Suomennan ja vapaasti lyhennän tarinan kirjasta "Mystery, intrigue and suspense"
-------------
Geraldine Cummins, pienikokoinen irlantilaisnainen County Corkissa istui tiskilleen ja kirjoitti vaikuttavaa jatkoa Uudelle Testamentille, Raamatun tyyliasuun. Kirja kertoi Lähi-idän poliittisista ja uskonnollisista kiemuroista Jeesuksen kuoleman jälkeen. Nyt elettiin kuitenkin 1920-luvulla...
Kirja, The Scripts of Cleophas, ei kuitenkaan väittämänsä mukaan ollut fiktiota vaan välitetty hänelle sanasta sanaan henkilöltä joka eli tuona aikana. Tämä "välittäjä" kertoi hänelle kauan sitten kuolleen Cleophasin sanat. Yksityiskohtainen, detaljoitu kuvaus tuosta ajasta, josta raamatuntutkijat ja historioitsijat tietävät kovin vähän.
Kirkollisissa piireissä kuohui joskin aiheesta puhuttiin innostuneesti ja kiivaasti. Luonnollisesti tarinan alkulähde kyseenalaistettiin. Osa oli sitä mieltä, että kirja on Jumalanpilkkaa. Yhtä kaikki, havaittiin ettei Geraldinella ollut minkäänlaista tietoutta kreikan-, latinan- tai hebrean kielestä. Mitään keinoja saada tarvittavaa taustatietoa ilman noiden kielten hallintaa ei katsottu olevan.
Geraldine Cumminsin on parapsykologisissa piireissä katsottu olevan kaikkien aikojen automaattikirjoittaja. Hän kirjoitti valtavan määrän "tuolta puolen". Ollessaan näissä "kirjoitustiloissaan", 1500 sanaa tunnissa. Kiistanalainen teos kursittiin kokoon eri viesteistä joissa yhteensä yli miljoona sanaa!
Kensingtonissa järjestettiin tilaisuus johon osallistui parapsykologian tutkijoita, kirkonmiehiä ja muuta kiinnostunutta yleisöä (huom. missä skeptikot?). Geraldine keskittyi ja aloitti kirjoittamisen valtavalla nopeudella. Istunnon lopussa tutkittiin kirjoituksia jotka yhteisellä päätelmällä todettiin kuvaavan erityisellä tarkkuudella ja täsmällisyydellä kirjoittamastaan aikakaudesta.
Geraldine Cummins itse kertoi kokevansa koko asian hieman ristiriitaisesti. - En ole ylpeä tuosta teoksesta, hän kertoi. - Se ei ole sitä mitä haluaisin kirjoittaa taikka lukea. Minä en kuitenkaan sitä omalla vapaalla tahdollani kirjoittanutkaan. Toimin vain materiaalisena välikappaleena.
G.C. syntyi 1890 Corkissa yksitoistalapsiseen perheeseen. Isänsä toimi lääketieteen professorina paikallisessa yliopistossa. Kirjalliset lahjakkuutensa ilmenivät jo lapsena. Hän kirjoitti mm. näytelmiä koulun juhlatilaisuuksiin, sekä myöhemmin toimi avustajana paikalliselle sanomalehdelle.
Tavattuaan kuuluisan meedion Helen Dowden Pariisissa 1914, kaikki muuttui. Naiset ystävystyivät ja Geraldine kiinnostui kovastikin henkimaailman hommista. Pikkuhiljaa hänelle sanotaan kehittyneen kyky toimia välittäjänä, 20-luvun puoliväliin mennessä tämä kyky toimi jo päätä pahkaa. Hän kirjoitti ns. automaatiokirjoitusta valtavalla nopeudella.
Geraldinen tyyliin kuului istua hiljaiseen huoneeseen kynä kädessä, paperipinon päällä. Muuta rekvisiittaa ei tarvittu. Vuosien aikana hän kirjoitti yhteensä 15 kirjaa "tuonpuoleisen" kertojan ohjailtavana. Kirjojen kuvaama maailma oli aina viimeistä piirtoa myöten tarkka ja huoliteltu kuvaus ylimaalkaisen sijaan.
Kanadan pääministeri Mackenzie King kävi useasti tapaamassa Geraldinea. Luonnollisesti tapaamiset käytiin salassa hotellilla, kotiosoitteen sijaan. Geraldinen kerrotaan välittäneen 1945 kuolleen Amerikan Yhdysvaltojen presidentin Franklin D. Rooseveltin ohjeita. Näissä ohjeissa oli varoituksia tulevasta Korean sodasta sekä ennustus de Gaullen valtaanpaluusta Ranskassa 1958.
Vuonna 1959, Geraldinen ollessa jo 69, hän saavutti uransa huipun ns. "Cummins-Willet kirjoitukset". Nämä vasta vuonna 1965 julkaistut kirjoitukset kertoivat hämmästyttävistä keskusteluista erään skeptikkopojan ja kuolleen äitinsä välillä.
Geraldine oli ollut v. 1957 lomalla Bantry Bayssa kun hän vastaanotti kirjeen W.H.Salterilta (Psychical Research Societyn kunniasihteeri). Hänellä olisi tarjota kiinnostava tapaus. Eräs tutkijaryhmän jäsenistä menetti muutama kuukausi sitten äitinsä ja haluaisi lähettää hänelle sanoman. Ainoana lisätietonaan nimi Henry Tennant. Geraldine ei miestä tuntenut.
Geraldine vetäytyi työskentelyhuoneeseensa viideksi päiväksi. Tämän jälkeen palasi toimittaen valtavan määrän tarkkoja ja hyvinkin henkilökohtaisia viestejä edesmenneeltä. Jopa niin henkilökohtaisia, että osia piti jättää pois myöhemmin julkaistusta kirjasta (Swan on a black sea). Epäilevä poika vakuuttui täysin. Epäilijöitä ei kuitenkaan puuttunut. Väitettiin heidän tunteneen aiemmin. Puolustajat kysyivät miten muutaman päivän aikana saattoi kukaan kirjoittaa, tietää, muistaa noin valtavan määrän pikkudetaljoitua tietoa toisesta?
Gerraldine itse päätti jättää tuon teoksensa päätyökseen ja viimeiseksi kirjalliseksi tuotoksekseen. Hän kertoi olevansa täysin vakuuttunut ja onnellinen kuolemanjälkeisestä elämästä.
Vuonna 1969 hän lähti asiaa tutkimaan konkreettisesti. Hän kuoli rauhallisesti kotonaan Conty Corkissa 79-vuotiaana.
Geraldine Cummins
Valvoja: Moderaattorit