Michigan: Andrew, Alexander ja Tanner Skelton (9, 7 ja 5 v)

[TieD]

En ole kovinkaan uskonnollinen,mutta mietteliääksi vetää...kyllä siinä on taas väärälle ihmiselle annettu mahdollisuus lisääntyä.Eikö tuollaistakin jätettä voisi salakuljettaa jonnekin "Guantanamoon" kärsimään rangaistustaan.Siellä olisi hyvää aikaa vartijolla selvitellä totuutta mitä "isä" on omille lapsilleen mennyt tekemään.

[NancyDrew]

Ilta-Sanomat

Ratkesiko 7 vuotta sitten jäljettömiin kadonneiden veljesten kohtalo viimein? Poliisi löysi kolmen lapsen jäänteet laatikosta

Andrew, 9, Alexander, 7, ja Tanner, 5, katosivat kiitospäivänä 2010 Michiganissa. Asiantuntijoiden mukaan syyskuussa löydetyt luut ja hampaat kuuluivat suunnilleen samanikäisille lapsille.

Yhdysvaltalaiset veljekset Andrew, Alexander ja Tanner Skelton lähtivät kiitospäivän iltana, 26. marraskuuta 2010 yökylään isänsä luo.

Lasten vanhempien Tanya Zuversin ja John Skeltonin avioeroprosessi oli tapahtumahetkellä kesken. Pari oli ollut naimisissa kahdeksan vuotta ja asui vain muutaman korttelin päässä toisistaan, Morencin pikkukaupungissa lähellä Michiganin ja Ohion osavaltioiden rajaa.

Pojat katosivat jäljettömiin, eikä kukaan ole nähnyt heitä sen koommin. Perjantaina useat tiedotusvälineet, muun muassa Daily Mail ja CBS News kertoivat, että Montanan Missoulasta on löydetty syyskuussa kolmen lapsen jäänteet. Lasten jäänteet olivat laatikossa vuokra-asunnon pihalla. Ne löydettiin, kun edellinen vuokralainen muutti pois asunnosta.

Asiantuntijan mukaan luut ja hampaat kuuluvat mahdollisesti 2–4-, 5–8- ja 6–10-vuotiaille lapsille. Vaikka löytöpaikka sijaitsee yli 2 400 kilometrin päässä poikien katoamispaikasta, toivoo yli seitsemän vuotta sitten kadonneiden Andrew’n, 9, Alexanderin, 7, ja Tannerin, 5, äiti Tanya Zuvers, että hänen lapsensa olisivat vihdoin löytyneet.

Michiganin ja Montanan viranomaiset työskentelevät yhdessä selvittääkseen, ovatko jäänteet Zuversin lasten. He ovat kuitenkin toppuutelleet lähipiirin toiveita mysteerin ratkeamisesta, sillä löytöä ja kadonnutta poikakolmikkoa ei heidän mukaansa toistaiseksi yhdistä vielä mikään muu kuin arviot kuolleiden lasten iästä.

Näin kaikki alkoi

Kun Zuvers ”mustana perjantaina”, 26. marraskuuta 2010 soitti ex-miehelleen ja kyseli poikien perään, hän yllättyi. Skelton kertoi koko porukan olevan Jacksonissa, noin sadan kilometrin päässä pohjoisessa. Kun Zuvers kyseli puhelimessa mieheltään, miksi tämän auto oli paikallaan pihatiellä, Skelton kertoi nelikon saaneen kyydin.

– Silloin minulla ei ollut mitään syytä olla uskomatta häntä, Zuvers kertoi Crime Watch Dailyn haastattelussa.

uvers piti Skeltoniin yhteyttä päivän edetessä normaaliin tapaan. Äidin epäilys alkoi herätä, kun Skelton yllättäen kertoikin olevansa kotonaan. Parin pojat hän kertoi jättäneensä ystävänsä ”Joann Taylorin” huomaan.

Perjantai kului, mutta Joann Tayloria tai poikia ei kuulunut. Kun Zuvers kysyi ex-mieheltään oudon naisen yhteystietoa, Skelton murtui: Hän kertoi olevansa sairaalassa ja yrittäneensä tappaa itsensä hirttäytymällä.

Isän talolla huolestuttava näky

Äidin huoli vaihtui kauhuksi ja Morencin poliisi kohtasi Skeltonin kotitalolla huolestuttavan näyn. Rikkinäisiä astioita ja huonekaluja, tavaroita ympäriinsä heiteltyinä.

– Veitsellä viillettyjä patjoja, rikottuja laatikostoja. Tuhoa kaikkialla, Morencin poliisipäällikkö Larry Weeks on muistellut Crime Watch Dailylle tapausta, jonka tutkintaa hän johti.

Sadat vapaaehtoiset osallistuivat lasten etsintöihin ensimmäisen viikon ajan. Vihjeitä tuli yli 2 000, mutta poliisi veti kerta toisensa jälkeen vesiperän.

Skelton pidätettiin hänen päästyään vankimielisairaalasta joulukuun alussa, vajaa viikko katoamisen jälkeen. Häntä vastaan nostettiin syytteet kolmesta lapsen kidnappauksesta sekä vapaudenriistosta.

Joann Tayloriakaan ei löytynyt. Poliisin mukaan häntä ei ole edes olemassa.

Isän tarinat muuttuivat oikeudessa yhä erikoisemmiksi

Oikeudessa Skeltonin kertomus sai yhä erikoisempia piirteitä. Hän väitti antaneensa pojat pois suojellakseen heitä äitinsä pahoinpitelyltä ja hyväksikäytöltä.

Skelton väittää antaneensa pojat ryhmälle nimeltä ”United Foster Outreach and Underground Sanctuaries”. Nimi voisi kääntyä suomeksi vaikkapa muotoon ”Yhdistyneet sijaisperheet ja maanalaiset turvapaikat”.

Ryhmää ei poliisin mukaan ole olemassakaan. Weeksin mukaan väite on vain yksi Skeltonin yrityksistä johtaa poliisia ja oikeutta harhaan.

Syyteneuvottelun tuloksena kidnappaussyytteet hylättiin. Vastineeksi Skelton ei kiistänyt syytteitä vapaudenriistosta. Hänet tuomittiin syyskuussa 2011 10–15 vuodeksi vankilaan. Hän on yhä vangittuna.

Skelton väitti oikeudessa poikiensa olevan elossa ja ”nukkuvan talviunta siihen asti, että he valmistuvat koulusta”. Miehen tietokonetta tutkittaessa kävi ilmi, että tämä oli etsinyt tietoa ihmisen niskojen murtamisesta.

Weeks pyysi helmikuussa 2011 julkisesti ihmisiä luopumaan ajatuksesta, että pojat voisivat löytyä hengissä. Hän kehotti maanviljelijöitä tarkkailemaan kevään tullen, löytyisikö lasten jäänteitä Keskilännen pelloilta.