Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi
Merja Vaaran katoaminen 1980 Rovaniemi
17-vuotias Merja Vaara katosi Rovaniemellä 1980. Onko tästä jutusta ollut viime aikoina mitään uutta?
ikuisesti kadonnut lapin soille.-
Doctor Lecter
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17099
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
Lapin kuuluisin katoaminen tapahtui 27.7.1980. Merja Vaara asui Rovaniemen seudulla, muutama kymmenen kilometriä Rovaniemeltä Kemin suuntaan, Jaatilan kylässä.
Vaara katosi kuin maan alle. Hänen äitinsä teki hänestä katoamisilmoituksen maanantaina 28.7.
Poliisi on tutkinut Vaaran katoamista aktiivisesti. KRP on kuulustellut lukuisia ihmisiä. Arvion mukaan jopa sataa ihmistä on kuultu ja puhuteltu.
Poliisi kertoo, että joitakin epäiltyjä heillä on ollut, vaikka ketään ei ole kuulusteltukaan epäillyn asemassa. Mitään pakkokeinojakaan ei ole käytetty.
Merja Vaara oli 155 senttiä pitkä ja hoikka. Hänellä oli ruskeat, hartioille ulottuvat hiukset.
Merja Vaara on jo julistettu kuolleeksi. Jos Vaara eläisi hän olisi tällä hetkellä 45-vuotias.
EDIT: palautettu
Vaara katosi kuin maan alle. Hänen äitinsä teki hänestä katoamisilmoituksen maanantaina 28.7.
Poliisi on tutkinut Vaaran katoamista aktiivisesti. KRP on kuulustellut lukuisia ihmisiä. Arvion mukaan jopa sataa ihmistä on kuultu ja puhuteltu.
Poliisi kertoo, että joitakin epäiltyjä heillä on ollut, vaikka ketään ei ole kuulusteltukaan epäillyn asemassa. Mitään pakkokeinojakaan ei ole käytetty.
Merja Vaara oli 155 senttiä pitkä ja hoikka. Hänellä oli ruskeat, hartioille ulottuvat hiukset.
Merja Vaara on jo julistettu kuolleeksi. Jos Vaara eläisi hän olisi tällä hetkellä 45-vuotias.
EDIT: palautettu
Viimeksi muokannut Doctor Lecter, To Joulu 18, 2008 5:37 pm. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
-
villivadelma
- Jane Marple
- Viestit: 1068
- Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 8:14 am
Olisko ainoa mahdollisuus jutun selviämiseen samanlainen kuin Pia-surmissa, vaikka ruumista ei tässä tapauksessa olekaan? Eli siis... onko samanlaisia katoamisia, tai nuorten tyttöjen tappoja tai raiskauksia tapahtunut noihin aikoihin...? Ehkä joku raiskaaja on ottanut tytön kyytiin jne...
Poliisin pitäisi tarkistaa Rovaniemen suunnalla asustelleet tunnetut seksuaalirikolliset ja niiden puuhailut tuolloin. Varmaan on tarkistettukin.
Mutta aika mahdoton tehtävä tuo taitaa olla, ottaen huomioon että jos joku ei koe mitään suuria tunnontuskia tekemästään, niin tuskin tunnustaa kysyttäessä, kun jutusta ei ole mitään todisteitakaan.
Poliisin pitäisi tarkistaa Rovaniemen suunnalla asustelleet tunnetut seksuaalirikolliset ja niiden puuhailut tuolloin. Varmaan on tarkistettukin.
Mutta aika mahdoton tehtävä tuo taitaa olla, ottaen huomioon että jos joku ei koe mitään suuria tunnontuskia tekemästään, niin tuskin tunnustaa kysyttäessä, kun jutusta ei ole mitään todisteitakaan.
I am a nobody,
nobody is perfect,
therefore I am perfect.
Tuolla toisella sivustolla (Suoli) joku esitti itsensä Merja Vaaran läheiseksi ystäväksi ja kertoi että siihen aikaan oli yleisenä tapana matkustaa ilmatteeksi liftillä. MV oli tämän kertojan mukaan aina liftannut töistä kotiin. Sunnuntai-aamu on otollinen hetki hämärälle liftintarjoajalle, ei ole kissaakaan kulkeilla niin varhain eikä kukaan näe mitään.
Nothing is quite what it seems
-
Tampereen Tyttö
- Alibin Kestotilaaja
- Viestit: 5184
- Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm
Liftaus oli todellakin yleistä.
Usein liftattiin kaksin. Toinen meni sitten AINA takapenkille ja toinen eteen. Meillä oli muutenkin sellainen tapa, että me kiirehdittiin itse ensin kysymään, että minne on matka. Sitten vasta päätettiin mennäänkö kyytiin. Samoin autossa sai olla vain kuljettaja. Joskus jos oli vaikka vanhempi pariskunta, niin sitten uskallettiin myös mennä kyytiin.
Kaksin liftaaminen oli hitaampaa, joten toinen meni monesti piiloon ja toinen vain liftasi. Autot pysähtyivät paljon helpommin. Sitten toinen tulikin esiin.
Aina saatiin hyvin kyyti. Ja rahaa säästyi.
Olen liftannut kyllä yksinkin, mutta riskit ovat paljon suuremmat.
Kaksin liftatessa ei ole koskaan sattunut mitään. Yksin liftatessa vain kerran jouduin hyppäämään ulos, kun auto joutui pysähtymään liikennevaloihin..
Usein liftattiin kaksin. Toinen meni sitten AINA takapenkille ja toinen eteen. Meillä oli muutenkin sellainen tapa, että me kiirehdittiin itse ensin kysymään, että minne on matka. Sitten vasta päätettiin mennäänkö kyytiin. Samoin autossa sai olla vain kuljettaja. Joskus jos oli vaikka vanhempi pariskunta, niin sitten uskallettiin myös mennä kyytiin.
Kaksin liftaaminen oli hitaampaa, joten toinen meni monesti piiloon ja toinen vain liftasi. Autot pysähtyivät paljon helpommin. Sitten toinen tulikin esiin.
Aina saatiin hyvin kyyti. Ja rahaa säästyi.
Olen liftannut kyllä yksinkin, mutta riskit ovat paljon suuremmat.
Kaksin liftatessa ei ole koskaan sattunut mitään. Yksin liftatessa vain kerran jouduin hyppäämään ulos, kun auto joutui pysähtymään liikennevaloihin..
-Takuulla, sano Tampereenlikka!
parempaa tilaisuutta tuskin on tai tulee kun 
Sitten myös on sidoksissa useaan muuhun tapaukseen.Arvon tohtori Lecter on väärässä tässä kuulusteluasiassa.
Eräs lähisukulaiseni oli Muurolan lukiossa samalla luokalla kuin MV.
Viimeksi vuosituhannen alussa ko. henkilö käynyt kuulustelussa asian tiimoilta.
Yleisessä tiedossa paikkakunnalla on myös erään pidätettynä istuneen
miehen nimi, kaiketi juovuspäissään tunnustanutkin asian. Näyttö vain ei
riitä.
Eräs lähisukulaiseni oli Muurolan lukiossa samalla luokalla kuin MV.
Viimeksi vuosituhannen alussa ko. henkilö käynyt kuulustelussa asian tiimoilta.
Yleisessä tiedossa paikkakunnalla on myös erään pidätettynä istuneen
miehen nimi, kaiketi juovuspäissään tunnustanutkin asian. Näyttö vain ei
riitä.
-
Doctor Lecter
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 17099
- Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am
En ole. Väärässä on se taho, joka oli lähteenä ao. asiassa.pekkaeric kirjoitti:Arvon tohtori Lecter on väärässä tässä kuulusteluasiassa.
Kadonnut RR on 17-vuotias nuori nainen, joka kesäloma-aikaan on ollut eräässä vartiointiliikkeessä työssä. Katoamispäivänä hänen työvuoronsa on päättynyt klo 5.30. Tuolloin hän oli lähtenyt kotimatkalle, jonka hän tavallisesti oli tehnyt liftaamalla. Työpaikalta poistumisen jälkeen hänestä ei ole tietoja.
Katoamisen tutkijan mukaan asiassa on suoritettu kymmeniä kuulusteluja ja puhutteluja ja vihjeitä on tarkistettu suunnilleen saman verran. Katoamisen jälkeen asiasta on tiedotettu sanoma- ja aikakauslehdissä sekä mm. Ruotsin radiossa. Liikennöitsijöiden autojen liikkeet ja kuljettajat on tarkistettu, samoin taksit. Lukuisia maastoetsintöjä on suoritettu. Kotiväen ja kavereiden kuulusteluilla on pyritty selvittämään mahdollisia kotoa karkaamisen motiiveja.
Katoamisen tutkijan mukaan ongelmana on ollut se, että varteenotettavia vihjeitä on saatu vähän, kaljakuppilassa syntyneitä sitäkin enemmän. Saatujen vihjeiden perusteella on suoritettu maastoetsintöjä eri kohteissa. Erään vihjeen mukaan kadonnut olisi haudattu päätien vieressä olevalle suolle, noin 200 x 200 metrin kokoiselle alueelle. Tämä alue tarkistettiin useilla eri menetelmillä, mm. kaivamalla ja ruumis/vesiruumisetsintään koulutetun koiran avulla. Etsinnät jäivät tuloksettomiksi. Rikoksen mahdollisuutta ei ole voitu sulkea pois.
Merja Vaaran tapaus on ETSI - rekisterissä tapaus numero 358.
Lainaus kirjasta Kadonneet henkilöt (KRP 1996)
-
Scythe
Merja Vaaran katoamisesta oli juttu Alibissa heti Merjan katoamisvuonna 1980.
Kauppakoululainen Merja Vaara toimi katoamisensa aikoihin hälytyskeskuksen yöpäivystäjän lomittajana rovaniemeläisessä vartiointiliikkeessä. Työ oli yötyötä ja hänellä oli tapana kulkea lähestulkoon aina työvuoronsa jälkeen liftaamalla noin 40 km:n päähän Jaatilan kylään, jossa hän asui äitinsä kanssa. Merja oli työskennellyt vartiointiliikkeessä heinäkuun alusta lähtien. Vartiointiliikkeen omistajan mukaan Merja hoiti työnsä mallikelpoisesti, eikä mitään huomauttamista koskaan ilmennyt.
Vartiointiliikkeen omistaja asui vaimonsa kanssa vartiointiliikkeen yläkerrassa ja Merjan tehtäviin kuului työvuoronsa päätteeksi herättää puhelimitse pariskunta aamulla klo 5.30 aikaan, koska miehen puoliso lähti kuudeksi töihin. Sen jälkeen omistaja havaitsi ikkunastaan Merjan kävelevän maantielle päin.
Merja siis liftasi lähes aina kotiinsa, vaikka vartiointiliikkeen miehet tarjoutuivat viemään hänet Jaatilaan. Viimeinen todennäköinen havainto Merjasta on, kun hän liftasi tutulla liftauspaikallaan 4-tien varressa Keskon varaston kohdalla, mutta sen jälkeen hän katosi jäljettömiin. Merjan äiti teki heti seuraavana päivänä tyttärestään katoamisilmoituksen.
Poliisi otti Merja Vaaran katoamisen alusta lähtien vakavasti ja tutki pienimmänkin saamansa vihjeen. Poliisin mukaan Merjan katoamisaamuna 27.7.1980 eräs naishenkilö kyyditsi miestään työhön ja ajoi 4-tietä pitkin rautatieaseman suuntaan. Noin klo 5.45 pariskunta ohitti Keskon rakennuksen, jolloin he havaitsivat sen edessä kyyköttämässä selin tiehen nuoren naisen, jolla oli olkalaukku mukanaan. Kun nainen oli vienyt miehensä työhön, hän palasi samaa tietä takaisin. Kello oli tuolloin noin 6.00. Nainen näki saman tytön kyyköttävän samalla paikalla, mutta nyt kasvot maantielle päin. Tyttö ei liftannut naisen autoon ilmeisesti siksi, koska tämä ajoi keskikaistaa. Naisen tytöstä antamat tuntomerkit täsmäsivät poliisin mukaan Merja Vaaraan.
Toisen vihjeen mukaan Merja olisi seuraavana aamuna, eli 28.7. klo 05.10 nähty nousemassa katsastuskonttorin tiellä ruskean punertavan väriseen Lada Nivaan tai Opel Kadettiin, jota oli kuljettanut noin 40 -v. mieshenkilö. Autossa oli ollut musta katto ja auton rekisterinumero oli alkanut kirjaimilla OH. Poliisi ei ollut vielä loppuvuonna 1980 tavoittanut kyseistä autoa.
Merjan katoamisen jälkeenpoliisi tutki koirien avulla 4-tien varret Rovaniemeltä Jaatilaan asti. Etsinnöissä ei löydetty kuitenkaan mitään. Merjan katoamisen jälkeen oli marjastusaika, joten maastossa liikkui runsaasti ihmisiä, mutta kukaan ei havainnut jälkeäkään Merjasta. Rovaniemen lähellä ja 4-tien varrella sijaitsi vedenpuhdistamon isot lietealtaat, joita poliisi ei ollut tutkinut vielä v. 1980 (liekö sitten jälkeenpäin tutkittu?).
Poliisi piti myös mahdollisena, että Merja oli yhä elossa ja lähtenyt omille teilleen, niinpä hänestä annettiin etsintäkuulutus jokaiseen poliisipiiriin. Merjan äiti ei uskonut, että tytär olisi lähtenyt omille teilleen, koska Merja ei ollut äidin mukaan lainkaan sitä tyyppiä. Merja olisi aloittanut syksyllä 1980 toisen luokan kauppakoulussa ja oli äidin mukaan koulusta innoissaan ja tunsi olevansa oikealla alalla. Äidin mukaan Merjalle oli täytynyt tapahtua jotain pahaa.
Poliisi luki kokonaisuudessaan myös Merjan pitämän päiväkirjan, josko sieltä olisi löytynyt vihjeitä katoamiseen. Poliisin mukaan sieltä ilmeni, ettei koulu ehkä maittanut Merjalle niin hyvin, mitä hän oli antanut äidilleen ymmärtää. Tutkinnan alussa v. 1980 poliisi ei sulkenut kokonaan pois itsemurhan mahdollisuutta, mutta totesi samaan hengenvetoon, että miksi ruumista ei ole siinä tapauksessa löydetty. Toisena varteenotettavana vaihtoehtona pidettiin jo tuolloin sitä, että Merja oli joutunut henkirikoksen uhriksi.
Alibi 12/1980
Kauppakoululainen Merja Vaara toimi katoamisensa aikoihin hälytyskeskuksen yöpäivystäjän lomittajana rovaniemeläisessä vartiointiliikkeessä. Työ oli yötyötä ja hänellä oli tapana kulkea lähestulkoon aina työvuoronsa jälkeen liftaamalla noin 40 km:n päähän Jaatilan kylään, jossa hän asui äitinsä kanssa. Merja oli työskennellyt vartiointiliikkeessä heinäkuun alusta lähtien. Vartiointiliikkeen omistajan mukaan Merja hoiti työnsä mallikelpoisesti, eikä mitään huomauttamista koskaan ilmennyt.
Vartiointiliikkeen omistaja asui vaimonsa kanssa vartiointiliikkeen yläkerrassa ja Merjan tehtäviin kuului työvuoronsa päätteeksi herättää puhelimitse pariskunta aamulla klo 5.30 aikaan, koska miehen puoliso lähti kuudeksi töihin. Sen jälkeen omistaja havaitsi ikkunastaan Merjan kävelevän maantielle päin.
Merja siis liftasi lähes aina kotiinsa, vaikka vartiointiliikkeen miehet tarjoutuivat viemään hänet Jaatilaan. Viimeinen todennäköinen havainto Merjasta on, kun hän liftasi tutulla liftauspaikallaan 4-tien varressa Keskon varaston kohdalla, mutta sen jälkeen hän katosi jäljettömiin. Merjan äiti teki heti seuraavana päivänä tyttärestään katoamisilmoituksen.
Poliisi otti Merja Vaaran katoamisen alusta lähtien vakavasti ja tutki pienimmänkin saamansa vihjeen. Poliisin mukaan Merjan katoamisaamuna 27.7.1980 eräs naishenkilö kyyditsi miestään työhön ja ajoi 4-tietä pitkin rautatieaseman suuntaan. Noin klo 5.45 pariskunta ohitti Keskon rakennuksen, jolloin he havaitsivat sen edessä kyyköttämässä selin tiehen nuoren naisen, jolla oli olkalaukku mukanaan. Kun nainen oli vienyt miehensä työhön, hän palasi samaa tietä takaisin. Kello oli tuolloin noin 6.00. Nainen näki saman tytön kyyköttävän samalla paikalla, mutta nyt kasvot maantielle päin. Tyttö ei liftannut naisen autoon ilmeisesti siksi, koska tämä ajoi keskikaistaa. Naisen tytöstä antamat tuntomerkit täsmäsivät poliisin mukaan Merja Vaaraan.
Toisen vihjeen mukaan Merja olisi seuraavana aamuna, eli 28.7. klo 05.10 nähty nousemassa katsastuskonttorin tiellä ruskean punertavan väriseen Lada Nivaan tai Opel Kadettiin, jota oli kuljettanut noin 40 -v. mieshenkilö. Autossa oli ollut musta katto ja auton rekisterinumero oli alkanut kirjaimilla OH. Poliisi ei ollut vielä loppuvuonna 1980 tavoittanut kyseistä autoa.
Merjan katoamisen jälkeenpoliisi tutki koirien avulla 4-tien varret Rovaniemeltä Jaatilaan asti. Etsinnöissä ei löydetty kuitenkaan mitään. Merjan katoamisen jälkeen oli marjastusaika, joten maastossa liikkui runsaasti ihmisiä, mutta kukaan ei havainnut jälkeäkään Merjasta. Rovaniemen lähellä ja 4-tien varrella sijaitsi vedenpuhdistamon isot lietealtaat, joita poliisi ei ollut tutkinut vielä v. 1980 (liekö sitten jälkeenpäin tutkittu?).
Poliisi piti myös mahdollisena, että Merja oli yhä elossa ja lähtenyt omille teilleen, niinpä hänestä annettiin etsintäkuulutus jokaiseen poliisipiiriin. Merjan äiti ei uskonut, että tytär olisi lähtenyt omille teilleen, koska Merja ei ollut äidin mukaan lainkaan sitä tyyppiä. Merja olisi aloittanut syksyllä 1980 toisen luokan kauppakoulussa ja oli äidin mukaan koulusta innoissaan ja tunsi olevansa oikealla alalla. Äidin mukaan Merjalle oli täytynyt tapahtua jotain pahaa.
Poliisi luki kokonaisuudessaan myös Merjan pitämän päiväkirjan, josko sieltä olisi löytynyt vihjeitä katoamiseen. Poliisin mukaan sieltä ilmeni, ettei koulu ehkä maittanut Merjalle niin hyvin, mitä hän oli antanut äidilleen ymmärtää. Tutkinnan alussa v. 1980 poliisi ei sulkenut kokonaan pois itsemurhan mahdollisuutta, mutta totesi samaan hengenvetoon, että miksi ruumista ei ole siinä tapauksessa löydetty. Toisena varteenotettavana vaihtoehtona pidettiin jo tuolloin sitä, että Merja oli joutunut henkirikoksen uhriksi.
Alibi 12/1980