MURHA.INFO

Eivätpä nämä välttämättä henkimaailman asioita ole, mutta jokaiselle meille on varmasti sattunut jos jonkinlaista sattumaa, joka on pannut ihmetyttämään toden teolla. Itse olen viime aikoina todistanut useaankin otteeseen kuinka pieni maailma/Suomi oikeastaan onkaan...

Tässä pari mieleeni tullutta juttua omasta elämästäni. Lisääkin on.

1. Tapasin 7-vuotiaana lomamatkalla Kreikassa tytön, jonka kanssa leikimme. Vaihdettiin sitten osoitteitakin. Itse tyttöä ja leikkejämme en edes muistanut, mutta osoitelappu säilyi pöytälaatikossa vuosia. Noin 15 vuotta myöhemmin serkkupoikani toi näytille tyttöystävänsä, joka sattui olemaan tämä sama tyttö.

2. Lapsena vietin paljon kesiä tuttavamme mökillä. Mökin naapurissa asui perhe, joilla oli kolme poikaa. Leikin paljon näiden poikien kanssa. Vuosia myöhemmin amk:ssa satuin yhden tytön kanssa samaan projektiin ja juttelimme perheistämme. Kävi ilmi, että nämä pojat olivat hänen serkkujaan. Tyttö itse oli aivan toiselta puolelta Suomea, ei liittynyt mitenkään tähän kuntaan, jossa serkkunsa asuivat, eikä ollut kotoisin sieltä, missä tapasimme. Itsekin olin muuttanut nykyiselle kotipaikkakunnalleni vasta aikuisiällä. Olikohan tarpeeksi epäselvää?

Suomi on tosi pieni maa. Kun tapasin aikoinaan mieheni kävi ilmi että hänen tätinsä oli äitini ystävä ja kummini oli hänen pappansa työkaveri ja setänsä oli käynyt meillä monesti kylässä
Mutta me ei oltu aiemmin tavattu

EDIT: väärä osio.

Kuulisin mielelläni lisää näitä. Voisin itsekin kertoa pari juttua, kunhan saan ne ensin mielessäni tiivistettyyn ja selkeään muotoon.

Pari sattumaa tulee mieleen, jotka voisi muidenkin kanssa jakaa.

Ensimmäinen on äitini kertoma tarina, jonka todenperäisyyttä minulla ei ole syytä epäillä. Hän näki unessa aikoinaan Vakioveikkausrivin, jonka laittoi saman tien lapulle ylös. Seuraavana päivänä kävi sitten viemässä rivin - tuolloin maksimitulos oli 12 oikein (nykyään 13 oikein). Ja kuinkas kävikään: ainoassa pelaamassaan rivissä oli 11 kohdetta oikein. Todennäköisyydet tähän eivät ole mitenkään mahdottomia, mutta silti hieman ihmeellistä, että näin käy sen ainoan kerran, kun hän pelaa peliä.

Toinen, hieman merkillisempi sattuma, joka olisi voinut sopia johonkin toiseen ketjuun paremmin, tapahtui setäni hautajaisissa vuonna 1997.

Hautajaiset pidettiin vanhempieni kotona. Kylän pappikin oltiin saatu paikalle, ja normaalit kahvittelut ja muistelot käytiin läpi. Kun papin oli aika lähteä, huomattiin, että eteisen tuulikaapin ovi oli lukossa - ovi, jonka saa vain avaimella lukkoon, eikä avainta ollut vuosiin ollut olemassakaan. Pappi saatiin toki takaovesta ulos, mutta ovi piti myöhemmin vaivalloisesti tiirikoida auki. Ovi ei ole sittemmin temppuillut itsekseen.

Kummitusjuttujakin löytyisi lähipiiristä muutama, mutta ne myöhemmin toisiin ketjuihin.

Avopuolisoni kanssa oltiin seurusteltu parisen kuukautta kun tuli ilmi, että minun setäni omistaa saman valokuvausliikkeen, jonka hänen isoisänsä on joskus omistanut. Lisäksi avokkini äidin ja minun isäni välillä on joskus nuoruudessa ollut sutinaa - onneksi siitä ei tullut mitään!

Hauskat kävi myös eräälle entiselle bilsan opettajalleni: Hän törmäsi vanhaan suomalaiseen tuttavaansa Pekingin kaduilla, molemmat olivat vain lomalla. Pieni on maailma...

onhan noita sattunut, mutta olen huomannut aiemminkin tällä palstalla, että sitten kun niitä pitäisi kirjoittaa ylös, ei tulekaan mitään mieleen!!! sitten jossain kaupassa puskee tosi mainiota topiccia ja kun taas pääsen koneen ääreen, ei mitn!!!!ihmeellistä!!!!:)

Yks kesä näin Norjassa ollessani yhden ala-asteaikaisen luokkakaverin. Seuraavana kesänä näin saman jätkän JFK:n lentokentällä.. Maailma on pieni todellakin.

Tuli mieleen vielä yksi.

Tänä keväänä hain erääseen suosittuun tiedekuntaan opiskelemaan, ja luin paikallisessa kirjastossa joka päivä monen viikon ajan. Eräs tuttavani, joka on kotoisin paikkakunnalta Y (n. 200km täältä) oli puhunut joskus että hänen veljensä tyttöystävä hakee myös samalle alalle. Ei ollut silloin puhetta että mille paikkakunnalle. No, luku-urakan aikana tutustuin kirjastossa erääseen tyttöön joka haki samaan tiedekuntaan. Yhdessä autettiin toisiamme ja näin. Ihan vasta loppuaikoina selvisi että hän on kotoisin paikkakunnalta Y, ja tarkemmin selviteltyämme todettiin että hän on juurikin kyseisen tuttavani veljen tyttöystävä. En vain osannut olettaa, että hän tälle paikkakunnalle hakisi...

Asuin teininä ulkomailla noin 16 miljoonan ihmisen suurkaupungissa. Tutustuin siellä isäni työkuvioiden kautta lomalle tulleeseen, ikäiseeni suomalaismimmiin. Tehtiin siinä tuttavuutta, ja kävi ilmi että asuimme Suomessa samassa kaupungissa (~30 000 henkeä). Lisäksi meillä on kasapäin yhteisiä ystäviä ja tuttavia. Mutta 16 miljoonan ihmisen kaupunkiin toiselle mantereelle piti mennä tutustumaan....

Mulla on sukunimessä hauska sattuma. Nimittäin kun tapasin nykyisen mieheni, kysyin hänen nimeään. Hän vastasi, ja saman tien nostin käteni ylös: hänen sukunimensä on sama kuin äitini tyttönimi
Pitkät selostukset sukuja taaksepäin (harvinainen sukunimi), mutta yhteyttä ei löytynyt, joten uskalsimme rauhassa jatkaa seurustelua ja myöhemmin (päivälleen tänään 7v sitten) vihillekin menimme

Tätini totesikin myöhemmin, että kun äitini meni naimisiin, hänen sukunimensä muuttui R:stä L:ksi, ja minun naimisiin mennessäni sukunimi muuttui L:stä R:ksi!

Kissamme syntyi isäni syntymäpäivänä ja jäi auton alle siskoni pojan syntymäpäivänä.

Kun otin kaksi koiraa, eri rotuiset ja eri paikasta, en tiennyt kummankaan rekisteröityä nimeä. Kummankin nimessä oli sana joka tarkoitti kukkaa. Millään muulla pennulla toisessa pentueessa ei ollut kukkaa tarkoittavaa sanaa. Toisessa pentueessa oli 10 pentua ja toisessa 8. Lisäksi toinen koiristani oli syntynyt samana päivänä kuin kissani ja oli vieläpä samaa värisävyä.

Ex-poikaystävä oli syntynyt samana päivänä kuin äitini. Exän uusi tyttöystävä oli syntynyt samana päivänä kuin minä.

Kaksi koiristani oli syntynyt viimeinen päivä toukokuuta. Eri rotuisia.

Nykyinen kissani on syntynyt samana päivänä kuin pikkusiskoni. Kissa on myös länsimaisessa ja itämaisessa horoskoopissa sama kuin minä. Tämä kissa tuli minulle (yllättäen) aikuisena, eli en voinut valita syntymäajankohtaa. Lisäksi tämä kissa on samanvärinen kuin mikä minulta katosi 14v sitten. Musta, jolla on mahassa ja kaulassa vähän valkoista. En ollut ottamassa kissaa, mutta en halunnut sitäkään että se ammutaan. Nyt olemme katselleet toisiamme viisi vuotta. Sanottakoon, että me molemmat olemme omituisia persoonia ja meillä toimii telepatia. Kun ajattelen kissaa, niin se tulee heti luokseni, jollei satu nukkumaan.

Tiedän koska äitini soittaa. Puhelin soi varmasti aina samalla lailla, mutta minun korvissani äidin soitto kuulostaa "vaativammalta" soitolta.

Nuorena tyttönä kävin kylässä naapurissa. Sitten muutimme kauksi ja koulussa tapasin kaksostytöt. Juteltuamme ihmeelliseltä alkoi tuntumaan se, että tämä entinen naapurimme oli heidän sukulaisensa ja hekin olivat käyneet siellä naapurissani. Tosin eri aikaan. Tässä koulussa oli n.850 oppilasta ja ystävystyin juuri entisten naapurieni sukulaiskaksostyttöjen kanssa. Toinen näistä tytöistä sitten ennusti koulussa kädestäni, että meinaan kuolla 22 vuotiaana, mutta jään henkiin. Näin kävikin. Sain leikkauksessa komplikaation ja hengen lähtö oli lähellä juuri 22 vuotiaana! Pidin ennustusta huuhaana, leikkinä, mutta niin vaan tiesi tämä seiskaluokkalainen tyttö. En muistanut tuolloin sairaalassa koko ennustusta vaan vasta vuosien päästä tapahtumasta muistin sen.

Muutenkin paljon on samanlaisia tapahtumia. Jos mieleen tulee sitten myöhemmin, kerron 'ehkä' lisää.

Isäni menehtyi eräänä kesäisenä päivänä kun olin 11-vuotias. Samoin hän oli menettänyt oman isänsä ollessaan itse 11-vuotias täsmälleen tänä samana päivänä 39v. aiemmin.

Äitini synnytti 5 lasta.
Kaikki syntyivät joko 4.30 am tai 4.30 pm.

Minulla on kaksi tytärtä, toinen syntyi 4.30 am, toinen 4.30 pm.

Lydia07 kirjoitti:Äitini synnytti 5 lasta.
Kaikki syntyivät joko 4.30 am tai 4.30 pm.

Minulla on kaksi tytärtä, toinen syntyi 4.30 am, toinen 4.30 pm.

No tämä nyt on jo oikeasti hurjaa.

Mulle ei ole tainnut koskaan sattumia sattua, ainakaan eivät mitään mainittavia ole kun ei ole syöpynyt mieleen.