Raisa Räisäsen tapaus vuodelta 1999, Tampere (ketju 2)

[MikaK]

Tutkivatkohan poliisit tuon mainitun Kangasalan mökin ja läheiset hautapaikat vaikka ruumiskoirilla vai kuunneltiinko epäiltyjen puhelimia ja kun puhuivat viikon aikana vain äitinsä kanssa ja tyttöystävien kanssa kauppalistasta eivätkä viikkoon maininneet tappaneensa Raisan niin todettiin ettei ole mitään näyttöä.

[kid]

Ei sitä yksityiselle alueelle noin vain mennä kaivelemaan ruumiskoirien kanssa, sehän olisi lainvastaista. Ensin pitää olla jotain näyttöä, että asianomaisella voi olla jotain tekemistä asian kanssa. Ja sen vuoksi kun ei ole mitään teknistä todistetta (ei murhapaikkaa, asetta, eikä edes ruumista), niin tuo puhelimen kuuntelu on oikeastaan ainoa keino edes päästä alkuun. Millään todistajalausunnoilla ("mun eksä on ihan varmasti tekijä kun kerran kännipäissään sen sanoi") ei ole painoarvoa, ellei ole lisäksi muuta todistetta henkilön mahdollisesta syyllisyydestä. Ja jos ei ole näitä todisteita, niin silloin ei myönnetä kotietsintälupaa jonka kanssa sinne mökille voitaisiin mennä nuuskimaan.

[Ghost hunting]

Yrittäjän tallilla mahdollisesti joku muu henkilö lainannut autoa, pystynyt lainaamaan? Onko linjaa tutkittu miten tarkasti.
Eli siis edelleen on museoauto tapetilla, eikös höpisijä eukosta puhuttu myös pirkanmaasta? Tai piti nykyää asua siellä.
kumma juttu, kun auto ollut huollossa samaan aikaan kun samanlainen auto ollut tyyppeineen Tampereen kylillä naisia narraamassa.
Entäs Armonkallion talli, auto vaihtunut toiseen jenkkiin jossain vaiheessa? Jollakin on ollut tallit hanskassa.

[MikaK]

Ei sitä yksityiselle alueelle noin vain mennä kaivelemaan ruumiskoirien kanssa, sehän olisi lainvastaista. Ensin pitää olla jotain näyttöä, että asianomaisella voi olla jotain tekemistä asian kanssa. Ja sen vuoksi kun ei ole mitään teknistä todistetta (ei murhapaikkaa, asetta, eikä edes ruumista), niin tuo puhelimen kuuntelu on oikeastaan ainoa keino edes päästä alkuun. Millään todistajalausunnoilla ("mun eksä on ihan varmasti tekijä kun kerran kännipäissään sen sanoi") ei ole painoarvoa, ellei ole lisäksi muuta todistetta henkilön mahdollisesta syyllisyydestä. Ja jos ei ole näitä todisteita, niin silloin ei myönnetä kotietsintälupaa jonka kanssa sinne mökille voitaisiin mennä nuuskimaan.

Toisaalta eihän tuossa ole mitään järkeä. Jos henkirikos on tehty 10v sitten ja kroppa haudattu vaikka maastoon niin aika vaikea tekijää vastaan on saada näyttöä. Ainoa keino olisi tutkia hänen mökkinsä ympäristö ja löytää kroppa sieltä. Tai todisteita että se on ollut siellä. Tuskinpa millään puhelinkuuntelulla on mitään virkaa koska eihän epäilty siitä eikä mistään siihen liittyvästi enää 10 vuoden päästä puhelimessa luultavasti puhu. Vai onko ideana soittaa jostain prepaidista tekijälle ja vihjata että "nyt alkavat olla jäljillä siitä minne piilotit sen" vai olisiko sekin poliisin toimesta laitonta "rikoksen tunnustamiseen yllyttämistä"? Kyllä pitää koirien kanssa voida mennä ainakin paikalle kysymään mökin omistajalta "onko ok jos tutkimme lähimaastot" ja jos muka ei ole niin sitten sitä enemmän syytä epäillä ja sitä kautta saada "automaattinen" etsintälupa. Lisäksi jo jokamiehen oikeus mahdollistaa kulkea koiran kanssa luonnossa.

Sinänsä tuommoinen linja "museoauto jolla kuljetettu Kangasalle ja tapettu siellä" sopisi yllättävänkin hyvin siminnäkijähavaintoihin. Selittäisi autolinjan sekä sen miten Raisa katosi jäljettömiin.

[kid]

Miten tohon nyt edes vastais. Jokamiehenoikeus ei koske yksityistontteja. Ja joo, lain puitteissa on vanhaa rikosta vaikea saada ilman kropsua, tekoasetta, jne. teknistä todistetta. Mutta jostain se on pakko aloittaa.

[persearska]

Nämä vuosikymmeniä pimeinä olleet jutut voisi selvitäkkin lakimuutoksella tai reilulla vinkkipalkkiolla.
Yli 20v pimeän jutun selvittänyt ei joudu edesvastuuseen, parempi vaihtoehto kuin ollla selvittämättä ollenkaan.
100000e palkkio vinkistä ropan kohtalosta, tämän rahan saisi valtio kustantaa vuosittain.
Poliisi ei näitä tule itse selvittämään.

[Sverdlov]

Nämä vuosikymmeniä pimeinä olleet jutut voisi selvitäkkin lakimuutoksella tai reilulla vinkkipalkkiolla.
Yli 20v pimeän jutun selvittänyt ei joudu edesvastuuseen, parempi vaihtoehto kuin ollla selvittämättä ollenkaan.
100000e palkkio vinkistä ropan kohtalosta, tämän rahan saisi valtio kustantaa vuosittain.
Poliisi ei näitä tule itse selvittämään.

Kysymys: Mistä muka tuollaisia rahoja valtiolla olisi?

Vastaus: Kansanedustaja Mauri Peltokangas luki luettelon Afrikkaan annettavista "sijoituksista". Suurin yksittäinen oli 200 000 000,00 Oiroo.

[Ghost hunting]

Kyllä, museoautolinja sopii hyvin kuvioihin, sekä muut havainnot.... Armonkalliolta. Varmasti on etsitty kätköpaikkaa, todisteita hävitety.

[Petu]

Ei sitä yksityiselle alueelle noin vain mennä kaivelemaan ruumiskoirien kanssa, sehän olisi lainvastaista. Ensin pitää olla jotain näyttöä, että asianomaisella voi olla jotain tekemistä asian kanssa.

Nykyaikaisella maatutkalla voisi hyvällä tuurilla löytää jotain ilman kaivamisoperaatiota. Mutta kai se jonkinlaisen luvan tarvii sekin, tai vahvan epäilyn ainakin.

[LongTimeNoSee]

Tutkivatkohan poliisit tuon mainitun Kangasalan mökin ja läheiset hautapaikat vaikka ruumiskoirilla vai kuunneltiinko epäiltyjen puhelimia ja kun puhuivat viikon aikana vain äitinsä kanssa ja tyttöystävien kanssa kauppalistasta eivätkä viikkoon maininneet tappaneensa Raisan niin todettiin ettei ole mitään näyttöä.

Ei tuosta jutusta oikein käy selville se tietääkö poliisi edes missä talossa/hallissa Raisa väitteen mukaan olisi surmattu. Ei käy ilmi onko poliisi puhuttanut naista joka kertoi olleensa silminnäkijä.

[MikaK]

Tutkivatkohan poliisit tuon mainitun Kangasalan mökin ja läheiset hautapaikat vaikka ruumiskoirilla vai kuunneltiinko epäiltyjen puhelimia ja kun puhuivat viikon aikana vain äitinsä kanssa ja tyttöystävien kanssa kauppalistasta eivätkä viikkoon maininneet tappaneensa Raisan niin todettiin ettei ole mitään näyttöä.

Ei tuosta jutusta oikein käy selville se tietääkö poliisi edes missä talossa/hallissa Raisa väitteen mukaan olisi surmattu. Ei käy ilmi onko poliisi puhuttanut naista joka kertoi olleensa silminnäkijä.

Ei niin ja tuskinpa tuohon linjaan on sen enempää poliisi kiinnittänyt huomiota mutta tuon jutun perusteella siellä ollut nainen kyllä tietää missä mökissä on ollut ja voisi sen kertoa. Miksi hän olisi valehdellut asiasta toiselle naiselle? No, syitä siihenkin voi olla monia mutta tuo linja selittäisi yllättävän monta asiaa. Havaittu museoautoteoria sekä sen miksi Raisa katosi jälkiä jättämättä Hämeenkadulta sekä sen miksi mitään johtolankoja ei myöhemminään oikein löydy. Koska hänet on viety autossa lähiseuduille (ei liian kauas jotta enempää havaintoja autosta ei ole) ja koska hänet on surmattu ja haudattu siellä. Huomattavasti todennäköisempi minusta tällainen teoria kuin jonkun häiriintyneen naisen kanssa kilometrien taivaltaminen ja sitten joku mystinen katoaminen.

[teho77]

Koirat oli ihmisen etsintään koulutettuja, oli mulle ainakin uutta tietoa, sitä suuremmalla syyllä Hervantajärvessä on jotakin.

"Poliisi aikoo tarkistaa Hervantajärven alueen kaikuluotaimella kun järvi jäätyy." Näin kerrottiin viime marraskuussa. Hiljaista on ollut...Odotellaanko seuraavaa talvea- josko jäätyisi. Tämän vinkin kanssa taitaa olla koira haudattuna, eli joku tai jotkut on olleet salakuuntelun kohteena kun uutinen paukahti esiin. Ilmeisen laihoin tuloksin.

[persearska]

Kovin on poliiseilla erikoiset kaikuluotaimet jos ihmisen luun/t löytää järvenpohjasta.

[Ghost hunting]

Olkaa huoletta vaan, kyllä se Hervantajärvikin vielä tutkitaan, niinhän tossa äskettäin sanottiin.

[Kari77]

Kirja: Pikkusisko uskoo tietävänsä, mitä Raisa Räisäselle tapahtui

Kadonneen Raisa Räisäsen siskolla on vahvat epäilykset mahdollisesta katoamisen syystä.

Raisa Räisänen, 16, katosi Tampereen keskustasta lokakuisena iltana vuonna 1999. Suuresta mediahuomiosta ja etsinnöistä huolimatta poliisi ei ole löytänyt kadonnutta urheilijatyttöä. Raisan kanssa iltaa viettämässä olleet ystävät tekivät viimeiset varmat havainnot Raisasta Hämeenkadun Sokoksen edessä hieman ennen kello 23. Sittemmin kukaan ei ole kuullut Raisasta mitään.

Nyt Raisan sisko kertoo isosiskonsa katoamisesta Tiina Saaren ja Maiju Majamaan suomalaisista katoamistapauksista kertovassa kirjassa Ei jälkeäkään (Into Kustannus 2020). Sisko sanoo olleensa erittäin läheinen isosiskonsa kanssa ja eri kaveriporukoista huolimatta he viettivät aikaa myös kahdestaan. Raisa oli luonteeltaan herkempi ja rauhallisempi kuin kaksi vuotta nuorempi pikkusiskonsa.

Tapahtumahetkellä sisko oli 14-vuotias.

– Elimme vähän kuin symbioosissa. Raisan katoamisen jälkeen meni monta vuotta ennen kuin löysin oman herkän puoleni, sisko muistelee kirjassa.

Koripalloa harrastanut Raisa oli lahjakas lajissaan. Hän menestyi myös koulussa. Sisko ei muista, että Raisalla olisi ollut unelma-ammattia. Tavoitteena hänellä oli käydä lukio loppuun ja katsoa sen jälkeen tulevaisuutta.

Viimeinen keskustelu

Saanko juoda Spriteäsi jääkaapista? Tämä oli siskon viimeinen kysymys Raisalle tämän huoneen ovelta. Kysymykseen Raisa oli vastannut myöntävästi. Elettiin lokakuun 16. päivää vuonna 1999, samaa päivää, jolloin Raisa katosi. Illalla Raisa lähti ystäviensä kanssa Tampereen keskustaan juhlimaan.

Raisa soitti viimeisen puhelunsa poikaystävälleen katoamisiltana. Poikaystävä oli kertonut olevansa kotibileissä Pirkkalassa, joten Raisa aikoi puhelimessa etsiä kyydin ja suunnata samaan paikkaan. Sisko kertoo, että perhe ei ollut vielä tavannut poikaystävää.

Aamulla Raisa ei vastannut äitinsä lukuisiin soittoihin. Kaikki puhelut menivät vastaajaan. Myöskään Raisan ystävillä ei ollut tietoa tytön olinpaikasta. Katoamista seuraavana päivänä Raisalla olisi ollut toimitsijavuoro miesten koripallo-ottelussa, johon hän ei saapunut. Ei ollut Raisan tapaista jättää sovittuja asioita tekemättä.

Perhe teki katoamisilmoituksen samana iltana.

– Läheisen ilmoittaminen kadonneeksi on rankinta, mitä voi joutua tekemään, sisko sanoo.

Poliisit ottivat katoamisilmoituksen heti tosissaan ja tekivät Raisasta etsintäkuulutuksen. Laajat etsinnät eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta

Selvänäkijä apukeinona

Ensimmäisinä vuosina perheellä oli toivoa: he halusivat uskoa, että Raisa löytyisi elossa, vaikka kaikki todisteet viittasivat siihen, ettei tyttö ollut kadonnut omasta tahdostaan.

– Odotimme vuosikaudet Raisaa kotiin: milloin hän soittaa ovikelloa? sisko muistelee Ei jälkeäkään -kirjassa.

– Jälkeenpäin olen ajatellut, että ehkä Raisa oli liian hyvä ja kiltti tähän maailmaan.

Perhe turvautui aikoinaan myös selvänäkijöihin, jotka olivat olleet yhteydessä Raisan perheeseen. Eräs selvänäkijä uskoi, että Raisaa kannattaisi etsiä Vesilahden alueelta Pyhäjärvestä.

– Mitään ei löytynyt, mutta kävimme siellä ruumiskoirien kanssa mielenrauhamme vuoksi.

Vuonna 2019, kaksikymmentä vuotta katoamisen jälkeen, rikoksen tutkintanimike muuttui taposta murhaksi. Vaikka vihjeitä Raisasta tulee edelleen poliisille, rikos on pysynyt selvittämättömänä.

Poliisi on kertonut reilut kymmenen vuotta sitten, että silminnäkijähavaintojen mukaan Raisan näköinen tyttö olisi noussut 1950-luvun amerikkalaisen auton kyytiin Sokoksen edustalla. Tuolloin poliisi julkaisi kuvan kuvaukseen sopivasta autosta, mutta auton omistajaa ei koskaan löytynyt. Keskusrikospoliisi kertoi Iltalehdelle viime vuoden lokakuussa, että poliisilla on nyt myös toinen uudempi

Sisko uskoo seksuaalirikokseen

Sisko kertoo miettineensä paljon Raisan katoamisen syytä. Hän uskoo, että Raisa joutui seksuaalirikoksen uhriksi. Koska Tampereen keskusta oli sisaruksille tuttu paikka ja se sijaitsi lähellä kotia, kodin ja keskustan välillä kulkeminen ei ollut tytöille haastavaa.

– Olisi helpompaa tietää, että hänet raiskattiin ja tapettiin. Kun emme tiedä, mielikuvitus laukkaa monia reittejä, sisko miettii.

Tapaturma on myös mahdollinen vaihtoehto. Sisko pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että Raisa olisi pudonnut veteen humalassa.

–  Ehkä Raisa on kuollut vahingossa ja tekijä on onnistunut hävittämään hänen ruumiinsa? Näsijärvi on iso.

Vuonna 2015 suomalainen taksinkuljettaja kertoi poliisille, että hän oli ottanut kyytiin Raisan näköisen naisen Tampereen keskustasta katoamisiltana. Naisen seurassa oli ollut tummahiuksinen, turkkilaisen näköinen mies. Taksikuskin mukaan nainen oli ollut peloissaan ja kysynyt, kuinka hänelle käy. Kuljettaja oli vienyt kaksikon Multiojankadulle Multisiltaan, joka sijaitsee alle kymmenen kilometrin päässä Tampereen keskustasta.

Sisko ei usko taksinkuljettajan vihjeeseen, joka kuljettaja antoi poliisille 16 vuotta katoamisen jälkeen.

– Jos taksikuski olisi kohdannut Raisan näköisen tytön ja vienyt hänet Multisiltaan, hän olisi varmasti ilmoittanut siitä jo aiemmin poliisille.

Henkinen romahdus

Raisa julistettiin kuolleeksi vuonna 2007. Kuolinpäiväksi merkittiin 16. lokakuuta 2004, jolloin katoamisesta oli kulunut viisi vuotta. Raisa siunattiin 26. lokakuuta 2007 ja läheiset pitivät hänelle muistotilaisuuden. Raisa sai nimensä muistolehtoon Kalevankankaan hautausmaalle.

Kun Raisa julistettiin kuolleeksi, pikkusisko romahti. Hän kertoo, ettei saanut tarpeeksi keskusteluapua asian käsittelemiseksi. Hänelle diagnosoitiin keskivaikea masennus ja ahdistusreaktio.

– Olin toimintakyvytön. Suoritin opintojeni kursseja sen verran kuin jaksoin.

Sittemmin sisko on toipunut vaikeasta ajanjaksosta. Hän paljastaa Ei jälkeäkään -kirjassa, että hänessä elää vielä pieni toivo siitä, että Raisan kohtalo selviää. Ainoa keino olisi, että isosiskon mahdollinen surmaaja tulisi uskoon ja tunnustaisi teon.

– Olen antanut Raisan katoamiseen syyllistyneelle ihmiselle anteeksi. Vihan kanssa eläminen on kuluttavaa. Mikään ei tuo Raisaa takaisin.

Erilaisia kadonneita


Ei jälkeäkään -kirjan tekijä Tiina Saari kertoo, että idea kirjan kirjoittamiseen kumpusi toisen tekijän Maiju Majamaan kiinnostuksesta katoamistapauksiin. Majamaa on aiemmin urallaan haastatellut kadonneiden läheisiä. Saari itse teki vuonna 2018 ensiuutisen Anni Törnin katoamisesta, josta hän kirjoitti myös kirjaan. Vaikka moni kohtalo kosketti, Törnin tapaus jäi erityisesti Saaren mieleen.

– Anni Törn kosketti, koska se oli niin traaginen kohtalo. Hänen omaistensa tapaamiset menivät ehkä eniten ihon alle. Anni Törn oli samaistuttava kolmekymppinen nainen. Hänen katoamisensa oli sykähdyttävä kokemus silloin kesällä 2018. Tuli fiilis, että koskaan ei voi tietää, mitä katoamistapauksen taakse kytkeytyy, Saari pohtii.

Tekijät halusivat kirjaan katoamisia eri vuosikymmeniltä, jotta tapauksiin saataisiin yhteiskunnallista kehitystä ja kontekstia. Kirjaan valikoitui myös neljä ratkaistua tapausta tekijöiden tahdosta. Anni Törnin tapaus oli yksi ratkaistuista henkirikoksista.

– Kirjassa on aika monta naista, vaikka yleensä suurin osa suomalaisista kadonneista on miehiä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/752c ... 6d26084b90