Tapaus Dyatlov pass (1959)

[Renault]

Kokenut ja kokenut retkikunta. Onhan näistä asioista dokumentit kuka mitäkin retkeillyt ja tämä viimeisin oli se vaativin taso, josta olisi tullut kolmas prenikka rintapieleen.
Kyllä nämä olivat kokeneita vaeltajia kaikki, sillä ei tuonne olisi otettu mukaan ensimmäistäkään aloittelijaa.
Tuollainen korpiretkeily oli oikeasti vaarallista siihen aikaan, kun mitään yhteydenpitovälineitä ei ollut kymmenien tai satojen kilometrien säteellä.

[jhou]

Tuo Tekniikan Maailman linkki ok, siinä näkyy kuvassa miten teltta ja suojaksi lapioitu lumimuuri alkavat keräämään lunta kinokseksi, kokemuksesta voin sanoa sen tapahtuvan nopeasti, jos tuulee ja irtolunta tuulen mukana. Lumen soruttua teltan päälle on pakokauhu tilaanne. Paikalta poistutaan jalan, onhan sukset alimmaisena teltan alla.

Lumivyöryteoria vastaisi tuohon isoimpaan kummastelun aiheeseen: mikä on aiheuttanut niin suuren kaaoksen, että ainoa majoite on särjetty ja lähdetty kevyissä tamineissa varusteiden luota alamäkeen. Ja ne sukset olivat pystyssä teltan vieressä, teltan alla niitä oli ilmeisesti jokunen pari, mutta joku viitseliäämpi on laskenut täydet yhdeksän paria hangessa sojottamassa etsintäpartion kuvista. Ylimääräisiä oli mukana, sinne varastollekin oli jätetty oliko yksi suksi vai yksi pari merkiksi. Siitä hangesta ne olisivat olleet napattavissa, tosin sukkasillaan niitä ei saa jalkaan.

Aika tarkkarajainen on saanut lumivyöry olla, että on aiheuttanut riittävän paniikin mutta jättänyt sukset pystyyn ja pakenijoiden jäljet näkyviin. Mitään isompaa vammaa ei myöskään ole kenellekään voinut vyörystä koitua, koska sen jälkeen on kävelty vielä se puolisentoista kilometriä, tehty tulet, rakenneltu lumikuoppaa ym. Purolta löytyneiden vammat varsinkin olivat niin vakavia, että ei oikein voi uskoa niiden syntyneen missään muualla kuin siinä paikalla.

[Renault]

Niin se vain on, että Tibon kallovamma ja Dubininan sydämen lävistänyt murtunut kylkiluu aiheuttavat sen, ettei noilla vammoilla kävellä omin jaloin kovinkaan pitkiä matkoja. Niiden on ollut pakko syntyä vasta siellä puolentoista kilometrin päässä metsässä minne porukka raahusti lumessa.
Tämä juttu ei meinaan selviä kovinkaan helpolla, mikä nyt on tullut selväksi itse kullekin jo aikoja sitten.

[Kuolemannaakka]

Jus ulkopuoliset olisivat olleet paikallisia, olisi nuotio rakennettu kunnon puista ja katkomiseen käytetty kirvestä tai sahaa. Daytlov sivustoilla kuva josta näkee oksia katkotun käsin.
Paikallisille olisi myös vodka maistunut.
Nyt viimeistään aika karsia huppumies syndrooma harteilta ja palata loogiseen ajatteluun
Tuo Tekniikan Maailman linkki ok, siinä näkyy kuvassa miten teltta ja suojaksi lapioitu lumimuuri alkavat keräämään lunta kinokseksi, kokemuksesta voin sanoa sen tapahtuvan nopeasti, jos tuulee ja irtolunta tuulen mukana. Lumen soruttua teltan päälle on pakokauhu tilaanne. Paikalta poistutaan jalan, onhan sukset alimmaisena teltan alla.
Telttapaikasta voinut olla erimielisyyttä jo aijemmin ja nyt viimeistään tilanne kärjistyy riidaksi.
Lopultakin, oliko tämä retkikunta sittenkään niin kokenut mitä nyt kerrotaan...

Nuotiossa oli läpipalaneita 8 cm paksuja puita, joten ei ne nyt mitään risuja olleet.... Siitä nimenomaan oli päätelty nuotion palamisaikaa.
Ei niitä puusta katkottuja oksia oltu nuotiossa käytetty, koska ne olivat osin tuoreita. Ja osinhan ne roikkuivat puun alaoksiltakin ja niitä lojui maassa. Lisäksi oli katkottu niitä latvoja.

Maslennikov stated that Doroshenko and Krivonischenko, "maybe with the help of others, had made a pretty good fire with the branches of fir-trees. But that fire had been alight for maybe an hour and a half (8-cm branches of cedar had burned through)".

”Most of the dry branches up to 5 m were broken. Beside this, the side of the tree facing the slope and the tent was completely cleared of branches. These were not dry; they were young and were not used. Some of them were just lying on the ground, and the others were hanging on the lower branches of the cedar. It looked as if someone had created a viewing hide facing the site from where they came.”

The branches of the cedar were scattered on the ground, and partly hung on the lower branches. Nearby the young fir and birch trees were cut with a knife to break. The cut off tops and the knife were not found. This cuttings were not meant for burning as dryer twigs could be found around.


Minusta telttaa ilman varusteita ei yhdeksän hengen joukko hylkää ja kävele kilometriä metsään ja kiipeile puissa ja sytytä nuotiota ja päästä sitä sammumaan ja jäädytä jäseniään sen vierellä kuolioon. Yritän vain keksiä järjellisen selityksen asioille. Riita ei selitä varusteiden jättämistä ja yhdessä alas talsimista.
Ne, joilla oli kunnon varusteet, olivat jo teltasta ulkona valmiiksi, koska heidän jälkensä liittyivät muihin. Näin ollen näiden riitelijöidenkin olisi pitänyt olla vähissä vaatteissa. Teltta oli viilletty sisältä päin, ja teon tekijän täytyy olla ihan mielisairas, jos oli joku porukasta.

Lumivyöryä ei pääse paljaalla rinteellä kävelemällä karkuun. Lisäksi rinteen kaltevuus oli vain 15 astetta. Ainakin tuolla sivustolla sanotaan, ettei se ole voinut olla syy. Ja olisihan ne jalanjäljetkin sinne vyöryn alle jääneet.

Lumen sortuminen teltan päälle voi aiheuttaa pakokauhun ja teltasta poistumisen, mutta mitäs sitten kun ollaan 10 metriä teltalta juostu ja pakkanen alkaa puremaan puuvillasukan läpi? Kaivetaanko teltasta lämmintä päälle? Minä olisin kaivanut....

[Kuolemannaakka]

Telkkarin Alaska-sarjassa joku (lavastetusti) vietti yön metsässä nuotion vieressä pakkasella. Hän meni myös kuusen juurelle ja karsi siitä oksia alhaalta ja laittoi nuotion eteensä, puun runko oli selän takana. Puu ja oksat ilmeisesti suojelevat tuulelta ja ehkä hiukan pidättävät lämpöäkin.

Mutta se ukko ei kyllä siinä yötä ollut...
Tuli kuitenkin tämä tapaus mieleen.

[Neo7]

Tuo Tekniikan Maailman linkki ok, siinä näkyy kuvassa miten teltta ja suojaksi lapioitu lumimuuri alkavat keräämään lunta kinokseksi, kokemuksesta voin sanoa sen tapahtuvan nopeasti, jos tuulee ja irtolunta tuulen mukana. Lumen soruttua teltan päälle on pakokauhu tilaanne. Paikalta poistutaan jalan, onhan sukset alimmaisena teltan alla.

Lumivyöryteoria vastaisi tuohon isoimpaan kummastelun aiheeseen: mikä on aiheuttanut niin suuren kaaoksen, että ainoa majoite on särjetty ja lähdetty kevyissä tamineissa varusteiden luota alamäkeen. Ja ne sukset olivat pystyssä teltan vieressä, teltan alla niitä oli ilmeisesti jokunen pari, mutta joku viitseliäämpi on laskenut täydet yhdeksän paria hangessa sojottamassa etsintäpartion kuvista. Ylimääräisiä oli mukana, sinne varastollekin oli jätetty oliko yksi suksi vai yksi pari merkiksi. Siitä hangesta ne olisivat olleet napattavissa, tosin sukkasillaan niitä ei saa jalkaan.

Aika tarkkarajainen on saanut lumivyöry olla, että on aiheuttanut riittävän paniikin mutta jättänyt sukset pystyyn ja pakenijoiden jäljet näkyviin. Mitään isompaa vammaa ei myöskään ole kenellekään voinut vyörystä koitua, koska sen jälkeen on kävelty vielä se puolisentoista kilometriä, tehty tulet, rakenneltu lumikuoppaa ym. Purolta löytyneiden vammat varsinkin olivat niin vakavia, että ei oikein voi uskoa niiden syntyneen missään muualla kuin siinä paikalla.

Suurin osa suksistahan oli ladottuina teltan sisällä makuualustaksi, vain paria(?) käytettiin teltan narujen sitomisen tukipuina. Eikös se jotenkin noin ollut, että suksien päälle laitettiin takit tai viltit tms. ja nukuttiin niiden päällä.

Toki ihmetyttäisi sellainen lumivyöry, joka jättää sukset ja teltan päädyn pystyyn, mutta murtaa kallot ja kylkiluut. Siksi mietinkin tuota teltalta poistumista, että onko aluksi tullut pienempi vyöry, joka säikäyttänyt porukan liikkeelle, koska ovat pelänneet sitä toista vyöryä, joka myöhemmin sitten ehkä tulikin. Voiko lumivyöryssä olla aluksi vähemmän voimaa, eli sielä teltan korkeudella,, mutta alemmaksi tullessa massaa ja voimaa olisi sitten moninkertainen määrä?

[erämaaetsivä]

Tuo Tekniikan Maailman linkki ok, siinä näkyy kuvassa miten teltta ja suojaksi lapioitu lumimuuri alkavat keräämään lunta kinokseksi, kokemuksesta voin sanoa sen tapahtuvan nopeasti, jos tuulee ja irtolunta tuulen mukana. Lumen soruttua teltan päälle on pakokauhu tilaanne. Paikalta poistutaan jalan, onhan sukset alimmaisena teltan alla.

Lumivyöryteoria vastaisi tuohon isoimpaan kummastelun aiheeseen: mikä on aiheuttanut niin suuren kaaoksen, että ainoa majoite on särjetty ja lähdetty kevyissä tamineissa varusteiden luota alamäkeen. Ja ne sukset olivat pystyssä teltan vieressä, teltan alla niitä oli ilmeisesti jokunen pari, mutta joku viitseliäämpi on laskenut täydet yhdeksän paria hangessa sojottamassa etsintäpartion kuvista. Ylimääräisiä oli mukana, sinne varastollekin oli jätetty oliko yksi suksi vai yksi pari merkiksi. Siitä hangesta ne olisivat olleet napattavissa, tosin sukkasillaan niitä ei saa jalkaan.

Aika tarkkarajainen on saanut lumivyöry olla, että on aiheuttanut riittävän paniikin mutta jättänyt sukset pystyyn ja pakenijoiden jäljet näkyviin. Mitään isompaa vammaa ei myöskään ole kenellekään voinut vyörystä koitua, koska sen jälkeen on kävelty vielä se puolisentoista kilometriä, tehty tulet, rakenneltu lumikuoppaa ym. Purolta löytyneiden vammat varsinkin olivat niin vakavia, että ei oikein voi uskoa niiden syntyneen missään muualla kuin siinä paikalla.

Suurin osa suksistahan oli ladottuina teltan sisällä makuualustaksi, vain paria(?) käytettiin teltan narujen sitomisen tukipuina. Eikös se jotenkin noin ollut, että suksien päälle laitettiin takit tai viltit tms. ja nukuttiin niiden päällä.

Toki ihmetyttäisi sellainen lumivyöry, joka jättää sukset ja teltan päädyn pystyyn, mutta murtaa kallot ja kylkiluut. Siksi mietinkin tuota teltalta poistumista, että onko aluksi tullut pienempi vyöry, joka säikäyttänyt porukan liikkeelle, koska ovat pelänneet sitä toista vyöryä, joka myöhemmin sitten ehkä tulikin. Voiko lumivyöryssä olla aluksi vähemmän voimaa, eli sielä teltan korkeudella,, mutta alemmaksi tullessa massaa ja voimaa olisi sitten moninkertainen määrä?

Jep, sukset oli ladottuna teltan alle paria sauvaa ja suksea käytettiin telttanarujen ankkurointiin.
Tässähän oli kyseessä hyvin paikallinen lumen kertyminen teltan ylärinteen puolelle, koska teltalle kaivettu leikkaus ja kaivetut lumet vielä kasattu tuulensuojaksi. Tämä ns. kohouma alkaa kerätä liikkuvaa lunta kinokseksi. Porukka ei vaan sitä välttämättä tiennyt kun lumi kaatui päälle. Pimeässä myräkässä, lumen lentäessä hangen pinnalla murtautuivat ulos ja pakenivat myötätuuleen alarinteeseen... Riita ja vammat tulivat vasta seetrillä.
Tosiaan tuo voimakkaan tuulen mukana lentävä lumi on niin piiskaavaa, ettei katsetta voi kääntää vasten tuulta. Olen monesti puhunut olosuhteiden ymmärtämisestä, pimeys, läpitunkeva tuuli, paniikki ja nopeasti alkava kylmettyminen ovat rappeuttaneet harkintakykyä jo ensimetreistä lähtien...

[erämaaetsivä]

KN:

uotiossa oli läpipalaneita 8 cm paksuja puita, joten ei ne nyt mitään risuja olleet.... Siitä nimenomaan oli päätelty nuotion palamisaikaa.
Ei niitä puusta katkottuja oksia oltu nuotiossa käytetty, koska ne olivat osin tuoreita. Ja osinhan ne roikkuivat puun alaoksiltakin ja niitä lojui maassa. Lisäksi oli katkottu niitä latvoja.

Tästä kuvasta voi suurentamalla huomata käsin katkaistun oksan.

Juurikin kirveen ja sahan puute kertoo sen miksi nuotio jäi lyhytaikaiseksi. Maapuita löytyy kyllä sulanmaanaikaan hyvin, mutta lumipeitteisessä maastossa on etsittävä pystykuivia puita, sellaisia mitkä kaatuvat käsin. Tämä puunhaku vie aikaa ja voimia, nuotiota on ruokittava puulla jatkuvasti ja nuotiolla lämmenneet vaatteet kastuvat nopeasti puunhakureissuilla ja taas hetken kuivuttuaa on lähdettävä hakemaan... Seetri on vielä lähellä puutonta aluetta, joten puusto köyhää verrattuna edellisyön leiriin. Väsymys ja kylmyys nujertaa lopulta kaikki, lisäksi olettamani henkiinjäämis kamppailu muuttuu totaaliseksi tappamiseksi.

KN:

Lumen sortuminen teltan päälle voi aiheuttaa pakokauhun ja teltasta poistumisen, mutta mitäs sitten kun ollaan 10 metriä teltalta juostu ja pakkanen alkaa puremaan puuvillasukan läpi? Kaivetaanko teltasta lämmintä päälle? Minä olisin kaivanut....

Olosuhteet niin ankarat ja mitä jo edellä kirjoitin vasten tuulta ei voi silmiään aukaista... Porukka ei yksinkertaisesti tiennyt vyöryn rajallisuutta. Minä en olisi leiriitynyt koskaan tuohon paikkaan, enkä alkanut testaamaan kylmä yöpymistä ilman kuution puupinoa vieressä. Ilmankos näiltä jäi mitallit saamatta.

[erämaaetsivä]

Telkkarin Alaska-sarjassa joku (lavastetusti) vietti yön metsässä nuotion vieressä pakkasella. Hän meni myös kuusen juurelle ja karsi siitä oksia alhaalta ja laittoi nuotion eteensä, puun runko oli selän takana. Puu ja oksat ilmeisesti suojelevat tuulelta ja ehkä hiukan pidättävät lämpöäkin.

Mutta se ukko ei kyllä siinä yötä ollut...
Tuli kuitenkin tämä tapaus mieleen.

Kyllä tulilla voi yöpyä kovallakin pakkasella. Hyvä louve, siis kangas joka heijastaa lämmön takaa takaisin nuotiota kohti ja hyvät tulet. Tervaskanto palaa pitkään, mutta niitäkin pitää olla varastossa ja välillä herättävä lisäämään. Laiskanpojan tulet, siis rakovalkea palaa pitkään. Kaikki nämä vaativat valmisteluja varusteiden suhteen ja puut on kerättävä valmiiksi. Toki myös yöpymispaikka on valittava järkevästi.

[URSA]

Selittämätön tapahtumasarja koitui retkikunnan kohtaloksi vuonna 1959 – Nyt tutkimus tarjoaa ratkaisun Djatlovin solan mysteeriin

Djatlovin solan tapahtumat ovat synnyttäneet vuosikymmenten aikana runsaasti mielikuvituksellisia teorioita. Nyt tutkijat uskovat löytäneensä selityksen yhdeksän ihmishenkeä vaatineelle tapahtumasarjalle.


Kadonnutta retkikuntaa etsimään lähteneet löysivät viimeiseltä leiripaikalta pahoin vaurioituneen teltan. Aivan kuin yöpyjät olivat repineet sen sisältä päin rikki.

11:51 | Päivitetty 12:06

TAMMIKUUSSA 1959 kymmenen hengen retkikunta lähti hiihtovaellukselle Venäjän Uralilla. Etupäässä Uralin polyteknisen instituutin opiskelijoista koostuneen joukkion määränpäänä oli Sverdlovskin alueella sijaitseva Otorten-vuori. Ryhmää johti 23-vuotias Igor Djatlov.

Matka kulki läpi lumisen erämaan ja vajaan viikon päästä, ilmeisesti helmikuun 1. päivä, ryhmä saapui ylänköalueen reunalle noin kymmenen kilometrin päähän Otortenista.

Paikkaa kutsutaan nimellä mansin kielellä Holat-Sjahliksi, Kuolleeksi vuoreksi.

YKSI ryhmäläisistä oli päättänyt kääntyä takaisin kesken matkan, joten yhdeksään henkeen supistunut retkikunta pystytti teltan lepopaikaksi.

Leirin pystyttämisestä ikuistettiin valokuva.

Se jäi retkikunnan viimeiseksi, sillä tuon illan jälkeen ryhmän yhdeksästä ihmisestä, seitsemästä miehestä ja kahdesta naisesta, ei kuultu mitään.


Retkikunta otti matkallaan runsaasti valokuvia. Tämä on tiettävästi niistä viimeinen ja se on otettu hetkellä, jolloin ryhmän jäsenet kaivoivat lumeen tilaa teltan pystyttämistä varten.

Seuraavat 60 vuotta tutkijat ovat yrittäneet selvittää, mitä retkikunnalle yön tunteina tapahtui.

RETKELLÄÄN kadonneita opiskelijoita alettiin etsiä muutaman viikon päästä. Helmikuun lopulla etsijät törmäsivät Holat-Sjahlissa hirvittävään näkyyn: hiihtoretkikunnan pystyttämä teltta oli repeytynyt riekaleiksi ja vaikutti kuin se olisi leikattu auki sisältäpäin.

Mitään selvää syytä tapahtumaan ei paikalta löytynyt.

Sitten teltan lähistöltä löydettiin yhden retkikunnan jäsenen ruumis jäätyneenä lumihankeen.


Teltan läheltä löytyneen retkikunnan jäsen ruumis.

SEURAAVIEN kuukausien aikana lumi alkoi paljastaa tragedian laajuuden: kaikki hiihtojoukon jäsenet löytyivät kuolleina teltan ympäristöstä.

Löydökset syvensivät tapauksen mysteeriä entisestään, sillä osa retkikunnan jäsenistä oli ilmeisesti poistunut omin voimin teltasta kylmään erämaahan paljasjaloin vain alusasu päällään. Osa joukkiosta oli kärsinyt myös vakavia vammoja, kuten kallon- ja rintakehän murtumia.

Oliko ryhmän kimppuun kenties hyökätty? Mutta jos oli, miksei kaikissa kuolleissa ollut jälkiä ruumiillisista vammoista? Toisekseen vammat olivat hyvin suuria ollakseen ihmisten aiheuttamia.

Entä olisiko syynä voinut olla lumivyöry? Sekään ei vaikuttanut realistiselta, koska onnettomuuspaikka ei ollut peittynyt mahdollisen vyöryn mukanaan tuomaan lumeen.

Tutkimuksista huolimatta mitään selkeää syytä kuolemiin ei pystytty sanomaan. Neuvostotutkijat päätyivät kuolemien johtuneen ”tuntemattomista luonnonvoimista”.

Outojen kuolemien tapahtumapaikka sai lopulta nimen Djatlovin sola ryhmän johtajan Igor Djatlovin mukaan.

VUOSIKYMMENIÄ myöhemmin venäläistutkijat ottivat tapahtumat virallisesti uudelleen tutkintaan.

Vuonna 2019 päättyneen tutkinnan mukaan retkikunnan kuolemat olisivat johtuneet leiriin yllättäen iskeneestä lumivyörystä.

Vieläkään tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet aukottomasti selittämään, miten lumivyöry oli mahdollinen, jos siitä ei ollut onnettomuus­paikalla merkkejä.

Edes uhrien vammat eivät olleet sellaisia, joita lumivyöryn uhrit yleensä saavat.

TÄLLÄ VIIKOLLA Communications Earth and Environment -tiedejulkaisussa julkaistu tutkimus saattaa kuitenkin viimein selittää oudon tapahtumasarjan.

Lumisimulaatioita käyttämällä tutkijat Johan Gaume ja Alexander M. Puzrin päätyivät lopputulokseen, jonka mukaan kuolemien taustalla oli todellakin lumivyöry.

Toisin kuin ihmisiä surmaavat lumivyöryt yleensä, oli Djatlovin solassa tapahtunut vyörymä pieni, mutta paikallisesti voimakas. Gaume ja Puzrin päätyivät tutkimuksessaan teoriaan, jonka mukaan hiihtoretkikunnan telttaan osui kenties vain viisi metriä leveä tiiviisti pakkaantunut lumivalli. Iskun voima saattoi vastata jopa henkilöauton syöksymistä telttaan.

TEORIA selittäisi sen, mikseivät venäläisretkikunnan jäsenet ehtineet poistua teltasta tarpeeksi nopeasti ja miksi vyörymän alle jääneet saivat niin vakavia vammoja.

Se antaisi selityksen myös sille, mikseivät etsijät havainneet merkkejä vyörymästä: suhteellisen pieni lumilohkare oli heidän saapuessaan todennäköisesti jo peittynyt uuteen lumeen.

Alla olevat animaatiot näyttävät tutkijoiden simuloiman paikallisen lumivyöryn vaikutuksia ihmiseen. Simulaatioissa käytettiin hyväksi muun muassa Disneyn Flozen-animaatioelokuvissa hyödynnettyä tekniikkaa. Simulaatioiden perusteella tutkijat päättelivät, että vyörymästä olisi koitunut teltassa nukkuneille vakavia vammoja.

Joukkion jälkeensä jättämistä päiväkirjoista selviää myös, että alueella oli ennen onnettomuutta kovia tuulia, jotka saattoivat tutkijoiden mukana pahentaa lumivyöryn vaaraa.

TUTKIJOIDEN mukaan Djatlovin ryhmä ei myös ollutkaan leiriytynyt niin matalaan rinteeseen kuin aiemmin on kuviteltu. Teltan vieressä oli heidän mukaansa runsaasti syvää lunta, joka saattoi päästä vyörymään pahaa-aavistamattoman retkikunnan päälle.

”Paikallinen maasto hämäsi heitä”, arvioi Sveitsin valtiollisen teknillisen korkeakoulun tutkija Alexander M. Puzrin National Geographic -lehdelle.


Tutkimuksessa käytetty piirros, joka kuvaa retkeilijöiden telttaa ja sitä ympäröivää syvää lumimassaa.

Lehden haastattelema ammattilaiskiipeilijä Freddie Wilkinson arvioi teorian olevan vakuuttava.

”Olen täysin vakuuttunut siitä, että tragedia johtui tuulesta ja lumen kerrostumisesta sekä siitä, että he leiriytyivät harjanteelle”, Wilkinson sanoo.

TUORE tutkimus saattaa siis paljastaa, miksi retkikunnan teltta tuhoutui ja jotkut joukkion jäsenet saivat vakavia vammoja kehoihinsa. Muiden jäsenten kohtalosta ei kuitenkaan ole varmaa tietoa.

Tutkijat kuitenkin uskovat, että teltasta yöhön alusvaatteisillaan pelastautuneet retkikunnan jäsenet yrittivät kuljettaa loukkaantuneet toverinsa turvaan. Lopulta kaikki kuolivat joko lumivyöryssä saamiinsa vammoihin tai purevan pakkasen aiheuttamaan hypotermiaan.

Vaikka tutkija Johan Gaume uskoo Djatlovin solan mysteerin olevan nyt ratkaistu, hän tietää, ettei selitys miellytä kaikkia.

”Ihmiset eivät halua sen [syyn] olevan lumivyöry, Se on liian normaali”, Gaume kommentoi National Geographicille.

”Ihmiset haluavat keksiä epätodennäköisiä skenaarioita erämaassa kuolemisesta, koska emme voi koskaan tietää 100 prosentin tarkkuudella, mitä tapahtui.”

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-20000077 ... t=promobox

[erämaaetsivä]

Nyt vois pohtia voiko vammat syntyä paikallisen vyöryn seurauksena. Toisaalta kamina ja piippu kulkee pitkin teltan harjaa ja lumimassojen painosta ainakin kylkiluun murtumat mahdollisia. Ulostuloon ei välttämättä ole riittänyt viilto kankaaseen, vaan on pitänyt kaivaa viillon kohdalta lunta. Kengät ovat olleet ovi-aukon puoleisessa sortumattomassa päässä ja ryhmä ei välttämättä ole paniikissa osannut kaivautua siihen suuntaan hmm...

Kengät ovat vielä ylärinteen eli sortuman/vyöryn suunnassa.
Tämä vaatii kyllä tarkempaa vammoihin perehtymistä, voiko niillä vammoilla selviytyä alas seetrille ???
Haavat ym. kyllä voivat tulla tuolta ulos pyrkiessä, varsinkin jos puukkoa tai muuta vastaavaa käytetty ahtaissa tiloissa.

[Renault]

Piirroksessa on virhe, kamiina ei ollut sinä yönä viritettynä paikoilleen. He eivät aikoneet käyttää sitä, koska polttopuita ei kuljetettu mukana.
Kuvassa näkee myös harjanarut, jotka tarvittiin pitämään kamiina ylhäällä. Narut vaatisivat myös teltan sivuille sukset tai tukipuut joihin narut olisi sidottu. Tällaisia tukia ei ollut, kun teltta löydettiin hylättynä.

[erämaaetsivä]

Piirroksessa on virhe, kamiina ei ollut sinä yönä viritettynä paikoilleen. He eivät aikoneet käyttää sitä, koska polttopuita ei kuljetettu mukana.
Kuvassa näkee myös harjanarut, jotka tarvittiin pitämään kamiina ylhäällä. Narut vaatisivat myös teltan sivuille sukset tai tukipuut joihin narut olisi sidottu. Tällaisia tukia ei ollut, kun teltta löydettiin hylättynä.

Ok. Missä tuo sanotaan ? Itse löysin seurraavan, josta voisi päätellä kamiinan löytyneen lattialta juurikin teltan sorruttua. Kamiinassa oli syttöpuut, mutta sitä ei ollu sytytetty.
Tässä kamiinasta.

Igor Dyatlov loi tämän ripustetun lieden, piirustuksessa savupiippu on koottu ja liesi näkyy ripustettuna, mutta etsintäryhmä löysi ne teltan lattialta.

Teltta oli pitkä ja harja olisi jäänyt roikkumaan ilman keskiripustusta, voisiko olla ankkuroitu suksilla päistä ja keskituenta sivuille sauvoilla. Nämä sauvat ja tuenta muutenkin pettäneet ja jääneet lumen alle. Olihan teltta kaivettu melko syvälle ja näin mahdollista tukea harja myös keskeltä. Luulisi kyllä kamiinan laitetun varalta iskukuntoon mahdollista tarvetta varten.
muok.
Kyllä tuosta kuvasta vois päätellä keskiripustuksen olleen viritettynä. Huom. sivulla oleva suksi ja sauvoja näkyy sompa ylöspäin, niistä viritetty kulmanarut.

[Neo7]

Tuo juuri lumivyöryteoriassa häiritsee, että olisiko molemmat kallovammoja saaneet ja molemmat vakavia kylkiluumurtumia saaneet selviytyneet alas? Ja itse kävellen, kun kaiketi kaikkien jalanjäljet löytyi. Jalanjäljistä kun näkyi 8-9 askeleet, niin jos olikin 8, niin on pieni mahdollisuus, että yhtä olisi kannettu, ja siksi jäljetkin menee enimmäkseen jonossa. Kumma kyllä näyttäisi siltä, että vakavimpia vammoja saaneet on eläneet pisimpään, eli löytyivät sieltä raviinista.

Olisiko voitu ensin kävellä seetrille, nopeasti tehdä tulet, osa olisi mennyt rakentamaan hätämajoitetta pahimmin loukkaantuneille? Miksi vain heille? Onhan sitä lunta voinut tulla sellainen määrä teltan päälle, että juuri ja juuri ovat pystyneet kaivautumaan ulos, ja pelko uudesta vyörystä on estänyt tavaroiden kaivelun teltasta. Mutta kyllä se silti häiritsee paljonkin, ettei juuri mitään ole saatu hätäpäissään mukaan. Ja ne kaksi paremmin vaatetettua, joiden jäljet ilmeisesti liittyivät muiden jälkiin alempana rinteessä, eivät ehtineet edes mennä auttamaan ulos kaivamisessa tai lähtöpuuhissa, siis noin vakavia vammoja tullut muille, kallojen ja kylkiluiden murtumia, niin on varmasti paniikki ja huuto ollut hirveä. Eivät silti menneet auttamaan, vaan sieltä alempaa liittyivät muiden mukaan. Tämä on vähän outoa. Se on kyllä ymmärrettävää, että osa on pyrkinyt seetriltä takaisin teltalle, varmaankin tarvikkeiden hakuun, mutta on ollut jo liian myöhäistä.

Edit. Tuosta Hesarin kuvasta näkyy se, että telttapaikkaa oltiin vasta kaivamassa, kun ne kaikki sukset oli isketty lumeen pystyyn, mutta tuo lienee ainut tapa saada pidettyä sukset tallessa, ettei lumi hautaa tai sukset karkaa alas rinnettä. Kun teltta oli pystyssä niin suurin osa suksista siirrettiin pohjaksi. Kun joku aiemmin mainitsi siitä, että jossakin kuvassa näkyi kaikki sukset pystyssä.

[erämaaetsivä]

Neo7:

Ja ne kaksi paremmin vaatetettua, joiden jäljet ilmeisesti liittyivät muiden jälkiin alempana rinteessä, eivät ehtineet edes mennä auttamaan ulos kaivamisessa tai lähtöpuuhissa, siis noin vakavia vammoja tullut muille, kallojen ja kylkiluiden murtumia, niin on varmasti paniikki ja huuto ollut hirveä. Eivät silti menneet auttamaan, vaan sieltä alempaa liittyivät muiden mukaan.

Nämä paremmin vaatetetut ovat voineet olla myös teltassa sisällä, ovat vaan juuri tulleet, tai juuri olleet menossa ulos ja vaatteet olleet päällä. Jälkien yhtyminenkään ei kerro ovatko olleet teltassa sortumisaikaan, ovat voineet jäädä hetkeksi tutkimaan tilannetta ja lähteneet myöhemmin alas, hetken lumituiskussa mentyään hakeneet vasta muun ryhmän jäljet.

Tuolla sivustolla on niitä kuvia teltalta. Kuvissa suksia pystyssä ja ovat etsintäryhmän suksia, juurikin pystyyn lyötyinä etteivät huilaa rinnettä alas. Joku on voinut laskea niitä ryhmän suksina nuista kuvista.