Erilaisia lahkoja / uskontoja

Parapsykologia, PSI, rajatieto, kummitukset, yliaistilliset tapahtumat jne. huuhaatieto tähän osioon.

Valvojat: Raid, Moderaattorit

VoDKa
6 miljoonan dollarin mies
Viestit: 4966
Liittynyt: Ke Marras 07, 2007 5:17 am
Paikkakunta: Better place.

Viesti Kirjoittaja VoDKa » Ti Elo 12, 2008 12:47 am

nemo kirjoitti:Alkuperäiseen kysymykseen. Olisikohan tämä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maitobaari

http://www.geocities.com/marttiranta/
Ei ole. Perustaja on nainen ja liike on levinnyt ulkomaillekin jossakin määrin.

One day I might just disappear and you will never find me. Nobody will ever find me.


Tatum
Alibin satunnaislukija
Viestit: 111
Liittynyt: Ma Kesä 16, 2008 1:28 pm

Viesti Kirjoittaja Tatum » Su Elo 17, 2008 4:24 pm

Daavidin oksa -nimisestä lahkosta katsoin joskus dokumentin.. Oli aika kiinnostava. http://fi.wikipedia.org/wiki/David_Koresh
What would Grissom do ?
Television has brought back murder into the home - where it belongs
- Alfred Hitchcock

Log Lady
Alokas
Viestit: 15
Liittynyt: Ma Joulu 29, 2008 5:30 pm

Viesti Kirjoittaja Log Lady » Pe Tammi 02, 2009 6:49 pm

Luin taannoin tämän

http://crap.fi/archive/6830.thumb2.jpg

ja tein googlehaun Alma Kartanosta. Yksi linkki oli tälle foorumille tähän ketjuun.

Olen joitakin vuosia lukenut perustason tietoteoksia kaikenlaisista uskonnoista saamatta vastausta siihen mikä ylipäätään saa ihmisen uskomaan (vaikka itsellänikin oma uskoni on, ei-kristillinen sellainen). En myöskään ole saanut vastausta erittäin kiinnostavaan kysymykseen minkä vuoksi jotkut ihmiset ovat alttiita lahkoille ja aivopesulle. Se ilmiö jaksaa kiinnostaa ja kiehtoa kuin myös inhottaakin.

:roll:

joey
Fitz ratkaisee
Viestit: 6843
Liittynyt: La Marras 10, 2007 9:55 pm

Viesti Kirjoittaja joey » Pe Tammi 02, 2009 7:22 pm

Log Lady kirjoitti:En myöskään ole saanut vastausta erittäin kiinnostavaan kysymykseen minkä vuoksi jotkut ihmiset ovat alttiita lahkoille ja aivopesulle. Se ilmiö jaksaa kiinnostaa ja kiehtoa kuin myös inhottaakin.
Lämpimästi tervetuloa palstalle! Asiallinen nimimerkki avataria myöten :wink:

Mutta asiaan: minä olen järkeillyt asian niin, että suurin osa ihmisistä tuudittautuu mieluummin uskomuksiin kuin järkeilee asiat itse. Elämä on omalla tavallaan pirun helppoa silloin, kun joku muu sanoo sinulle, miten sinun pitää elää ja uskoa.

Liina Franklin
Alokas
Viestit: 8
Liittynyt: To Joulu 04, 2008 9:42 am
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Liina Franklin » Pe Tammi 02, 2009 10:35 pm

Hyvä kirja uskonnollisista konversioista ja niiden ymmärtämisestä on klassikko: Lewis Rambo: Understanding religious conversion

tuolla myös hieman samaa asiaa: http://www.religiousfreedom.com/confere ... /rambo.htm

Teen itse tällä hetkellä harjoitustyötä eräästä n. 400-500 henkilöä käsittävästä, melko radikaalista lahkosta (nimeä en valitettavasti voi tässä yhteydessä vielä mainita). Tähän kääntyneet ihmiset ovat pääasiassa uskonnollisista perheistä tai olleet uskonnollisesti aktiivisia jo ennen lahkoon kääntymistä. Monilla karismaattisilla liikkeillähän on tapana vedota juuri valtauskontojen jäseniin tarjoamalla heille kokonaisvaltaisempi, syvä, todellinen usko jossa saa olla Jumalan kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa. Tutkimani lahkon tiivis yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen luo myös tietynlaisen houkutteen, sen lisäksi se perustelee olevansa puhtain ja aidoin kristinuskon ilmentymä nykymaailmassa jne. Kääntynyt ikään kuin kokee vihdoin löytäneensä sen todellisen uskon jonka vastakohta on sekularisoitunut valtionkirkko. Näitä samoja piirteitä löytänette monista muistakin karismaattisista liikkeistä. Konversio on enemmänkin pitkäaikainen prosessi joka jatkuu uuteen uskoon "liityttyäkin", jatkuva pyrkimys kohti jotakin parempaa. Tuija Hovi on muuten tehnyt mielenkiintoisen tutkimuksen kääntymiskokemusten kerronnasta, siinä mm tulee hyvin ilmi miten koko elämä nähdään johdatuksena sen todellisen uskon luokse.

Pahoittelut jos kirjoitin vähän sekavasti, raskas viikko takana.

Log Lady
Alokas
Viestit: 15
Liittynyt: Ma Joulu 29, 2008 5:30 pm

Viesti Kirjoittaja Log Lady » La Tammi 03, 2009 8:39 pm

joey kirjoitti:
Log Lady kirjoitti:En myöskään ole saanut vastausta erittäin kiinnostavaan kysymykseen minkä vuoksi jotkut ihmiset ovat alttiita lahkoille ja aivopesulle. Se ilmiö jaksaa kiinnostaa ja kiehtoa kuin myös inhottaakin.
Lämpimästi tervetuloa palstalle! Asiallinen nimimerkki avataria myöten :wink:

Mutta asiaan: minä olen järkeillyt asian niin, että suurin osa ihmisistä tuudittautuu mieluummin uskomuksiin kuin järkeilee asiat itse. Elämä on omalla tavallaan pirun helppoa silloin, kun joku muu sanoo sinulle, miten sinun pitää elää ja uskoa.
Kiitos. :mrgreen:

Jos oikein pessimistinen olo tulee, tulee mieleen että ehkä ei pitäisikään tutkia sitä miksi suurin osa maailman väestä uskoo (mitä ihmeellisimpiin asioihin), vaan sitä minkä vuoksi onnistuu olemaan ihmisiä jotka eivät usko. On vaikea kuvitella että esim. lähi-idässä, josta saa harva se päivä nähdä kuvia mustiin pukeutuneista nyrkin puijista, voisi syntyä joku ihminen joka kykenee täysin vapaasti muodostamaan omat näkemyksensä uskonasioista, mutta mistäpä sen tietää mitä kaikkea ihmisten päissä voi liikkua salassa... Sitä en taida kauheasti kehdata edes ajatellakaan että asia korreloisi ihmisen älykkyyden kanssa. Olisi erityisen masentavaa ajatella että suurin osa ihmiskuntaa (=uskovat) ovat vähä-älyisiä. Helpottavampaa on ajatella että he ovat harhaan johdettuja, varsinkin jos oma elämä on niin ankeaa että helpottaa turvata valmiiseen oppiin ja korkeampiin tahoihin.

Se varsinainen rikollisuus sitten (palstamme huomioiden), lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja sen sellainen - eihän sitä mikään uskonto hyväksy. Mikä sitten saa lahkolaiset niin sekoamaan päästään että he hyväksyvät luonnottomuudet (luonnollinen ihminen välttää yhteisöä tuhoavia toimia)? Mikä saa ihmisen asettumaan kaiken muun yläpuolelle omaa taivaspaikkaansa himoitessaan...?

Arlene
Lovejoy
Viestit: 1706
Liittynyt: Ke Joulu 12, 2007 8:30 pm
Paikkakunta: Pentonville

Re: Hesarissa juttua

Viesti Kirjoittaja Arlene » Ti Heinä 07, 2009 12:09 pm

X-tine kirjoitti:Heinäkuun hesarin kuukausiliitteessä on juttua kartanolaisuudesta. Ilkka Halmbergin kertomuksessa Viikko lintuna kauppaneuvos kertoo oman tarinansa, miten hänestä kartanolaisuudessa koulutettiin lapsisaarnaajaa.

Valitettavasti kartanolaisuus ei ole ilmiönä ainutlaatuinen. Saman tapaisia liikkeitä on maailmalla paljon, Suomessakin.

Tiedän kaksi koulutettua ihmistä, jotka tempautuivat lasarusveljiin. Naisia kumpikin. Kolmas tuttuni menetti vaimonsa ns. komppalaisuuteen (se on niin pieni yhteisö, ettei siitä ole julkisuudessa ollut mitään). Johtaja kielsi aviopuolisoilta seksielämän.

Muitakin on. Yhteistä niille on se, että perinteinen kristillisyys tuomitaan "luopumuksena" ja pyritään pyhitykseen, yläpuolelle ja pyhemmäksi muita. Lopun aikaa eletään, omaisuus viedään sen varjolla ja johtajat määräävät kaikesta. Seksielämä on sallittu vain johtajille. Paradoksaalista on se, että lasten piiskaamista ja monenlaista hyväksikäyttöä ei pidetä pahana.
Kartanolaisuudessa ainakin oli selvää pedofiliaa. Hurjaa on lukea kauppaneuvoksen kuvaus siitä, miten hän sai "alttarisiunauksen".
Kartanolaisuudesta on oma lukunsa Hannu Lauerman "Pahuuden anatomia" -kirjassa(Alma ja Tilda hyväntekijöinä). En ollut ennen kirjan aukaisemista tuollaisesta lahkosta kuullutkaan, mutta tuosta kirjoituksesta sai kyllä käsitystä, millaista lahkon meno oli ollut. Ihmeitten ihme, että kaksi lasta onnistui karkaamaan lahkosta!

wretch
Lovejoy
Viestit: 1649
Liittynyt: La Elo 18, 2007 11:52 pm
Paikkakunta: Nekropolis

Re: Erilaisia lahkoja / uskontoja

Viesti Kirjoittaja wretch » Ti Heinä 07, 2009 12:16 pm

^ Alma ja Tilda hyväntekijöinä oli mielestäni kirjan parasta antia.

Avatar
Valoviikate
Magnum
Viestit: 1415
Liittynyt: Pe Helmi 22, 2008 7:12 pm
Viesti:

Re: Erilaisia lahkoja / uskontoja

Viesti Kirjoittaja Valoviikate » Pe Marras 12, 2010 8:25 pm

Löysin Yle areenasta mukavan dokumentin Kartanolasta. http://areena.yle.fi/haku//uusimmat/hakusana/kakola
Koska se poistuu tuolta parin päivän sisällä, kirjoitin teille (ja itselleni) mitä tuolla todettiin.

Entinen opettaja Alma Kartano keräsi 1920-luvulla ympärilleen joukon jumalaa pelkääviä suomalaisia, jotka uskoivat maailmanlopun olevan ovella.
Kuva
Leevi K. Laitinen kertoo synkistä kokemuksistaan.

- Lahko syntyi sisällissodan runtelemassa Satakunnassa.
- Siihen kuului pieksemistä ja kidutusta, myös julkisesti. Leevi K. Laitinen kertoo, että eniten piiskattiin pikkulapsia, mutta kaikki muutkin saivat selkäänsä: aikuisia piiskattiin jopa lastensa nähden. Kartanolaisia nöyryytettiin monin tavoin, Laitinen kuvailee tilannetta, jossa oli huoneessa, jossa oli pöytä ja Alma meni sen ääreen istumaan, niin että siihen jäi pieni tila, mistä pääsi menemään ohi. Hän laittoi Leevin juoksemaan sitä ympäri pelkkä paita verhonaan ja piiskasi pojan takapuolta tämän mennessä ohi. Hän vaati poikaa veisaamaan: Tuomiopäivä on kauhistava, sydänjuuret väristää, silloin kaikki katoavat, hukkuu koko maailma tää, silloin kaikki peljistyy, tuomari kun lähestyy.
- Kuten missään lahkossa, mitään ei saanut kyseenalaistaa, lahkon johtajat olivat viisampia kuin muut ja heillä oli aivan erityinen yhteys Jumalaan.
- Perhe-elämä oli syntiä. Kaikki seksi oli suurinta syntiä, mitä voi olla. Avioliittot olivat "kirkon siunaamaa huoruutta" ja avioliitot yhteisössä lakkasivat käytännössä olemasta.
- Maailmanloppu oli tulossa muutaman vuoden sisällä. Kaikki, jotka eivät kuuluneet lahkoon, suruttomat, joutuisivat Piinahelvettiin, jossa heitä odottaisi ikuinen polttava tuli.
Kuva
Leevin äiti ylhäällä, toinen vasemmalta.
- Leevi Laitinen kertoo äitinsä olleen yliherkkä ihminen. Synnytykset olivat olleet hänelle todella raskaita tapahtumia, minkä hän myönsi itsekin: joka kerta synnyttäessään oli pelännyt kuolemaa. Laitinen kuvailee, että sitten tuli vapahtaja Alma Kartano, joka sanoi, ettei enää tarvitse pelätä synnyttämistä ja kuolemaa, joten totta kai se vapautti. Laitisen isä oli samalla liittynyt lahkoon, koska oli halunnut olla vaimolleen mieliksi: kun sitä vaimo todella oli tahtonut. Suora lainaus ohjelmasta: Äiti vei poikansa vieraaseen taloon satojen kilometrien päähän. Yhtenä aamuna äiti sitten oli vain kadonnut. Kun itkuinen Leevi kyseli äitinsä perään, sai hän rajusti selkäänsä. Lapsi oli siirretty kartanolaisten käsiin.
Kuva
Kuva
- Alma Kartano otti pian Tilda Reunasen mukaan johtamaan lahkoa. Yhdessä keksivät lisää sääntöjä - kieltolista pitkä ja yksityiskohtainen, mm. radio kielletty, "kravatti paholaisen hirttonaru"
- Naisten rinnat latistettiin sidoksin pois. Lahkon silloinen asukki, Aili Siitonen, kertoo: "Ihan latuskarintoja, jotain ihme konstia siin täytyi käyttää... Ne olivat Alma Kartano ja Tilda Reumanen kuitenkin kaks niin rehevää ihmistä, että auton penkillekään ei mahtunut kuin he yksikseen istumaan."
- A. Kartano oli selvästi hyvin pettynyt valtion kirkkoon, hänen tarinoissaan oli "helvetin peräseinä pappien pääkalloista tehty". Samaan aikaan kirkkoa käytettiin häikäilemättömästi kulissina.
- A. Kartanon veli oli ollut sisällissodassa Punakaartissa ja sodan jälkeen Kartano itse vastusti asevelvollisuus kutsuntoja.
- Naiset väittivät, että Raamattu on suljettu 7 sinetillä, jotka vain he pystyivät avaamaan. Heidän mukaan sana nebukandnessar sisälsi merkityksen/merkitsi "ne puut kaadetaan ja saarretaan."
Termi ariel viittasi ihmiseen, jossa arkuus eli, siis arkaan ihmiseen.
Ammonin heimo oli nuoruuden liha joka on aina ammollansa.
- Kartano oli imenyt vaikutteita erittäin maailmalle kielteisistä lahkoista, joihin tutustunut vieraillessaan nuoruudessaan Inkerinmaalla.
Niitä olivat a) Lústit - hyppääjät, jotka elivät askeesissa ja ruoskivat pahan ihmisestä.
b) Skópsit - Kastroidut. Kyseessä on 1770-luvulla syntynyt liike, jossa uskottiin (tai uskotaan, en tiedä onko se yhä olemassa, toim. huom.) että, seksi oli hirveys. Miehiltä leikattin kivekset, joskus myös penis ja naisilta leikattiin rinnat pois. Yksi peruste tälle oli uskomus, että Aatami ja Eeva salakuljettivat omenia Paratiisista, Eeva rintoinaan ja Aatami kiveksinään.
- Kartanolassa lapsilta uhattiin usein leikata ulkoiset sukuelimet.
- Horrossaarnaaminen / unissa saarnaminen oli merkittävä osa lahkon toimintaa.
- Sama ajatus on käytössä muissakin lahkoissa eli että nukkuva ihminen toimii Jumalan tulkkina. Kartanolassa unissa saarnaajana toimi Tilda Reunanen.
Laitinen antaa esimerkin, että eräänä päivä lahkossa suunniteltiin matkoja, jolloin Reunanen kävi lepäämään, kuulemma sai yhteyden Jumalaan ja sitten ilmoitti, kenen oli määrä mennä minnekin. Alma Kartano kyseenalaisti: ei Herra niin voinut sanoa, eikö noiden tyttöjen pitäisi sittenkin mennä paikkakunnalle x, eikä paikkakunnalle y? Reunanen kävi uudestaan sängylle ja hetken päästä sanoi, että tyttöjen olikin määrä mennä paikkaan x, Herra kertoi asian olevan niinkuin Alma oli ennalta arvellut.
- Lahkolaisen Kalle Virtasen entinen naapuri tms. kertoi Virtasen menneen unissasaarnaajan tilaisuuteen. Se oli ollut tupaten täynnä väkeä, jollain ilveellä tilaa oli saatu ja Virtanen oli saanut haettua tuolin, jolle istuutui. Reunanen oli siinä käynyt pitkälleen ja nukahtanut. Hän alkoi saarnaamaan Kallelle ja saarnan aikaan kärpänen oli lennähtänyt naisen huulen päälle. Hetken päästä salaa hän oli puhaltanut sen pois.
(Tämä ilmeisesti oli saanut Virtasen hälytyskellot soimaan, toim. huom. Tämä Virtasen tuttava kertoo, että saarnaan aikana Reunanen oli kävellyt pitkin huonetta.)
- Lahkossa harjoitettin myös alttarisiunausta. Vain tietyt henkilöt osallistuivat siihen ja yksi heistä oli Leevi Laitinen. Laitinen kertoo, että siinä mentiin yksi kerrallaan huoneeseen, jossa Kartano ja Reunanen olivat, ja osallistujia oli kielletty kertomasta mitä siellä oli tapahtunut. Naiset käskivät häntä riisumaan housut ja menemään sängyllä horrostavan Reunasen viereen. Reunanen laski toisen kätensä Leevin päälle, toiseen otti pojan sukuelimet ja lausui alttarisiunauksen, joka kesti 10-15 minuuttia.
Lapsisaarnausta on täällä käsitelty, varmaankin aivan samat asiat ja laajemmin, mutta muutama sana siitäkin:
- Leevi oli lahjakas lapsisaarnaja. Hänen saarnansa olivat kaikki vanhasta testamentista ja ne saarnattiin oikein huutamalla. Aiemmin mainittu Siitonen kertoo, että oli Leevin ikätoveri, eikä ymmärtänyt saarnojen sisällöstä mitään.
- Kerran 7-vuotiaana Leevi oli alkanut itkemään kesken saarnan. Häntä oli sitten nuhdeltu huonosta saarnasta ja hänelle oli ilmoitettu, että piru tulee hakemaan hänet yöllä. Hänelle sanottiin hyvästit ja hänet laitettiin pimeään huoneeseen vartomaan pirua.
- Kartanolalla ja Reunalalla oli käytössään monia taloja, joista valita, missä heidän mieli pitää saarnatilaisuuksiaan. Niitä ennen he komensivat jonkun aikuisen kiertelemään katsomaan, ettei kukaan ulkopuolinen ollut niin lähellä paikka, että olisi voinut kuulla saarnan.

Kuva
Kuva
Alma Kartanon ja Tilda Reunasen yhteishauta. Joku hoitaa hautaa yhä.

Alma Kartanon hauta-arkku jäi raolleen ja rotta pureskeli osan kasvoista.
Hänen kuolmensa jälkeen Tilda Reunanen pyristeli irti lahkosta ja alkoi tuntea katumusta. Vielä 10 vuotta jälkeen päin vanhainkodissa hän mietti kuumeisesti, mitä hänelle kuolemansa jälkeen tapahtuu.
Kartanolan lahko lopetti toimintansa kannattajien puutteessa.

Avatar
Valoviikate
Magnum
Viestit: 1415
Liittynyt: Pe Helmi 22, 2008 7:12 pm
Viesti:

Re: Erilaisia lahkoja / uskontoja

Viesti Kirjoittaja Valoviikate » To Touko 12, 2011 8:42 pm

http://www.apu.fi/artikkeli/lahkon-lapsi
^Tällainen artikkeli. Olen poistanut muutamia lyhyitä pätkiä liittyen Laitisen nykyisiin vapaa-ajan viettotapoihin, jotka koin epäolennaisiksi. Tummennukset ovat omiani.
Lahkon lapsi
Fanaattinen kartanolaisuuslahko tuhosi aikanaan parisuhteita, perheitä ja jopa kyläyhteisöjä, mutta lahkon lapsisaarnaajaa Leevi K. Laitista se ei pystynyt nujertamaan

Eletään kiirastorstaita vuonna 1933 Kaihlamäen kylässä Kangasniemellä. Parivuotias Leevi Laitinen istuu potalla ja huutaa isää pyyhkimään, mutta isä on kiireinen kaupan puolella. Joku toinen perheenjäsenistä tarjoaa apuaan, mutta Leevi haluaa vain isän.

Äkkiä kahdesta vieraisilla olevasta naisesta toinen nousee ylös, riuhtaisee lapsen syliinsä ja kantaa saunalle riipien matkalla pensaista pitkiä risuja. Saunassa nainen riisuu lapsen alastomaksi ja alkaa piiskata. Kun lapsi jatkaa uppiniskaista linjaansa, nainen nostaa tämän kohti kattoa, jossa leijailee paksu savukerros. Lopulta lapsi pyörtyy häkään.

Näin Leevi Laitinen tapasi ensimmäisen kerran hurmoshenkisen uskonlahkon kartanolaisuuden johtajan Alma Kartanon ja hänen uskonsisarensa Tilda Reunasen. Tuolloin Leevi ei vielä tiennyt, että Almasta tulisi pian hänen uusi ”äitinsä”.
Kartanolaisuus oli kristinuskon hurmosliike, joka vaikutti erityisesti Satakunnassa 1920–1950-luvuilla. Lahkon päävaikutusalueet olivat Huittinen ja Vampula, mutta lisäksi lahkolaisia oli ainakin Kangasniemellä, Lavialla, Sippolassa sekä Juupajoella. Leevin kotiin lahko tuli paikallisen kiertokoulun opettajan kautta. Nainen oli kääntynyt kartanolaisuuteen ja etsi uusia käännytettäviä: uskonnollisen kasvatuksen saanut Leevin äiti oli helppo uhri.

– Ja kun aivopesu oli valmisteltu, paikalle kutsuttiin itse profeetta eli Alma Kartano, Leevi Laitinen kertoo.

Kartanon ensimmäinen vierailu jäi mieleen ennen kaikkea Leevin silmittömän ja epäreilun selkäsaunan takia. Eikä kukaan olisi siinä vaiheessa edes pystynyt arvaamaan, miten pahasti lahko vielä saisi perheen verkkoonsa.
On tammikuu 2010.

Kauppaneuvos Leevi Laitinen seisoo Vampulassa, Tuulikki-Vampula-lentokentän lennonjohtotornissa ja näyttää, kuinka kentän valot saa päälle kännykällä. Alakerran hallissa on Laitisen silmäterä, nelipaikkainen Piper Archer III. Toinen kone Piper Lance on huollossa.

Laitinen on nyt 78-vuotias, ja eläkepäivillään hän on alkanut harrastaa lentämistä. Lapsuudesta lahkossa on yli 60 vuotta. Laitista on pyydetty olemaan menneisyydestään hiljaa, mutta hän ei näe mitään syytä vaieta.

Tällä viikolla julkaistiin Ulla Appelsinin kirjoittama Lapsuus lahkon vankina (WSOY), joka kertoo Leevi Laitisen tarinan.
– Edelleen mietin joskus, tapahtuiko se kaikki todella, Laitinen sanoo.

– Ihmisten käännyttäminen tapahtui aivopesulla. Kartanolaiset etsivät sellaisia, joilla oli tavoitteena elää elämäänsä oikein ja saada tuonpuoleisessa hyvä osa. Kadotuksen pelossa oltiin valmiita vaikka luostarityyppiseen elämään.
Leevin perheessä tapahtui nopeasti raju muutos kartanolaisuuteen kääntymisen jälkeen. Vanhemmat käänsivät selkänsä ystäville ja sukulaisille, tuhosivat vanhat vaatteensa, muuttivat ruokavalionsa ja kielsivät lapsiltaan leikin. Ilosta tuli syntiä.

Vuonna 1935 4-vuotias Leevi siirrettiin lahkonjohtaja Alma Kartanon kasvatettavaksi, koska tämä oli vakuuttunut siitä, että vanhemmat kasvattaisivat lapset huoruuteen ja jumalattomuuteen. Kartano tapasikin hokea, että huoruuden himot heräävät viimeistään 3-4-vuotiaana.

Vanhemmat uskoivat vilpittömästi takaavansa lapsilleen taivaspaikan. Tosiasiassa Kartano halusi hyötyä näistä ”synnin hedelmistä”. Kun lapset oli ”puhdistettu”, heistä tehtiin lapsisaarnaajia.

Näitä kiertäviä lapsisaarnaajia oli lopulta kymmenkunta, ja Leevi Laitisesta tuli tunnetuin. Myös Leevin sisar Saara joutui Kartanon oppiin ja piti ensimmäisiä saarnojaan jo 8-vuotiaana.
Uudessa kodissa Sippolassa alkoi pikku-Leevin ”Jumalan työ”. Päivät täyttyivät lukemaan opettelemisesta sekä Raamatun lukemisesta, ja yöt menivät ikävää itkiessä. Oma perhe oli satojen kilometrien päässä, ja Alma Kartanoa oli kutsuttava äidiksi. Lapsen läsnäolo salattiin lahkon ulkopuolisilta. Vieraiden tullessa Leevi tungettiin piiloon komeroon, ja ulos pääsi vain pimeällä.

Leevi oppi nopeasti, että Jumalan tahto oli sama kuin Kartanon ja kakkosjohtaja Tilda Reunasen tahto. Jos heitä osasi palvoa tarpeeksi hyvin, takasi itselleen taivaspaikan. Kartanon vastustaminen oli synneistä suurin.

Kartanolaisuutta leimasi tiukka askeesi. Elämän piti olla raskasta ja vakavaa. Kaikki oli kiellettyä ja elämä ilotonta. ”Jos joku tarjoaa leikkikalua, pitää sanoa, että ei kiitos, meillä on Jeesus”, Alma Kartano ohjeisti. Lahkon ulkopuolisia kutsuttiin suruttomiksi, ja heidän syntistä elämää paheksuttiin kovasti.

Kartanolaiset näkivät syntiä kaikessa aina pitsiverhoista radioon. Taloissa ei koreiltu, kiharat olivat syntiä. Käsilaukkuja, koruja ja naisten hattuja ei hyväksytty, kravatti oli ”pirun hirttonyörä”, hampaiden hoitaminen turhuutta, valokuvat syntiä ja lihansyönti ankarasti kiellettyä – tosin Alma itse jäi kiinni aladobista.
Alma Kartano piti lahkolaisensa kurissa rangaistuksilla, vaitiololla ja pelolla. Kartanolaisuus oli ainut tapa pelastua helvetin lieskoilta. Lapsenkin täytyi saarnata aikuisten mallin mukaisesti. Jos se ei sujunut tarpeeksi paatoksella, piiskaamiseen osallistui koko talon väki.

Sääntörikkomuksista sai rangaistukseksi paastoa: alle 10-vuotiaat joutuivat olemaan syömättä kolme vuorokautta, yli 10-vuotiaat neljä. Aikuiset saivat 10–30 vuorokauden paastoja.

Rangaistuksia tippui jo siitä, jos ihmisestä ei rukoushetkellä tirissyt tarpeeksi katumusta ja kyyneltä. Lapset oppivat nopeasti tehokkaan tekoitkun.

– Alma Kartanon Jumala oli pelottava ja tuomitseva. Vähemmän puhuttiin armahtavasta Vapahtajasta, Leevi Laitinen muistelee.

Kartanolaisuus hajoitti perheitä, ystävyyssuhteita, avioliittoja ja jopa kokonaisia kyläyhteisöjä.

– Kukaan ei uskaltanut kritisoida tai esittää vastalauseita.

Mitä olisi tapahtunut?

– Housut kinttuun ja piiskaa. Se oli päivänselvää.
Leevi Laitisen saarnamatkat alkoivat, kun hän oli oppinut lukemaan. Lahkon iloksi se tapahtui nopeasti, sillä Leevi oli fiksu. ”Jos ette pelkeleet tee palannusta, joudutte helvettiin”, ärrävikainen nelivuotias saarnasi penkillä seisten. Naiset pyyhkivät kyyneleitä ja tuvat täyttyivät kuulijoista. Kirkassilmäiset lapsisaarnaajat saivat kerättyä myös hyvin kolehtia. Kun lapset alkoivat kiinnostaa viranomaisia, Alma Kartano esitteli vanhemmilta saamiaan valtakirjoja.

Lapsisaarnaajista puhuttiin ihmeprofeettoina ja heistä kirjoitettiin ihaillen lehdissä. Varsinainen käännytyssaalis jäi laihaksi: lahkoon kuului parhaimmillaan vain noin satakunta jäsentä.

Saarnatilaisuudet olivat pitkiä ja alkoivat myöhään, joten nelivuotias tähti ei pysynyt hereillä. Kun hakkaaminen ei auttanut, avuksi otettiin lääkkeet. Leevi nukutettiin väkisin päiväunille valeriaanatipoilla, että lapsi jaksoi yömyöhään saarnata.

Lahkon naiset pitivät Leeviä sylissä yleisön edessä, mutta hakkasivat tätä metsässä sivuteillä. ”Kun lihassa kärsit, pääset armoverhoon käärittyjen puolelle”, silmitöntä pieksemistä selitettiin.

Syytökset, pahoinpitelut, henkinen alistaminen sekä avoin halveksunta olivat arkea. 1930-luvulla selkäsauna ei ollut harvinaisuus, mutta kartanolaisten keskuudessa lasten pahoinpitely oli poikkeuksellisen rajua, sitä saattoi kestää pitkään ja usein siihen osallistuivat aikuiset joukolla. Kun kartanolaisia myöhemmin kuulusteltiin pahoinpitelyistä, he kiistivät kaiken.

Tämä kaikki toistuu Pietarsaaren tapauksessa, Laitinen huomauttaa.

Hän tarkoittaa Pietarsaaressa tammikuussa paljastunutta tapausta, jossa lestadiolaisjohtaja oli käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen 11:tä poikaa, lapsenlapsiaan. Hyväksikäytöstä vaiettiin, koska johtajaa haluttiin suojella.
Leevin sisko Saara kertoi joskus nähneensä vanhempiensa silmissä surua lasten kohtelun takia, mutta koskaan nämä eivät uskaltaneet nousta kartanolaisia vastaan. Kartanolaisille äidinrakkaus oli huoruutta, lapset ”porton palkka”.

Huoruuden peikko oli läsnä myös jokapäiväisessä elämässä. Alma Kartano halusi lannistaa himon ympäriltään niin vimmatusti, että himo alkoi hallita kaikkea ja lasten oli tunnustettava asioita, joista eivät vielä ymmärtäneet mitään.

Seksi oli Kartanolle pahin synneistä. Ankaran seksuaalikielteisyyden Kartano oli todennäköisesti ominut kahdelta uskonlahkolta, joihin oli tutustunut Inkerissä. Kartanolaisuudessa toistuivat monet lahkoille ominaiset piirteet: kiihkomieliset saarnaajat, pitkät polvirukoukset, pukumääräykset, lihaton ruokavalio, virsienveisuut, hurmoshenkiset todistamiset, uskollisuudenvalat sekä totaalinen seksuaalisuuden rajoittaminen.

Alma Kartano järjesti myös vastenmielisiä sessioita nimeltään ”Riisuminen”, ”Jumalan kivi” sekä ”Alttarisiunaus”, joissa oli pedofiilisia piirteitä. Seremonioista kiellettiin kertomasta lahkon ulkopuolisille – kartanolaiset itsekin tajusivat osan toiminnastaan sopimattomaksi.
Kun Leevi vuonna 1938 täytti seitsemän vuotta, hänet lähetettiin takaisin kotipaikkakunnalle, ei kuitenkaan oman perheensä luo. Tähän liittyy yksi raskaimmista muistoista: Leevin vanhemmat eväsivät lapsen kotiinpaluun. Alma Kartanon mielestä oli tärkeää katkaista sukulihan rakkaus, sillä se haittasi Herran työn tekemistä. Leevi sai käydä kotonaan vain erikoisluvalla, vaikka talo sijaitsi kilometrin päässä.

Leevi joutui tekemään kovasti töitä, mutta koulunkäyntiä lahko kaihtoi. Viranomaisille valehdeltiin, ja kahdelta lahkon lapselta jäi kansakoulu kokonaan käymättä. Moni yritti paikata koulutustaan aikuisiällä.

Sodan syttyminen oli Alma Kartanon mielestä merkki kansan jumalattomuudesta ja todiste maailmanlopusta. Oli siis viimeinen aika pelastua. Sotavuosilta löytyy silti lohduttavia hetkiä: koska lihaa ei syöty, kalaa meni paljon ja Leevi sai käydä joskus kalassa isänsä kanssa kahdestaan. Reissuilla ei paljon puhuttu, mutta vaitiolosta huolimatta isä oli lähellä. Sodan loppuvuosina kartanolaiset saivat uuden ”Paratiisin”, maatalon Multian Korvenpäästä. Päivät olivat pitkiä, ja töitä riitti. Kartanolaiset tunnettiin paikkakunnalla taitavina pitokokkeina, mutta häihin he eivät menneet, sillä häät virallistivat synnin.
Lopulta raja tuli vastaan.

– Yritin joskus panna hanttiin, mutta sitä oli niin lannistettu. Vielä 18-vuotiaana kävelin vapaaehtoisesti saunalle piiskattavaksi. Se olikin sitten se viimeinen selkäsauna, Laitinen muistelee.

Elokuussa 1949 18-vuotias Leevi ja hänen siskonsa Saara karkasivat yöllä lahkon kynsistä. Lehdistö kiinnostui karkulaisista, ja lehtijutut poikivat monia auttajia, joita Laitinen kiittelee edelleen.

– Ensimmäinen piilopaikka oli Joroisten rovastin Antti J. Rantamaan veljen luona Lavilla, Karhijärven rannalla. Tunsimme suurta turvallisuutta. Muistan sen helpotuksen, kun tajusimme, että lyöminen on loppu.

Lahkosta alettiin julkaista lehdissä paljastusjuttuja, ja poliisi teki virallisen tutkimuksen, mutta syytteitä ei koskaan nostettu. Kartanolaiset kostivat: Laitinen vedettiin oikeuteen eläimiin sekaantumisesta, mutta oikeus uskoi Laitista ja syyte hylättiin.
Leevi Laitinen muutti Helsinkiin ja sai työpaikan tullista. Naimisiin hän meni vuonna 1952. Vaimo Anni Atola tunsi kartanolaisuuden: hänen äitinsä oli liittynyt kartanolaisiin, mutta ehti antaa tyttärensä kasvatettavaksi sisarelleen. Tämä kieltäytyi luovuttamasta lasta lahkolle.

Vuonna 2004 Tallinnan kaupunki antoi Leevi Laitiselle kunniamerkin lasten terveydenhoidon edistämiseksi tehdystä työstä.

Jotain hyvääkin kartanolaisuudesta Laitiselle jäi: korkea työmoraali ja rakkaus musiikkiin. Vaikka laulaa sai vain virsiä, Laitinen nautti laulutilaisuuksista.
Laitisen rakentama ja omistama, vuonna 2001 avattu Tuulikki-Vampulan lentokenttä on paljon muutakin kuin pelkkä kenttä. Sen lisäksi, että se on nimetty yhdeksi Suomen parhaista pienkonekentistä, se edustaa myös kaikkea sitä, mitä Laitiselta lapsuudessa riistettiin.

– Alma Kartano kielsi aikanaan leikit, mutta nyt minulla on yli kilometrin pituinen hiekkalaatikko ja leikkikavereita taivaan täydeltä.

Laitinen ei tiedä varmuudella, miksi hänen vanhempansa lähtivät aikanaan mukaan kartanolaisuuteen. Todennäköisin syy oli äidin äärettömän voimakas synnytyspelko.

Seitsemän lapsen äidille lahkon seksuaalikielteisyys tuli pelastajana: avioseksi oli kielletty.

– Äidin taustalla oli lapsuudenkodin perintönä saatu usko. Isä oli taas hyvin mukaanmenevä ja myötäilevä.

Monet kartanolaisuuden piirissä olleet häpeävät menneisyyttään – jotkut siksi, että olivat aktiivisesti mukana, ja jotkut siksi, että seurasivat tapahtumia sivusta.

– En halua etsiä syyllisiä enkä myöskään syytellä, haluan vain muistuttaa, että uhrilla ei ole koskaan syytä hävetä.
Kaiken tapahtuneenkaan jälkeen Laitinen ei ole katkera.

– Kaunan kantaminen kuluttaisi ja viha vanhentaisi.


Kartanolaisuus

Suomessa 1920–50-luvuilla toiminut hurmoshenkinen uskonlahko.
Lahkon johtaja Alma Maria Kartano syntyi Huittisissa renkimiehen tyttärenä 1885. Hän oli poikkeuksellisen lahjakas saarnaaja, jonka usko omaan suuruuteen paisui jättimäisiin mittoihin.
Lahkon kakkosjohtajana toimi Huittisissa 1894 syntynyt Tilda eli Amanda Matilda Reunanen, köyhän räätälin tytär, josta Kartano teki oikean kätensä.
Alma Kartano kuoli 68-vuotiaana keuhkokuumeeseen vuonna 1953. Tilda kuoli vuonna 1965.
Suomessa on edelleen joitakin kartanolaisuuden kannattajia.


Valintakysymys

Hiljaisuuden seuraus. - Puhumattomuuden muuri suojelee hyväksikäyttäjiä, ei uhreja. Se on myös Leevi Laitisen kirjan keskeisin sanoma: Jos kukaan ei puhu, kukaan ei myöskään tiedä, Lapsuus lahkon vankina -kirjan kirjoittaja Ulla Appelsin sanoo.

– Kun aloitin Leevin tarinan kirjoittamisen, nuorempi lapseni oli neljävuotias – saman ikäinen kuin Leevi oli, kun äiti luovutti hänet lahkon käsiin. Joskus iltaisin katselin nukkuvaa lasta ja mietin, että lahkon on täytynyt olla todella vahva.

– On muistettava, että verinen sisällissota kummitteli taustalla ja aika ruokki herännäisliikkeitä. Ihmiset hakivat epätoivoisesti vastauksia johonkin. Kartanolaisuus oli ryhmä, josta jotkut löysivät ne vastaukset. Mitä ilmeisemmin Alma Kartano oli hyvin karismaattinen persoona, joka kykeni houkuttelemaan ihmiset lahkoon mukaan.

– Olisi mielenkiintoista tietää enemmän Alma Kartanon lapsuudesta. On viitteitä siitä, ettei se ollut onnellinen. Hänet heitetiin ajan tavan mukaisesti 10-vuotiaana kylille piikomaan. Oliko niinä aikoina tapahtunut jotain ikävää? Toisaalta on vaarallista tehdä hänestä uhria, koska hän omalla käytöksellään tuhosi niin monen ihmisen elämän.

– Vaikka lapsuus olisi kuinka vaikea, jokaisella ihmisellä on mahdollisuus valita, millaisen elämästään rakentaa. Jos Alman lapsuus olikin helvettiä, hänen valintansa oli tehdä myös muiden elämästä helvetti. Leevi Laitisen lapsuus oli helvettiä, ja hän valitsi toisin.

Alma Kartanon kasvattamat lapsisaarnaajat lahko rikkoi niin pahasti, että osa pakeni aikuisena ulkomaille, osa ei halua enää edes keskustella menneestä.

– Leevi Laitinen on rohkea ja hieno mies. Nostan hänelle hattua kahdesta asiasta: Siitä, että hän uskalsi lähteä lahkosta ja rakentaa elämänsä täysin tyhjän päälle. Ja siitä, että nyt hän puhuu, sillä kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö jatkuu tällaisissa tapauksissa, niin kauan kuin uhrit eivät puhu.

Avatar
Valoviikate
Magnum
Viestit: 1415
Liittynyt: Pe Helmi 22, 2008 7:12 pm
Viesti:

Re: Erilaisia lahkoja / uskontoja

Viesti Kirjoittaja Valoviikate » La Huhti 07, 2012 9:49 pm

Nyt on luettu Ulla Appelsin: Lapsuus lahkon vankina - Leevi K. Laitisen tarina

Hyvä kirja on. Ei siinä kyllä mitään järisyttävän yllättävää ollut, aika samoja asioita, mitä tässä on tullut esiin, laajemmin ja yksityiskohtaisemmin.
Aikaisemmin kummastelin sitä, että eivätkö ihmiset kyseenalaistaneet kartanolaisuutta (vaikka ulkopuoliset eivät tietenkään olleet aivan perillä, mitä siellä tapahtui, eikä alussa kukaan tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan) - mutta kirjassa kerrottiinkin, että monet Laitisten ystävät ja tuttavat kummastelivat, miksi niin fiksut ihmiset menivät mukaan outoon lahkoon. Leevin isän omaisetkaan eivät koskaan ymmärtäneet, miksi Lauri Laitinen liittyi siihen. Ilmeisesti kartanolaisuus herätti alusta asti epäluuloja siinä missä suosiotakin.
Laitisten perhe oli sangen hyvin toimeentuleva ja teoksessa mainittiin muutenkin sen ajan mittapuulla pitkän koulutuksen saaneista kartanolaisista, mikä minusta oli jokseenkin erikoista, koska lahkoihin luulisi hurahtavan jo valmiiksi syrjäytynyttä porukkaa.

Teoksessa kerrottiin, että kun Leevi ja hänen Saara-siskonsa olivat karkumatkalla lahkosta, ainoina eväinään heillä oli Silkkityyny-makeiset. "Leevi muistaa vieläkin suussaan makeisten maun. "Tämä jäi aika syvälle sydämeen. :)

Sitä minä kovasti olen myös ihmetellyt, miksi Alma Kartanosta tuli mitä tuli. Hänen taustoistaan tiedetään hirveän vähän - mutta ainakin sen verran, että hänen perheessään oli mielisairautta ja hänellä oli mahdollisesti skitsofrenia. Leevi Laitinen arvelee, että hän ehkä käytti lääkkeitä/huumeita.
Kuulin jo aikaisemmin, että tänäkin päivänä elää muutamia ihmisiä, jotka kannattavat kartanolaisuutta ja se herätti uteliaisuuteni, varsinkin kun ei koko ryhmällä tunnu olevan mitään ideologiaa paitsi järjetön väkivalta... Vasta tänään ensimmäistä kertaa "löysin" jonkun tällaisen, nimittäin Reijo Voimalan, jota pidetään jonkinlaisena tämänhetkisenä kartanolaisuuden johtajana, joskaan ei hänen omasta toimestaan. Leevi Laitinen itse tunsi hänet lapsena. Sekä Reijon mielestä Alma oli "sydämellinen ihminen, jonka sanoma kosketti monen lapsen ja vanhemmankin sydäntä" ja hän sekä hänen veljensä Tauno Voimala uskovat, että Leevi ei päädy onnelliseen paikkaan kuolemansa jälkeen. (Leevi itse uskoo yhä Jumalaan, joskin hyvin erilaiseen kuin Voimalat.)
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/reijo-vo ... n-suuntaan
http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/reijo-vo ... u-miehelle
Tässä haastattelussa hän sanoo, että ihmisissä ei ole mitään hyvää, vaan hyvää on vain Jumalassa/Jeesuksessa. Siinä hän ei kyllä ole ihan väärässäkään, että kirkko ei välttämättä nykyään seuraa sitä, mitä kristinusko opettaa.
Nyt lukisin mielelläni Saara Beckmanin (ent. Laitinen) "Tiesivätkö he mitä tekivät?" vaan eipä löydy paikalliskirjastosta. Mutta olkoon.

Leevi Laitisen, siskonsa Saara Beckman ja hare krishna-liikkeeseen kuuluneen naisen haastatteluita:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/e ... edia=45116

muok/ Leevin sovintoa vanhempiensa kanssa käsiteltiin tuossa myös, sitä olen kovasti jäänyt ajattelemaan... en usko, että itse voisin antaa vanhemmilleni anteeksi, vaikka tuollaiseen lahkoon hurahtaminen siihen aikaan on vähemmän käsittämättömämpää kuin nyt.

Hairahtelija
Vähänniinkuharrastaja
Viestit: 211
Liittynyt: Ti Maalis 22, 2011 8:00 pm

Re: Erilaisia lahkoja / uskontoja

Viesti Kirjoittaja Hairahtelija » Ke Huhti 11, 2012 3:57 pm

Satuin itsekin lukemaan tuon kirjan kartanolaisuudesta, tosi mielenkiintoinen! Kannattaa lukea jos aihepiiri kiinnostaa. Ja hei, kirjastot kyllä pystyy tilaamaan muista kirjastoista kirjoja, toisista kunnistakin jos ei läheltä löydy.

Avatar
Valoviikate
Magnum
Viestit: 1415
Liittynyt: Pe Helmi 22, 2008 7:12 pm
Viesti:

Re: Erilaisia lahkoja / uskontoja

Viesti Kirjoittaja Valoviikate » Su Helmi 17, 2019 9:54 pm

Maksumuurin takana uunituoreessa Aamulehdessä artikkelia:
Kartanolaisuus oli Huittisissa syntyneen kiertokoulunopettajan Alma Kartanon omalaatuinen ja sadistinen oppi. Leevi K. Laitinen pakeni 18-vuotiaana sisarensa kanssa lahkon kynsistä. Sen jälkeen miehestä on tullut menestynyt liikemies, innokas pilotti sekä lentokentän omistaja. "Lea-siskoni sanoi, että hän on syvästi huolissaan siitä, kuinka selviän viimeisellä tuomiolla. Kun olen kirjoittanut valheellisia kirjoja."
Tätä hän ei ollut tainnut aiemmin erityisesti mainita, että sisaruksiltakin on tullut kylmää palautetta - siskoistaan yhden kanssahan he yhteistuumin lahkosta lähtivät veks. Mikähän siinä onkin, että juuri he katsoivat sen opit/ilmapiirin vääriksi ja myös rohkenivat tavalla tai toisella toisilleen mielipiteensä ilmaista, muu perhe ei, ja kai Lea-sisko mahtoi myöhemmin tulla toisiin aatoksiin..?

Vastaa Viestiin