65-vuotias Birgitta Silander, nähty viimeksi 24.8.2015

[Atlanta]

Miksei näinkin. Mutta en tiedä sitten, olisivatko nämä luultavasti jo iäkkäämmät töölöläisrouvat suostuneet uuden kampaajan käsittelyyn. Birgitta tunsi heidät ja tiesi, mitä halusivat.
Mutta miksei, aina yrittää voi. Olipa uusi näkökulma kuitenkin.

[Maijulainen]

Niputan nyt muutamia aiempia kommentteja. Ihan hyviä pointteja tullut liittyen Birgitan omaisuuteen. Jospa joku sukulainen ei pitänyt ajatuksesta, että Birgitta sijoittaisi omaisuuttaan uuden yrittäjän yritykseen. Birgitta katosi "sopivasti" ja tuota rekisteröintiä ei ole voitu tehdä.

Kummasti raha saa kaikenlaisia siipeilijöitä liikkeelle. Sellaisiakin, jotka eivät aikaisemmin ole kovin innokkaasti yhteyttä pitäneet. Vaikka rahaa ei olisi mitenkään kohtuuttoman paljoa edes, jo muutama kymmenen tuhatta on jollekin iso summa. Ja vaara siitä, että se raha menee harakoille, saa toimimaan. Selittäisi myös sen, miksi katoamisilmoitus tehtiin viiveellä. Ja sen, miksi ollaan tästä katoamisesta oltu hiljaa. Kukaan tuttu tai sukulainen ei ole lehteen avautunut mitenkään. Yleensä löytyy joku, joka jonkinlaisen haastattelun antaa.

Toisaalta, jos joku on ajatellut perivänsä Birgitan, joutuu hän nyt valitettavasti odottamaan. Ja hyvällä tuurilla edunvalvoja pienentää tuota pottia mukavasti

Birgitta on hyvin voinut pitää suurehkojakin rahasummia kotonaan. Tiedän yhden kampaajayrittäjän, joka kuskasi kassan aina kotiin. Jätti kampaamoon vain pohjakassan. Kun sitten piti laskuja maksaa, hän vei pankkiin rahaa niitä varten. Aina oli siis käteistä, välillä isojakin summia. Jotkut tykkää käyttää sitä käteistä paljon mieluummin, kuin kortteja.

Enkä toisaalta nyt sulkis pois sitä omaehtoista katoamistakaan. Jos ajatellaan, että Birgittaa rasitti uusi yrittäjä, joka halusi Birgitasta osakasta. Lisäksi muutama sukulainen tai ystävä kinusi koko ajan rahallista apua. Hyvin mahdollista, että on alkanut ahdistaa ja päättänyt reissata juurikin vaikka sinne Italiaan ihan kaikessa rauhassa, ilman että kertoo kenellekään. Saa elellä rauhassa, eikä kukaan nyhdä kukkarosta. Tuo tapaaminen oli hyvä syy lähteä kotoa ja tapaamisen sijaan mennytkin jonnekin muualle. Laivalipun saa ostettua periaatteessa millä nimellä vaan ja harvoin kysellään henkkaria nykyään Viroon mennessä. Ja Euroopassakin kuulemma voi liikkua aika vapaasti. Mä en toisaalta tollasessa tilanteessa yhtään ihmettelisi, vaikka olisi häipynyt. Silloin ei kyllä kellekään kerrota suunnitelmista etukäteen.

Vaan aika epätodennäköistä kuitenkin. Mutta tää koko keissi on niin täynnä aukkoja, että niihin mahtuu vaikka mitä spekulaatiota. Kun juuri mitään ei ole Birgitasta meille kerrottu. Ja voihan olla, että miesystävä tiesi näistä suunnitelmista, mutta ei vaan kerro.

[L.G.W.Persson]

Päivitystä "agenttiteoriaan". Ilman kiinnitystä Birgitta Åkerlundiin ei agenttiteoriaa luultavasti olisi. Birgitta Åkerlundin on oltava sama ihminen kuin Birgitta Silander, jotta agenttiteoria elää. 1970-luvun tapahtumat käsittelin pääpiirteissään ketjun sivulla 103. Nostan vielä, että kuvamme agenteista ja vakoojista on hyvin paljon peräisin fiktiivisestä kirjallisuudesta ja elokuvista. Niissäkin on realistisia aineksia, mutta niitä on väritetty mielenkiinnon lisäämiseksi. Eihän tylsiä elokuvia jaksa katsoa tai tylsiä kirjoja lukea. Mutta oikean elämän agenteille oli hyväksi olla tylsä. (Agentti ei välttämättä ollut tylsä ihmisenä oikeasti, vaan hänen oli pidettävä matalaa profiilia.) Tavallinen, huomaamaton (mutta ei liian huomaamaton, koska liiallinen huomaamattomuus voi herättää huomiota), vähän etäinen mutta ei huomiotaherättävän erakko. Oli parempi, jos kukaan ei päässyt niin lähelle ja tuntenut niin hyvin, että olisi alkanut ihmetellä aukkoja tai kummallisuuksia henkilöhistoriassa, tai sukulaisten puuttumista tai niiden merkillepantavaa vähyyttä. Suomalaisia, myös nuoria, värvättiin eri tiedustelupalveluiden palkkalistoille myös niinä vuosina kun Åkerlund katosi. Tiedustelupalvelut eivät tavallisesti ottaneet taulapäitä listoilleen (saattaisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä), ja Birgitan kaltainen asiansa hoitava, jo nuorena toimistotyöhön mennyt ihminen olisi hyvin saattanut olla rekrytoijien silmissä kiinnostava henkilö.

Tajunnanlaajenemisesta tai -supistumisesta kiinnostuneille ehdotan pohdittavaksi vaikkapa seuraavaa verbaalista leikkiä. Ennen Birgitan lähtöä ensimmäiselle omaehtoiselleen vuonna 1970 oli yhtenä ohjelmanumerona uuden nimen keksiminen. Etunimestään hän ei halunnut luopua, sukunimestä oli pakko. Nipsastaanpa nimestä "Åkerlund" ensimmäiset kaksi kirjainta pois. Jäljelle jää "erlund". Viskataan sananrääpäleen etuliite "er" sanan perälle, saadaan "lunder". Sitä ei voinut sellaisenaan käyttää, koska ruotsinkielen sana "lund" voisi tiukassa paikassa herättää häiritsevästi huomiota, jos kahdella samanikäisellä, kooltaan samaa kaliiberia olevalla ja tarkemmin katsottuna aika samannäköiselläkin Birgitalla vertailtaessa havaittaisiin sukunimessään sama "lund" -teema. (Lund tarkoittaa suomeksi lehtoa.) ("Vertailu" ei tietenkään olisi voinut olla konkreettista, koska kyse oli yhdestä ja samasta ihmisestä, joten vähintään "toinen Birgitta" olisi vertailussa ollut vain paperilla.) Joten vaihdetaan "lunder" vaikkapa "lander":iksi, siihenhän saa mukaan jotain näppärää tulevaa uudelleensijoittumista ajatellen, koska "lander" on käyttökelpoinen liite sanan loppuun (vrt. esim. "outlander"). Birgitan määränpää oli Italia, ja talon sepän kanssa ei voitu vastustaa kiusausta laittaa uuteen nimeen etuliite "Si". Keksittiin nimittäin, että löyhästi ja tiettyyn asiayhteyteen sijoitettuna "Silander" voi tarkoittaa italialaista. Italiaksi "sì" tarkoittaa "kyllä", jota tupataan jokapäiväisessä keskustelussa hokea siellä päin aika paljon. Logiikka on vastaava kuin ruotsalaisten ollessa "hurreja". Länsinaapurimmehan aloittavat paljon lauseita sanalla "Hur", esim. "Hur mår du?". Birgitan lähtiessä Italiaan hänestä tuli siis Birgitta Silander = Birgitta "Sì-(maa)lainen", eli tavallaan "Birgitta Italialainen". On selvää, että nimen täytyi olla joka tapauksessa tavanomainen, ettei sorruttu liialliseen erikoisuuteen ja sitä kautta huomionherättämiseen. Silander on tavallinen ruotsinkielinen nimi ja sopi myös siten tarkoitukseensa.

Italiassa Birgitta sai uusia ystäviä ja koki maan muutenkin omaksi paikakseen. Syntyjään suomalaisena ja siten suomalaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon halutessaan kuin kala sukeltavana ja myös mitat täyttäväksi agentiksi osoittautuneena Birgitta kuitenkin komennettiin vuosien 1974-1979 välillä takaisin Suomeen. Tämä edellytti myös sen, että se asia tai tilanne, mitä hän oli lähtenyt Suomesta pakoon, oli rauhoittunut. On myös mahdollista, että Birgitta ei lähtenyt mitään pakoon, vaan jotain kohti. Hän saattoi vuonna 1970 mennä salaiselle komennukselle ulkomaille, ja siitä syystä hänen piti kadota aiempana identiteettinään (Åkerlund) olemisesta.

Silander-nimisenä Birgitta piti tarkoin huolta siitä, että pyrki olemaan erinäköinen kuin mitä hän oli Åkerlund-nimisenä. Kasvonpiirteitä hän ei kyennyt, tai ei halunnut muuttaa. (Kasvoissa on sekä suurten linjojen että yksityiskohtien yhtäläisyyksiä, ks. ketjun sivut 100 ja 102.) Parturi-kampaajana hän ei ehkä suoraan saanut ydinaseiden rakennepiirustusten tasoista tietoa (vitsi) urkittua, mutta hänen tehtävänään oli ottaa irti kaikki se tieto, mikä lähti Helsingin keskustassa pyörineiden, tavalla tai toisella kansainväliseen tiedusteluun osallistuneiden asiakkaiden (kaikki asiakkaat tuskin olivat sellaisia) suusta Birgitan taiteillessa heidän hiustensa parissa. Vuosikymmenten mittaan kv. tiedustelutoiminta muuttui paljon, ja myöhäisemmissä vaiheissa Birgitan rooli ei välttämättä ollut enää sama kuin alkuaikoina, tai roolia ei saattanut olla enää lainkaan. Hän pääsi agentin työstään eläkkeelle viimeistään samoihin aikoihin kuin alkoi jäämään eläkkeelle parturi-kampaajan peitetyöstään, ja Suomessa ei ollut enää oikein mitään, mikä pidättelisi takaisin etelämmäs (Italiaan) halajavaa ihmistä.

Vuoden 2015 katoaminen: Omaehtoisesta Birgitalla oli jo kokemusta, ja muutenkin sen toteuttamiseen oli ikänsä peitetoiminnassa toimineelle huomattavasti matalampi kynnys kuin ns. tavalliselle kaduntallaajalle. Helsingin keskusta toimi mustana aukkona vuonna 1970, ja rationaalista oli valita se nytkin. Yhtä tavallisen näköistä autoonnousijaa ihmisvilinässä ei kukaan huomaa saati muista. Joten ei muuta kuin uudet paperit (jos ei talon sepältä, niin siviilipajalta), naamiointi kuten ennen vanhaankin, kotoa julkisilla ikään kuin kohti palaveria, mutta kampaamon korttelissa puhelin roskikseen sammumaan, itse täyskäännös ja pois maasta. Apuri ei poissuljettu, etenkin jos talo auttoi lähtijää yhä. Jos Birgitta nousi autoon, jonkunhan sitä täytyi ajaa. Toisaalta hyvin naamioitunutta ei tunnista kameroista eikä tunnista mahdolliset tutut, joten pokkana julkisilla jatkaminen saattoi myös olla mahdollista. (Matkakorteista yms. on tässä vaiheessa jo luovuttu..) Ammattilaisen kädenjälki on mallillaan, kun jälkien etsijät ihmettelevät, että mihin se katosi kuin tuhka tuuleen. Kaikki vaihtoehdot kaivoon putoamisesta henkirikokseen auki. Erinomaista. Kyllä ennen on osattu ja osataan vieläkin. Mihinkäs se ammattitaito häviäisi, kun on oltu alalla jo lähemmäs puolen vuosisataa.

Miksi piti tehdä taas omaehtoinen. En tiedä. Tälle voisi olla joku syy, jota ei voi kuin korkeintaan yrittää arvailla (tai sitten tämä on teorian (yksi) aukkopaikka). Oliko Birgitta paljastumassa jollain tapaa negatiivisella tavalla, ja oli viisasta ja myös luontevaa lähteä, varsinkin jos mieluisa määränpää oli valmiina? Toinen kysymysmerkki on sisko. Siskon olemassaololle on ilmeisesti vain yksi lähde, IL 24.8.2016. Jos Birgitalla on sisko, ja siten kyse ei ole virheestä mediassa, voisi se agenttiteoriassa selittyä kahdella tapaa. Birgitalla on saattanut olla oikeastikin sisko, siis os. Åkerlund, johon Birgitta on ottanut yhteyden palattuaan Suomeen 1974-79. He olisivat Birgitan taholta "alkaneet taas olemaan" siskoksia kuten ennenkin, sen sijaan Birgitan sisko ei tietenkään paljastaisi kenellekään kadonneen Birgitta-siskonsa tulleen takaisin. Muutenhan Birgitta Åkerlund olisi löytynyt. Helsingissä tämä voisi onnistua, pienemmällä paikkakunnalla vaikeampaa. Toinen mahdollisuus on se, että uudelle identiteetille (Silander) on kehitetty sisko. Kun halutaan, että peitetarina sisältää myös perheenjäseniä, on yksi tapa esim. "sisarustuttaa" kaksi uuden identiteetin saanutta ihmistä keskenään. Näin he molemmat elävät perheenjäsenten osalta samaa peitetarinaa, jossa he tukevat toisiaan. Kysyttäessä kerrotaan, että vanhemmat ovat kuolleet, nämä kaksi (todellisuudessa "sisarustetut") ovat perheen ainoat lapset, ja muiden sukulaisten olemassaolemattomuutta ei tarvitse kenellekään paljastaa, kun sanoo oikeita sanoja oikeissa paikoissa, ja jättää sanomatta vääriä sanoja väärissä paikoissa.

Tämä voisi olla totta, ainakin jonkun ihmisen kohdalla. Birgitan suhteen..

..aika epätodennäköistä kuitenkin. Mutta tää koko keissi on niin täynnä aukkoja, että niihin mahtuu vaikka mitä spekulaatiota. Kun juuri mitään ei ole Birgitasta meille kerrottu. Ja voihan olla, että miesystävä tiesi näistä suunnitelmista, mutta ei vaan kerro.

[Tabula Rasa]

Oisko nyt vaan kuitenkin mahdollinen joku ihmeellinen kaivanto tai piippu tai hormi tai viemäri johon olisi päässyt putoamaan? Joku tietyömaakuoppa, joka on sittemmin peitetty, kun ruumista ei ole jostain syystä huomattu? Mahtasko Google Mapsissa olla tuon aikaisia kuvia, jos kävisi niitä ympäristöjä läpi ja etsisi, onko jotain rakennustyömaata tai louhinta-aluetta tai tietyömaata tai jotain mihin voisi vahingossa kadota.

Tuli mieleen se yksi dementoitunut mummo, joka löytyi jokunen vuosi sitten vettä täynnä olevasta ojasta melkein veden alta, mutta muistaakseni vielä hengissä, aivan tuurilla. Oli hyvin piilossa. Ruumista on joskus vaikea huomata, vaikka etsitään.

Edit: Street Viewn kuvat Kampista näyttäisivät olevan peräti vuodelta 2012, joten ei ainakaan tietyöt siellä näy. Eikä tuolla nyt kauheasti mitään putoamispaikkoja muutenkaan ole...

lainausta lyhennetty ja boldaukset omiani.

Erittäin hyvä pohdinta Kuolemannaakalta. Olen itse samaa mieltä, että nuo kaivannot yms. ko.päivältä pitäisi selvittää. On tätä asiaa täällä pohdittu omasta toimestani aiemminkin:

Miksi tippuminen jonnekkin ei olisi mahdollinen skenaario?

Viitisen vuotta sitten Pasilassa kävelin ajatuksissani pääraittia pitkin. Siis ei mitään sivukujaa vaan ihan sitä suurinta tietä Itä-Pasilassa. Missasin avonaiseen kaivoon tippumisen liukkaalla asfaltilla reilusti alle metrillä. Joku oli ottanut kaivonkannen pois paikoiltaan.

Miksi tuollaista kuolemaa ei voisi tapahtua jopa ihan Helsingin keskustassakin, ja päiväaikaan jos huonoa tuuria mukaan mahtuu?

Juuri näin on todennäköisesti käynytkin. Tämmöinen on sattunut minullekin, aivan kuten TuskaistaTietoa–nimimerkillekin.

Birgitta on tippunut avoimeen kaivoon tai tietyömaakuoppaan. Lyönyt ehkä päänsä, joten ei ole voinut hälyttää apua kännykästään.

Tämä selittää myös sen, miksi kännykkä oli Tennispalatsin verkossa sammumiseen asti.

Onkohan tietoa, mitä työmaita Kampin alueella tuolloin oli kesken? Voinut olla syväkin kaivanto ja päälle lanattu maata ilman, että pienikokoista Birgittaa olisi huomattu. Tai sitten kaivo....

Esimerkiksi Erkka Tuomisen tapaus liippaa läheltä.

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=11575

(Muokattu typoja)

[edna]

Oisko nyt vaan kuitenkin mahdollinen joku ihmeellinen kaivanto tai piippu tai hormi tai viemäri johon olisi päässyt putoamaan? Joku tietyömaakuoppa, joka on sittemmin peitetty, kun ruumista ei ole jostain syystä huomattu? Mahtasko Google Mapsissa olla tuon aikaisia kuvia, jos kävisi niitä ympäristöjä läpi ja etsisi, onko jotain rakennustyömaata tai louhinta-aluetta tai tietyömaata tai jotain mihin voisi vahingossa kadota.

Tuli mieleen se yksi dementoitunut mummo, joka löytyi jokunen vuosi sitten vettä täynnä olevasta ojasta melkein veden alta, mutta muistaakseni vielä hengissä, aivan tuurilla. Oli hyvin piilossa. Ruumista on joskus vaikea huomata, vaikka etsitään.

Edit: Street Viewn kuvat Kampista näyttäisivät olevan peräti vuodelta 2012, joten ei ainakaan tietyöt siellä näy. Eikä tuolla nyt kauheasti mitään putoamispaikkoja muutenkaan ole...

lainausta lyhennetty ja boldaukset omiani.

Erittäin hyvä pohdinta Kuolemannaakalta. Olen itse samaa mieltä, että nuo kaivannot yms. ko.päivältä pitäisi selvittää. On tätä asiaa täällä pohdittu omasta toimestani aiemminkin:

Miksi tippuminen jonnekkin ei olisi mahdollinen skenaario?

Viitisen vuotta sitten Pasilassa kävelin ajatuksissani pääraittia pitkin. Siis ei mitään sivukujaa vaan ihan sitä suurinta tietä Itä-Pasilassa. Missasin avonaiseen kaivoon tippumisen liukkaalla asfaltilla reilusti alle metrillä. Joku oli ottanut kaivonkannen pois paikoiltaan.

Miksi tuollaista kuolemaa ei voisi tapahtua jopa ihan Helsingin keskustassakin, ja päiväaikaan jos huonoa tuuria mukaan mahtuu?

Juuri näin on todennäköisesti käynytkin. Tämmöinen on sattunut minullekin, aivan kuten TuskaistaTietoa–nimimerkillekin.

Birgitta on tippunut avoimeen kaivoon tai tietyömaakuoppaan. Lyönyt ehkä päänsä, joten ei ole voinut hälyttää apua kännykästään.

Tämä selittää myös sen, miksi kännykkä oli Tennispalatsin verkossa sammumiseen asti.

Onkohan tietoa, mitä työmaita Kampin alueella tuolloin oli kesken? Voinut olla syväkin kaivanto ja päälle lanattu maata ilman, että pienikokoista Birgittaa olisi huomattu. Tai sitten kaivo....

Esimerkiksi Erkka Tuomisen tapaus liippaa läheltä.

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=11575

(Muokattu typoja)

Teoriasi mukaan B.S. on tullut Kamppiin,miten,pudonnut monttuun ihmisvilinässä,eikä kukaan näe mitään? Makaa montussa ja känny on auki kello 17.00 asti. Jospa siihen olisi joku soittanut. Mikä minua eniten tässä katoamisessa ihmetyttää on se, miksi PW:n piti pantata katoamista monta viikkoa. Miksi hän ei saanut kertoa siitä kenellekkään. Kuka antoi tämän vaitiolomääräyksen PW:lle ja miksi? Aivan kuin B.S:ää ei edes haluttu löytää!

[Diego]

Mikä minua eniten tässä katoamisessa ihmetyttää on se, miksi PW:n piti pantata katoamista monta viikkoa. Miksi hän ei saanut kertoa siitä kenellekkään. Kuka antoi tämän vaitiolomääräyksen PW:lle ja miksi? Aivan kuin B.S:ää ei edes haluttu löytää!

käykö jostain ilmi että PW olisi pantannut katoamista? se että katoamisilmoitusta ei tehty aiemmin ei tarkoita että PW ei olisi reagoinut katoamiseen . muistelen että PW oli reagoinut siihen kun Birgitta ei keskiviikkonakaan tullut paikalle.

[edna]

Lisää Facebookin kaivelua. Mitä mieltä olette tästä?

P.W.
Elokuu 18 · Ilta-Sanomat ·
Nyt vihdoinki saan jaettua asian joka meitä on järisyttänyt näin pitkän aikaa... Toivottavasti sana kollegasta leviää ja joku on nähnyt jotain! (Linkki: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 1793.html?
Keskustelu alla:
M. (nainen): Tääh! Onko tää se kuka tekee siel sulla vähän välii? Enivei ihan hirveetä. se tsekki juttu vaikuttaa siltä et halunnu ihan ite kadota mut nää hämärät katoamiset on kyl ihan hirveitä
P.W.: Juu kyse on siis "meidän" Birgitasta eikä tosiaan tiedetä yhtään että mistä on kyse
L. (Nainen): Voi kamala. voimia ja toivottavasti pian selvii mistä on kyse ja kolleega löytyy
A. (Nainen): Voi ei! Voimia
MV (Nainen): Hirveä juttu. toivottavasti löytyy hyvissä voimissa ja pian!

Samana päivänä aamupäivästä on päivtetty parisuhde O.P.:n kanssa alkaneeksi. Tuo siis illemmalla. Sitä ennen ei ole ainakaan mainintaa Birgitasta julkisesssa profiilissa.

Autoa P.W. on kaipaillut lainaan ystäviltään muutaman kerran sen jälkeen statuspäivityksissä, eli vissiin hänellä tai O.P:lla ei ole autoa käytettävissä päivittäin.

Edit: P.W.:llä on kaksi profiilia Facebookissa.

Mitähän tämä keskustelu tarkoittaa?

[miesasiamies]

Mitähän tämä keskustelu tarkoittaa?

Keskustelua tongittiin täällä taannoin. Minä en saa tuosta irti oikein mitään uutta tai erityistä. P.W. ei ilmeisesti ollut nostanut katoamista aiemmin esiin Fb:ssä. Jos ei elettäisi Fb-aikakautta, ei olisi saattanut tulla asian kanssa esiin tuonkaan vertaa. Birgittahan on/oli hänelle työkaveri, ei läheinen tai omainen. Tsekki viittaa Nelaan, jota etsittiin tuolloin. Voi tietysti spekuloida, onko P.W.:n käyttämissä sanamuodoissa jotain tulkinnanvaraa tai epätavallista.

[edna]

Mitähän tämä keskustelu tarkoittaa?

Keskustelua tongittiin täällä taannoin. Minä en saa tuosta irti oikein mitään uutta tai erityistä. P.W. ei ilmeisesti ollut nostanut katoamista aiemmin esiin Fb:ssä. Jos ei elettäisi Fb-aikakautta, ei olisi saattanut tulla asian kanssa esiin tuonkaan vertaa. Birgittahan on/oli hänelle työkaveri, ei läheinen tai omainen. Tsekki viittaa Nelaan, jota etsittiin tuolloin. Voi tietysti spekuloida, onko P.W.:n käyttämissä sanamuodoissa jotain tulkinnanvaraa tai epätavallista.

Vielä ehkä tyhmä kysymys. Mitä tuossa PW:n tekstissä tarkoittaa 18.elokuuta. Välillä ei enää tiedä,koska B.S.katosi.

[miesasiamies]

Vielä ehkä tyhmä kysymys. Mitä tuossa PW:n tekstissä tarkoittaa 18.elokuuta. Välillä ei enää tiedä,koska B.S.katosi.

Ihmettelin kanssa sitä. Sen täytyy tarkoittaa syyskuun 18. päivää. Ilta-Sanomien juttu, jonka P.W. on linkittänyt, on julkaistu 18.9.2015. Olisiko käynyt niin, että kun tuo Fb:n teksti on kulkeutunut tänne, on tekstiä jossain vaiheessa muokattu käsipelillä ja kirjoitettu elokuu, vaikka pitäisi olla syyskuu. En tuohon oikein muutakaan keksi.

[edna]

Vielä ehkä tyhmä kysymys. Mitä tuossa PW:n tekstissä tarkoittaa 18.elokuuta. Välillä ei enää tiedä,koska B.S.katosi.

Ihmettelin kanssa sitä. Sen täytyy tarkoittaa syyskuun 18. päivää. Ilta-Sanomien juttu, jonka P.W. on linkittänyt, on julkaistu 18.9.2015. Olisiko käynyt niin, että kun tuo Fb:n teksti on kulkeutunut tänne, on tekstiä jossain vaiheessa muokattu käsipelillä ja kirjoitettu elokuu, vaikka pitäisi olla syyskuu. En tuohon oikein muutakaan keksi.

Jospa B.S.katosikin aikaisemmin,kuin 24.08.15 Kukaan ei ole ilmoittautunut näkijäksi Helsingin keskustassa. "Miesystävä" on lähtenyt kämpiltä jonain aamuna. Ei nimiä,ei paikkoja,ei "siskon" nimeä,ei mitään. Koko jutussa ei ole mitään järkeä.Kallistun yhä enemmän ja enemmän agenttitarinaan.

[tj_eme]

Jos Silander oli KGB:n ja myöhemmin FSB:n (tai toisen osapuolen) agentti, saattoi tulla eläkeikä vastaan ja lähtö työnantajan kotimaahan. Sinällään ns. illegaalit ovat usein aika huomaamattomissa asemissa, mutta kun mikään suurvalta ei Suomessa tarvitse illegaalia miksikään etappipossiksi, jää epäselväksi, mitä tehtävää tämä Silander olisi hoitanut? Yleensähän illegaalit pyritään soluttamaan asemiin, joissa saatavaa tietoa ne sitten välittävät eteenpäin. Kampaamoissa ei sellaisia ainakaan jatkuvalla syötöllä puhuta.

[Tabula Rasa]

Teoriasi mukaan B.S. on tullut Kamppiin,miten,pudonnut monttuun ihmisvilinässä,eikä kukaan näe mitään? Makaa montussa ja känny on auki kello 17.00 asti.

Lainausta on lyhennetty

En väitä, etteikö kukaan olisi nähnyt, vaikkakin sekin on mahdollista, se nanosekunti, kun putoaa vaikka avoimeen kaivoon, saattaa jäädä näkemättä. Toisaalta, olkoon kuinka ihmisvilinää tahansa, niin ihmiset ei välitä paskan vertaa.

Kysyt miten, no esim. metrolla. Olisiko B jäänyt metrosta pois erehdyksessä Rautatientorilla ja päättänyt kävellä Rautatientori – Pohj.Rautatienkatu välin kauniina päivänä. Pudonnut johonkin sillä välillä. Puhelin ehti linkittyä Tennispalatsin mastoon, joten lähellä tuota kampaamoa on jo ollut ennen putoamistaan.

Kaikki kaivannot tuolla Tennispalatsin maston linkittymisalueella tuolta päivältä pitäisi selvittää ja kaivaa auki. Siellä on Birgitta.

[Maijulainen]

Jos puhelin on linkittynyt Tennispalatsin mastoon, voi se silti olla vähän kauempanakin. Eli hyvin on voinut Birgitta kävellä vaikka Rautatientorilta Kamppiin päin.

Ja mitä tulee tuohon putoamiseen, niin tiedän kaksikin tapausta, joissa oma tarkkaamattomuus on saanut onnettomuuden aikaan. Eräs räpläsi puhelintaan ja käveli samalla kuoppaan, joka ei ollut edes syvä. Mutta kuitenkin loukkaantui vakavasti.
Ja tässä joitakin vuosia sitten uutisoitiin siitä naisesta joka Krunassa käveli siihen vesilammikkoon, joka oli syntynyt kadulle putken hajottua. Hän kuoli saamiinsa palovammoihin. Silloin ihmeteltiin, miten joku voi kävellä syvään lätäkköön, mutta niin vaan kävi.

Tosin nämä kumpikin on samantien löydetty, joten aika syvään onkaloon olisi Birgitan tarvinnut pudota, että kadoksiin jää. Entä viemäri? Muistan itse kerran, kun oli lähellä etten astunut sellaiseen reikään, joka oli maassa, kun pyöreä viemärinkansi oli avattu. En tiedä oliko onkalossa ketään, mutta jonkin ajan kuluttua tuli mies ja laittoi kylmän rauhallisesti kannen kiinni katsomatta ollenkaan onkaloon. Mitä, jos sinne olisi oikeasti joku pudonnut? Joku, joka ei olisi pystynyt huutamaan apua. Aika välinpitämättömästi tuo oli jätetty auki ja suljettiin ihan noin vaan tarkastamatta onkaloa ollenkaan. Käsitin jälkeenpäin, että joku oli sen avannut ihan vaan kiusallaan. Mutta silti ihmettelen, ettei tarkastettu oliko joku mahdollisesti sisällä.

[L.G.W.Persson]

Jos Silander oli KGB:n ja myöhemmin FSB:n (tai toisen osapuolen) agentti, saattoi tulla eläkeikä vastaan ja lähtö työnantajan kotimaahan. Sinällään ns. illegaalit ovat usein aika huomaamattomissa asemissa, mutta kun mikään suurvalta ei Suomessa tarvitse illegaalia miksikään etappipossiksi, jää epäselväksi, mitä tehtävää tämä Silander olisi hoitanut? Yleensähän illegaalit pyritään soluttamaan asemiin, joissa saatavaa tietoa ne sitten välittävät eteenpäin. Kampaamoissa ei sellaisia ainakaan jatkuvalla syötöllä puhuta.

Kyllä. Mieleen tuli sellainenkin vaihtoehto, että Birgitalla ei välttämättä olisi ollut enää päätyönään agentin hommaa Suomessa, mutta hän ei silti voinut aiempien vaiheidensa vuoksi olla enää Birgitta Åkerlund (tai oikeammin, ei voinut enää palata Åkerlundiksi). Siksi Silanderina jatkaminen oli ainoa vaihtoehto elää loppuelämä, ellei sitten vaihtaisi identiteettiä taas johonkin uuteen. Palaaminen vanhaan identiteettiin eli Åkerlundiin oli poissuljettu, koska olisi ollut todella haasteellista yrittää uskottavasti selittää usean vuoden kummallinen poissaolo 1970-luvulla.

Tästä huolimatta on mahdollista, että talolla olisi ollut jotain hommaa tarjota edelleen myös siinä tapauksessa, jos parturi-kampaaja olisikin ollut aidosti Birgitan päätyö, ei (pelkkä) peiterooli. Kampaamoissa ei luultavasti jatkuvalla syötöllä puhuttu huippusalaista tietoa, mutta se, minkä kampaajan rooli tarjosi, oli vähintään jonkinasteinen soluttautuminen asiakkaiden elämään. Parturit ja kampaajat ovat tunnetusti myös asiakkaidensa "psykologeja", ja Birgitan mahdollisista asiakaskontakteista myös poliittisesti tai sotilaallisesti vähintään jonkinasteisesti tärkeän tiedon päällä eläviin henkilöihin tuskin oli agenttitoiminnan kannalta varsinaista haittaa. Kampaamon sijainti Töölössä oli tämänlaisen toiminnan kannalta loistava näköalapaikka. Jos soluttautuminen ei jäänyt pelkästään kampaamossa tapahtuneisiin keskusteluihin, vaan johti myös ystävystymisiin, saattoi Birgitalla olla mahdollisuus tavata heitä muutenkin ja vierailla jopa joidenkin asiakkaiden kodeissa. Kukkienkastelijalla asukkaiden lomareissun aikana on mahdollista perehtyä kodin salaisuuksiin.

On myös huomattava, että varsinaisen eksaktin salaisen tiedon (asiakirjat yms.) sijasta (tai ohella) Birgitan yksi tehtävä saattoi olla selvitellä, kuka on kuka. Kenellä oli peiterooli, mitä tahoa kukin edustaa. Birgitta pääsi työnsä kautta luontevasti "kiinni" ihmisiin. Esim. virastoihin soluttautuneilla agenteilla oli ensisijaisena konkreettisena työkenttänään vain kyseinen virasto, ja sen ulkopuolisten kontaktien luominen mahdollisimman luontevalla tavalla oli heti pykälän tai kaksi vaikeampaa.

Birgitan rooli saattoi olla sillä tavoin väljä, että häneltä ei välttämättä paineistettuna odotettu "tulosta". Ohjeistus saattoi pähkinänkuoressa olla, että Birgitta raportoi, jos raportoitavaa oli.

Apu-lehden artikkelissa 24.5.1974 Birgitta Åkerlundin vanhemmat kertovat tyttärensä tarkasta luonteesta, kuinka tyttö piti huolta tavaroistaan ja rahoistaan. Katoamista edeltävänä kesänä (1969) hän oli säästövaroillaan matkustanut pariksi viikoksi Ranskaan. Sillä reissulla oli löytynyt myös miespuolinen tuttavuus, johon Birgitta oli pitänyt yhteyttä. Aikaisemmin Birgitta oli käynyt omin varoin Tanskassa. Hänellä oli aina etukäteen selvät matkasuunnitelmat.

Tarkkuus raha-asioiden ja muiden asioiden hoidossa, kiinnostus matkusteluun ja ilmeisesti myös kansainvälistymiseen, niitäkin kautta väistämättä kehittyvä kielitaito ja valmiudet kohdata ulkomaalaisia, tarkat matkasuunnitelmat...nämä sopivat kuin nenä päähän suunnitelmalliseen (mahdollisesti avustettuun) katoamiseen kykenevään henkilöön. Ominaisuudet sopivat saatavilla olevien tietojen valossa varsin hyvin myös siihen kuvaan, joka Birgitta Silanderista on syntynyt, tai kuva ei näitä ominaisuuksia ainakaan poissulje. Samoja ominaisuuksia tarvitaan myös henkilöltä, joka pystyy solmimaan kontakteja eri kansallisuuksia edustaviin henkilöihin ja urkkimaan heistä irti sen, mitä on saatavissa. Voi kuulostaa vähän ylimalkaiselta yhtäsuuruusmerkkien vetämiseltä, mutta kun miettii pidemmälle, niin ei ole itsestäänselvyys, että jokainen, joka toinen tai joka kolmaskaan mahtuu näihin määritelmiin.