Eri puolilla maailmaa on jäljitetty kuumeisesti ”potilas nollaa”, henkilöä, joka on tuonut taudin maahan. Suomeen koronavirus tuli asiantuntijoiden mukaan usean ihmisen mukana helmikuun lopulla.
ITALIALAINEN Mattia, 38, hakeutui sairaalaan Codognossa, Milanon eteläpuolella 18. helmikuuta. Mattialla oli flunssan kaltaisia oireita. Hänet testattiin, ja tulokset saatiin parissa päivässä. Koronavirustartunta varmistui.
Mies osoittautui supertartuttajaksi. Hänen jäljiltään löytyi kymmeniä tartuntoja sairaalasta ja amatöörijalkapalloliigasta, jossa hän pelasi.
Mattia ja hänen raskaana ollut vaimonsa sairastivat viikkokausia ja selviytyivät, mutta Mattian isä menehtyi tautiin. Viikon kuluessa tartuntoja varmistettiin alueella jo lähes 900.
Mattiaa ehdittiin jo epäillä Italian potilaaksi nolla, maailman pahimpiin kuuluneen alueellisen koronavirusepidemian alkulähteeksi. Epäily oli aiheeton. Mattialla ei ollut kontaktia Kiinaan.
Kävi ilmi, että virus tuli Pohjois-Italiaan saksalaisen matkailijan mukana jo tammikuun lopulla. Saksalaisturisti oli saanut tartunnan Shanghaista tulleilta matkailijoilta Münchenissä 19.–22. tammikuuta.
Jäljittäjät varmistivat koronan kulkureitin Italiaan tarkkojen tutkimusten avulla: viruksen perimä sekvensoitiin ensimmäisten potilaiden antamista näytteistä, ja nämä geneettiset jäljet johtivat Müncheniin.
VOIDAANKO Suomesta löytää potilas nolla? Ei, sanovat eturivin asiantuntijat IS:lle yksiselitteisesti.
Ensimmäinen koronatartunta varmistui Suomessa tammikuun lopussa. Potilas oli Wuhanista Lappiin lomailemaan tullut kiinalainen turisti, johon ei voitu liittää yhtäkään tartuntaketjua Suomessa.
Ensimmäiset suomalaisilla todetut tartunnat puolestaan löytyivät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin alueella kahdelta Italiasta tulleelta matkailijalta 26. ja 28. helmikuuta.
Kumpaakaan Husin ensimmäisistä koronapotilaista ei voida sanoa Suomen potilas nollaksi. Heillä todettiin ensimmäiset varmennetut tartunnat, mutta se ei tarkoita sitä, että he olisivat tuoneet taudin Suomeen. Viruksen kantajia oli tuolloin Suomessa todennäköisesti jo paljon, eikä potilas nollan yksilöinti ole mahdollista.
– Suomeen tuli samaan aikaan, jopa samalla lentokoneella, useita matkailijoita, ja todennäköisesti jo aiemmin on tullut matkailijoita, joita ei ole tunnistettu, kertoo Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen IS:lle.
– Siten meillä ei ole yhtä yksittäistä ihmistä, josta tartuntaketjut olisivat alkaneet, vaan useampia.
SAMAA MIELTÄ ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane ja evoluutiobiologi, tutkijatohtori Tuomas Aivelo.
– On todennäköistä, että tartuntoja on paljon enemmän kuin niitä todetaan. Emme pysty selvittämään sitä, kenelle tai missä tapahtui Suomen ensimmäinen tartunta, Sane arvioi IS:lle.
Ja näin Aivelo:
– Ei ole olemassa ketään yksittäistä ihmistä; Suomeen koronavirus tuli useamman eri ihmisen mukana. Tästä todisteena ovat muun muassa Suomesta sekvensoidut virukset, joissa suomalaiset näytteet osuvat fylogeneettisen puun eri haaroihin, tutkijatohtori sanoo IS:lle.
”
On selvää, että mikäli tällaisen potilaan jäljille päästäisiin, yksityisyyden suojasta pitää aina huolehtia.
Koronavirus SARS-CoV-2:sta on sekvensoitu sadoittain genomeja eri puolilla maailmaa. Ne ovat tutkijoiden vapaassa käytössä muun muassa Nextstrain-verkkosivustolla, jolle on tallennettu 33 genomia Suomessa otetuista virusnäytteistä. Fylogeneettinen puu on kaavio, joka kuvaa viruksen polveutumishistorian eri muunnoksineen.
VIRUKSEN Suomeen saapumisen ajankohta näyttää selvältä. Asko Järvisen mukaan tauti tuli tänne Etelä-Suomen hiihtolomien aikana tai niiden jälkeen.
Pandemian alku sen sijaan on tällä tietoa ajoitettu Wuhaniin marraskuun puoliväliin 2019. Kuka oli kiinalainen potilas nolla, ensimmäinen ihminen, johon SARS-CoV-2 hyppäsi eläimestä?
Jussi Sane arvioi, ettei tämän ihmisen tunnistamisella ole pandemian nykyisessä, akuutissa vaiheessa enää mitään käytännön merkitystä.
– Mutta kokonaisuuden ymmärtämiseksi – mistä kaikki sai alkunsa, mikä oli tartunnan lähde ja niin edelleen – sillä on enemmän merkitystä, Sane kertoo.
– En tosin usko, että tätä henkilöä voidaan koskaan identifioida. Eikä kyse välttämättä ole niinkään yhdestä henkilöstä, vaan eläinperäiselle tartunnanlähteelle on saattanut altistua moni lähes samanaikaisesti.
Asko Järvisen mukaan tieto potilas nollasta on tutkimuksen kannalta hyödyllinen. Siksi epidemiologit pyrkivät aina pääsemään tartuntaketjujen alkulähteelle, niin sanottuun indeksitapaukseen saakka.
– Jos se pystytään määrittämään, tiedetään taudin alkuajankohta ja voidaan sitten mallinnuksin arvioida taudin leviämistä väestössä. Se auttaisi siis mahdollisten sairastuneiden arvion tekemisessä, mutta ei antaisi oikeaa tietoa tartunnan saaneiden määrästä, Järvinen pohtii.
Aivelo on samoilla linjoilla.
– Joissain tapauksissa se voi myös auttaa löytämään alkuperäisen tartunnanlähteen, jos se esimerkiksi zoonoositapauksissa on joku muu eläin. Tämä voi auttaa meitä paremmin ymmärtämään tartuntariskejä.
”
Syyllistäminen heikentää mahdollisuuksia tartuntaketjujen katkaisemiseen ja torjuntaan.
TARTUNNAN saaminen ei ole kenenkään vika. Potilas nollan käsitteessä on eettisiä näkökulmia: leimautuminen tartuntojen alkulähteeksi on ihmiselle henkisesti raskas taakka. Italiassa potilas Mattia joutui kovaan julkisuuden paineeseen.
– On selvää, että mikäli tällaisen potilaan jäljille päästäisiin, niin yksityisyyden suojasta pitää aina huolehtia, Jussi Sane korostaa.
Järvisen mukaan tartuttaja on todennäköisesti tartuttanut tautiaan ilman, että on voinut tartunnanriskiä tietää.
– Myös meillä maahanmuuttajien tartunnoista kertominen on johtanut epäasialliseen syrjintään. Tartunta on harvoin sen saaneen syy. Usein se on saatu ilman, että kontakti on tiedossa.
– Syyllistäminen, niin ymmärrettävää kuin se pelottavassa tilanteessa olisikin, heikentää mahdollisuuksia tartuntaketjujen katkaisemiseen ja torjuntaan. Syyllistäminen johtaa helposti sairauden kieltämiseen ja siten jatkotartuntoihin. Kukin meistä voi olla jatkossa samassa tilanteessa kuin nyt tartunnan saaneet.
AIVELO muistuttaa, että hiv-epidemian alkuvaiheessa Yhdysvalloissa potilas nollaksi leimautui kanadalainen stuertti Gaëtan Dugas, vaikka tämä ei ollut mitenkään keskeisessä asemassa aidsin leviämisen kannalta.
Stigma poistui Dugasin päältä vasta 2016, kun Nature-lehti kertoi Dugasin olleen vain yksi monista 1970-luvun lopulla hiv-tartunnan saaneista. Dugasin kuolemasta oli silloin kulunut 32 vuotta.
)
mutta eikös se eduskunta ollut jo aikaisemminkin puuhailemassa henkilötodistuksien uusimista 
Vaikka kymmeniä sivuja tässä ollut luettavana. Saisiko teiltä jonkun CoV-salaliitto for dummies- version, kiitos. Ihan vilpitön pyyntö, koska olen oikeasti alkanut miettiä että ehkä en vain ymmärrä.