Smirre kirjoitti: ↑Ma Maalis 30, 2020 10:37 am
Jaa että suihkussa heti kaupassa/asioinnin jälkeen....Eikö se piiloon jäänyt virus pienessä tilassa tule vedettyä keuhkoon?Lämpimästä vedestä nousee höyryä.Ei hyvä idea suihkukaapin käyttäjälle.
//
Kännykkä on itselläkin kaupassa ja asioilla mukana (varulta ja äänettömänä,kun haluan asiani rauhassa hoitaa).Ja sen voi suojata myös tuorekelmulla (kuten rempatessa/maalatessa ym),jos ei minigrip ym pusseja löydy.Kortonkikin käy.Ehkä se kaupassa herättäisi huomiota.
..
Hyvä huomio suihkun suhteen. En ole suihkussa koronakaudella asioinnin jälkeen heti käynytkään. Jos on pidemmät hiukset, niin periaatteessa korona voinee jäädä niihinkin, joten pitäisi pestä tukka samantein. Joku mies ilmoitti uutislööpeissä vetäneensä päänsä siiliksi ns koronatyyliin. Mitä pidemmät hiukset, sen enemmän hiuksenhienoa
riskiä. Mutta olkoot jne.
Kännykkävinkki muistiin, Sylwar myös mainitsi, jos kännykän haluaa ottaa mukaan.
Joskus ajattelee tuota kuolemaa,miksi siitä on tehty niin iso peikko.Hengissä on pysyteltävä vaikka väkisin,vaikkei se poista lopputulosta,ainoastaan siirtää.
Miksi sitä ei tunnu olevan vielä valmis kuolemaan?Mikä tekee yksittäisestä ihmisestä niin tärkeän?
Ei mikään.Onko uskonnoilla suuri osa siinä,että suhtautuminen kuolemaan on negatiivista.Monien sukupolvien ajan iskostettu asia.
Ennenhän perheessä tapahtunut kuolema teki aivan erilaisen epävarmuuden.Kuka hoitaa vanhuksia,kuka tekee työt,jne.Nyt ei ole siitä huolta.Nyt puhutaan rakkaudesta,ikävästä,surusta aivan eri levelillä.
Kuinka sitä oppisi hyväksymään elämän päättymisen minä hetkenä hyvänsä?Olisi valmis.Elämisen halusta huolimatta.Vai onko se kuitenkin vain selviytymisvaisto?
Kiintoisaa mietintää, myös se myöhempi postaus. Elämisen päättymisen voi hyväksyä, kun näkee ettei ole yhtä aikaa ja paikkaa, kaikki ei ole tässä. Silti selviytymisvietti voi olla vahvaa, siis vaikka olisi valmis kuolemaan vaikka heti (periaattteella samapa se, parempi jopa kuin ns liian myöhään). Näin omalla kohdallani ainakin, ja se voi olla huvittavaakin/paradoksaalista. Myös jos joku tulisi tappamaan, se ei tietenkään käy vaan tiukan paikan tullen tappaa vaikka sen toisen, mutta siinä on kyse myös vastenmielisestä (viha nousee ajattelemisesta, eikö vaan, se voi olla vahvaa selviytymistahdon selittämätöntä voimaa) röyhkeydestä että joku muu tulee ja luulee sarjamurhaajatyyliin keräävänsä sinut sulkana hattuun. Vähän samaa kuin ei halua naistenmetsästäjän/miestenmetsästäjän keräävän sulkaa mihinkään. Selviytymisvietti (tms, en välttämättä vanno sen ansioon tai lokeroon, tarvisi enempi kartoitusta jne) voi olla yllättävää. Ja kun joutuu selviytymään, oppii varautumaan ja paremmaksi nimenomaan kriisien, katastrofien jne arvionnissa/riskikartoituksissa, se mikä normi-ihmisille on itsestäänselvää ei sitä ole hengissä selviytyjille, se vaatii tietynlaista kesyyntymättömyyttä, koska kesyt tulevat kun käsketään ja päät voivat mennä pölkylle.
Tutkijoiden mukaan korona "valikoi" kohteita geenipohjalta, toisin sanoen on aivan tuurista kiinni (jos ei huomioida riskinvähennystoimia käsinpesuineen jne), miten tartunnan kanssa voi käydä. Terveistä sairaisiin ja ikäryhmät nuorista iäkkäisiin läpäisten korona kulkee, ja jos sattuu geenit olemaan sen vastustamiseen taikka kestämiseen käypiä, on käynyt koronalotossa tsäkää. Mutta ei hurraa siihen lopu, sillä jatkossa povataan uusia maailmaa kiertäviä pandemioita, niihin tarvitaan taas ilmeisesti erilaiset geenipohjat. Pitäisi siitä ajattelusta ihmisten päästä luopumaan, että olisi voittajia. On vain tulevia kuolleita. Mutta myönteistä se, että kaikki ei loppune siihen. ♾