Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Spekulointia kadonneista henkilöistä.

Valvojat: Raid, Moderaattorit

Astrea
Aloitteleva besserwisser
Viestit: 53
Liittynyt: Ma Touko 02, 2011 11:42 pm

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja Astrea » La Kesä 29, 2013 11:30 pm

On kaksi asiaa, mitä ei tehdä vahingossa; pudota laivan kaiteen yli tai jäädä junan alle. Kummassakin, jos niin tapahtuu, on mukana huolimattomuutta ja uhkarohkeutta, mutta vahingossa se ei käy

kid
Matlock
Viestit: 788
Liittynyt: Su Tammi 18, 2009 8:10 am
Paikkakunta: Montreal

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja kid » Su Kesä 30, 2013 6:35 pm

Tänään oli Hesarissa juttu miehestä, joka oli pudonnut risteilylaivalta jossakin Ahvenanmaan edustalla, ja virunut vedessä tunteja ennen kuin hänet löydettiin ja vietiin sairaalaan. Tässä tapauksessa oli vahingossa pudonnut, joten tuskin se mahdotonta olisi Timon + muidenkaan laivalta kadonneiden kohdalla.
kimi to futari de aruita ano koro no michi wa mou nakute
soredemo zutto aruita, itsuka kimi to aeru ka na

Täysi Purenta
Helen Mirren
Viestit: 1484
Liittynyt: Pe Huhti 16, 2010 11:05 am

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja Täysi Purenta » Su Kesä 30, 2013 10:48 pm

Laivoista ei pudota vahingossa. Siellä on kaiteet kaikkialla. Niiden yli ei horjahdeta noin vain. Kun aamuneljältä toikkaroidaan kannella tuhannen jurrissa, ei putoaminen ole enää vahinko vaan pikeminkin odotettavissa oleva seuraus.

kid
Matlock
Viestit: 788
Liittynyt: Su Tammi 18, 2009 8:10 am
Paikkakunta: Montreal

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja kid » Ti Heinä 02, 2013 9:19 pm

Ei sitä bisseä silti kitata sillä motiivilla, että kohta pääsee yli laidan :mrgreen:
kimi to futari de aruita ano koro no michi wa mou nakute
soredemo zutto aruita, itsuka kimi to aeru ka na

Maura Isles
Vähänniinkuharrastaja
Viestit: 212
Liittynyt: To Syys 01, 2011 9:01 pm

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja Maura Isles » Ti Heinä 02, 2013 11:30 pm

konzi kirjoitti:
Aihetta ehkä hieman sivuten, kuinka paljon esim oluttuoppi maksoi tuohon aikaan. Tai parfyymipakkaus. Kadonneet ohjelmassa toistetaan useaan kertaan, että rahaa oli mukana huomattava määrä; 3500 mk. Nykyrahassa vajaa 600 euroa. Taxfree imaisee helposti 1/3 tuollaisesta budjetista ja ruoka ja viihdykkeet toisen mokaman, siis vuonna 2013. Miksi tuota summaa mielestäni hieman liioitellaan?
Muistelin omaa lapsuuttani 90 -luvulta 2000 -luvulle asti ja isän puheissa oli hyvinkin usein "toimintatonni" (markkoina). Sillä sai kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle ruuat, itselle ja vaimolle muutaman oluen ja drinkin ja ehkäpä vielä liput tansseihin. Mutta muuhun se ei sitten riittänytkään... Eli 3500 markkaa ei sinänsä ollut iso summa rahaa. Toisaalta... muistelisin, että "joskus" laivalla kaikki oli halpaa ja palvelu hyvää. Drinkit tuotiin pöytään asti ja taxfreessä ostoskärryihin lastattiin "ihan mitä karkkia lapset vain haluaa ja anopille pullo ja toinenkin jos kassan kanssa vähän nikkasi silmää ja ostomäärää ei kuitattu".

pirinen
Aloitteleva besserwisser
Viestit: 34
Liittynyt: Ke Kesä 19, 2013 3:35 am

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja pirinen » Ke Heinä 03, 2013 3:14 am

Täysi Purenta kirjoitti:Laivoista ei pudota vahingossa. Siellä on kaiteet kaikkialla. Niiden yli ei horjahdeta noin vain. Kun aamuneljältä toikkaroidaan kannella tuhannen jurrissa, ei putoaminen ole enää vahinko vaan pikeminkin odotettavissa oleva seuraus.
Ei sieltä pudota vahingossa tuhannen jurrissakaan, ellei kiivetä sille kaiteelle :roll:

Siru83
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 2759
Liittynyt: Su Heinä 12, 2009 9:18 pm

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja Siru83 » Ke Heinä 03, 2013 1:56 pm

Laivakatoamistapauksia kirjasta Kadonneet henkilöt. Esimerkkitapaukset ovat Martti Koivisto ja Eino Kivimäen tutkimuksesta, jossa on selvitetty Turku-Tukholma ja Naantali-Käpeskär-väleillä tapahtuneita katoamisia. Tutkimuksessa käytiin läpi 19 tapausta, joista osa tässä. Huom. tapaukset oikeita ruotsinlaivalla joko vuonna 1996 (kirjan kirjoittamisvuosi) tai ennen sitä tapahtuneita, nimet keksittyjä. "Matin" tapauksesta on kirjoitettu Alibissa, kun häntä ei vielä oltu löydetty.
Kansivahti kertoi, että saksalainen rekka-autonkuljettaja Anders oli käynyt häneen täysin aiheetta käsiksi saunan eteisessä. Anders oli ottanut käteensä puisen rivan, jolla hän oli lyönyt pakenevaa kansivahtia selkään. Kansivahti ilmoitti asiasta perämiehelle. He menivät yhdessä takaisin saunan eteiseen. Nyt Anders huitoi puisella rivalla perämiestä. Hänet saatiin kuitenkin ilman voimakeinoja rauhoittumaan. Perämies ja kansivahti lähtivät viemään Andersia laivan putkaan. Venekannella Andersin taskusta putosi linkkuveitsi kannelle. Perämies kumartui ottamaan sen ja heitti sen mereen. Tällöin Anders ryntäsi laivan perään ja hyppäsi suoraan yli laidan. Ruumis löydettiin noin kaksi kuukautta myöhemmin.

Matti oli 54-vuotias suomalainen asiamies, joka oli ollut matkalla Ruotsissa. Laivan saapuessa Turun satamaan Matin hytin ovi oli auki ja matkatavarat oli nostettu lattialle lähtövalmiiksi. Matkatavaroihin oli kiinnitetty lappu, jossa pyydettiin toimittamaan ne perheen kotiosoitteeseen. Vaimon kertoman mukaan Matti oli ollut viime aikoina itseensä sulkeutunut ja hermostunut. Matkalta Matti oli lähettänyt useita jäähyväiskirjeitä läheisilleen. Ruumis löytyi puolitoista kuukautta myöhemmin Turun satama-alueelta laiturin vierestä.

Jani oli 34-vuotias suomalainen mies. Hän oli sadan prosentin invalidi, entiseltä ammatiltaan merimies. Jani kärsi mm. selkäsairaudesta ja hermostollisista häiriötiloista. Laivalla Jani oli kertonut vaikeuksistaan eräälle naiselle ja pyysi tätä puolestaan pyytämään "äidiltä anteeksi". Nainen tuli levottomaksi Janin puheista ja kertoi asiasta laivan järjestysmiehille. Nämä osoittivat Janille maksutta hytin, jonne ohjasivat nukkumaan. Lievästi päihtynyt Jani ei kuitenkaan vaikuttanut erityistarkkailua vaativalta. Klo 05.45 laivan siivooja havaitsi, että kyseisen hytin 40 x 55 cm:n suuruinen venttiili oli auki ja sen ulkopuolelle oli jäänyt miehen kenkä. Samanlainen kenkä löytyi sisältä lukitusta hytistä. Janista ei ole myöhempää havaintoa eikä ruumista ole löydetty.

Suomalainen automyyjä Toni oli lähtenyt kahden ystävänsä kanssa Ruotsiin lomalle. Hän ei ollut ilmoittanut matkasta vaimolleen. Matkalle lähtiessään Toni tyhjensi aviopuolisoiden yhteisen pankkitilin, johon oli talletettu heidän häälahjakseen saamat rahat. Rahoilla Toni maksoi myös ystäviensä matkat. Paluumatkalla, laivan lähestyessä Turun satamaa Toni oli käynyt hakemassa laivan purserilta säilytykseen jättämänsä kirjekuoren, jossa oli jonkin verran rahaa. Toni oli tuolloin krapulaisen oloinen. Tämä oli viimeinen havainto Tonista.

Nina oli 24-vuotias suomalainen nainen. Hän oli jo useiden vuosien ajan kärsinyt mielisairaudesta, mikä oli johtanut myös avioeroon. Nyt Nina oli äitinsä ja tyttärensä kanssa käynyt Tukholmassa tapaamassa entistä miestään. Paluumatkan hän oli viettänyt hytissä yhdessä matkakumppaniensa kanssa. Nina oli vaikuttanut masentuneelta. Yhtäkkiä hän oli lähtenyt hytistä sanomatta sanaakaan. Hänen äitinsä juoksi perään, mutta ei ehtinyt tehdä mitään, kun Nina juoksi kannelle ja suoraan yli laidan. Luotsit löysivät Ninan ale puolessa tunnissa, mutta mitään ei ollut tehtävissä.

Ari oli 17-vuotias suomalainen mies. Hän oli viime aikoina ollut masentunut. Ruotsin matkalle hän oli lähtenyt juuri piristymistarkoituksessa. Laivalla Ari juopotteli matkatoverinsa kanssa. Kaveri oli sammunut. Yöllä klo 02.40 eräs matkustaja oli nähnyt, kuinka ylemmällä kannella joku mies oli noussut laivan reunakaiteen päälle selkä mereen päin. Mies oli yksin. Todistaja näki miehen kaatuvan mereen. Laiva pysäytettiin välittömästi, mutta Aria ei löydetty.
Ruotsalainen asentaja Niklas oli ollut yksin huvimatkalla Suomessa. Tapahtuma-aikana hän oli pahasti juopunut, hoippui laivalla kävellessään, lauleskeli ja huitoi käsillään. Puolen yön aikaan laivan radisti ja eräs matkustajista havaitsivat Niklaksen seisovan käsillään reelingillä. He riensivät apuun, mutta myöhästyivät. Niklas putosi mereen eikä hänen ruumistaan ole löydetty.

Pasi oli 16-vuotias suomalainen mies. Hän oli seitsemän muun nuoren kanssa huvimatkalla Ruotsissa. Koko seurue oli vahvasti juovuksissa. Klo 01 aikaan eräs sivullinen henkilö oli nähnyt Pasin menevän oksentamaan laivan reelingin yli. Sen jälkeen Pasia ei nähty. Laivan kansi oli tapahtuma-aikana liukas, mutta tutkinnassa ei pidetty todennäköisenä, että putoaminen olisi voinut aiheutua liukastumisesta.

Arto oli 31-vuotias suomalainen työnjohtaja. Hän matkusti Ruotsiin yhdessä 9-vuotiaan tyttärensä kanssa. Tytär oli eron jälkeen jäänyt hänen hoitoonsa. Tyttären mukaan Arto oli matkan aikana käyttäytynyt normaalisti. Arto oli saattanut tyttären hyttiin nukkumaan, mutta lähtenyt itse ravintolaa. Tytär muistaa isän käyneen hytissä klo 02 aikaan ja olleen silloin vähän humalassa. Isä oli sanonut menevänsä ottamaan vielä yhden kaljan. Tämän jälkeen kukaan ei ole Artoa nähnyt.

Henri oli 29-vuotias suomalainen arkkitehti. Hän oli palaamassa matkatoverinsa kanssa Tukholmasta Turkuun. Matka kului runsaan ryypiskelyn merkeissä. Kello 0.50 luotsi kuuli kovaa huutoa kannelta. Kannelle mennessään hän näki Henrin, joka metelöi ja huuteli yksinään. Luotsi kehotti häntä poistumaan ja Henri lähtikin paikalta. Hetken kuluttua metelöinti alkoi uudestaan Tällä kertaa perämies meni selvittämään asiaa. Ennen kuin hän ehti kannelle, häntä vastaan juoksi nainen, joka kertoi jonkun miehen hypänneen yli laidan. Mies oli ollut yksin kannella ja joutunut riitaan itsensä kanssa. Nainen oli kuullut hänen huutavan ”nyt minä hyppään” ja välittömästi sen jälkeen mies oli mennyt laivan reunan yli.

Raine oli 28-vuotias mies, joka oli lähtenyt työnhakumatkalle Ruotsiin. Matkan aikana hän oli varastanut erään naisen hytistä pullon Bacardi-rommia, hiustenkuivaajan ja naisen aviomiehen kengät. Rommipullon Raine oli juonut, muita tavaroita hän oli kaupitellut laivan kahviossa. Nainen oli saanut kuulla asiasta ja lähtenyt etsimään Rainea. Kahviossa hän tapasikin umpijuovuksissa olevan Rainen, joka pian tunnusti varastaneensa tavarat ja myyneensä ne. Yhdessä Rainen kanssa nainen lähti etsimään miestä, jolle tavarat oli myyty. Miestä ei löytynyt ja Raine kävi vähitellen hermostuneeksi. Äkkiä hän kiipesi laivan reunakaiteelle ja sanoi hyppäävänsä alas ”etten enää aiheuttaisi lisää haittaa kenellekään”. Nainen pyysi häntä luopumaan aikeistaan ja meni hakemaan henkilökuntaa apuun. Kun nainen ja purseri tulivat paikalle, oli Raine kadonnut. Rainen ruumis löytyi noin puolitoista viikkoa myöhemmin.

Esa oli 21-vuotias suomalainen mies. Hän oli matkalla Tukholmasta Turkuun. Esa oli ylen määrin juovuksissa. Veljensä ja erään sivullisen estelyistä huolimatta hän oli kiivennyt laivan reelingille ilman mitään syytä, ”rehennelläkseen”. Kehotuksista huolimatta Esa ei tullut alas. Todistajien mukaan hän hyppäsi tahallaan mereen. Meressä hän puristui kahden pienen jäälautan väliin. Esa saatiin nostettua alukseen jo 20 minuutin kuluttua, mutta häntä ei enää voitu pelastaa. Ruumiinavauksessa hänen todettiin kuolleen pään ruhjevammoihin.

Emma oli 16-vuotias nuori nainen. Hän oli matkalla poikaystävänsä ja erään tuttavapariskunnan kanssa. Matkan aikana seurue käytti runsaasti alkoholia. Puolen yön jälkeen Emma oli mennyt poikaystävänsä kanssa kannelle. Äkkiä hän nousi istumaan reelingille selkä mereen päin ja sanoi näyttävänsä ”tempun”. Kun Emma laskeutui polvitaipeittensa varassa meren puolelle, ote irtosi ja hän putosi mereen. Paikalla oli runsaasti juopuneita matkustajia, mutta kukaan ei ehtinyt tehdä mitään Emman pelastamiseksi.

Tero oli 20-vuotias suomalainen opiskelija.. Hän oli ollut Ruotsissa keikalla erään yhtyeen kitaristina. Paluumatkalla Tero oli vahvasti juovuksissa. Noin klo 02.30 aikaan Tero oli noussut tuolille reelingin viereen seisomaan ja sanonut ”katso, ei tuonne kukaan hyppäisi”. Eräs nuori nainen oli kuitenkin saanut Teron väkisin raahattua pois reelingiltä. Kun Tero oli näyttänyt sammuvan, nainen oli jättänyt hänet nukkumaan kansituolille. Naisen palattua noin puolen tunnin kuluttua Tero oli kadonnut, eikä häntä etsinnöistä huolimatta löydetty.

Mira oli 17-vuotias suomalainen nainen. Noin kello 16 aikaan hän oli tullut laivan baariin. Baarimestarilta hän oli tiedustellut, vieläkö laivan orkesterissa soitti eräs Peter-niminen urkuri. Saatuaan kielteisen vastauksen nainen poistui baarista, mutta palasi sinne epänormaalin kiireisenä, miltei juosten. Sitten Mira oli jäänyt istumaan erääseen pöytään. Baarissa ei ollut muita asiakkaita. Mira tuijotti pöytää pitkänaikaa puhumatta mitään. Henkilökunnan kysyessä halusiko hän jotakin, hän vain pudisti päätään. Mira poistui baarista klo 17 aikaan. Hieman myöhemmin laivalla kuulutettiin Miran käsilaukun löytymisestä. Se oli ollut reelingin vierellä.

Ördög
Parranpäristäjä
Viestit: 76
Liittynyt: Ke Maalis 05, 2008 1:49 pm
Paikkakunta: Nordsjö

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja Ördög » Ke Heinä 03, 2013 3:02 pm

Kiitos mielenkiintoisesta postituksesta, Siru83. Jotkut näistä tapauksista on mainittu ketjussa
Ruotsinlaivalla kadonneet - sarjamurhaajako? Sieltä löytyvät myös oikeat nimet.
Näin ollen tämä tapaus ...
Siru83 kirjoitti:
Arto oli 31-vuotias suomalainen työnjohtaja. Hän matkusti Ruotsiin yhdessä 9-vuotiaan tyttärensä kanssa. Tytär oli eron jälkeen jäänyt hänen hoitoonsa. Tyttären mukaan Arto oli matkan aikana käyttäytynyt normaalisti. Arto oli saattanut tyttären hyttiin nukkumaan, mutta lähtenyt itse ravintolaa. Tytär muistaa isän käyneen hytissä klo 02 aikaan ja olleen silloin vähän humalassa. Isä oli sanonut menevänsä ottamaan vielä yhden kaljan. Tämän jälkeen kukaan ei ole Artoa nähnyt.
... on tietenkin sama kuin tämä:
Ördög kirjoitti: Ensimmäinen näistä viime aikojen katoamisista sattui kesäkuun 19. päivänä 1974. Insinööri Kalervo Elsilä, 31, matkusti Fenniala Turusta Tukholmaan 10-vuotiaan tyttärensä kanssa. Aamulla tytär heräsi hytissä eikä isästä löytynyt jälkeäkään - hän oli kadonnut lopullisesti.
Montakohan 29-vuotiasta arkkitehtia kadonneitten joukossa on? Uskallan väittää tämän hepun ...
Henri oli 29-vuotias suomalainen arkkitehti. Hän oli palaamassa matkatoverinsa kanssa Tukholmasta Turkuun. Matka kului runsaan ryypiskelyn merkeissä. Kello 0.50 luotsi kuuli kovaa huutoa kannelta. Kannelle mennessään hän näki Henrin, joka metelöi ja huuteli yksinään. Luotsi kehotti häntä poistumaan ja Henri lähtikin paikalta. Hetken kuluttua metelöinti alkoi uudestaan Tällä kertaa perämies meni selvittämään asiaa. Ennen kuin hän ehti kannelle, häntä vastaan juoksi nainen, joka kertoi jonkun miehen hypänneen yli laidan. Mies oli ollut yksin kannella ja joutunut riitaan itsensä kanssa. Nainen oli kuullut hänen huutavan ”nyt minä hyppään” ja välittömästi sen jälkeen mies oli mennyt laivan reunan yli.
olleen viralliselta nimeltään
Ördög kirjoitti: Kaarlo Arimo Sarkkinen, arkkitehti, s. 20.11.1945 - kadonnut 20.1.1975, Tukholma-Turku, Marella
Tuossa toisessa ketjussa mainitaan muitakin kadonneita, joiden ammatti, sukupuoli, ikä ja katoamisajankohta sopivat yhteen Siru83:n mainitsemien tapausten kanssa. Olisi kivaa, jos pistäisit tänne muutkin kirjassa käsitellyt laivakatoamiset.
Nie wird so viel gelogen wie nach der Jagd, im Krieg und vor Wahlen. (Otto von Bismarck)

Siru83
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 2759
Liittynyt: Su Heinä 12, 2009 9:18 pm

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja Siru83 » Ke Heinä 03, 2013 8:18 pm

Laitoin nuo vähän niin kuin esimerkiksi siitä, millaisia katoamiset laivalla voivat olla. Pääasiassa surullisia ja traagisia tapauksia, joihin ei liity rikosta. Yleensä kyse on itsemurhasta, toisinaan tapaturmasta. Väitän kuitenkin, että itsetuhoisuuden ja uhkarohkeuden raja on häilyvä. Itsetuhoinen haluaa kuolla, uhkarohkea ei välitä, kuoleeko. Jostain syystä uhkarohkeus on ihailtu ominaisuus, vaikka kyse saattaa ollakin itsetuhoisuudesta toisessa muodossa.

Lainausta Kadonneet-henkilöt-kirjasta.
Mitä merkitystä sitten perimmiltään on sillä, johtuuko katoaminen mahdollisesti itsemurhasta vai ei. Ongelmana on lähinnä se, että kadonneiden omaiset ja lähipiiri eivät välttämättä katoamisilmoitusta tehdessään kerro itsemurhaan viittaavista seikoista,mikä on omiaan vaikeuttamaan tutkintaa. Omaisten kannalta tilanne voi olla jopa se, että henkilön katoaminen on helpompi hyväksyä kuin itsemurhan todentaminen.

Kaiken kaikkiaan hukkumisen ja itsemurhan välinen sidos on tutkimusaineistossa huomattavan voiakas. Yli puolet hukkuneista on tehnyt itsemurhan, yli puolet itsemurhan tehneistä on hukkunut. Tutkimusaineistossa hukkuneita oli yhteensä 34%, itsemurhan tehneitä 30%. Koska hukuttautumala itsemurhan tehneiden osuus oli suuri, yhteenlaskettuna hukkuneet tai itsemurhan tehneet kattoivat 46% koko tutkimusaineistosta.
Tuo turkulainen asianajaja katosi 1995. Siitä kirjoitettiin Alibissa, ja samassa jutussa mainittiin vähän aiemmin kadonnut turkulainen asianajaja Ilpo Härmäläinen. Jos jollakin on tuo Alibi, voi mainita tämän asianajajan nimen. Hän siis löytyi tuon lehden ilmestymisen jälkeen noin 1,5 kuukautta katoamisen jälkeen.

Tuo autonmyyjä voisi olla tämä:
Markku Tapani Kangasniemi, automyyjä, s. 11.10.1949 - kadonnut 21.10.1971, Tukholma-Turku, Ilmatar
Joskus laivakatoamisessa voi olla kyse myös henkirikoksesta, vaikka tämä katoamistyyppi laivakatoamisissa onkin harvinainen.

Kadonneet henkilöt-kirjasta:
Ilmoittaja kertoi, että hänen poikansa oli lähtenyt kahden miehen kanssa lautalla Ruotsiin. Lautalta seurue oli varannut kolmen hengen hytin. Kun muut miehet olivat menneet hyttiin illalla nukkumaan, kadonnut Juhani oli jäänyt vielä ravintolaan. Juhani ei myöhemminkään tullut hyttiin eivätkä hänen seuralaisensa havainneet hänen myöskään poistuva laivasta sen tulta satamaan. Kadonnut oli ennen matkalle lähtöä myynyt maata ja hänellä oli mukanaan 200000-250000 markkaa rahaa. Asiassa on kuulusteltu kadonneen matkaseuralaiset ja mies, jonka kanssa Juhani oli tehnyt maakaupat. Kadonnut on etsintäkuulutettu Pohjoismaissa ja laivan henkilökuntaa on puhuteltu. Kadonnen seurassa matkustaneet miehet ovat myöhemmin toimittaneet Juhanin äidille kadonneelta jääneet paluuliput.
Loput kirjan laivakatoamisista ovat lähinnä ilmeisiä itsemurhia. Tässä yksi vielä.
Ravintolatuttu kertoi viimeisestä tapaamisestaan Vesan kanssa seuraavaa: Minulle on jäänyt sellainen käsitys, että hän aikoi tehdä itselleen jotain. Tuo tapaaminen tapahtui tammikuun lopulla. Kun silloin menin läheiseen ravintolaan, Vesa oli jo siellä, mutta tuli minut nähtyään heti pöytääni. Vesa oli havaintojeni mukaan nauttinut jo muutaman kaljan. Itkeskellen hän kertoi lähtevänsä viimeiselle matkalleen, mistä syystä hän ryhtyi ravintolassa jakelemaan läksiäislahjoja tutuilleen. Minulle hän antoi vastusteluistani huolimatta 100 markan setelin. Luulin aluksi Vesan tarkoittavan vain leikkiä, mutta kun jututin häntä asiasta, sain kuitenkin sen käsityksen, että hän saattaisi toteuttaa aikomuksensa. Vesa kertoi lähtevänsä seuraavana päivänä laivalla Tukholmaan ja että hän tällä matkalla hukuttaisi itsensä. Lisäksi hän sanoi jättävänsä jälkeen kirjeen. Vesan kotoa löydetyssä kirjeessä hän kirjoitti: "Mä lähden, en jaksa! Hölmöä, että mulle tuli tällanen taakka, jota en jaksa kantaa. Mulle joka en koskaan saanut olla onnellinen... Koittakaa kestää, moni teistä on varmaan minua vahvempi! Minä en ole mitään voittanut, jos en saanutkaan." Poliisitutkimusten mukaan Vesa on mitä todennäköisimmin tehnyt itsemurhan hyppäämällä mereen Suomen ja Ruotsin välisellä laivamatkalla.

Ehtivä
Alibin satunnaislukija
Viestit: 133
Liittynyt: Ti Huhti 16, 2013 10:50 am

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja Ehtivä » To Heinä 04, 2013 11:22 am

Siru83 kirjoitti:Laitoin nuo vähän niin kuin esimerkiksi siitä, millaisia katoamiset laivalla voivat olla. Pääasiassa surullisia ja traagisia tapauksia, joihin ei liity rikosta. Yleensä kyse on itsemurhasta, toisinaan tapaturmasta. Väitän kuitenkin, että itsetuhoisuuden ja uhkarohkeuden raja on häilyvä. Itsetuhoinen haluaa kuolla, uhkarohkea ei välitä, kuoleeko. Jostain syystä uhkarohkeus on ihailtu ominaisuus, vaikka kyse saattaa ollakin itsetuhoisuudesta toisessa muodossa.
[/quote]

Näinhän se on, ja vaikka joidenkin mielestä Suikkasen jakson poliisi saattoi kuulostaa siltä, ettei usko kunnolla mihinkään vaihtoehtoon katoamisessa, niin mainitsi silti, että itsemurha voi tulla ihan yllättäenkin nopeana turhautumisena, vaikka Suikkasella ei mitään suoranaisesti viittaavaa siihen ollutkaan. Se on tietysti ikävää omaisille, ettei totuutta asiaan tulla todennäköisesti koskaan saamaan. Vaikka jaksossa oli äärimmäisen vähän yhtään mitään mihin tarttua, niin voisihan tuo yksin baarissa istuminenkin erillään muista jo viitata itsemurhan suuntaan.

Atlanta
C.S.I. -tasolla
Viestit: 2556
Liittynyt: Ma Joulu 17, 2012 1:46 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja Atlanta » To Heinä 04, 2013 12:00 pm

Minä olen tuonut esiin senkin vaihtoehdon, että vasta Tukholmassa on Timolle sattunut jotain.
Häntä kuulutettiin, kun laiva tuli satamaan. Hän ei välttämättä kuullut sitä, koska nukkui jossain.

Myöhemmin herättyään hän on tuhannen krapulassa lähtenyt maihin ja Slussenin kujille. On voinut löytää kivan kuppilan ja mukavaa seuraa ja loppu on historiaa.

On sitä tapettu ihmisiä vain yhden viinaryypynkin takia.

Mutta kuten sanottu, totuutta ei tiedetä. Omaisille ikävä juttu.
"Kaiken viisauden alku on tosiasioitten tunnustaminen". J.K.Paasikivi.

Destiny
C.S.I. -tasolla
Viestit: 2526
Liittynyt: La Huhti 14, 2012 2:11 pm

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja Destiny » Pe Tammi 30, 2015 1:04 am

Ensin hävisi hyttikortti, lopulta mies, rahat ja pankkikorttikin kateissa. Hyttikorteissahan on hytin numero. Olisiko joku voinut varastaa humalaisen miehen hyttikortin, mennä hyttiin, tietäen, että mies on baarissa, nähdä pöydällä lompakon ottaa sieltä rahat ja pankkikortti. Mitäs sitä muuta hytistä etsimään, rahaa löytyi ihan mukava tukku, eikä hän mitään tee viinillä ja parfyymilla, saati Suikkasen vaatteilla ja joku voi tulla paikallekin.

Voro on kuitenkin päättänyt, että käteinen ei riitä, vaan mieheltä on saatava pankkikortin tunnusluku, olihan käteistä itsessään jo runsaasti, joten mitä lie on pankkitilillä sitten, on varas voinut miettiä. Sitten on etsitty Suikkanen käsiin ja houkuteltu kannelle ja alettu penätä kortin tunnuslukua, mutta jujutsumies laittaakin vastaa. Ehkä rosvolla on kavereita tai hän on vielä kovempi jujutsumies ja Suikkasen käy huonosti.
Helvetin kosto kiehuu sydämessäni- Yön kuningatar

Gepardi
Parranpäristäjä
Viestit: 64
Liittynyt: Su Heinä 22, 2012 9:58 pm

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja Gepardi » Pe Tammi 30, 2015 2:33 pm

Kadonneet-jakson tietoja/kertausta:Timo Suikkanen lähtee poikansa Tonin ja tämän armeijakavereiden kanssa risteilylle Helsingistä Tukholmaan, 16.12.1998.

-Laiva oli Viking Linen Gabriella


-Laiva lähti Helsingistä 18:00. Timo oli risteilyllä valvojana.


-Timon hytin numero oli 2022


-Timon astuttua laivaan,hän majoittuu ensin hyttiinsä ja käy sen jälkeen jouluostoksilla tax freessa,syö, ja kiertelee laivan pubeissa ja ravintoloissa.

-Jossakin vaiheessa Timo päättää vetäytyä hyttiinsä,mutta huomaa kadottaneensa avainkorttinsa. Timo palaa ravintolaan.

-Kello 2:00 Timo paikannetaan Dance place(tai jotain sinne päin tuo nimi) ravintolaan,jossa hän istuu yksin,virvoketta nauttien.

Kello 2:30 yksi Tonin armeijakavereista tapaa Timon kapteenin pubissa:Timo kysyy -Mistäköhän saisi vaimolle ruusun? Tonin inttikaveri vastaa,ettei tiedä ja Suikkanen toteaa-Ei sen niin väliä, ja poistuu.

-17.12.1998 Gabriella saapuu Tukholmaan kello 9:00. Tällöin Tonille selviää,ettei hänen isänsä ole nukkunut hytissään. Timoa kuulutetaan laivan keskusradion kautta,tuloksetta.Kuulutus toistetaan kello 18:00 kun laiva lähtee paluumatkalle Helsinkiin,mutta kuulutus jää edelleen vaille vastausta.


-Katoamisilmoitus tehtiin 18.12.

-Poliisit tutkivat Suikkasen hytin: hytistä löytyi matkalaukku,päällysvaatteet,nahkaliivi,passi,ajokortti ja lompakko ilman pankkikorttia.

-Matkatavaroista löytyi tuliaisia:Kaksi pulloa laatuviiniä sekä parmffyymi.

Matkalle lähtiessään Timolla oli mukana 3500 markkaa. Rahoja ei löytynyt matkalaukusta eikä lompakosta.


-
Kyllä niitä töitä pian tekis,ajatukset ne on kun ajan vie.

Destiny
C.S.I. -tasolla
Viestit: 2526
Liittynyt: La Huhti 14, 2012 2:11 pm

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja Destiny » La Tammi 31, 2015 4:03 pm

Siispä Suikkanen ei päässyt hyttiinsä, mutta rahaa oli mennä baariin, lompsa löytyi hytistä, joten voisi olettaa, että mies oli jättänyt lompsansa hyttiin ennen baareihin menoa ja piti rahoja muuten mukana,ellei Suikkanen sitten päässyt hyttiinsä jollain tavalla myöhemmin. Mutta miksi pankkikortti oli mukana, kun käteistä oli tuhansia markkoja? Oliko hyttikaveri joku vähemmän tuttu ja Suikkanen ei uskaltanut jättää rahavaroja ja korttia hyttiin? Vai oliko osa rahoista ja kortti hytissä ja ne olisi varastettu hytistä joko hyttikaverin tai jonkun hytissä vierailleen,toimesta tai hyttikorttivarkaan toimesta? Suikkanen ei vaikuttanut olevan kovin huolissaan kuitenkaan hyttikortin katoamisesta, ruusua vai kaipaili, josta voisi ajatella, että hän tiesi, ettei hytissä ollut mitään varastettavaa esim. rahaa.

Mahtoiko hyttikorttia koskaan löytyä esim. laivan käytäviltä tai baarista myöhemminkään? Luulisi, että jos se olisi tippunut se olisi viimeistään laivaa siivotessa löytynyt ja toimitettu respaan.

Tuohon aikaan hyttikortit oli muovisia ja osassa laivoista oli vielä avain, joten hyttikortti on voinut olla puvun/housujen taskussa. Nykyäänhän ne ovat pahvisia, joten taittuvat helposti, itse pidän niitä siksi lompsassa. Mutta -98 ei tarvinnut pelätä kortin taittumista.

Mutta miten mies joutui mereen. 40-vuotias mies harvemmin leikkii reelingillä, mutta tuhannen tuiterissa oleva 40-vuotias voi kyllä tehdä epätavallisiakin asioita, mitä ei normaalisti tekisi. Tiedän, että itsemurhia tehdään joskus hyvinkin impulsiivisesti, hetken mielijohteesta, kaikki ei sitä mitenkään mieti ja harkitse, joten sekin on mahdollista, siinä missä muutkin vaihtoehdot. Hyväkuntoinen ihminenkin voi saada sairaskohtauksen, mutta saada sairaskohtaus siten, että putoaa laidan yli mereen on jo aika epätodennäköistä. Suikkanen on voinut hyvinkin tulla myös autetuksikin mereen. Talvella aamuyöllä ei varmaan ole montaa ihmistä kannellea, joten tuollainen teko voi jäädä keneltäkään huomaamatta. Suikkanen on kyllä varmaan ihan vapaaehtoisesti sinne mennyt, jujutsumihen väkisin vieminen sisätiloista ulos olisi varmasti tullut huomatuksi.
Helvetin kosto kiehuu sydämessäni- Yön kuningatar

daemons1982
Vähänniinkuharrastaja
Viestit: 206
Liittynyt: To Syys 20, 2012 7:05 pm

Re: Timo Suikkanen katosi risteilyllä 1998

Viesti Kirjoittaja daemons1982 » La Tammi 31, 2015 4:39 pm

Astrea kirjoitti:On kaksi asiaa, mitä ei tehdä vahingossa; pudota laivan kaiteen yli tai jäädä junan alle. Kummassakin, jos niin tapahtuu, on mukana huolimattomuutta ja uhkarohkeutta, mutta vahingossa se ei käy
Jos näin voidaan ajatella niin eikö tällöin voida ajatella henkilöä itseään, että se menee laivan kaiteen yli ja hyppää. Mä pidän Timo Suikkasen mahdollisuutta tehdä itsemurha. Ei se että avioliitto on kunnossa myöskään voi kumota sitä ja kyse on Timo Suikkasen vaimon käsityksestä että avioliitto oli heillä kunnossa -oliko se sitä Timo Suikkasen mukaan. Tosin Viking Gabriellalla ei ollut tuohon aikaan videotallentimia yhtä paljon kuin on nykyisin. Se tiedetään siis varmasti tallentimien perusteella että Suikkanen lähti takaisin "juhlakansan" pariin ehkä videotallentimien perusteella(?) kunnei löytänyt hyttiavainta mistään, eikä sen jälkeen Suikkasesta ole mitään tietoa eli ei palannut hyttiin, paitsi se mitä hän oli poikansa kaverille todennut baarissa: "mistä saisi vaimolle ruusuja". Kummallista on se, ettei hän koputtanut koskaan poikansa hytin oveen tms. (tiesi poikansa hytin): "ootko sä kunnossa, tule nyt herran tähden avaamaan tämä hytin ovi mulla on asiaa"? (riitako poikansa kanssa, josta ei voi kertoa poliisille?). Suikkasenkin suhteen vaan jää se ongelma, että hänen poikansakin on saattanut olla humaloituneen isänsä tappaja laivalla. En ole Gabriellalla koskaan matkannut, mutta miltein samanlainen "sisarlaiva" se on kuin Isabella/Amorella! Suikkanen olisi saanut hyttiinsä UUDEN avaimen laivan infosta, ettei olisi tarvinnut mennä "juhlakansan" sekaan ilman henkkareita jos olisi ollut tarve avainsotku selvittää infossa. Kyl alkaa vaikuttamaan että Suikkasen poika tai sen kaverit ovat saattaneet heittää Timpan laivan kaiteen yli tai tehnyt itsemurhan hyppäämällä kaiteen yli! Mä en muuta voi keksiä selitykseksi! Ei niin tyhmiä ihmisiä olekaan, että vedetään mies laivan kaiteen yli ellei omista läheisistä semmoisia rämäpäitä löydy. Siitä en tiedä oliko Timo Suikkanen tupakoitsija, että hänen tuli käydä ulkosalla. Timppa on saattanut joutua ennen Tukholmaa jo laivan potkurin sanelemaksi keskellä avomerta. Kummallista ettei poika pitänyt isästään koskaan mitään huolta kuin vasta aamulla...siis edelleenkään en pitäisi mahdottomana itsemurhaa!!

Vastaa Viestiin