Onko sinulle koskaan tapahtunut mitään yliluonnollista?

Parapsykologia, PSI, rajatieto, kummitukset, yliaistilliset tapahtumat jne. huuhaatieto tähän osioon.

Valvoja: Moderaattorit

Onko sinulle tapahtunut koskaan mitään yliluonnollista?

Kyllä
252
63%
Ei
147
37%
 
Ääniä yhteensä: 399

Tramontana Veggente
Alokas
Viestit: 9
Liittynyt: Ti Huhti 17, 2007 9:02 am

Yliluonnollista

Viesti Kirjoittaja Tramontana Veggente »


Itselleni sattui outo tapaus. :shock:
Menin sulkemaan liiterin ovea ja juuri kun olin n. kahden metrin päässä ovesta niin se sulkeutui ihan itse ilman että ehdin koskettaa. :o Minun tarvitsi laittaa vain säppi kiinni.
Huomautan vielä että ei tuullut yhtään!
Mielialani oli silloin hieman :evil: "nyppiintynyt" ja olen miettinyt onko sillä mitään tekemistä asian kanssa, että ovi meni kiinni itsestään nenäni edestä... Tietysti se voisi olla "etiäinen" itsestäni... :?:

Kun olen kiukkuinen niin saatan poksauttaa sähkölamput koskettaessani valokatkaisijaa. :shock: Tähän johtopäätökseen tulin kun jouduin vaihtamaan 8 lamppua parin, kolmen päivän aikana. Lamput palavat vain silloin kun olen pahalla tuulella. Joskus ehdin viime tipassa aavistaa tuleman, et nyt se lamppu tietysti palaa kun 'piip'. Arvatkaa vaan meneekö vuodessa lamppuja? Ei ole kiva ostaa joskus parin viikon päästä uutta samaan paikkaan. Tutut myyjätkin varmaan ovat ihmetelleet. Nyt ei ole palanut niitä lamppuja pitkään aikaan kun olen ollut niin hyvällä tuulella ja muutenkin niitä vähempi kesällä tarttee. :D

Minä aavistan myös ukkosen tulevan. Sisämaassa aavistin n. 4h ennen kuin se tuli ja nyt meren lähellä 1/2- 1h ennen. Sisämaassa tunne on voimakkaampi. Ilma on painostavampi ja hikoilen enemmän ja on tuskaisempi olo kuin täällä meren lähellä. Johtuisikohan se siitä, että meri-ilmasto on huomattavasti raikkaampaa? Aluksi väsytti muutettuani tänne se raikas ilma, mutta totuin siihen pian.

Että tällainen outo otus minä olen outoine kokemuksineen ja vieläpä ilman lääkkeitä minkään moista. Muutama burana vuodessa kuitenkin pitää akuutit kolotukset ja jomotukset kurissa. :P

Kaede
Alokas
Viestit: 2
Liittynyt: Ti Heinä 10, 2007 11:22 pm

Viesti Kirjoittaja Kaede »

No enpä tiedä onko tämä nyt varsinaisesti mitään yliluonnollista, mutta kerronpa kuitenkin.

Näin tässä puolisen vuotta sitten kolmena yönä peräkkäin erään vuosien takaisen kaverini ilmestyvän uniini. Siis ensin näin vain jotain unta ja sitten yht'äkkiä tämän kaverin kasvot ilmestyivät ihan tyhjästä ja heräsin, siis kolmena yönä peräkkäin sama juttu. Minulle tuli siitä hirveän painostava olo ja hävitin kaikkia vanhoja viestejä joita hän oli lähettänyt. Hulluinta tässä on se, etten ollut ajatellut häntä moneen vuoteen, koska hajaannuimme jossain vaiheessa eri teille, emmekä olleet enää missään tekemisissä. En edes muistanut koko ihmistä, kunnes hän tuli uniini. Ja sitten muutama päivä näitten unien jälkeen satuin selaamaan lehteä (vaikka en yleensä edes lue lehtiä) ja siinä oli pieni järkytys kun tuttu nimi kuolinilmoituksessa päivämäärä juuri ennen kuin aloin nähdä hänet unissani... Jonkun sortin telepatiaa vai..? :?:

Tai sitten hiukan kaukaa haettua? :)

Lydia07
Neuvoja-Jack
Viestit: 510
Liittynyt: Ma Huhti 02, 2007 10:31 am
Paikkakunta: Tre

Viesti Kirjoittaja Lydia07 »

Samanlainen unikokemus on minullakin.
Näin unta ensirakkaudestani, joka oli muuten täysin yksipuolista, hän oli ihastunut siihen yhteen tyttöön, jonka perään kuolasivat koko koulun pojat. Hän seisoi ikäänkuin näyttämöllä valokiilassa, muualla oli pimeää ja valo tuli ylhäältä. Hän näytti samalta kuin silloin ollessaan 16-vuotias.

Ihmettelin unta, kun en ollut ajatellut, enkä nähnyt miestä vuosikymmeniin.
Parin viikon päästä lehdessä oli hautajaisilmoitus. Hän näytti samalta kuin Badding ja kuolikin samalla tavalla.
Kun etsii toisen parasta, löytää omansa.
- Platon -

PanCamO
Nikke Knakkertton
Viestit: 196
Liittynyt: Pe Kesä 01, 2007 1:55 am
Paikkakunta: sitä ei moni tiedä..

Viesti Kirjoittaja PanCamO »

Eipä ole sattunut mitään omalle kohdalle :P
petetty, lyöty ja päähän potkittu.

Avatar
Blues
Rico Tubbs
Viestit: 1214
Liittynyt: Ti Heinä 17, 2007 3:11 pm
Paikkakunta: Aurinkoinen Etelä

Viesti Kirjoittaja Blues »

Yliluonnollista tai ei, mä ainakin uskon tähän "räyhähenkeen".
ostin kuusi vuotta sitten talon, jonka eräs mies oli aikanaan itse, omin käsin rakentanut. Ihan tyypillinen rintamamiestalo keskellä haja-asutus aluetta. Tämä mies oli koko ikänsä ollut piiruntarkka siitä, missä mikäkin on ja mitä vanhemmaksi tuli, sitä kiukkuisampi oli jos jotain muutettiin. Mies kuoli, ihan vanhuuttaan ja vielä tämän talon olohuoneen vieressä olevaan makuuhuoneeseen, joka oli ollut hänen ja rouvansa makuuhuone.
Kun ostin talon, olimme asuneet siinä puolivuotta vuokralla, ja tunsin perikunnan, eli tämän papan lapsista yhden vuosien takaa. Kauppakirjaa allekirjoittaessamme kertoilin, että mitä muutoksia aiomme talossa tehdä. Eräs veljeksistä totesi, että "toivottavasti isä ei suutu!" nauroimme kaikki ja samalla pojat muistelivat isänsä jämptiyttä.
Asuimme talossa vuoden verran, ilman että teimme mitään. Tutustuimme. Mitään ei tapahtunut. Ainoastaan joskus kellarissa, missä oli nk. Antti-uuni, tuntui siltä, että joku oikeasti seuraa miten taloa lämmitän. Se vaan tuntui. Samaten yläkerrasta kuului askelia, mutta kun teimme testin niin, että minä kävelin yläkerrassa ja Exä kuunteli alhaalla, mitään kävelyn ääniä ei kuulunut.
Seuraavana kesänä aloitimme remontin. Kaadoimme osan olohuoneen ja eteisen välistä seinää saadaksemme kaarioven niiden väliin. Muutimme kellaritilat entisestä puuvarastosta takkahuoneeksi ja sisustimme sen sohvilla ja nojatuoleilla, että siellä olisi mukava poltella tupakkaa ja siemailla olutta saunan lomassa.
Viikko näiden muutosten jälkeen ajelin aamulla töihin ja mietin mielessäni, että olisi hirveää jos kävisi niinkuin eräälle tutulleni, joka poikkesi kioskilta röökiä ja mietti myyjän kanssa, että mihinkähän nuo paloautot on menossa. Tuttuni luohan ne olivat menossa. Menetti palossa talon, koirat, omaisuutensa ja veljensä.
Iltapäivällä sitten soi puhelin. Kunnan palotarkastaja soitti, että teillä on tulipalo. Palo on hallussa, mutta eläimet pitäisi tulla päästämään ulos, kun eivät itse uskalla mennä sisälle. Sisällä oli 3 palveluskoiraa ja aivan hulluina.
Palo oli alkanut kellarista. Samana aamuna oli käynyt nuohooja, mutta siitäkään ei selvyyttä tullut, mistä palo alkoi. Palo tuhosi kellarista kaiken, mitä sinne oli tehty.
talosta tuli asumiskelvoton hetkeksi.
Asuessamme muualla kaatui vielä myrskyssä puu talon päälle.
Lopulta pääsimme takaisin kotiin ja jatkoimme remonttia.
Remontoimme keittiön, eteisen, yläkerran ja taas kellarin.
eräänä iltana, kun entinen alaiseni, hyvä ystäväni oli meillä yötä ja exä matkoilla, katselimme ensin telkkaria ja sitten sammutimme sen ja menimme yläkertaan nukkumaan. Päästyämme sänkyyn meni tv alhaalla päälle. Ajattelin kissan kulkeneen kaukosäätimen yli ja könysin alas sammuttamaan töllön. Laitoin kaukosäätimen lipaston laatikkoon ja lähdin ylös päin. Pääsin portaiden puoliväliin, kun tv meni uudelleen päälle. Sammutin sen virtakytkimestä. Kiipesin taas portaat ylös ja sammutin portaikon valot kytkimestä. Mitään ei tapahtunut. Usean kerran ränkkäsin kytkintä. Nothing.
Menin alakertaan ja sammutin portaikon valon. Kun kiipesin pimeässä takaisin ylös puolivälissä portaita valot syttyivät taas. Ja sammuivat ylhäällä normaalisti. Ainoastaan yläkerran koiraportti oli kiinni, vaikka lattia oli niin viettävä, ettei portti ilman salpaa ollut koskaan pysynyt kiinni. Eikä pysynyt myöhemminkään.
Mä voin tehdä mitä vaan, mitä haluan mä saan, mitä haluan mä voin.

Carina
Neuvoja-Jack
Viestit: 526
Liittynyt: Pe Heinä 20, 2007 3:05 pm
Paikkakunta: Keski-Suomi

Viesti Kirjoittaja Carina »

Kyllä minä ainakin uskon kaikenlaisiin yliluonnollisiin asioihin ja henkiin. Itselleni ei ole toistaiseksi tapahtunut mitään kamalan yliluonnollista, mutta äitini puolella on jokaisessa sukupolvessa yksi naispuolinen henkilö, joka osaa ennustaa ja kokee muutenkin yliluonnollisia asioita.
Äitini isoäitini äiti oli tunnettu eläinten parantaja, joka osasi koskettamalla parantaa eläimiä. Tätini on ennustanut minulle useasti ja kaikki (!) on pitäny paikkaansa. Hän on kertonut minulle monia sellaisiakin asioita, joita en olisi ikinä itse uskonut tapahtuvan.
Muutama omituinen tapahtuma tulee mieleeni, jotka koin muutama vuosi sitten. Sain rippilahjaksi sen perinteisen rippiristin, joka onkin minulle hyvin tärkeä. Se on aina kaulassani ja jos joskus harvoin olen joutunut sen ottamaan pois, niin minulla on turvattomuuden tunne. Kerran luin illalla lehteä istuma- asennossa, kun kuulin miten jotain ihan kuin tipahti lehdelle. Ihmettelin , että mikä se voisi olla..Löysin lehden päältä rippiristini. Pelkän korun, ketju oli yhä kiinni kaulassani. Hätääntyneenä tunnustelin ketjua ja koitin, että mistä se on poikki. Mutta se ei ollut poikki mistään! Risti vain oli tipahtanut ketjun läpi! En oikeasti keksinyt tälle mitään selistystä, sillä se ei ollut koskaan ennen tippunut, eikä myöskään koskaan sen jälkeen!
Toinen vähän vastaavanlainen tapahtuma tapahtui muutama kuukausi ennen kun erosin pitkäaikaisesta kihlatustani. Kihlasormukseni oli tiukka, ja jos halusin irrottaa sen sormestani, se vaati saippuavettä ja sinnikästä vetämistä irti sormesta. Kerran kuitenkin heräsin aamulla siihen ettei sormusta ollut sormessani. Kummissani pengoin peiton ja lakanat, mutta sormusta ei löytynyt. Siirryin tutkimaan lattiaa ja siirsin lattialla ollutta kirjaa. Sormus löytyi sen alta. Oliko tämä sitten ennuste tulevasta erosta?

Olen kokenut myös näitä unihalvauksia, ja ennen kuin tiesin mitä ne ovat, olin varma että koin öisin jotain yliluonnollista. Ne tuntuivat niin aidoilta! Kaikki äänet ja näyt..
Nykyään uskon, että nämä tarinat, missä ihmiset näkevät öisin haamuja ja kuolleita tuttaviaan, ovat näitä unihalvauksia. Itsekkin olen niiden aikana nähnyt mm. kuolleen mammani. Ja koska ne tuntuvat niin aidoilta, on helppo uskoa, että se todella tapahtui!
Itseäni kyllä vieläkin ihmetyttää, että miksi unihalvaukset ovat aina pelottavia? Johtuisiko se siitä, että ei pysty liikkumaan ja olo on sillon turvaton..
Minulla ei ole mitään niitä vastaan, joilla ei ole mitään minua vastaan.

Katjushka
Theo Kojak
Viestit: 1179
Liittynyt: Ma Kesä 11, 2007 9:17 pm

Viesti Kirjoittaja Katjushka »

Mulle tapahtui kaksi pikkujuttua, molemmat saman vuoden aikana joskus 10 v sitten. Ekassa olin kaupungin bussissa matkalla kotiin, ja mieleeni tuli ajatus, että pelästyisinköhän jos tämä bussi ajaisi kolarin. Olin juuri ajatellut, että tuskinpa sitä erityisesti säikähtäisin kun vauhtikin on näin hiljainen, kun bussi törmäsi pikkuautoon. Pikkuauto meni kasaan, mutta bussille ei käynyt kuinkaan. Pohdin kyllä sitä, että olisiko ajatus, joka tuntui tulevan ennen tapahtumaa mahdollisesti ollutkin samanaikainen kolarin kanssa. En tiedä.
Muutama kuukausi tuosta olin taas bussissa (bussi on näköjään mulle yliluonnollinen paikka :twisted:) kun yhtäkkiä tuntui siltä, että rekka-auto ajaa mua päin. Tunne kesti vain hetken ja sitten tuli rauhallinen olo, ettei mitään ollutkaan tapahtunut. Myöhemmin sinä päivänä sain kuulla, että isäni oli ajanut juuri siihen aikaan kolarin rekan kanssa, mutta ei ollut itse kuitenkaan loukkaantunut. Ei ole koskaan tullut kysyttyä oliko rekka valkovihreä niinkuin mun "näyssä".

Otto
Jack Taylor
Viestit: 18
Liittynyt: To Syys 20, 2007 5:25 pm

Viesti Kirjoittaja Otto »

Joo tota. Ennen ei ole sattunut oikeen mitään, mitä nyt on kummituksia tullut nähtyä pimeellä mettässä..

Tästä on nyt pari kk. Heräsin yöllä ja kävin wc:ssä. Tulin takaisin sänkyyn kun huomasin että digiboksin ja kelloradion kello on eri ajassa. Nämä olisi selitettävissä tietenkin sähkökatkoksella. Laitoin valon päälle ja huomasin että rannekello ja seinäkellokin on eriajassa. Halusin vielä tarkistaa kännykän ja sekin oli eriajassa. Aamulla kun heräsin kaikki kellot näytti 07:00 niin kuin pitikin. En tiedä miten tämä olisi selitettävissä.. :o

tre_1982
Olivia Benson
Viestit: 746
Liittynyt: La Elo 25, 2007 2:51 pm
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja tre_1982 »

Hmm.. en tiedä yliluonnollisista asioista, mutta onhan noita järjellä selittämättömiä tapauksia tullut omallekin kohdalle muutaman kerran. En kuitenkaan viitsi tässä alkaa kertomaan, sillä ne ketkä minut tuntevat, tunnistaisivat minut niistä jutuista. :lol: Haluan pysyä anonyyminä. Veikkaan nimittäin että ainaskin pari tuttua käy tälläkin foorumilla lueskelemassa. 8)

I am a nobody,
nobody is perfect,
therefore I am perfect.


Daphne
Aloitteleva Besserwisser
Viestit: 14
Liittynyt: Ti Loka 09, 2007 12:51 am

Viesti Kirjoittaja Daphne »

No mainitaan nyt, vaikka tapaukset eivät olekaan mitenkään erityisiä. :roll: Eli mieheni lapsuudenkodissa, maatilalla, on "kotikummitus", joka aukoo ovia ja liikkuu sisällä talossa. Silloin, jos satut olemaan yksin, saatat kuulla, kuinka "kummitus" liikkuu kellarikerroksessa, aukoo ovia ja laskee vettä hanasta. Useampi ihminen on raportoinut näistä kummallisista äänistä. Näitä on sattunut etenkin silloin, kun joku on ollut talonvahtina mieheni vanhempien ollessa lomalla ja talo on ollut tyhjillään. Joskus aluksi säikähdin alakerrasta kantautuvia ääniä ja sitä, kuinka makuuhuoneen ovi saattoi mennä yllättäen kiinni. Enää ei pelota olla yksinkään, sillä fiilis on kuitenkin aika leppoisa. Ei taida tämä "kummitus" olla mitenkään pahansuopa, kunhan vaan liikuskelee talossa ympäriinsä.

albaanisissi
Frank Drebin
Viestit: 384
Liittynyt: Ma Syys 10, 2007 8:59 pm

Viesti Kirjoittaja albaanisissi »

joskus mukulana oltiin illalla talvella tulos paikalliselta kaukalolta parin kaverin kas kotio päin ni tuli yhtäkkiä aivan järkyttävän kirkasta niin kirkasta et kaikki meni mustavalkoseks eikä meinannu pystyä pitään silmiä auki ja kumminkaa se valo ei niinku tullu mistään ei ainakaan nähty mistä olis tullu oli vaan hetken järkyttävän kirkasta ja sit se vaan loppu. joskus 12 vanhana isot pojat kerto meille spiritismistä ja sitä sitte mentiin kerrostalon poikien kans myöhään illalla koittaan kerrostalon väestönsuojaan ja meidän tolos asu sillon yks rauno niminen hullu vanha äijä joka vaelteli aina pitkin talon käytäviä ja ei keksitty mitään mitä kysyä siltä saatananlta ni kaveri kysy et onko rauski tää ni ennenku tuli "vastausta" ni rauski alko nauraan aivan hulluna huoneen viimesessä häkkivarastossa :shock: sattu oleen juur siä tonkimas jotain ku me tultiin ja meni piiloon ja pokka petti ku kysyttiin et onko se tää :lol:
This one time, i shot a guy to his adams aple just to see how long it takes to him to die. I was with other guy and we had 15 dollar bet on it, i lost. It tooked a few minutes, he drowned in hes own blood actually.
-richard kuklinski-

EuroJR
Jessica Fletcher
Viestit: 3342
Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
Paikkakunta: Costa del Crime

Viesti Kirjoittaja EuroJR »

Olen tainnut aiemminkin mainita, että muutama "yliluonnollinen", "selittämättömän" tai mitä lienee tapahtuman olen kokenut. Tämän johdosta olen kiinnostunut näitä tonkimaan. Lisäksi tiedän ja tunnen vaikka kuinka paljon ihmisiä, jotka ovat kokeneet samankaltaisia tapahtumia.

Useimmat näistä perhepiirin ulkopuolella kuitenkin vaikenevat. Ja kukapa viitsisi paljon naputella niitä palstoillekaan, vain saadakseen paatoksellisen skeptikkohyökkäyksen päällensä. On kumma, ettei näistä voi keskustella. Tunnen huuhaaporukkaa ja skeptikoita. Jokaisessa on omia piirteitään, hyviä ja huonoja. Kuitenkin heikoin keskustelija on tähän mennessä eräs skeptikko, jonka perusteet kuuluviat "ne on kaikki huijausta" tai "ei ole mitään yliluonnollista". Tämä huudettuna toisten päälle. Sama mies joutui aikanani kanssani väittelyyn ns. Olbersin paradoksista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Olbersin_paradoksi
Kun en tyytynyt hänen väitteeseensä "valon aallon kaarteista" ja esitin todistusaineistoksi kirjaa, sain vastaukseksi huudon:"mä oon kuule yliopistolla lukenut astronomiaa, mä tiedän". Noh, laitoin miehelle sitten otteen kirjasta ja wikipediasta ja pyysin vastausta. Sitä ei ole sitten vieläkään kuulunut... 8)

Sääli, että skeptikot ja huuhaa-porukka on täysin vastakkaisissa leireissä ja hyökkäyksien/taisteluiden sijaan ollaan asemasodassa. Itse haluaisin tutkia ja lukea, pitää avoimen mielen puoleen jos toiseen, siinä välissä.

cicero
Michael Knight
Viestit: 4164
Liittynyt: Pe Syys 07, 2007 2:40 pm
Paikkakunta: ulkomaat

Viesti Kirjoittaja cicero »

niinhän sitä parhaiten löytää vastauksia kun kulkee silmät ja mieli avoinna...
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"

Bombay
Adrian Monk
Viestit: 2860
Liittynyt: Ma Touko 07, 2007 9:25 am

Viesti Kirjoittaja Bombay »

EuroJR kirjoitti:
Sääli, että skeptikot ja huuhaa-porukka on täysin vastakkaisissa leireissä ja hyökkäyksien/taisteluiden sijaan ollaan asemasodassa. Itse haluaisin tutkia ja lukea, pitää avoimen mielen puoleen jos toiseen, siinä välissä.
Aivan samaa mieltä. Mutta vaikka muussa tekstissäsi lyttäsit skeptikoita niin kyllä ns. huuhaa-porukastakin löytyy semmoisia jotka hermostuu jos haluaa vähän enemmän todisteita.

wretch
Javier Pena
Viestit: 1744
Liittynyt: La Elo 18, 2007 11:52 pm
Paikkakunta: Nekropolis

Viesti Kirjoittaja wretch »

^Molempien puolien ns. tosiuskovat ovat yhtä rasittavia.Itselleni ei ole tapahtunut mitään yliluonnollista, mutta jos jollekkin on niin en tätä henkilöä lähde yleensä tyrmäämään.Paitsi no myönnetään se, että "parantajista" saan näppylöitä.

Vastaa Viestiin