa oli mukana myös hieman vanhempia ja varmasti osa heistä oli jo alkanut harrastaa vanhoja autoja. Autoharrastus tuli mielestäni enemmän mukaan vasta varsinaisen alakulttuurin aikana. Ehkä olisi ollut parempi sanoa, että "satojen nuorten haaveena on hankkia amerikanrauta".

Jutussa ei tullut vielä esiin vastakkainasettelu punkkareiden kanssa, sillä punk oli vasta saapunut Suomeen.

[kapteeni]

Tuon ajan Teddy-pojillahan oli todella "miehekäs" tyyli tappeluissa. Aina vähintään viidellä yhtä vastaan. Eiks Eiran hienostoalueella vaikuttanut joku kermaperseperheistä lähtöisin oleva Diinari-joukkio, joka tuli erityisen kuuluisaksi väkivallastaan. Joku hakattiin kuoliaaksikin ko porukan toimesta, mutta syyllistä ei saatu kiinni.

[Pumpuli]

Artikkeli julkaistu Helsingin Sanomissa 19.3.1978

"Tukka lyhyeksi, otteet koviksi ja katse länteen

CITY-KÄYTÄVÄN JENGILÄISET RIENAAVAT VÄHEMMISTÖJÄ

Helsingin uusi jengipolvi elää keskellä työttömyyttä ja lamaa, odottaa tulevaisuudelta omassa maassaan tuskin mitään ja kääntää katseensa länteen. Maailmaa syleilevän hippiaatteen on syrjäyttänyt vastenmielisyys vähemmistöjä kohtaan - ihanteet haetaan taas 1950-luvun rock and rollin vuosilta.
Nuorisotyöntekijät ja poliisit sanovat, että on Helsingissä nähty pahempiakin jengiaikoja. Silti väkivalta kytee ja nuorten omissa kahinoissa ei nyrkkien, kenkien tai kettinkien käyttöä vierasteta. Huumeiden kulta-aika on ohi ja kiinnostusta urheiluun ei salata.

Pääkaupungin jenginuoriso on kautta aikojen saanut kauhun väreet ulkopuolisten selkäpiihin. 50-luvun vallilalaiset kävivät kiivaita kivisotia Kallion porukoitten kanssa. Monenlaisten lättähattupolvien jälkeen 60-luvun lopun hippivillitys antoi toiveita paremmasta, mutta sitä seurannut huumeaalto toi tullessaan entistä raaempaa väkivaltaa.
Kultaisen 60-luvun loppupuolen ja vuosikymmenten vaihteen jenginuoret ottivat yhteen satapäisin joukoin, ja Siilitien jengit Herttoniemessä odottelivat vastustajia välillä aina Porvoosta asti.
Nuorisotyöntekijät ja muut nuoria pitkään seuranneet ovat sitä mieltä, että parempaan suuntaan ollaan nyt menossa. Nuorten itsensä suusta kuulee vastakkaisia käsityksiä: lama on lisännyt väkivaltaa.
"Kyllä joskus tulee aika pahaa jälkee. kun pesismailoilla ja pampuilla hillutaan", kertoo 17-vuotias tyttö Kontulasta päätään puistellen.
Keskustan näkyvin nuoriso on tätä nykyä valinnut kohtaamispaikoikseen City-käytävän, sen pari hampurilaispaikkaa, ja asema-aukion, jonka kulman kukkakioskin luona lauantaisin "kukkiksen jengi" parveilee yömyöhään.
Vanhimmat paikalla liikkuvasta porukasta ovat jo 20 ikävuoden ylittäneitä. Viisi-kuusi vuotta nuoremmat matkivat heitä niin farkkujen tiukkuudessa kuin 50-luvulta lainatussa rasvaletissä.
"Mekö raggareita? Se on väärä käsitys. Vanhusten hakkaaminen ei ole enää muodissa. 15-16-vuotiaat sitä harrastavat jonkin verran, me isommat yritämme pitää aloillaan heitä ja toisiamme", vanhempi jengiläinen selittää."

"Hakaristejä

Isojen poikien farkkutakkien hihassa joillakin on suojeluskunnan merkki. Taskussa heillä on hakaristejä, joita he tarpeen tullen vilauttelevat.
"Oikeistolaisia me ollaan. Fasisteja emme ole, emmekä natseja. Merkkejä pidämme, koska se ärsyttää kommunisteja. Haluamme vähän härnätä niitä."
Pitkätukkaisia ei enää hyväksytä. He ovat joko kommunisteja tai liimanhaistajia eli huumeitten käyttäjiä, joita nuoremmat käyvät joskus hakkaamassa perunatorin kulmalla. Nykyään ei ole enää muodissa pistää dullaa snagaan (hasista piippuun). Siitä tulee vaan pönttö himmeeks.
Sen sijaan urheillaan: pelataan korista, lätkää ja harrastetaan voimailulajeja. Niistä on hyötyä, jos juntit (maalaiset Espoon ja Vantaan takaa) saavat päähänsä tulla hieromaan tappelua.
"Junteilla on nyrkkirautoja kettinkejä ja muita keskiajan aseita, joita ne itte kyhää. Me luotetaan nyrkkeihin ja järkeen."
Paitsi junteista ja kommunisteista ei myöskään pidetä homoista, kriminaaleista, mustalaisista, "taatelintallaajista ja muista pigmenttihäiriöisistä".

Amerikka

Keskustan suosikkipaikka on Carrols. Jenkkipaikka, jossa istutaan syömässä hampurilaisia, kielellä The taste of America.
"Me uskotaan Amerikkaan, naisiin, cadillaciin, alkoholiin. Pelastusarmeijan illoissa käydään joskus juomassa teetä ja syömässä näkkileipää."
"Amerikka on edelleen maa, jossa on mahdollisuuksia. Se kehittyy, täällä poljetaan tyhjää."
"Kun ei ole työtä, elämä on pelkkää punttien nostelua. Sitäpaitsi ryssä pompottaa koko ajan Suomea."
"Ei ryssissä mitään vikaa ole", korjaa toinen, "mutta se kommunismi. Marksismin aate on hyvä, mutta sitä ei pystytä soveltamaan. Siksi sitä ei kannata kannattaa."
"Niin kauan nää cityvartijat ja poliisit härnää meitä, kun jotain tapahtuu", pojat puuskahtavat. "Ne tönii meitä pitkin katua pikkumaisista syistä. Putkassa ne pieksevät ja varastelevat rahoja. Muistat sä mitään, kysyvät vielä aamuisin varmuudeksi."
Satojen nuorten harrastus on hankkia amerikanrauta, letukka tai cadillac, ford tai plymouth. Niitä korjaillaan, niillä ajellaan ympäriinsä tai lähdetään pois Stadista jonnekin bailaamaan.
"Jätkät (poliisit) pysäyttelee, ei saisi olla turhaa ajoo. Ei oo duunii, ei saa olla kadulla, olisko parempi hakata eläkeläisiä ja haistella liimaa?" pojat kysyvät.
Seksi on vapaata, "ei mitään niuhotuksia". Parasta on ryhmässä, jossa on yksi tyttö ja kolme poikaa.
"Mun faija oli 13-vuotiaana ekan kerran tytön kanssa. Mä oon ylpee: mä hakkasin sen vuodella", yksi pojista ylpeilee."

"Säpinää

Carrolsin jenkkipaikasta löytää sen nuoremmankin polven, joka innolla tunnustaa harrastavansa silloin tällöin pientä väkivaltaa. Pojilla on nahkatakki, tukka suittu taakse, ja kun uusi poika tulee pöytään, hän tervehtii kaveriaan irvistäen ja tarttuen kurkusta: "Sä kuolet tänä yönä."
"Välillä vähän säpistään (tapellaan). Ei oo muutakaan tekemistä. Nyrkillä, kengillä tai kettingeillä. Smuguilla (mustalaisilla) on puukkoja."
Mitä muita harrastuksia teillä on?
"No bailut - siellä dokataan keskiolutta, pussaillaan tyttöjä."
"Sit me urheillaan: karatea, nyrkkeilyä, jääkiekkoa. Sitten kun rahat loppuu rullataan spurguja Kaisaniemen puistossa."
"Selvin päin nämä nuoret ovat oikein fiksuja, mutta humalassa vaikeita", kertoo Carrolsin ovimies Jorma Launiainen.
"Noin 10 prosenttia kävijöistä on varkaita ja joutuvat sen takia tekemisiin poliisin kanssa. Pojat ovat vaikeampia kuin tytöt."
"Noin 10 000 markan edestä rikotaan City-käytävässä ikkunoita joka viikonloppu", Launiainen arvioi.
"Hurjimmat lähtevät joskus tappelemaan toisiin kaupunginosiin sikäläisten jengien kanssa."
Kontula on 20 000 asukkaan lähiö, jossa on monia jengejä. Ne ovat osittain sotajalalla, mutta kaupungin Kontukerhon työntekijöiden mielestä tulevat yleisesti ottaen hyvin toimeen keskenään.

Kosto elää

Kontulassa on 30-40 hengen Kujalan jengi, kertsijengi, joka kokoontuu Kontukerholla ja on 100-200 nuoren melko yhtenäinen ja rauhallinen joukko. Kaaren jengissä pyörii 40-50 nuorta. Ryhmittymistä syntyy myös yksityisten talojen ympärille. Taloissa on omat johtohenkilönsä, ja jos syntyy kiistaa, koston henki on voimakas.
Vain kovuudella pärjää, opitaan Kontulassakin. Se ei ole muista poikkeava lähiö, nuorisotyöntekijäin mielestä tavallista rauhallisempi.
"Noin viisi vuotta sitten pahin väkivalta loppui. Jengiläiset joko miehistyivät tai joutuivat lopulliseen linnakierteeseen. Urheilutoimintaa ja muita harrasteita on tullut tappelemisen tilalle", kertoo Kontukerhon isäntä Markku Lohikoski.
"Aikaisemmin kuului asiaan olla hakkaaja. Nykyään jos tiedetään, että joku on pystynyt muuttumaan, muut matkivat perässä."
"Kyllä nykyäänkin puukkoja kannetaan kassissa, mutta ei niitä enää juuri käytetä. Vähän liikuttavaa on, kun 13-vuotiaat koulupojat, joilla on käytös 10 ja huolellisuus 10, tulevat joskus vastaan hevosenkenkiä kourissa. Mahdollisen taistelun varalta."
Tupakointikaan ei ole enää välttämätöntä.
"10-vuotiaana mä poltin vuoden", kertoo 12-vuotias Taru Vartiokylässä. "Mut ei siin o mitään ituu polttaa."
Carrolsin istuskelijoista 14-vuotiaista tytöistä monet kertovat olevansa tupakkalakossa. Baarissa onkin hyvä seurata toinen toistensa lakon pitämistä.
"Jengi on viisastunut huumeiden käytössä", sanoo 19-vuotias poika Vartiokylässä. "Mutta kyllä väkivalta on täällä aika hirveetä, ei uskalla iltaisin liikkua yksin. Nopeat jalat auttaa.""

"Poliisit

Samaan aikaan kun sadat jengiläiset hyppäävät amerikanrautoihin tai sinisiin busseihin lähiöissään, lähtevät asemapoliisin lisävoimat liikkeelle Pikku Roobertinkadun poliisiasemalta.
Näin on jatkunut koko talven. Helsingin 1. poliisialueen päällikkö, ylikomisario Pauli Ertolahti myöntää, että lisätöitä aiheutuu City-käytävän suurjengistä joka viikonloppu:
"Mutta ei tilanne ole mielestäni huolestuttava, kyllä me näiden nuorten kanssa pärjäämme. Onhan heidän jonnekin kokoonnuttava."
Poliisin on Ertolahden mukaan oltava satojen nuorten tarkkailussa liioitellun tiukkana. Ellei pikkukahinoihin puututa, kärhämä kehittyy pahemmaksi. Nuoret eivät tietenkään tiukkaa linjaa ymmärrä.
"Kun nuoria kokoontuu samoille kulmille ympäri kaupunkia, ainahan siinä syntyy 'pientä kättelyä'. Vanhemmat ihmiset ovat jonkin verran valittaneet, ettei rauhassa pääse ohitse", tilittää viime kuukausien havaintojaan asemapoliisin päällikkö, ylikonstaapeli Arvo Tuomi.
Vuosikymmenet järjestyspoliisissa palvellut Tuomi muistelee, että menneinä aikoina on ollut paljon pahempia nuorisojoukkoja.
"Mutta tuo potkiminen keskinäisissä pikkukahinoissa, siinä on jotain todella rumaa."
Lähiöiden poliisijohto yhtyy pitkälti Ertolahden ja Tuomen kokemuksiin. Sitä myöten kun tietyn alueen nuorille saadaan mielekästä "sisäpuuhaa", jengit hajoavat ja häiritsevä käyttäytyminen vähenee."

Tässä koko lehtijuttu alusta loppuun; eräänlaista ajankuvaa tämäkin. Jutun yhteydessä oli myös kolme valokuvaa, niistä ensimmäisessä kolme poikaa ja yksi tyttö: kuvan oikeassa reunassa on baseball-rotsi päällään kaveri, joka mitä ilmeisimmin on tämän keskustelupalstan nimimerkki ei suksia. Kuvateksti: "Nuorisojengit viettävät iltojaan City-käytävässä ja rautatientorin tienoilla: vaatemuotia ja ihanteita lainataan kahden vuosikymmenen takaa."
Toisessa kuvassa on poliisiauto ja nuorisojoukko talon edessä. Kuvateksti: "Viikonlopun disco Mellunmäessä sai vähän nolon lopun, kun poliisi kävi korjaamassa pari tappelupukaria ja ovet suljettiin ennen aikojaan."
Kolmannen kuvan kuvateksti: "Jenkkibaari Carrolsin 14-16-vuotiasta nuorisoa, joka tykkää Amerikasta, isoista autoista ja urheilusta. Työttömyyttä, huumeenkäyttäjiä ja vähemmistöjä moititaan."

[Jarno-T]

Tuon ajan Teddy-pojillahan oli todella "miehekäs" tyyli tappeluissa. Aina vähintään viidellä yhtä vastaan. Eiks Eiran hienostoalueella vaikuttanut joku kermaperseperheistä lähtöisin oleva Diinari-joukkio, joka tuli erityisen kuuluisaksi väkivallastaan. Joku hakattiin kuoliaaksikin ko porukan toimesta, mutta syyllistä ei saatu kiinni.

Länsimäestä oli tämä porukka. Eli aika kaukana sun "kermaperse" alueesta.

[JackSparrow]

Paljon kiitoksia tuosta! Oli aika hyvin sisäistetty joka tahon näkökulmasta.

[juta]

Tuon ajan Teddy-pojillahan oli todella "miehekäs" tyyli tappeluissa. Aina vähintään viidellä yhtä vastaan. Eiks Eiran hienostoalueella vaikuttanut joku kermaperseperheistä lähtöisin oleva Diinari-joukkio, joka tuli erityisen kuuluisaksi väkivallastaan. Joku hakattiin kuoliaaksikin ko porukan toimesta, mutta syyllistä ei saatu kiinni.

Länsimäestä oli tämä porukka. Eli aika kaukana sun "kermaperse" alueesta.[/quo

Tosta kuoliaaksihakkaamisesta sen verran et muistan jutun (olin itsekin samoihin aikoihin noita diinarijengilaisia, tosin en tossa jutussa olevissa porukoissa) ja kylla taisivat olla Eiralaiset vs. Kallion jengi vastakkain Johanneksen kirkon kentalla ja yksi kundi polkittiin hengilta (kuoli himassa yolla aivoverenvuotoon...). Kuollut oli Kalliosta jotain 16v. ja potkijat Eiralasten puolelta ja jo 20v. molemmin puolin. Potkijat saatiin kiinni ja jos muisti ei peta niin linnaan joutuivat molemmat.
Ja kuten joku jo aikaisemminkin kirjoitteli, noista 70-80 luvun diinarijengeista taisi jonkinverran nousta tota tamanhetken vanhempaa liivimiesta. Itse tiedan ainakin pari kundia jotka tossa seitkytluvun lopulla olivat kovia kundeja diinaripiireissa ja nykyaan on kytkoksia liivimiehiin...jotkut ne ei koskaan kasva aikuisiksi

[ns_]

Tästä aiheestahan löytyy jo topic: http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?p=23651

[juta]

Tästä aiheestahan löytyy jo topic: http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?p=23651

No perskeles, niihan loytyykin...mutta ei tullut huomatuksi kun ketju on jo 5 vuotta vanha. Sori vaan, jatkakaa kumpaa haluatte

[Bröder]

Steissin jengiläisístä, joihin tutustuin pintapuolisesti, muistan vuosien takaa vain yhden "Stidi" joka diggasi Gene Vincentiä. Oli mukava/asiallinen kaveri.

Ei vittu äijäkin tuntee stidin!

Siinä oli nasta kundi joka aina pummas teissil spadduu. Välillä oli niin seggiksissa ettei snaijannut mitä mä bamlasin sille. Nykyisin rauhottunut meno stidillä eli Tikkasen Timolla ja on muuten siitä harvinainen mies että, yksi harvoista miespuolisista kätilöistä.

Ja nyt kun jengeistä puhutaan niin kuinkas moni muistaa pihlajanmäen pitkätukka-jengit?
Näistä oli ihan maininta 2000 luvun alussa ilmestyneessä "Suomirockin historia" kirjassa, jossa maininta tyyliin; "kuuntelivat Led Zeppeliniä aikana jolloin se ei ollut "in" ja pieksivät Teddyjä" tjsp.

Tässä vielä jonkun vitun nörtin tekemä väitöskirja vai mikä lie jengikulttuurista;


https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=2