Lestadiolaiset

[Berlin]

Niin se Matti Koskelon talokin paloi käyttökelvottomaksi kuukausi sitten.

https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/suur ... os/808928/

Mielenkiintoista. Tiedän aika paljon ihmisiä, joiden talot tai mökit ovat oudoilla tavoilla palaneet. Mahtoiko tässä olla jokin ihan järkeenkäypä syttymissyy, kun kerran oli porukkaakin sisällä? Ja kuka kumma muuten on Matti Koskelo?

Kopiointi sinun edellisestä viestistä:


Koskelo-nimi on tullut meidän amatöörisalapoliisiporukalle vastaan jo monta kertaa muissa merkeissä, mutta näihin Oulun seudun yrityksiin emme olleet aiemmin perehtyneet.

Miksi ihmettelet kun olet asiaa tutkinutkin???
Matti on pääKoskelo jokaisessa kusetuksessa: likakaivot, ikkunat jne. Erätukun ja Retkitukyn onistaja.

[Silli]

Koskelo-nimi on tullut meidän amatöörisalapoliisiporukalle vastaan jo monta kertaa muissa merkeissä, mutta näihin Oulun seudun yrityksiin emme olleet aiemmin perehtyneet.

Miksi ihmettelet kun olet asiaa tutkinutkin???
Matti on pääKoskelo jokaisessa kusetuksessa: likakaivot, ikkunat jne. Erätukun ja Retkitukyn onistaja.

Ohhoh, pahoittelen syvästi hölmöyttäni. Puolustaudun kuitenkin toteamalla, että näitä Koskeloita ynnä muita haiskahtavia sukunimiä on listoillamme aivan älyttömästi, eikä Matti ole kovinkaan harvinainen etunimi. Monestihan niillä listoilla samat etunimi+sukunimi -yhdistelmätkin pyörivät, kun isät ilmeisesti nimeävät poikiaan omilla nimillään. Tarkoitat siis mitä ilmeisimmin Matti Aulis Koskeloa, jolla on tosiaan yhteyksiä mitä ihmeellisempiin yrityksiin. Siitä ei tiedetä, pyörivätkö ne laillisesti vai laittomasti, mutta tähän henkilöön meilläkin kiinnittyi huomio voimakkaasti. Yhtään ei auttanut, että Matti Aulis Koskelo yhdistyy myös laboratorioalaan ja syöpädiagnostiikkaan... Päinvastoin!!! Salapoliisikerhomme toinen haara syventyi jo useampi vuosi sitten Suomen (ja hieman muidenkin maiden) syöpäasioihin, eikä sieltä löytynyt pelkästään iloisia asioita. Niistä en voi vielä enempää kertoa, mutta erittäin hyytäviin asioihin törmäsimme Syöpätaudit, psykiatria(t) ja oikeuslääketiede. Siinäpä kolme kylmäävää suomalaisen lääketieteen erikoisalaa. Toki gansteriruttoa esiintyy muuallakin. Esimerkiksi hoitajien suurimmaksi syntisektoriksi nousee vanhustenhoito.

Vai että on Matti Auliksen talo palanut! Nyt tekee mieli sen verran vitsailla, että olisiko siellä syttymisen syynä ollut jonkun lestafirman sikakallis, mutta sekundalaatuinen sähköasennus Vai kävikö niin kuin pääministeri Sipilän, ex-kansanedustaja Markku Kosken (kesk.) ja kumppaneiden huonekalutehtaalle? Siinähän sattui niin jännästi sellaisessa tilanteessa, jossa miehet olivat jo jonkin aikaa pyrkineet eroon huonekaluvalmistuksestaan, että Kärsämäellä sijainnut tehdas otti ja paloi ihan poroksi. Silloin elettiin vuotta 2001. Koska miehillä oli tuossa vaiheessa jo uusia bisnessuunnitelmia, niin heidän ei tarvinnut murehtia tehtaan jälleenrakentamista eikä tietenkään myöskään tehtaan tai irtaimiston myymistä, vaan he pääsivät nopeammin toteuttamaan uusia bisnessuunnitelmiaan palovakuutusrahojen turvin. (Tästä jälkimmäisestä tapauksesta voitte halutessanne lukea vaikka Seurasta: https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys- ... kaupoilla/ ) Paikallispoliisi, eli tuota öö..., Oulun lahkolaispoliisilaitos tietenkin selvittää tai on jo varmaan selvittänyt Koskelon talon syttymissyyn. Mutta oli ihan pakko tämän verran vitsailla

Berlin: Kun vaikutat näistä Koskeloista enemmän tietävän, niin tiedätkö onko korkeimman oikeuden ex-presidentti Pauliine Koskelo sukua näille lesta-Koskeloille? Hänen toiminnastaanhan tehtiin kaksi kantelua oikeuskanslerille, joka tosin antoi Koskelolle puhtaat paperit. Toisaalta puskissa on supistu myös Koskelon nimittämisprosessista, johon liittyivät niin ikää kyseenalaista mainetta monien mielestä kantavat Tarja Halonen ja Leif Sevón. Kaiken huipuksi koko korkein oikeus sinänsä on yksi Suomen salakähmäisimpiä taloja, vaikka toisin kai pitäisi olla, kun sentään 2010-luvun loppua eletään eikä keskiaikaa. HS julkaisi korkeinta oikeutta koskien kiinnostavan jutun 18.11.2018 ja suosittelen vaikka kirjastolenkin heittämistä sen lukemiseksi.

Se täytyy tässä vielä todeta, että vaikka tämäkin ketju aloitettiin minfossa vasta hiljattain ja vieläpä minulle täysin tuntemattoman FXR:n toimesta, niin onhan tätä lestojen järjestelmällistä syynäämistä harrastettu verraten suurella porukalla jo useita vuosia. Emmekä tietenkään ole pitäneet kaikkia suomalaisviranomaisia tietämättöminä harrastuksestamme saati löydöistämme - emme myöskään ulkomaisia. Oulun poliisiin ei kyllä ole tullut soiteltua eikä vihjetietoja läheteltyä...

Ps. Eräällä lapsuudenkaverillani, jonka vanhemmat olivat kunnollisten ihmisten maineessa olevia työssäkäyviä veronmaksajia, oli aivan mielettömän kova pelko siitä, että heidän kotitalonsa palaa. Tämä ystäväni kärsi vuosikausia univaikeuksista pelkonsa vuoksi ja se vaikutti aika paljon hänen koulutyöhönkin. Kesti aika pitkään ennen kuin tajusin, että hekin hääräävät huumeiden kanssa. Siis ne hyvämaineiset veronmaksajavanhemmat Ja heidänkin lähisukulainen oli hyvässä asemassa poliisissa, tullissa tai vastaavassa huumebisnesten pyörittelyyn vaikuttavassa instanssissa (tiedän nimen ja yksikön kyllä tarkasti, mutta en sitä tietenkään tässä paljasta). Eipä se ystävä myöskään tippunut kauas omenapuusta, vaan nyttemmin on nimensä pyörinyt mukana muutamissa julkitulleissa huumekeisseissä, vaikkei hänelle ole isoja tuomioita napsahtanutkaan. Tällaista tämä elämä Suomessa on.

[Berlin]

Vanhempi kansa kertoo myös, että Matti Koskelon vanhemmat joutuivat "pakolaisiksi" Amerikkaan 70-luvulla kun huijauksista olisi tullut linnaa. Siellähän Matti kymmenen lapsensa kanssa vieraili monta kertaa vuodessa. Lapset saivat olla koulusta poissa 1-2 kk vuodessa.

Osa lapsista opiskelee oikeustiedettä tälläkin hetkellä eli jotain ihme paloa oikeustieteeseen on, vaikka lapsentekokoneitahan nuo tytöt ovat ja tuskin kykenevät töissä käymään. Pauliine Koskelosta en tiedä olisikohan lesta. Hänellä ei kuitenkaan ole lapsia ja on ollut parikin kertaa naimisissa ei-lestan kanssa, joka on nou nou. Voi tietenkin olla jonkun lievemmän lestahaaran kasvatti. Matti on ainakin vanhoollisilestadiolainen. Televisioa eivät lapsetkaan saaneet katsoa kuin kavereilla, nykyään tietenkin katsovat kaiken tietokoneelta. Tietokone ei ole lestojen mielestä televisio, televisiossa kun ei voi itse päättää mitä katsoo, mutta tietokoneessa voi (!) Tämähän on lestaselitys sille, miksi tietokoneelta tv ohjelmien katsominen on ok.

[JammuSetä]

Berlin ja Silli on hyvin perillä VL uskovaisuudesta.

Ja mitä tulee poliisiin, niin on hyvin tiedossa että Oulun poliisiin ei pääse vakivirkoihin, ellet ole VL uskovainen. Samoin on tiedossa useita "maton alle lakaisuja" rikospuolella kun rötöstelijänä olikin VL...

[lech]

Kiitos Sillille mielenkiintoisista viesteistä, läheltä liippaa. Asiaa on paljon ja täytyy lukea postaukset uudelleen ajan kanssa.

Liikenneministeri Bernerin kepulaisuus on kuitenkin sattuman kauppaa. Liikenainen halusi lähteä politiikkaan ja sydän sykki kokoomukselle mutta Kepu tarjosi paremmat ehdot (?) ja niin nainen valitsi Sipilän puolueen.

[JammuSetä]

Kyllä. Berner on vain rahan ja vallan perässä. Ei uskonnon.

[Silli]

Nyt kyllä kannattaa olla erittäin varovainen tuollaisten listojen kanssa. Meinaan että jos listailee nimiä ja firmoja ketjuun, joka on järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevällä palstalla, joku saattaa tehdä tutkintapyyntöjä viranomaisille.

Tämän lestadiolaisketjun sijoittelu sopivimmalle mahdolliselle minfon keskustelualueelle on varmaan hieman kimurantti juttu. Käsittääkseni moderaattorit voivat halutessaan tämän ketjun siirtää jollekin muulle alueelle (esim. Muut rikokset tai vaikka Salaliittoteoriat), jos näkevät sen tarpeelliseksi. Minusta nykyinenkin sijainti JR-alueella on ihan perusteltu, sillä onhan JR-alueella keskusteluketjut mm. mustalaisista ja anarkisteista. Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että kaikki Suomen lestadiolaiset eivät ole rikollisia kuten eivät myöskään kaikki mustalaiset tai anarkistit. Siinä mielessä nämä porukat - ja sitä myötä myös heitä käsittelevät keskusteluketjut - poikkeavat esimerkiksi poliisin mediapuheissaan antamista järjestäytyneen rikollisuuden kuvailuista. Ne ovat yleensä tämän tyyppisiä:

"Poliisin näkemyksen mukaan Suomessa toimi vuoden 2011 lopulla 81 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joissa jäseniä runsaat 1200. Suomessa on vain yksi MC-kerho tuomittu toiminnasta järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Kyseessä on Cannonballsin Turun osasto, jonka Turun hovioikeus vuonna 2009 katsoi yhdessä rikostapauksessa toimineen järjestäytyneenä rikollisryhmänä."

"Keskusrikospoliisi on nimennyt järjestäytyneiksi rikollisryhmiksi myös ryhmät, jotka käyttävät nimityksiä M.O.R.E, Rogues Gallery ja Natural Born Killers, näiden yhteenliittymä United Brotherhood, sekä Bats. Näitä kutsutaan prosentti- tai liivijengeiksi."

Tuollaisia järjestäytyneen rikollisuuden kuvauksiahan Suomen rikostoimittajatkin viljelevät jutuissaan ja siksi kai ne myös heijastavat suuren kansanosan käsityksiä. Ei ne poliisitkaan kuitenkaan noin pihalla ole, eikä rikostoimittajatkaan, vaan kyllä he tuntevat myös Sisäministeriön määritelmän järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan vähintään kolmen hengen suuruista ryhmää, joka yhteistuumin tekee vakavia rikoksia. Toimintaa leimaa muun muassa väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen ja rahanpesu. Ryhmät voivat olla hierarkkisia tai verkostomaisia ja niiden tarkoitus on tuottaa jäsenilleen voittoa tai valtaa rikollisen, mutta myös lailliselta näyttävän toiminnan kautta. Ryhmien toiminta voi olla paikallista, kansallista tai rajat ylittävää.

Suomessa järjestäytyneet rikollisryhmät ovat mukana erityisesti huumausainerikollisuudessa mutta yhä enemmän myös rakennus-, siivous- ja ravintola-alojen yritystoiminnassa. Ryhmät pyrkivät ulottamaan vaikutusvaltaansa myös yhteiskunnan rakenteisiin ja päätöksentekojärjestelmään. Eräs ulkoisen vaikuttamisen muoto on rikollisen toiminnan peittäminen näennäisen hyväntekeväisyys- tai harrastustoiminnan* taakse.

Lähde: Sisäministeriö

* Sillin huomautus: Uskonnolliset yhteisöt varmaan luetaan näihin hyväntekeväisyys- tai harrastustoimintoihin ja jos ei vielä lueta, niin olisi aika tarkastaa niitä käsityksiä niin lestadiolaisten kuin eräiden muidenkin porukoiden osalta.

Vieläpä Euroopan Uniollakin on omat kriteerinsä järjestäytyneelle rikollisuudelle. Olen käsittänyt, että tämä minfolainen käsitys järjestäytyneestä rikollisuudesta on siinä mielessä laveampi, että esimerkiksi romaneja voidaan aika ronskisti heitellen kutsua järjestäytyneeksi rikollisporukaksi, vaikka oikeasti pitäisi tietenkin nimetä tai muulla tavalla yksilöidä esimerkiksi 3-8 romanin porukka, joka pyörittää yhdessä järjestäytynyttä rikollista toimintaa. On tärkeää, että me minfo-keskusteluihin osallistujat yritämme noudattaa sekä minfon sääntöjä että Suomen lakia. Rajanveto ei kuitenkaan ole aina ihan ongelmatonta, kun liikutaan alueella, jossa rajanveto yksilöiden oikeuksiin (mm. yksityisyys ja kunnia) ja toisaalta esimerkiksi yksilöiden sananvapauteen ei ole aivan yksiselitteistä. Lisäksi on kiinnostavaa, millaisia tulkintoja esimerkiksi tuomioistuimet tekevät siitä, mikä on järjestäytynyttä rikollisuutta ja milloin jokin rikos on tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Näistä asioistahan monissa minfon ketjuissakin on usein keskusteltu. Tulevaisuus näyttää.

Varovaisuus kannattaa jo siksikin, että olisi ikävää jos täältä aletaisiin poistella viestejä siksi, että niissä on satunnaisia nimiä ilman perusteluja ja samalla menisi siinä mukana ne perustellutkin nimet.

Tämä on hyvä näkökulma. Siksi meillä ja minulla on aika suuret yksityiset arkistot, joita kuitenkin viranomaiset vaikka Reijo Aarniosta lähtien saavat tulla tarkastamaan, jos näkevät tarpeelliseksi ja tekevät tarkastuksistaan virallliset raportit yms. Samoin minulla on tyylinä säilytellä kopioita lähettämistäni viesteistäkin ainakin tietyn määräajan verran. Moderaattorit poistavat tekstiä, jos näkevät sen tarpeelliseksi, ja me keskustelijat tuotamme uutta tekstiä sen verran kuin tätä harrastusta jaksamme harrastaa. Mielestäni se on selvä peli.

Ketju on toisaalta ehkä tällä hetkellä liian laaja, koska tässä on ympätty samaan soppaan kaikki mahdollinen lestadiolaisuuteen mahdollisesti liittyvä riippumatta siitä, liittyvätkö asiat mitenkään toisiinsa.

Näkemyksiä on varmaan laidasta toiseen. Minusta ketju ei ole ollenkaan liian laaja, mutta jo tässä vaiheessa näkee, että lestadiolaisuus kiinnostaa aika monia ja minfolaiset haluavat omia ajatuksiaan tai kysymyksiään ketjuun lähettää. Minusta se on aivan hyvä asia, koska onhan Suomessa arvioiden mukaan noin 115 000 lestadiolaista. Heidän määräänsä nähden keskustelu ei käy lainkaan niin kuumana kuin vaikka Anneli Aueria tai Jari Aarniota koskevat keskustelut. Ja taas korostan, että en missään nimessä ajattele, että kaikki lestadiolaiset olisivat rikollisia saati mukana järjestäytyneessä rikollisuudessa. Pikemminkin minulla on hyvin vahva käsitys siitä, että erittäin monet lestadiolaiset ovat itsekin joutuneet lestarikollisten uhreiksi. Seksuaalisen hyväksikäytön uhreista muutamat ovat jo saaneetkin oikeusteitse jonkinlaisen vahvistuksen kokemuksilleen, mutta suurin osa niistäkin tapauksista on varmaan edelleen pimennossa. Muitakin uhreja olisi vaikka kuinka paljon. Paljon on ollut puhetta siitä, että monet rikolliset lestayrittäjät hyväksikäyttävät omia lestatyöntekijöitään, jotka ovat vaikeassa asemassa toisaalta suurperheiden elättäjinä (pelkäävät menettävänsä työn ja sen mukana maineensa työntekijänä) sekä uskonveljinä (heidän hyväksikäyttäjänsä ja muu yhteisö vetoaa usein siihen, että uskonveljiä täytyy auttaa). En varmaankaan ole ainoa, jonka mielestä lestarikollisuus on luonteeltaan laajalle levinnyttä, kirjavaa ja ameebamaista. Siksi siitä on tarpeen puhua laajasti, jotta rikoksista saadaan ote ja niitä voidaan selvittää.

Tunnen itse joitain lestadiolaisia, mutta tuntemani henkilöt eivät kuulu noihin bisnessiiven tyyppeihin, vaan ovat lähinnä insinöörejä, opettajia jne. Nämä opettaja- ja humanistilestadiolaiset tuntuvat olevan aika vähän tekemisissä bisnesporukan kanssa, mutta tunsivat kyllä firmojen nimiä, kun vähän kyselin. Ilmeisesti nämä rakennus- ja bisnespuolen tyypit ovat vähän kuin oma porukkansa lestadiolaisten sisällä, mutta hyötyvät kyllä siitä, että muut lestadiolaiset luottavat heidän palveluihinsa herkemmin.

Aivan varmasti bisnestyypit ovat oma ryhmänsä lestojen sisällä, mutta eivät he pysty koskemattomiksi autiosaariksi ryhtymään. Suomi on siihen yksinkertaisesti aivan liian pieni alue ja nykyteknologian aikakautena alkaa jo tuntua siltä, ettei edes maapallo ole riittävän suuri maa sellaiseen sikailuun, mistä ei jäisi mitään todisteita. Eli kaikki lestat ovat kyllä tavalla tai toisella yhteydessä toisiinsa, kuten muihinkin suomalaisiin. Aina löytyy joku, joka on asunut samassa naapurustossa, ollut samalla luokalla, ollut samana vuonna lestakansanopistossa (Jämsä, Reisjärvi & Ranua), työskennellyt samassa tiimissä Suviseuroilla vapaaehtoisena tms. Lestadiolaisen liikkeen sisältä nousevat tietolähteet ovat arvossa mittaamattomassa. On paljon lestadiolaisia, jotka vilpittömästi haluavat olla selvittämässä liikkeensä sisäisiä ongelmia ja auttaa mm. poliisia rikosten selvittämisessä. Yleensä heitä ei ole minun käsitykseni mukaan kohdeltu liikkeen piirissä hyvin, mutta kukaties tilanne joskus muuttuu, kun näitä lestarikoksia tulee enemmän ja enemmän koko kansan tietoon.

[Scruffy]

Liittyykö Vuokraturva lestadiolaisiin?

Nyt pistit pahan. En osaa tähän vastata, mutta voin laittaa viidakkorummun pärisemään ja toivoa saavani puskaradiosta vastauksia jossain vaiheessa. Vilkaisin firmaa vähän ja jotain kelloa se päässäni kilautti, mutta en osaa suoraan lestoihin yhdistää. Lestat kyllä tietääkseni pyörittää lasten Metsola-vaatteita tuottavaa firmaa, mutta se ei välttämättä vielä ole todellinen yhdistävä tekijä

Meillä on iso pino projekteja pöydällä käsittelyyn pääsyä jonottamassa, joten en lupaa mitään. Jos joku muu asioista tietävä ja niitä nuuskiva uskaltaisi tänne kirjoitella, niin sekin auttaisi meitä.

FXR aloitusviestissä mainitsi että sana "turva" olisi monen lessufirman nimessä. Tämä tuli heti mieleen. Samaa firmaa varmaan Myyntiturva.

[Silli]

Liittyykö Vuokraturva lestadiolaisiin?

Nyt pistit pahan. En osaa tähän vastata, mutta voin laittaa viidakkorummun pärisemään ja toivoa saavani puskaradiosta vastauksia jossain vaiheessa. Vilkaisin firmaa vähän ja jotain kelloa se päässäni kilautti, mutta en osaa suoraan lestoihin yhdistää. Lestat kyllä tietääkseni pyörittää lasten Metsola-vaatteita tuottavaa firmaa, mutta se ei välttämättä vielä ole todellinen yhdistävä tekijä

Meillä on iso pino projekteja pöydällä käsittelyyn pääsyä jonottamassa, joten en lupaa mitään. Jos joku muu asioista tietävä ja niitä nuuskiva uskaltaisi tänne kirjoitella, niin sekin auttaisi meitä.

FXR aloitusviestissä mainitsi että sana "turva" olisi monen lessufirman nimessä. Tämä tuli heti mieleen. Samaa firmaa varmaan Myyntiturva.

Toivottavasti joku tai jotkut kiinnostuneet lähtevät tutkimaan näitä asioita. Meidän verkostoilla on mielenkiinnon kohteena jo tässä vaiheessa aivan valtavasti kiinnostavia mutta myös hyvin työllistäviä juttuja. Johtolangoista tai vinkeistä ei todellakaan ole pulaa. Olemme jo useamman vuoden näitä syynänneet ja kaikenlaista kiinnostavaa löytäneet. Lestadiolaisten puuhat eivät ole pääkiinnostuksemme kohteena, mutta meidän mielenkiinto on heihinkin sivujuonteen omaisesti kohdistunut.

Meillä ei ole ollut tapana vähätellä pieniäkään kupruja, mutta tosiasia on, ettei meillä riitä aikaa ihan kaikkeen. Joten sellaisten ihmisten, jotka haistavat palaneen käryä tai vaikka kuulevat ihmisten mahdollisesti joutuneen vaikka jonkun remppafirman huijausten kohteeksi, kannattaisi lyödä hynttyitä yhteen ja alkaa kerätä kokoon todisteita ja rikosten uhreiksi mahdollisesti joutuneiden ihmisten nimiä. Vaikkei itse olisi joutunut rikoksen uhriksi, voi tukea uhreja hakemaan apua esim. rikosilmoituksen tekemällä tai vaikka oikeusaputoimistosta.

Koska kotimaamme Suomi kärsii laajalle levinneestä mädännäisyydestä, hämäräperäisten tapausten setvimisessä täytyy olla äärimmäisen sitkeä ja joskus ovelakin. Esimerkiksi me keräämme ruutukaappauksia ja salaa nauhoitettuja äänitaltiointeja. Ollaan esimerkiksi käyty kasvokkain poliiseille ja syyttäjille kertomassa vinkkejä ja nauhoitettu käydyt keskustelut salaa (nauhoitus on laillista, jos on itse osallisena keskustelussa). Jos tällaiset poliisit tai syyttäjät jättävät rikokset tutkimatta tai tutkivat ne puolueellisesti, asian voi sitten todisteiden kera vielä ylemmäs eli vaikka kontaktoida Poliisihallitusta, valtakunnansyyttäjää, sisäministeriä tms. Esimerkiksi Oulun seudulla ei kannattaisi masentua poliisilaitoksen mahdollisesta lestamädännäisyydestä, vaan mieluummin pyrkiä tallentamaan keskustelut joko avoimesti asiasta kertoen tai sitten salaa.

Koska lestoja ja muitakin hämärähemmoja on paljon politiikassa, niin hehän ovat julkisen työn tai luottamustehtävän valinneita ihmisiä, joille voi esittää kysymyksiä eri asioista. Jos siis oman kunnan, seutukunnan tai valtakunnan asioiden osalta jotkut asiat ihmetyttävät tai kiinnostavat, niin ei muuta kuin laitatte poliitikoille sähköpostia tai soitatte puheluita tai pyritte kasvokkain juttelemaan. Yhteydenpitoa kannattaa yrittää tallentaa mahdollista myöhempää tarvetta varten. Poliitikkoja pääsee tapaamaan erilaisissa yhteyksissä, jotka ovat usein kansalaisille avoimia. Muun muassa puolueiden paikallisosastojen nettisivuilta voi etsiä mahdollisuuksia päästä juttelemaan kiinnostavien poliitikkojen kanssa. Varsinkin nyt vaalien alla ehdokkaat ja muutkin puolueaktiivit pyrkivät kansan pariin, joten sinne vaan turuille ja toreille vaikka sitten nauhureiden tai videokameroiden kanssa. Tavallisella puhelimellakin voi äänittää ja videoida, kuten myös digipokkarilla eikä digisanelimetkaan ole kalliita eivätkä vaikeakäyttöisiä. Myös medialle voi antaa juttuvinkkejä tai pyytää heitä paneutumaan hämäräperäisiin juttuihin esim. tutkivan journalismin kautta. Paine rikollisia kohtaan on viime aikoina lisääntynyt, eikä yhtään haittaa, että vielä useammat kansalaiset lähtevät peräämään omia oikeuksiaan tai tukevat tuntemiaan kansalaisia oikeuden hakemisessa.

Lestadiolaisilla on lestafirmoja, joiden hallinnossa ja henkilökunnassa on pelkkiä lestoja. Osa näistä firmoista vaikuttaa harrastavan suurempaa tai pienempää vilunkipeliä ja niihin olisi hyvä puuttua kovin keinoin. Suomessa on kuitenkin myös sellaisia isoja firmoja, joiden johtoon kuuluu yksi tai useampi lestadiolainen tai lestadiolaistaustainen henkilö, mutta näitä firmoja ei mielestäni voi kutsua lestafirmoiksi, koska valtaosa firman johdosta on muita kuin lestoja. Tällaisten yritysten joukossa on Suomeen rekisteröityjä firmoja, joiden liikevaihto ei ole satoja tuhansia vaan satoja miljoonia ja osa niistä toimii Suomen lisäksi muissakin maissa. Yrittäjyys tai yritysten hallituksissa toimiminen ei tietenkään ole vielä sinänsä laitonta eikä lestadiolaisilta kiellettyä. Meillä on kuitenkin ollut jo vuosien ajan paljon vinkkejä ja myös selkeää näyttöä siitä, että tiettyihin firmoihin on kasaantunut varsin erikoisia porukoita mm. pitkiä vankeustuomioita saaneiden ammattirikollisten lähiomaisista lestadiolaisiin bisnesmiehiin. Työtä siis riittää. Mutta myös niitä pienempiä firmoja, jotka pyrkivät mm. vanhuksia ryöstelemään, pitäisi saada vastuuseen teoistaan. Samoin mahdollisia mädännäisiä poliiseja sekä muita viranomaisia pitäisi saada vastuuseen mahdollisista laiminyönneistään, virkarikoksistaan tai muista rötöksistään.

[Silli]

Pauliine Koskelosta en tiedä olisikohan lesta. Hänellä ei kuitenkaan ole lapsia ja on ollut parikin kertaa naimisissa ei-lestan kanssa, joka on nou nou. Voi tietenkin olla jonkun lievemmän lestahaaran kasvatti.

Joo, mietinkin sitä, että mahtaako Pauliine Koskelolla olla lestasukulaisia ja siis myös lestasukujuuret. Ei hänen oma elämänsä viittaa lestadiolaisuuteen. Usein puhutaan, etteivät lestadiolaiset saisi olla tekemisissä ei-lestadiolaisten kanssa ja auktoriteettipelkoisimmat lestat varmaan tänäpäivänäkin noudattavat tätä sääntöä välttäen kaikkea turhaa kanssakäymistä ei-lestojen kanssa. Hyvin kuitenkin tiedetään jo vuosikymmenten takaa, että osa lestadiolaisuuteen kuuluvista ihmisistä on kyllä empimättä pitänyt yhteyttä monenlaisiin ei-lestadiolaisiin ihmisiin. Jopa tuomittujen rikollisten kanssa ovat omatkin lestatuttuni kaveeranneet jo 1990-luvulla sekä sen jälkeenkin.

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan tällä hetkellä Suomen väestötietojärjestelmään on kirjattu 872 elossa olevaa Koskelo-nimistä henkilöä. Sanoisin siis, että kyllä se melko harvinainen sukunimi on. Lestathan ovat myös tunnettuja siitä, että yhdellä isoäidillä voi olla peräti sata lastenlasta. Kaikki Koskelot eivät tietenkään välttämättä ole sukua toisilleen, mutta pitäisin Pauliine Koskelon lestadiolaisia sukuyhteyksiä ennemminkin todennäköisinä kuin epätodennäköisinä.

[Silli]

Liikenneministeri Bernerin kepulaisuus on kuitenkin sattuman kauppaa. Liikenainen halusi lähteä politiikkaan ja sydän sykki kokoomukselle mutta Kepu tarjosi paremmat ehdot (?) ja niin nainen valitsi Sipilän puolueen.

Aivan. Missään nimessä en ole halunnutkaan kytkeä Berneriä lestadiolaiseen hengellisyyteen. Muistaakseni kirjoitin, että Berner on Sipilän ystävä. Taisin silloin kieli poskessa viestiä kirjoittaa, mutta viittasin siihen, kummallekin vaikuttaa valta ja raha kelpaavan. Molemmilla on myös bisnestausta. Ja kirjoitettiinhan jo aikoinaan ihan avoimesti, että Sipilä pyysi Berneriä Keskustan ehdokkaaksi. Berneriä oli tosin kosiskeltu hänen omien puheidensa mukaan myös Kokoomukseen, mikä ei yhtään yllätä. Kyllähän ihmisiä politiikkaan pyydetään.

Keskustaa pidetään lestadiolaisten puolueena ja taitaapa Kepu isoimman potin lestaääniä perinteisesti kerätäkin. Tässäkin ketjussa on kuitenkin jo mainittu kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman, joka on lesta, muttei kepulainen. Samoin käsittääkseni lestadiolaiseksi ainakin itse itseään tituleeraava Toivo "Topi" Sukari on käsittääkseni ollut joskus Kokoomuksen ehdokkaana. Lestadiolaisuus ja Keskusta-puolue eivät siis ole yksi ja sama asia, vaikka niillä paljon yhteistä onkin. Lestafirmojen ja lestoihin kytköksissä olevien firmojen edesottamuksia penkoessa on noussut esiin myös muita kuin keskustalaisia poliitikkoja, jotka ovat enemmän tai vähemmän sattumalta myöntäneet erinäisiä miljoonia milloin minnekin tavalla, joka on justiinsa osunut hämärähimmeleiden kanssa kivasti yksiin.

Kyllä. Berner on vain rahan ja vallan perässä. Ei uskonnon.

Juuri näin.

[Silli]

Laitoin jo aiemmin tähän ketjuun linkin, jonka takaa löytyy pääministeri Juha Sipilän vaiheista kertova artikkeli. Juttu on julkaisu Seura-lehdessä kesäkuussa 2017 ja se on edelleen Seuran nettisivuilta ilmaiseksi luettavana. Kopioin sen nyt kuitenkin tähänkin ketjuun siltä varalta, että artikkeli katoaa bittiavaruuteen tai siirtyy maksumuurin taakse. Lehden sivuilta löytyy myös muutamia lukijakommentteja, mutta niitä en tänne kopioi. Juttu on pitkähkö, mutta mielestäni se kannattaa lukea.

Seuran selvitys: Juha Sipilästä tuli miljonääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla

Pääministeri Juha Sipilä on julistanut panevansa valtion omistamien yritysten ”taseet töihin”. Tämä juttu kertoo, kuinka Sipilä hyödynsi yhteistä rahaa tehdäkseen itsestään yksityisen miljonäärin.

Suomi nousuun!

Ennen vaaleja Juha Sipilä pyöritteli itse nikkaroimaansa ”kakkaraa” Suomen ongelmien ratkaisuksi. Pääministerinä ja omistusohjausministerinä hän on käytännön toimena kaavaillut muun muassa valtionyhtiöiden myymistä ”taseiden töihin panemiseksi”. Biotaloudesta pitäisi saada kauan toivottu ”uusi Nokia”.

Koska markkinaehtoista rahaa ei ole – vastoin yleistä tietoa mutta Sipilän mukaan – tarpeeksi saatavilla, on tarkoitus myydä valtionyhtiöitä ja sijoittaa myyntituloja biotalousfirmoihin.

Näin Sipilä mallintaa omaa kokemustaan: sijoittajana hän on onnistunut rahastamaan valtiota monet kerrat ennenkin. Näissä kaupoissa Sipilän ympärille on kertynyt liikemiesten verkosto, joka on nyt vahvasti mukana myös biojalostamoteknologiaa kehittävän Chempolis Oy:n hankkeissa.

Tämä on ehyt kertomus siitä, miten tullaan miljonääriksi, ei pelkän onnen tai liikemiesosaamisen avulla, vaan hyväksikäyttämällä veronmaksajien – ja hyvin veljien – tukea.

Pääomasijoittajaksi

Juha Sipilästä tuli rikas vuonna 1996.

Valtionyhtiö Rautaruukki myi Sipilän holdingyhtiölle enemmistöomistuksensa Solitra Oy:stä, jonka toimitusjohtajana Sipilä toimi ja jonka vähemmistöomistaja hän oli. Rahat, yli 30 miljoonaa markkaa, Sipilälle tähän kauppaan lainasi Rautaruukki itse. Lisää rahaa pöytään toi sykemittarivalmistaja Polar Electro, josta tuli Solitran vähemmistöomistaja. Runsas vuosi myöhemmin Sipilä viimeisteli kaupat myymällä omistuksensa lähes nelinkertaisella hinnalla yhdysvaltalaiselle ADC Telecommunicationsille.

Sipilän rikastumisesta voi olla monta mieltä: ehkä valtionyhtiö teki erityisen huonot kaupat tai Sipilä erityisen hyvät. Ainakaan Rautaruukista poliittista vastuuta kantaneiden hallintoneuvoston puheenjohtajan Paavo Väyrysen (kesk) tai silloisen kauppa- ja teollisuusministerin Seppo Kääriäisen (kesk) ei tarvinnut ottaa vastuuta kasvavan yhtiön myymisestä ulkomaille.

Solitran perustaja ja Sipilän suoraan koulunpenkiltä töihin palkannut Lauri Kuokkanen vastusti yhtiön myymistä ulkomaille ”epäisänmaallisena”, mutta ei voinut estää sitä, koska ei enää omistanut yhtiötä vaikka sen hallituksessa istuikin.

Sanotaan, että ensimmäisen miljoonan hankkiminen on vaikeinta, loppu on pelkkää monistamista.

Kaupasta saaduilla yli sadalla miljoonalla markalla Sipilästä tuli sijoittaja. Täältä periytyy Sipilän mieltymys valtion rahojen ohjaamisesta kasvuyrityksille. Malliesimerkki valtion roolista Sipilän kaavailuissa on Ultraprint Oy, joka lopulta teki Juha Sipilästä ja hänen poliittisen uransa tärkeästä tukijasta Kalevi Laurilasta liikekumppanit.

Oulun poikain ale

Ultraprint syntyi vuonna 1997.

Yhtiön käynnistämiseksi kerättiin rahaa osakeannilla. Lauri Kuokkanen, hänen yhtiönsä Ultracom sekä yhtiön toimitusjohtaja Hannu Valkonen saivat uusia osakkeita 1 000 markan kappalehintaan. Äkkirikastunut Juha Sipilä sekä JOT-yhtiön pääomistajat Jorma Terentjeff ja Veikko Lesonen saivat osakkeita 2 000 markalla kappale.

Kalleimman hinnan osakkeista maksoi veronmaksajien rahaa sijoittanut pääomasijoitusyhtiö Teknoventure Oy. Sille osakkeet maksoivat 5 000 markkaa kappaleelta. Näin veronmaksajat omistivat uudesta yhtiöstä vain neljänneksen, mutta siitä maksettu 1,5 miljoonan markan hinta oli yli 60 prosenttia koko kerätystä potista.

Tämä on veronmaksajien tapa kannustaa yksityistä yritteliäisyyttä: otetaan isompi osuus riskistä ja pienempi osa voitoista, jolloin yrittäjille jää pienempi riski ja suuremmat voitot. Tämä on myös se rooli, jota Sipilä kaavailee valtiolle luvatessaan pistää ”taseet töihin”: yrittäjät ovat yritteliäämpiä, jos valtio voi tehdä riskin ja tuoton suhteen heidän kannaltaan houkuttelevammaksi.

Ultraprintin tapauksessa riskit alkoivat pian realisoitua. Vuoden 1998 loppuun mennessä rahaa oli palanut tappioihin 1,4 miljoonaa markkaa. Jotain oli tehtävä. Näissä järjestelyissä tärkeä rooli lankesi liikemies Jorma Terentjeffille, jonka tie rikastumiseen on sekin kertomisen arvoinen tarina.

Ajoituksen säätöä

JOT-Tuote-yhtiön perustaja Veikko Lesonen oli Juha Sipilän tavoin työskennellyt Solitraa edeltäneessä Lauri Kuokkanen Oy:ssä. Siellä Lesonen oli saanut kipinän yrittäjäksi lähtemisestä. JOT-Tuote erikoistui valmistamaan matkapuhelinteollisuuden tuotantolinjoja.

Alkuvuodesta 1994, kun Juha Sipilä vasta suunnitteli järjestelyjä myydäkseen johtamansa valtionyhtiö Solitran omaksi voitokseen, oli Lesosen JOT-Tuote vaikeuksissa. Verottaja oli hakemassa yhtiötä konkurssiin maksamattomien verovelkojen vuoksi.

Apuun tuli pääomasijoitusyhtiö Teknoventure, joka sijoitti pääasiassa Oulun ja lähiseudun kuntien sekä valtion omistamien Sitran ja nykyisen Finnveran rahoja yrityksiin talouskasvun ja työpaikkojen luomiseksi.Yhtiötä johti oululaistunut ja elektroniikkateollisuudessa uraa tehnyt Jorma Terentjeff.

Verottaja perääntyi vaatimuksissaan, kun Terentjeff lupasi Teknoventurelta ison sijoituksen firmaan. Teknoventuresta tuli JOTin iso omistaja ja Jorma Terentjeffistä sen hallituksen puheenjohtaja. Tuolloin Nokian imu oli jo vetänyt matkapuhelinten tuotantolinjoja valmistaneen JOTin talousvaikeuksista lupaavaan kasvuun.

Teknoventure ostettiin ulos omistajien joukosta. Yhteistyö oli ollut Teknoventurelle tuottoisaa, mutta vielä tuottoisammaksi se osoittautui Teknoventuren johtajalle Terentjeffille. Hänet palkattiin JOT-Tuotteen toimitusjohtajaksi. Sopimuksen osana hän sai 30 prosentin omistusosuuden nopeasti kasvavasta yhtiöstä.

Vuonna 1998 Terentjeff vei JOT-Tuotteen pörssiin nimellä JOT Automation. Ennen pörssilistautumista yhtiön osakkeita myytiin muutamille valikoiduille sijoittajille, jotka pääsivät mukaan teknokuplan pörssiralliin.

Yksi näistä oli Juha Sipilän sijoitusyhtiö Fortel Invest.

Juuri ajoissa

Vuonna 1998 JOT Automationin pörssilistautuminen räjäytti pankin. Nokian imussa kasvaneen firman osake sinkosi kohti korkeuksia.

Rallia jatkui pari vuotta it-kuplan puhkeamiseen saakka. Terentjeff ja Lesonen myivät osakkeitaan vuoden 1999 mittaan parilla isolla kaupalla. Molemmilla kerroilla kumpikin nettosi kymmeniä miljoonia markkoja.

Tammikuussa 2000 yhtiö antoi optimistisen pörssitiedotteen mutta jo huhtikuussa tulosvaroituksen. Tässä välissä Lesonen ja Terentjeff myivät merkittävän osan osakkeistaan – nyt kauppasummat olivat jo sadoissa miljoonissa. Myös Sipilä myi osakkeitaan tammikuun lopussa ja sai niistä 6,6 miljoonaa markkaa. Ajoitus oli oikea. Tulosvaroituksen jälkeen kurssi ei enää toipunut.

Kun huippukurssi oli ollut noin 13 euroa kappale, vuoden 2000 lopussa osakkeen arvo oli enää 2,58 euroa ja vuotta myöhemmin alle 50 senttiä.

Helsingin Sanomien tuolloin haastattelema professori arvioi, että yhtiön johto tiesi uhkaavasta kriisistä nostattaessaan kurssia tammikuun tiedotteella. Rahoitustarkastus alkoi tutkia kauppoja mutta totesi, ettei yhtiötä ja sen johtoa ollut aihetta epäillä arvopaperimarkkinalain rikkomisesta. Pörssitiedottamisestaan yhtiö sai kuitenkin moitteita.

Kaverikauppaa

Juha Sipilä oli valittu julkisin varoin omistetun Teknoventure-sijoitusyhtiön hallitukseen vuonna 1998. Hänen rooliinsa kuului valvoa, että veronmaksajien varoja käytettiin järkevästi. Teknoventuren sijoitussalkussa oli edelleen myös aiemmin mainittu Ultraprint, jossa Sipilä oli itsekin omistajana.

Näin alkoi muodostua sidonnaisuuksien verkosto, jossa valtion rahat ja liikemiesten rahat kiertävät samassa vyyhdessä, kun liikemiehet istuvat ristiin rastiin niin veronmaksajien sijoitusrahastojen hallinnossa kuin niiden sijoituskohteena olevien yritysten johtajina ja omistajina.

Kolmisen kuukautta sen jälkeen, kun Sipilä oli tullut sijoitusyhtiön hallitukseen, Teknoventure antoi liikemies Kalevi Laurilan JMC Toolsille kaksi miljoonaa markkaa uutta pääomalainaa entisen reilun kahden miljoonan markan päälle.

Nyt Laurila päätti jostain syystä sijoittaa tappiolliseen firmaan, jossa Sipilä oli omistajana. Vuonna 2000 Ultraprint myytiin Kalevi Laurilan omistamalle JMC Toolsille.

Juha Sipilän sijoitusyhtiö Fortel Investille kauppahinta Ultraprintistä maksettiin osakkeilla, jolloin siitä tuli JMC Toolsin vähemmistöomistaja. Myös Veikko Lesonen kuului firman omistajiin.

Kolmen kärpän puhallus

Vuonna 2001 JMC Toolsinkin myynti romahti it-kuplan puhjettua. Yhtiölle olisi voinut pian käydä kalpaten. Samalla olisi Sipiläkin menettänyt vastikään yhtiöön tekemänsä isot sijoitukset.

Sipilän liikemiesuralla tapahtui kuitenkin jälleen valtiovetoinen onnenpotku.

JMC Tools aloitti neuvottelut yhdistymisestä pörssiyhtiö Incapin kanssa. Incapin suurin omistaja oli valtion rahoitusyhtiö Finnvera, jonka liiketoimintajohtaja Seppo Arponen oli innokas jääkiekkomies ja Oulun Kärppien hallituksen puheenjohtaja. Kärppä-yhtiön suurimpia yksityisiä omistajia olivat Veikko Lesonen, Jorma Terentjeff ja Juha Sipilä.

Kiekkomiesten saavuttama neuvottelutulos ällistytti ulkopuoliset.

Incap ja JMC Tools päätettiin yhdistää, mutta Laurilan ja Sipilän firman kannalta uskomattoman hyvin ehdoin. JMC Toolsin omistajat saisivat fuusioituneesta yhtiöstä 70 prosenttia, kun taas noin viisi kertaa suuremman ja selvästi kannattavamman pörssiyhtiö Incapin omistajat, suurimpana siis veronmaksajat Finnveran kautta, saisivat uudesta yhtiöstä vain 30 prosenttia.

Perusteluna veronmaksajien kannalta epäedullisen näköiselle kaupalle käytettiin JMC Tools Oy:n tulevaisuudenodotuksia. Myöhemmin tosin nähtiin, että odotukset eivät koskaan toteutuneet.

Incapin kannalta huonoksi osoittautunutta kauppaa oli yhtiön hallituksessa edistämässä Jorma Terentjeff. Hänelle tarjottiin ennen fuusiota tilaisuus päästä JMC Toolsin ja sen kautta fuusion myötä Incapin suuromistajaksi.

Tällä kauppojen ketjulla Sipilä oli saanut vaihdettua osuutensa tappiollisesta pikkufirma Ultraprintistä pörssiyhtiöön – yhdeksi sen kymmenestä suurimmasta omistajasta.

Päin mäntykalusteita

Yhteistyö Terentjeffin ja Lesosen kanssa toi Sipilän Incapin äärelle, jossa liikemiesverkostoon liittyi nykyisten biotaloushankkeiden kannalta tärkeä mies, keskustan entinen kansanedustaja Markku Koski.

Ennen fuusiota Incapin tärkeimpiä asiakkaita olivat muun muassa elektroniikkakomponentteja ostava Nokia ja mäntykalusteita ostava Ikea. Erikoinen tuotevalikoima johtui siitä, että Incap oli yhtiönä kokoelma vanhoja valtion työllisyydenhoitoprojekteja.

Incap oli jo jonkin aikaa pyrkinyt eroon huonekaluvalmistuksesta, kun vuonna 2001 sen huonekalutehdas Kärsämäellä paloi poroksi. Tehtaan rakentaminen uudelleen ei ollut yhtiön ensisijainen vaihtoehto, sillä palovakuutusrahoille keksittiin muutakin käyttöä.

Hätiin riensi keskustapoliitikko, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Koski. Hän lobbasi voimakkaasti sen puolesta, että Incap rakentaisi palaneen huonekalutehtaan uudelleen ja pelastaisi työpaikat. Näin lopulta tapahtuikin, kunhan valtio ja kunta ensin saatiin osallistumaan kustannuksiin suurella panoksella.

Nyt myös Koskelle itselleen aukesi bisnesmahdollisuus. Hän oli myös valtion puu- ja turve-energiayhtiö Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Koski perusti puupellettitehtaan, joka nousi Incapin huonekalutehtaan naapuriin. Hän osti raaka-ainetta huonekalutehtaalta ja myi pelletit Vapolle. Muutaman vuoden jälkeen hän myi Vapolle koko yrityksen.

Tukisyöppö Chempolis

Juha Sipilän sijoittajahistoriaan kuuluu kymmeniä yrityksiä. Jo varhaisessa vaiheessa hän alkoi sijoittaa it-firmojen ohella myös bioalan yrityksiin.

Näistä sijoituksista kiinnostavin ja ajankohtaisin on Chempolis Oy. Se on yksi kolmesta yrityksestä, joiden omistuksesta Sipilä on pitänyt kiinni, vaikka hänen sijoitusyhtiönsä kymmenistä sijoituksista on valtaosin luovuttu. Nykyään Sipilän sijoitusyhtiö on hänen lastensa omistama.

Chempolisiin liittyvät olennaisesti myös Markku Koski ja Kalevi Laurila.

Chempolisin perusti 1990-luvulla Kemiralla tehtaanjohtajana toiminut Esa Rousu, joka osti valtionyhtiö Kemiralta teknologian, jolla oli tarkoitus valmistaa sellua lehtipuista muurahaishapon avulla.

Chempolisista tuli ”ikuinen start-up”, johon muun muassa Tekes on upottanut valtion rahaa kahdenkymmenen vuoden ajan yli kymmenen miljoonaa euroa. Rahat ovat menneet yhtiön tappioiden kattamiseen, sillä vuosikausia toistellut suuret lupaukset eivät ole toteutuneet.

Valtio sekä Pohjois-Suomen kunnat olivat Chempolisissa myös osaomistajana Teknoventuren ja Sitran kautta. Teknoventure sijoitti Chempolisiin ensimmäisen kerran vuonna 1999, jolloin Juha Sipilä istui jo Teknoventuren hallituksessa. Seuraavana vuonna rahaston sijoitusesitykset tekevän rahaston hallinnnointiyhtiön suurimmaksi omistajaksi tuli Juha Sipilän sijoitusyhtiö.

Sipilän omistajakaudella Teknoventure jatkoi veronmaksajien rahojen sijoittamista Chempolisiin.

Ystävänkauppaa

Sipilän luovuttua Teknoventuren hallinnointiyhtiön omistuksesta Sitran ja Teknoventuren omistuksille Chempolisissa etsittiin ottajaa. Sellainen löytyi Juha Hulkosta.

Pitkään toisensa tunteneet sielunveljet, Hulkko ja Sipilä, ovat nykyäänkin hyviä ystäviä. Vuonna 2002 Hulkon perheyhtiö Elektrobit osti vaikeuksiin ajautuneen JOT Automationin. Tämän jälkeen Juha Hulkko nosti JOTin hallituksessa toimineen Sipilän Elektrobitin toimitusjohtajaksi ja itsensä hallituksen puheenjohtajaksi. Hulkko osti veronmaksajien eli Sitran ja Teknoventuren osuudet Chempolisista.

Seuraavana vuonna osa Hulkon ostamista Chempolis-osakkeista päätyi Juha Sipilän Fortel Investille. Miehet hyppäsivät kyytiin juuri oikeaan aikaan, sillä samana vuonna yhtiön liikevaihto nousi 25 000 eurosta yli neljään miljoonaan, josta voitoksi jäi hurjat kolme miljoonaa euroa. Tuloksenteko jatkui heikompana mutta edelleen erittäin kannattavana vielä seuraavankin vuoden.

Syynä nousukiitoon oli ilmeisesti UPM:n kanssa suunniteltu hanke, jossa Chempolis olisi viimeinkin saanut selluteknologiansa käyttöön oikeassa tuotantolaitoksessa. Tämä hanke kuitenkin kuivui kokoon. Nyt Chempolis alkoi markkinoida teknologiaansa bioetanolin valmistamiseen sellun sijaan.

Vuonna 2009 Chempolisin liikevaihto oli enää parisataa tuhatta euroa ja tappioita syntyi puolitoista miljoonaa. Chempolis tarvitsi ehdottomasti oikean kaupallisen mittakaavan laitoksen, joka valaisi uskoa sen teknologian toimivuuteen, jota ei ollut koskaan teollisessa mittakaavassa kokeiltu.

Biojalostamo Sieviin

Helpotusta Chempolisin hätään yritti tarjota Sievin kunnanjohtajaksi noussut entinen Kärsämäen pellettitehtailija Markku Koski. Hän ajoi voimakkaasti bioetanolilaitoksen perustamista johtamaansa kuntaan.

Hän ei säästellyt vaivojaan hankkeen lobbaamiseksi ja piti lobbauksesta jopa kirjaa, jonka Sievin kunta luovutti Seuran käyttöön.

Vuoden 2008 syksyltä alkava lobbauskalenteri on vaikuttavaa luettavaa: esimerkiksi Sauli Niinistön kanssa on keskusteltu Euroopan investointipankin rahoituksesta hankkeelle. Koski tapasi kirjanpitonsa mukaan myös Vapon toimitusjohtajan Matti Hillin, eduskunnan varapuhemiehen Pekka Ravin (kok) ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk). Biotalouden edistäminen tarvitsi poliitikkojen myötämielisyyttä, sillä markkinoilta tarvittavia rahoja ei saatu kerättyä.

Onneksi Sievin laitoksen käyttämä teknologia oli pian saamassa Juha Sipilästä oman puolestapuhujan Arkadianmäelle.

Sipilä lähtee politiikkaan

Kansanedustajaehdokkaaksi kevään 2011 vaaleihin lähtenyt liikemies Juha Sipilä kampanjoi ennen kaikkea bioenergiateemalla.

Syyskuussa 2010 hän kutsui väkeä bioenergiaseminaariin Siikajoelle Ruukin kartanolle. Sipilän vanha liikekumppani Kalevi Laurila oli luvannut vastata tarjoilusta, ja Sievin kunnanjohtaja Markku Koski tuli keskustelukumppaniksi. Yleisöryntäys jäi saavuttamatta, mutta viitisentoista vierasta sai kuulla Sipilän ja Kosken näkemyksiä biotalouden edistämiseksi.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä Juha Sipilän autotallissa Kempeleessä kävi kuhina. Talkooväki kasasi vaalikampanjatuotteita, joilla oli määrä rahoittaa Sipilän ensimmäinen eduskuntavaalikampanja.

Vaalirahat oli tarkoitus kerätä myymällä Stirling-moottorin toimivia pienoismalleja. 1800-luvulla kehitetty mutta unhoon jäänyt moottorityyppi soveltui hyvin häkäpönttöautollaan kampanjamatkat taittaneelle Sipilälle. Moottorin mukana toimitettiin pieni pullollinen Chempolisin valmistamaa olkietanolia, jolla moottoria saattoi käyttää.

Sipilä myi moottoreitaan, teki uutteran kampanjan ja pääsi eduskuntaan juuri ja juuri 5 543 äänellä kevään vaaleissa.

Vaalikautta myöhemmin Juha Sipilä oli pääministeri.

Bisnestä politiikan kautta

Kalevi Laurila, Sipilän kumppani Incapin kaappauksessa, oli alkanut lobata Sipilää keskustapäättäjille ensin puolueen varapuheenjohtajaksi. Laurila arvattavasti maksoi näin hyvä veli -velkojaan takaisin ja saattoi haistaa hankkeen onnistuessa myös itselleen menestyksen saumaa.

Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi 2012. Uusi oppositiojohtaja puhui erityisen paljon uusien työpaikkojen luomisesta biotalouteen.

Tätä talouden rakennemuutosta vauhdittamaan tosin pitäisi myydä valtionomistuksia ja perustaa miljardien eurojen rahasto tekemään sijoituksia lupaaviin hankkeisiin, Juha Sipilä selitti eduskunnalle.

Unelmiinsijoittajat

Loppuvuodesta 2012 kunnanjohtaja Koski antoi Hankintavinkit-lehdelle haastattelun, jossa Sievin laitoshankkeen kerrottiin lähtevän käyntiin vuoden 2013 puolella.

Laitos olisi rakennettu Sievin Matalamaalle joidenkin kilometrien päähän Sievi–Nivala-maantiestä, VR:n ratayhtiön sepelilouhoksen viereen. Louhoskuopassa olisi voitu jäähdyttää bioetanolilaitoksen vettä. Lauhdevesialtaasta puoletaan olisi Kosken mukaan saanut turistivetonaulan ulkoilmakylpylänä saunamaailmoineen ja ravintoloineen.

”Mikäpä eksoottisempaa ulkomaan ja kotimaankin ihmisille kuin uida 30 asteen pakkasella keskitalven pakkastähtitaivaan alla upeasti höyryävässä altaassa, jossa on kirkas vesi ja lämpötilaero ympäröivään ilmaan n. 60 astetta”, Koski intoili haastattelussa.

Kunnanjohtaja Koski kertoi, että laitoksesta tulisi kuitenkin yksityinen yritys.

”Kunta ei tule tätä businesta pyörittämään vaan jatkosta vastaa asian osaava toimija/toimijat, joiden kanssa neuvottelut ovat edenneet myönteisessä hengessä. Niistä lisää tuonnempana”, hän kertoi lehdelle.

Asian osaavat toimijat löytyivät pian. Hankeesta vastuun otti vastaperustettu yhtiö Sievi Biofuels Oy. Yhtiön pääomistajina olivat itse kunnanjohtaja Markku Koski ja liikemies Kalevi Laurila perheenjäsenineen.

Koski jatkoi lobbaustaan. Hän tapasi muun muassa ministeriöiden virkamiehiä, keskustan kansanedustajaa Kimmo Tiilikaista, venäläisen pankin johtajaa sekä keväällä 2013 oppositiojohtaja Juha Sipilää.

Pääministeri Sipilä kieltäytyi kommentoimasta näitä tapaamisia Seuralle mitenkään.

Vaikeudet alkavat

Vuonna 2013 Markku Koskella ja Kalevi Laurilalla oli siis tekeillä bioetanolilaitos, jonka piti olla kultamuna. Lupausten mukaan yhtiö pystyisi tekemään jäteoljesta biopolttoainetta, jonka kysyntä kasvoi koko ajan ja jonka kysyntää säädettiin poliittisilla päätöksillä tuista ja polttoaineen sekoitusvelvoitteesta.

Lisäksi tämä hanke olisi erittäin tärkeä Chempolisille, josta kolmanneksen omistivat todennäköinen tuleva pääministeri ja tämän hyvä ystävä. Kaiken olisi luullut sujuvan kuin rasvattu.

Tekes, jonka johtokunnassa kansanedustaja Juha Sipilä istui, myönsikin Chempolisille jälleen kerran puoli miljoonaa euroa lisää rahaa keväällä 2013. Rahoitus kuitenkin peruttiin samana syksynä, kun Tekesille selvisi Chempolisin taloudellisten vaikeuksien syvyys. Lisärahoitusta olisi tarvittu miljoonia euroja.

Seuraavan joulun alla vuonna 2014 tuli toinen isku. Kokoomuslainen työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori hylkäsi Laurilan ja Kosken yhtiön hakemuksen 100 miljoonan euron investointituesta. Päätöksen mukaan oli ongelmallista, että Koski oli kunnanjohtajana valmistellut laitoshanketta, joka tulisi hänen henkilökohtaiseen omistukseensa.

Auringon uusnousu

Sipilästä tuli odotetusti pääministeri kevään 2015 vaalien jälkeen.

Poikkeuksellisesti hän otti omistajaohjausministerin tehtävät itselleen. Samoihin aikoihin sähköverkkojen myynnistä valtavasti käteistä saanut valtionyhtiö Fortum alkoi yhtiön kertoman mukaan tutkailla Chempolista sijoituskohteena.

Syksyllä Fortum sijoitti umpivelkaiseen yhtiöön yli kuusi miljoonaa euroa ja sijoitusyhtiö Taalerin rahasto yli neljä miljoonaa. Asiasta nousseen kohun vuoksi pääministeri Sipilä antoi oikeuskanslerille selvityksen, jonka mukaan hän ei vaikuttanut järjestelyyn mitenkään.

Chempolisin tämä ratkaisu kuitenkin pelasti toistaiseksi, samoin vähintään osan Sipilän lapsilleen jättämän sijoitusyhtiön sekä Juha Hulkon saatavista.

Fortum on neuvotellut osallistumisesta Sievin biotehtaaseen. Siihen haetaan nyt työ- ja elinkeinoministeriöltä 120 miljoonan euron tukea. Hanke on siirretty Markku Kosken toiselle yhtiölle, jossa mukana ovat vanhat liikekumppanit Kärsämäen pellettitehtaan ajoilta.

Kalevi Laurila puolestaan perusti oman yhtiön Furetan Oy:n, jonka osakkaiksi tulivat muun muassa Pohjolan Voiman entinen toimitusjohtaja Timo Rajala sekä poliitikkoja Sipilän tueksi aikanaan taivutellut entinen keskustaministeri Martti Pura. Pura tosin kertoo luopuneensa ainakin valtaosasta omistustaan viime vuoden lopulla.

Samoin teki Kalevi Laurila.

Uusi liiga

Elinkeinoelämä, EK ja sen tutkimuselin Etla, Suomen Yrittäjät ry sekä kotimaiset taloustutkijat ovat vaatineet nykyisten miljardien elinkeinotukien radikaalia leikkaamista.

Vaikka Sipilän hallituksen aikana tukia on tullut vain lisää – viimeksi pikkuriikkinen miljoona tuli kaupallisten tv-yhtiöiden uutistuotantoon – hallituksen runsaan kuukauden takaisesta niin sanotusta puoliväliriihestä odotettiin isoja uutisia ja linjan muutosta. Pettymys oli kuitenkin melkoinen, sillä tuista ei saatu leikattua ensimmäistäkään euroa.

Furetan Oy hakee tällä hetkellä kolmelle eri biojalostamolle yhteensä yli 650 miljoonan euron tukia työ- ja elinkeinoministeriöltä. Juuri ennen vappua Juha Sipilä siirsi omistajaohjausasiat elinkeinoministeriksi nostamalleen keskustan Mika Lintilälle. Elinkeinoministeri Lintilältä taas siirtyvät energia-asiat ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Sipilän haaveileman ”kasvurahaston” tehtävää ajamaan perustettu valtion kehittämisyhtiö Vake Oy taas varautuu myymään valtion omistuksia mahdollistaakseen tuntuvat sijoitukset muun muassa biotalousyritysten kasvun vauhdittamiseen.

Vake Oy:n myytäväksi siirrettiin noin 2,5 miljardin euron edestä valtionyhtiöiden osakkeita, joiden myyntitulojen käytöstä maan hallitus päättää eduskunnalta kyselemättä.

Nyt ei siis enää pelata maakunnallista Teknoventure-sarjaa vaan valtakunnallista liigaa: Sipilän itsensä toteuttama malli, miljonääriksi yhteisin varoin, mahdollistaa käsinpoimituille kasvuyrittäjille miljoonien monistamisen. Rahojen käyttö on arvatenkin hallituksen liikesalaisuus, ja yritysten omistajatietojen heikentäminen vaikeuttaa rahankäytön seuraamista entisestään.

Juha Sipilä ei vastannut Seuran lukuisiin haastattelupyyntöihin.

Pääministeri Juha Sipilä.jpg (106.61 KiB) Katsottu 9052 kertaa

Jarno Liski / Seura
8.6.2017 klo 06:30
https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys- ... kaupoilla/

[Silli]

Pääministeri Juha Sipilän
”annan taloni pakolaisten käyttöön” -jupakka

Turvapaikanhakijoiden tulva koetteli Suomea erityisesti syksyllä 2015. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) vetosi lauantaina Ylen Ykkösaamun haastattelussa voimakkaasti suomalaisiin, jotta nämä antaisivat vapaaehtoisesti apua Suomeen saapuville pakolaisille.

Juha Sipilän kohutalo Kempeleessä.jpg (94.43 KiB) Katsottu 8857 kertaa

Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa 5.9.2015 Sipilä totesi antavansa perheensä Kempeleen talon turvapaikanhakijoiden käyttöön vuoden 2016 alussa.

”Minun sydäntä lähelläni on noiden ihmisten hätä, Sipilä sanoi.”
”Perheeni on päättänyt, että meidän oma kotimme on pakolaisten käytössä ja turvapaikan hakijoiden käytössä, koska me emme nyt sitä tällä hetkellä tarvitse.”
”Haluan olla rakentamassa Suomesta monikulttuurista Suomea, Sipilä julisti.”

Lähde: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000987558.html

Media kyseli joulukuun 2015 puolivälissä, onko pääministeri Sipilän talotarjous edelleen voimassa. Silloin Sipilän esikunnasta vastattiin näin:

”Mikään ei ole muuttunut ja tarjous on edelleen voimassa. Sipilä ei halua kertoa enempää, koska pitää sitä yksityisasiana, pääministerin poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki kertoi Ylelle.”

Lähde: https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015121220824232

Tammikuussa 2016 Sipilä kertoi pääministerin haastattelutunnilla, ettei hänen Kempeleen-kotiaan voida ainakaan toistaiseksi antaa turvapaikanhakijoiden käyttöön. Päätös perustuu perustuu turvallisuusasiantuntijoiden tekemään arvioon. Sipilän tarjous oman kotinsa antamisesta turvapaikanhakijoiden käyttöön on silti edelleen voimassa.

"Suuren julkisuuden takia (muutto) ei ole nyt järkevää. Tuemme suuren lapsiperheen asumista muulla tavoin, kunnes viranomaiset arvioivat, että kotiimme on turvallista mennä.”

Lähde: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001110095.html

Ja kuinkas sitten kävikään...

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvisti 31.3.2016 myyneensä Kempeleen-kotinsa. Talo oli se, johon hänen oli tarkoitus majoittaa turvapaikanhakijoita. Sipilän mukaan talo oli liian iso.

- Kai minä saan kämppäni vaihtaa niin kuin muutkin, hän sanoi.

Asiasta kertoi ensimmäisenä llta-Sanomat. Ylen mukaan Sipilä on hankkinut Kempeleestä pienemmän asunnon. Hänen vaalipiirinsä ei siis muutu.

Lähde: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sip ... gs.lSVZ2qA

Tosin Iltalehden mukaan Sipilän ”kämpän vaihto” ei ole aivan tyypillinen:

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on myymässä suurimman osan Kempeleen-kodistaan lähipiirilleen 570 000 euron hintaan, mutta jatkaa vaimonsa kanssa yhä kiinteistön vähemmistöomistajana.

Lähde: https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016033121347004

Elokuussa 2016 irakilaiset turvapaikanhakijat syyttelivät lehdistön välityksellä pääministeri Sipilää harhaanjohtavista lupauksista:

”Monet irakilaiset turvapaikanhakijat syyttävät pääministeri Juha Sipilää (kesk.) harhaanjohtavasta markkinoinnista lähi-idästä ja muualta saapuville turvapaikanhakijoille, kertoo Helsingin Sanomat.

Sipilän lupaus antaa Kempeleen-kotinsa pakolaisten käyttöön esiteltiin viime syksynä Irakin televisiossa. Irakilaisturvapaikanhakijoiden mukaan se vaikutti siihen, että moni valitsi hakukohteekseen juuri Suomen. Erään Bagdadista kotoisin olevan, päätöstään yhä odottavan nuoren miehen mukaan hän ajatteli Sipilän lupauksen takia, että Suomessa olisi turvapaikanhakijoille enemmän tilaa kuin esimerkiksi Saksassa.

- Me olisimme voineet mennä muualle. Nyt olemme jumissa täällä, mies kertoo Helsingin Sanomille.

Lähde: https://www.helsinginuutiset.fi/artikke ... s-olisimme

Sipilän talolupaus ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen kahdesti:

”Sipilän syksyllä 2015 tekemä lupaus talonsa luovuttamisesta turvapaikanhakijoiden käyttöön levisi tuolloin laajalle maailman tiedotusvälineissä. Samaan tapaan myös tieto Sipilän sunnuntaisesta ilmoituksesta, ettei taloon voi turvallisuussyistä asuttaa turvapaikanhakijoita, on herättänyt huomiota maailmalla. Asiasta kertoivat muun muassa uutistoimistot Reuters ja AFP sekä Kiinan valtion virallinen uutistoimisto Xinhua. Muun muassa niiden kautta uutinen on levinnyt esimerkiksi Guardianin, Shanghai Dailyn, BBC:n sekä Intiassa ilmestyvän The Hindun verkkosivuille. Useimpien tiedotusvälineiden otsikoissa Sipilän viitattiin peruneen lupauksensa tai laittaneensa suunnitelman jäähylle.”

Lähde: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001110977.html

Juha Sipilän lähipiirin kimppakämppä.jpg (114.07 KiB) Katsottu 8861 kertaa

Jäikö Juha Minna-Maariansa kanssa piharakennukseen syytinkiin, ettei tarvitse vaihtaa vaalipiiriä vastaamaan todellista asuinpaikkaa eli Uudenmaan vaalipiirin Sipoota?

Tulee muuten mieleen Kepun Väyrys-Paavo, joka oli aikoinaan kirjoilla Keminmaalla lähinnä kevyeen kesämajoittumiseen soveltuvassa jalasmökissä. Sipilän kannattaakin olla nyt tarkkana, ettei kärähdä kahden asuinpaikan asuinkuluihin myönnetyistä päivärahoista kuten Väyrynen silloin aikoinaan ja eräs Jani Toivola (vihr.) ihan hiljan...

[kakkosurpo]

Voi olla Sipilälle fiksuinta vaihtaa vaalipiiriä, ja nopeasti.

Sipilähän on vastuussa siitä että toi lestiksille kilpailijoita lasten raiskauksiin.
Sipilän äänestäjäthän ovat olleet alueen lestkiset.
Kait nyt lestikset moisesta suuttuu.

[JammuSetä]

Muistetaan nyt että Sipilä on Rauhansanalaisia, samoja mitä Pietarsaari/Kokkola alueen ns. Esikoislestadiolaiset. Paljon vaikeampia erottaa tavallisista ihmisistä.