MURHA.INFO

Johnny_B kirjoitti:En tiedä miten ihmeellinen sattuma tämä nyt oli, mutta huvittava ainakin.

Tunsin aikoinaan pariskunnan joiden nimet olivat Kari ja Jaana. Olivat yhdessä jonkun vuoden mutta erosivat sitten. Noin vuosi jälkeenpäin satuin peräkkäisinä päivinä törmäämään molempiin. Kari oli löytänyt itselleen uuden eukon, jonka nimi sattui olemaan Jaana. Toisaalta Jaana oli löytänyt itselleen uuden ukon, jonka nimi oli... Kari.

-Kätevää, eipähän tarvitse tatulointeja ja muita nimikoituja juttuja tuhota....

Mulle on sattunut tällaista lukioaikaisen luokkatoverin, sanotaan nyt Masa kanssa:

Olin noin viisi vuotta ylppäreiden jälkeen Malmilla katsomassa poikaystäväni laskuvarjohyppyjä.
Luulin poikaystäväni tulevan taivaalta ja juoksin lähelle. Maahan tupsahtikin tää Masa.

Parin vuoden päästä oltiin Amsterdamissa ja eksyttiin illan mittaan savuiseen kuppilaan. Tilaa oli vain pimeähkössä peräpöydässä ja istuimme siihen. Kohotin katseeni ja vastapäätä istui tää Masa.

Vuoden päästä siitä oli tukalassa tilanteessa yöllä Hesassa, ahdistelija oli kimpussa. Onneksi viereemme pysähtyi taksi ja taksikuski ryntäsi ulos ja ajoi ahdistelijan karkuun. Rupesin kiittämään ja sehän oli tää Masa. Pelastava enkeli.

Olin aikanaan silloisen poikaystäväni kanssa katsomassa hänen mummoaan vuodeosastolla jotakuinkin puolikuolleena. Mummo sekoili ties mitä, ja osoitteli sitten ikkunaan päin kertoen kuinka "Antti (edesmennyt miehensä) siellä oottaa matkalaukkujen kanssa, pittää lähtee mukkaan".

Mummo ei kuollut vielä pariin vuoteen.

Minä ja eräs nykyään jo kuollut henkilö (kuoli ennen syntymääni) tehdään täysin samoja juttuja jotka on sellaisia joita harva tekee Pidän tästä henkilöstä paljon ja musta on usein tosi hauskaa lukee niitä tapoja mitä sillä oli ja tajuta että teen noin itsekin.. Niin ja meillä on täysin samoja mielipiteitä asioista ja ennen kuin edes tiedän mitä tämä henkilö on ajatellu kyseisestä asiasta, ajattelen jo samaa..
En tiedä kuinka "jännittävää" tuo on mutta kerroinpahan kumminkin.

Kuulin kerran sukulaiseltani jutun missä hänen ystävänsä olivat olleet jonkun naisen hautajaisissa joissa oli ollut naisen lapsi vieraana, lapsi oli sitten sanonut jotain tyyliin "äiti lentää taivaalla juuri nytkin" ja samaan aikaan tän lapsen viereen oli laskeutunut lintu.

Mulla on taito ennustaa Formula 1 tuloksia. Olen saanut joka kerralla oikein ennen kisaa.. Saisikohan tästä jotain rahaa vedonlyönnillä? Ennen kisaa saan aina tunteen vaikka että "Hamilton 1. Vettel 2. Ymsyms" ja kirjoitan ne ylös..

Minulle käy ihmeellisiä sattumuksia tämän tästä.
Viimeisin tänään:
Olin kaupassa ja huomasin, että maito on tarjouksessa. Ostin sitten 25litraa, että saa herkutella illalla maitotuopposten kanssa.
Mutta kun pääsin kotiin, niin sillä aikaa oli lokki paskantanut pihatontun päähän.

Että aika erikoisia juttuja.

Laittakaa näitä lisää! On tosi mukavia "sattumuksia". Harmi vaan, ettei itelle oo paljookaan mitään käyny, joten ei oikein annettavaa. Joskus aikoinaan, kun oli joku ihastus tai vihastus-ihminen ja olit vaikka kaupassa ja toivoit, ettet törmäisi juuri tohon ihmiseen niin kappas- juuri siihen törmäät=)

Marjatta kirjoitti:Olen seurustellut vakavasti neljä kertaa. Kaksi ensimmäistä poikaystävää olivat molemmat syntyneet 4.9 ja exä sekä nykyinen 8.2.

Siinä vasta sattuma!

Tuo 8.2. on minunkin syntymäpäiväni. Olen aikojen kuluessa tajunnut, että tuolle päivämäärälle osuu hyvin vähän synttärikavereita. Tähän yli 50 vuoden ikään mennessä olen tavannut 3.

Ajelin eilen kirjastoon ja radiossa soi joku Mamban biisi... Aloin siinä funtsiin mikä on laulajan nimi, mutta enpä saanut sitä millään ilveellä päähäni. Muistin kyllä sukunimen yhden levyn kannesta, mutta etunimi ei vaan tullut päähän.
Kun pääsin kirjastolle, oli sen edessä kaksi poikaa lähdössä pyörillään. Toinen huikkasi edellä menevälle; "hei Tero, venaa vähän"

Eräänä aamuna tyhjensin astianpesukonetta puhtaista astioista ja jotenkin siinä sitten vähän kompuroin, mutta sain onneksi kädelläni tukea ruokapöydästä. Ajattelin siinä sitten että "ai saakeli jos olisikin astunut tai mennyt rähmälleen apk:n auki olevan luukun päälle". Ihan uusi kone ja olisi heti rikki.
Kotvasta myöhemmin hörpin aamukahvia ja lueskelin Facebookia ja paikallisessa Roskalava -ryhmässä joku kauppasi rikkinäistä astianpesukonetta, kun perheen nuorimmainen oli kaatunut avoinna olevan luukun päälle.

Onhan noita, mutta nyt tulee vain muutama mieleen.
Sain koirani 10-vuotissyntymäpäivänäni, ja se kuoli 20-vuotispäivänäni.
Olen tuntenut parhaan ystäväni n. 20 vuotta. Hyvin usein soitamme toisillemme samaan aikaan, sanomme saman asian samaan aikaan yms. vastaavaa. Hauskaa!
Lukiossa kerran lähdin talvipakkasella kohti bussipysäkkiä koulun jälkeen ja mietin että saisipa kyydin. Heti tämän jälkeen takaani kuului kaveripoikani ääni: "Kelpaako kyyti?"
Näen enneunia ja muutenkin aavistan asioita hyvin usein etukäteen.Kerran esimerkiksi sanoin vain yhtäkkiä kaverilleni, että hän saa pian puhelinsoiton, jossa kuulee sekä hyvän, että huonon uutisen. Kaverini nauroi. Mutta pian hänen puhelimensa soi, ja kaverini kuunnellessa soittajan asiaa hänen naamansa venähti. Huono uutinen oli, että hänen isotätinsä oli kuollut. Hyvä uutinen oli, että kyseinen rikas täti oli testamentannut koko omaisuutensa ystävälleni. Mä suorastaan pelotan muita joskus näitten aavistusteni kanssa.

Crystal kirjoitti: Huono uutinen oli, että hänen isotätinsä oli kuollut. Hyvä uutinen oli, että kyseinen rikas täti oli testamentannut koko omaisuutensa ystävälleni. Mä suorastaan pelotan muita joskus näitten aavistusteni kanssa.

Ihan uskottava tarina, ei siinä mitään, mutta outoa että ruumis ei ollut vielä ilmeisesti edes kylmä, niin perunkirjoitukset testamentteineen jo tehty

TooToo kirjoitti:

Crystal kirjoitti: Huono uutinen oli, että hänen isotätinsä oli kuollut. Hyvä uutinen oli, että kyseinen rikas täti oli testamentannut koko omaisuutensa ystävälleni. Mä suorastaan pelotan muita joskus näitten aavistusteni kanssa.

Ihan uskottava tarina, ei siinä mitään, mutta outoa että ruumis ei ollut vielä ilmeisesti edes kylmä, niin perunkirjoitukset testamentteineen jo tehty

Ottamatta sinänsä kantaa tarinan todenperäisyyteen, isotäti on sen verran kaukainen sukulainen, että tieto kuolemasta voi hyvinkin tulla vasta perunkirjoituksen jälkeen (tai joka tapauksessa kun perintöasiat on jo tiedossa). Eihän Crystal sanonut mitään tädin kuolinajasta.

Priita kirjoitti:

TooToo kirjoitti:

Crystal kirjoitti:
:

I

Ottamatta sinänsä kantaa tarinan todenperäisyyteen, isotäti on sen verran kaukainen sukulainen, että tieto kuolemasta voi hyvinkin tulla vasta perunkirjoituksen jälkeen (tai joka tapauksessa kun perintöasiat on jo tiedossa). Eihän Crystal sanonut mitään tädin kuolinajasta.

Niimpä. Suht vittumoisia sukulaisiakin, kun viikkotolkulla panttaavat käntyn kuolemaa, mutta huikea kyykytys tuli lopulta heille kaikille, jos tosiaan on ollut niin, että kuolemasta ei vaivauduttu edes kertomaan ja pperunkirjoituksessa hiffattiin että perkele, kukas tän kaiken saikaan:)

TooToo kirjoitti:

Priita kirjoitti: Ottamatta sinänsä kantaa tarinan todenperäisyyteen, isotäti on sen verran kaukainen sukulainen, että tieto kuolemasta voi hyvinkin tulla vasta perunkirjoituksen jälkeen (tai joka tapauksessa kun perintöasiat on jo tiedossa). Eihän Crystal sanonut mitään tädin kuolinajasta.

Niimpä. Suht vittumoisia sukulaisiakin, kun viikkotolkulla panttaavat käntyn kuolemaa, mutta huikea kyykytys tuli lopulta heille kaikille, jos tosiaan on ollut niin, että kuolemasta ei vaivauduttu edes kertomaan ja pperunkirjoituksessa hiffattiin että perkele, kukas tän kaiken saikaan:)

Jospa lähisukulaisia ei ollut. Ei kenenkään olisi tarvinnut olla vittumainen.

Vakavasti puhuen, kun anoppini isotäti kuoli, ensimmäinen tieto siitä tuli asianajajalta, joka otti yhteyttä perinnönjaon merkeissä. Tuossa tapauksessa jakajia oli enemmän, mutta ymmärrät pointin. Isotäti oli ikivanha, naimaton ja lapseton, joten perintö jaettiin hänen sisarustensa lapsille ja edelleen lapsenlapsille. Jos anoppini olisi ollut isotädin ainoan sisaren ainoan lapsen ainoa lapsi, olisi hän saanut kaiken ihan ilman erillistä testamenttiakaan (jos olisi ollut ainoana hengissä tuosta perintökaaresta). Tsekkaa vaikka perimisjärjestys.

Viime yön unettomuudessa surffailin youtubessa ja erilaisten linkkien kautta päädyin videoihin jalkapallokentillä kuolleista tai kuolettavasti loukkaantuneista. En ole lainkaan kiinnostunut jalkapallosta, enkä aiemmin kuullut Fehéristä, Puertasta tms. Muutaman videon näistä sitten tillitin. Tänään kun sitten avasin iltapäivälehden, heti ensimmäiseksi silmille tuli uutinen Hyvinkäällä vakavasti loukkaantuneesta junioripelaajasta (joka sittemmin päivällä kuoli vammoihinsa sairaalassa).
Jotenkin jäi kummallinen olo. Mitähän videoita sitä seuraavaksi oikein tohtii katsoa. Ehkä jotain positiivista; maailmanrauhaa ja sarvikuonojen pelastumista.